Valtuustoaloitteeni

Tässä osiossa on tarkoitus esitellä Tuusulan kunnanvaltuustossa tekemäni tai yhdessä muiden valtuutettujen kanssa allekirjoittamani valtuustoaloitteet ja seurata, mitä niille tapahtuu.

Luin valtuuston kokouksessa 14.3.2016 Jokelan Eläkkeensaajien seuraavansisältöisen aloitteen:

ALOITE UUDENLAISESTA IKÄIHMISTEN ASUMISKOKEILUSTA JOKELASSA

Jokelan Eläkkeensaajat ry esittää, että yhteistyössä esim. Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy:n tai Yrjö ja Hanna -säätiön tai vastaavan yleishyödyllisen tahon kanssa selvitetään ikäihmisten omistus-, vuokra-, palvelu- ja ryhmäasumismuotojen yhdistämistä samaan kiinteistöön Jokelassa, jolle osoitetaan paikaksi kunnan omistama, nyt lähinnä puskia kasvava tontti Nukarintien ja Puistotien kulmauksesta entisen Vanutehtaan kiinteistöä  vastapäätä. Sen ja välittömässä läheisyydessä olevan Ester Matilda -kodin toimintojen integrointi (ruokapalvelut, kotipalvelut ja kotisairaanhoito), tukisivat toinen  toisiaan ja loisi selkeän synergiaedun asukkaiden tarvitsemien palvelujen tuottamiselle.

Tuusulassa on panostettu ikäihmisten asumiseen yhteistyössä Yrjö ja Hanna -säätiön kanssa rakentamalla Riihikalion palvelukeskus, johon yhteyteen mm Tuuskodon toiminta on tarkoitus siirtää. Rykmentinpuiston alueelle on suunnitteilla Hypa-keskus.

Jokelan Eläkkeensaajat ry pitää molempia hankkeita hyvinä. Kaikki jokelalaiset ikäihmiset eivät kuitenkaan halua muuttaa tutusta ympäristöstä ja tuttujen ihmisten läheltä vaikean kulkuyhteyden päässä olevaan Etelä-Tuusulaan viimeisiksi vuosikseen. Siksi Jokelan Eläkkeensaajat ry esittää uudenlaisen asumisratkaisun kokeilemista Jokelassa. Mallia eri asumismuotojen yhdistämiseen voitaisiin ottaa esim. Tampereelle rakenteilla olevasta kuurosokeille ja kuuroille tarkoitetusta palveluasumishankkeesta, jossa yhdistyvät eri asumismuodot ja asukkaille tarjolla olevat palvelut.

Yksinäisten vanhusten osuus on kasvussa. Tuusulan vanhus ja vammaispalveluissa perhehoitoa on tarkoitus kehittää ja lisätä palvelujen järjestämistapana. Vuonna 2016 osa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen kohdistuvasta lisäystarpeesta suunnataan perhehoitoon. Ryhmäasunnoilla voisi tukea yhteisöllisyyttä ja vanhukset voivat kokea turvallisuutta yhteisasumisen muodossa. Siksi erilaisten uusien asumismuotojen etsiminen ja kokeilu on tärkeää erityisesti, kun suuret ikäluokat tulevat elämänvaiheeseen, jossa avun ja hoivan tarve kasvaa.

 Jokelassa 1.3.2016

Jokelan Eläkkeensaajat ry

Valtuuston kokouksessa 12.11.2012 luin kirjoittamani ja sos.dem. ja vasemmistoliiton vatuutettujen allekirjoittaman aloitteen.

ALOITE KUNNAN VAALIMAINOISTELINEIDEN LUKUMÄÄRÄSTÄ JA SIJOITTELUSTA

Kunnallisvaaleihin 2012 vähennettiin kunnan asettamia vaalimainostelineitä koko kunnassa.  Pohjois-Tuusulassa vähennys kohdistui siten, että aiemman kahdeksan telineen sijaan niitä kunnallisvaaleja varten asetettiin enää puolet eli neljä telinettä. Samalla telineiden sijoituspaikkoja osin muutettiin. Haja-asutusalueiden telineet (Purolasta ja Linjamäestä) poistettiin kokonaan.

Vaikka vaalimainonta on saanut uusia muotoja ja kadunvarsimainonta on saattanut menettää merkitystään aiempiin vuosikymmeniin verrattuna, sillä koetaan edelleen olevan oma tärkeä roolinsa. Tämä näkyy mm siinä, että yksittäisten ehdokkaiden omia vaalimainostauluja oli taajamien ulkopuolella nyt ehkä jopa aiempaa enemmän. Etenkin haja-asutusalueiden taulujen poistaminen kokonaan on herättänyt närkästystä. Lisäksi taulutelineiden siirto paikkoihin, joissa väkeä liikkuu vähemmän, on aiheuttanut hämmästystä.

Esitämme, että hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja (Euroopan parlamentin vaalit) kunta asettaa työryhmän, johon kutsutaan jäseniksi ao. mainostaulutelineiden sijoittamisesta vastaavien virkamiesten lisäksi luottamushenkilöitä, jotka tuntevat hyvin paikalliset olosuhteet. Työryhmän tehtävänä olisi miettiä telineiden sopiva määrä ja niiden sijoituspaikat ottaen huomioon asukkaiden luonnolliset kulkureitit ja mm. liikenneturvallisuusnäkökohdat. Riittävä määrä kunnan vaalimainostelineitä myös vähentäisi tarvetta ehdokkaiden omien ”villien” mainostaulujen levittämiseen

Merja Kuusisto luki valtuuston kokouksessa 21.3.2011 kirjoittamani aloitteen, joka kuului seuraavasti:

Tuusulassa nuorisovaltuuston edustaja on voinut osallistua kunnanvaltuuston kokousten lisäksi nuorisolautakunnan sekä lapsi- ja perheasiainneuvoston työskentelyyn, mutta ei muiden nuorison kannalta merkityksellisten lautakuntien tai toimielinten kokouksiin. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan kokouksiin nuorisovaltuuston edustajia ei ole haluttu vakituisina edustajina. Heitä on ollut tarkoitus kutsua asiantuntijoina tiettyihin kokouksiin, joissa nuorisoa välittömästi koskevia asioita on listalla, mutta käytännössä tämä menettely ei ole toiminut.

Nuorten äänestysaktiivisuus, kiinnostus politiikkaan ja yhteiskunnallisten asioiden hoitoon on romahtanut 1960-70 lukujen huippuvuosista ja on nykyisin huolestuttavan alhainen. Siksi nuorilla tulisi olla enemmän konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia omiin ja asuinympäristönsä asioihin ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Tämä motivoisi nuoria ottamaan kantaa ja osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon sekä päätöksentekoon ja vastuunottoon tehdyistä päätöksistä nyt mutta myös iän karttuessa. Esimerkiksi Järvenpäässä nuorisoparlamentti voi valita edustajan jokaiseen Järvenpään lautakuntaan.

Tuusulan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että nuorten vaikutusmahdollisuuksia lisätään Tuusulassa antamalla nuorisovaltuustolle mahdollisuus valita edustaja jokaiseen Tuusulan lautakuntaan puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Lautakunta voisi kuitenkin perustellusta painavasta syystä rajata nuorisovaltuuston edustajan läsnäolo-oikeutta käsiteltäessä esim. salassa pidettäviä tai vastaavia asioita.

Tuusulassa  21.3.2011

Tuusulan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Luin valtuustossa 17.5.2010 kuuden eläkeläisjärjestön aloitteen, joka kuului seuraavasti:

"Esitämme, että kunta rakentaa/rakennuttaa lisää palveluasuntoja ikääntyville kuntalaisille. Nykyinen määrä ei ole riittävä edes tällä hetkellä. muutamien vuosien kuluttua suurten ikäluokkien myötä tarve lisääntyy huomattavasti.

Asukkaan kannalta palveluasumisessa etuina ovat turvallisuus, yhteisöllisyys ja palvelujen helpompi saatavuus. Kunnan kannaltakin lienee helpompi järjestää toimintaa ja palveluja suuremmalle ryhmälle kerralla.

Palvelutalot tulisi  rakentaa keskeisille paikoille, jolloin vielä liikkumaan kykenevien olisi mahdollista hoitaa esimerkiksi kauppa- ja pankkiasioitaan itse."

Aloite lähti liikkeelle Hyrylän Eläkeläiset ry:n toimesta ja sen allekirjoittivat tuusulalaiset eläkeläisjärjestöt kokoomustaustaisia yhdistyksiä lukuunottamatta.

Luin valtuuston kokouksessa 22.3.2010 kirjoittamani sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän yhteisen aloitteen, joka koskee Roselius-säätiön asunnoissa asuvien ikäihmisten ateriointia. Viime kesänä tehty ateriapalvelun muutos on aiheuttanut runsaasti pahaa mieltä asukkaiden keskuudessa, jotka ovat kokeneet ns styrox-laatikoista aterioinnin alentavana. Aloitteen koko teksti seuraavassa. Seuraan kotisivuillani, mitä aloitteelle jatkossa tapahtuu.

ALOITE ROSELIUS-SÄÄTIÖN TALOJEN KEITTIÖTILOJEN KÄYTÖN TEHOSTAMISESTA

”Säätiön tavoitteena on tuottaa asumis- ja paleluyksiköitä alueellisesti. Eri puolille kuntaa sijoittuvissa pienehköissä yksiköissä voi olla palveluasumisen kriteerit täyttäviä omistus- ja tai vuokra-asuntoja ja palvelutiloja esim. ateriapalvelu, kuntoutus-, hoito-, harrastus- ja virkistyskäyttöä varten ympäristössä asuville palveluja tarvitseville” (Tuusulan sosiaaliosaston muistio 23.3.1990)

Vuonna 2009 toteutetussa Roselius-säätiön palvelutoiminnan muutoksessa aiemmin ateriapalveluja tuottaneen yrittäjän sopimus päättyi ja valittiin uusi yrittäjä toimittamaan valmisaterioita Roselius-säätiön asunnoissa asuville. Samassa yhteydessä talojen alkujaan valmistuskeittiöiksi rakennetut keittiöt jäivät vajaakäytölle, koska valmisateriat toimitetaan asukkaille ns. styrox-rasioissa.

Uusi yrittäjä olisi ollut valmis toimittamaan ruuan taloihin isoissa astioissa ja se olisi lämmitetty keittiöissä tai jopa kokonaan valmistettu ja tarjoiltu aiemman käytännön mukaisesti, jolloin asukkaat olisivat voineet toivomuksensa mukaisesti edelleen itse ottaa haluamansa määrän ruokaa normaaleihin ruokailuastioihin. Myös muualla asuvat ikäihmiset ja kunnan työntekijät olisivat voineet edelleen aterioida Roselius-säätiön yksiköissä. Tällä menettelyllä olisi samalla vältetty nykyisen järjestelyn haittapuolet: kertakäyttöastioista syntyy runsaasti turhaa jätettä ja ruokaa joudutaan laittamaan jätteisiin, koska se on annosteltu kaikille samansuuruisina valmisaterioina riippumatta asukkaiden erilaisista tarpeista. Lisäksi on syytä epäillä, ettei nykymenettely kaikin osin täytä ruuan tarjoilulämpötilavaatimuksia.

Esitämme, että kunta neuvottelee pikaisesti nykyisen ateriapalvelutuottajan ja Roselius-säätiön kanssa palaamisesta osin vanhaan käytäntöön niin, että ruoka toimitetaan taloihin isoissa astioissa ja lämmitetään ja laitetaan tarjolle talojen keittiöissä tai vaihtoehtoisesti valmistetaan keittiöissä tai jossain niistä.

Näin voitaisiin poistaa asukkaille paljon mielipahaa aiheuttanut ”styrox-laatikoista” ateriointi, vähennettäisiin syntyvän jätteen määrää ja mahdollistettaisiin uudelleen myös ulkopuolisten ateriointi. Näin myös osaltaan tuettaisiin asukkaiden toimintakyvyn säilymistä, kun ruuan voi itse ottaa oman ateriatarpeensa mukaisesti.

”Ikäihmisten kotiateriapalvelun julkisuuskuva on heikko. Monille vanhuksille ruokahetki on päivän odotetuin tapahtuma. Se rytmittää ajankulua ja luo vaihtelua elämään. Hyvä ruoka, sen tarjolle asettaminen ja tuoksu sekä seura vaikuttavat ruokailun nautittavuuteen ja ruokahaluun.” (Kansanedustaja Sirpa Paatero, HS 27.1.2010)

Luin valtuuston kokouksessa 1.2.2010 kirjoittamani sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloitteen, johon myös vasemmistoliiton valtuustoryhmä yhtyi Aloite koski nuorisotyöttömyyden edes vähäistä helpottamista lisäämällä kunnan kesätyöllistämistä. Aloitteen koko teksti seuraavassa. Tämä aloite eteni myönteisesti ja nopeasti kunnan byrokratiassa ja käsiteltiin valtuuston kokouksessa 23.3.2010 (Katso tarkemmin ko kokouksesta kirjoittamani selostus). Aloite siis hyväksyttiin ja nuorison kesätyöllistämisrahoja lisättiin 25.000 €. Harvoin aloitteet etenevät näin nopeasti ja myönteisesti.

ALOITE NUORTEN KESÄTYÖPAIKKOJEN LISÄÄMISEKSI

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan joulukuun lopussa oli alle 25 vuotiaita työttömiä työnhakijoita 37 200 (20,2 %), mikä on 11.400 (7,8 %) enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Nuorten työttömyys nousi marraskuusta 4400:lla. Alle 20 vuotiaita oli työttöminä 9400. Yleiseen työttömyyteen verrattuna nuorten työttömyysprosentti on noin 2,5 kertainen.

Kaikkien ikäluokkien työttömyys nousi joulukuussa 2009 Uudellamaalla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 44 %,. Maakunnittain tarkasteltuna työttömyyden nousu oli Uudellamaalla toiseksi voimakkaita Varsinais-Suomen jälkeen.

Vaikka työttömyys ei ole yleisesti ottaen noussut aivan pahimpien pelkojen mukaisesti, nuorisotyöttömyys on kasvanut erittäin voimakkaasti ja erityisesti nuorten miesten työllisyystilanne on vaikea.

Koska useat yrityksen käyvät yt-neuvotteluja tai ovat jo irtisanoneet työvoimaa, ne eivät voi palkata ensi kesänä kesäharjoittelijoita, joten nuorten kesätyöllistymisestä tulee todennäköisesti vielä viime kesääkin vaikeampaa.

Kuntien mahdollisuudet työllistää ovat varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa varsin rajalliset, mutta eivät täysin olemattomat. Kunnalla on mahdollisuus varsin pienillä rahallisilla panoksilla tukea nuorten kesätyöllistymistä ja saada samalla lomatuurausten ohella teetetyksi töitä, joiden tekemiseen vakinaisen henkilökunnan aika ei riitä. Samoin kunnan varsin pienellä panoksella voidaan kannustaa yrityksiä ja järjestöjä työllistämään nuoria.

Nuorille on erittäin tärkeää saada työelämäkokemusta ja yhteyksiä työnantajiin myöhemmän työllistymisen edesauttamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen on laskenut, että yksi työtön maksaa yhteiskunnalle 18 000 euroa vuodessa verrattuna siihen, että tämä olisi töissä. Nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle vielä huomattavasti enemmän.

Nuorten vaikean työllisyystilanteen edes vähäiseksi helpottamiseksi sos.dem valtuustoryhmä esittää, että Tuusulan kunta lisää vuodelle 2010 nuorten kesätyöllistämiseen varattuja määrärahoja 25.000 eurolla. Lisäyksestä osa tulee osoittaa yritysten ja järjestöjen käyttöön nuorten kesätyöllistämiseen ja osa kunnan omien kesätyöpaikkojen lisäämiseen, joista osa kohdistetaan ensisijaisesti vammaisten nuorten työllistämiseen.

Tuusula 1.2.2010

Ensimmäisen aloitteeni tein valtuuston ensimmäisessä kokouksessa 26.1.2009 uimahallikuljetuksista. Aloitteen allekirjoitti myös valtuutettu Klaus Koivunen. Aloite kokonaisuudessaan alla:

"ALOITE UIMAHALLIKULJETUKSISTA

Tuusulan uimahalli on osoittautunut sekä tarpeelliseksi että ennakoituakin suositummaksi.

Aikanaan uimahallin rakentamisesta päätettäessä luvattiin, että halli on kaikkien tuusulalaisten, myös jokelalaisten, kellokoskelaisten ja haja-asutusalueilla asuvien käytettävissä.Uimahalliin järjestetäänkin nykyisellään maanantaisin kuljetus Jokelasta ohjattuun erityisryhmien vesivoimisteluun, joka on erittäin suosittua. Lisäksi koululaisilla on omat kuljetuksensa.

Uinti on hyvä liikuntamuoto ja sopii erinomaisesti myös ikäihmisille ja erilaista kuntoutusta tarvitseville. Siksi etenkin ikäihmiset, joilla ei ole omaa autoa ja hankala käyttää monimutkaisia ja harvoin kulkevia julkisia yhteyksiä, toivovat mahdollisuutta päästä uimahalliin myös muulloin kuin vain ohjatun erityisliikunnan päivänä.

Koska julkiset yhteydet Jokelasta ja haja-asutusalueilta Hyrylään ovat edelleen varsin hankalat, esitän että kunnan muista taajamista järjestettäisiin kuljetus uimahalliin esimerkiksi kerran viikossa. Kuljetus voisi reitin varrelta poimia mukaan myös haja-asutusalueilla asuvia.

Kuljetus voisi aluksi olla esim. yhden toimintakauden (kevät tai syksy) kestävä kokeilu, jonka aikana arvioitaisiin kuljetuksen tarve. Kuljetuksen voisi ajoittaa uimahallin käytön kannalta tarkoituksenmukaiseen viikonpäivään ja ajankohtaan.

Tuusula 26.1.2009

Aarno Järvinen

Klaus Koivunen