Tuusulassa syksyllä käyty ”sota” kyläkoulujen lakkauttamisesta saatiin välirauhavaiheeseen, kun valtuusto päätti, ettei kouluja lakkauteta ainakaan tämän vuoden puolella, vaan palveluverkkosuunnitelmaa valmistellaan edelleen ja ratkaisut tehdään myöhemmin. Virkamiesesityksessä lakkauttamisia perusteltiin sillä, että pienet koulut tulevat kalliiksi ja säästetään mieluummin seinistä kuin opetuksesta.

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportissa taas puolestaan todetaan, että suuret koulut ovat kalliita. Pienet koulut sen sijaan pärjäävät kustannuksissa ihan hyvin sekä oman alueen isoihin kouluihin että valtakunnan lukuihin verrattuna. Näyttäisi (raportin sivun 8 taulukko), että kahdeksan kunnan alle 69 oppilaan koulut ovat edullisempia kuin maassa keskimäärin ja omalla alueellamme 40-69 oppilaan koulut edullisempia kuin yli 300 oppilaan koulut ja hyvin tasapäisiä 150-300 oppilaan koulujen kanssa. Että se näistä kustannusvertailuista.

Tapasin jokin aika sitten liikunnanopettajan Itä-Suomesta, joka oli tuoreessa pro gradussaan tutkinut oppilaiden kokemuksia siirtymisestä lakkautetusta kyläkoulusta isompaan kouluun. Yllättäen lapset eivät olleet kokeneet asiaa hankalana vaan päinvastoin. Uudessa koulussa oli mm tullut lisää ja uusia kavereita.

”Koulusotia” käydään toki muuallakin, mm parhaillaan Hämeenkyrössä, jossa kunta on lakkauttamassa Jumesniemen ja Lavajärven kouluja. Jumesniemen koulu on maan vanhin suomenkielinen kansakoulu ja ainoa pohjoismaissa toimiva kirkkokoulu. Sen perusti Adam Sasslin vuonna 1847 ja siellä annettiin alusta alkaen tytöille ja pojille säätyyn katsomatta ilmaista opetusta ja kouluruokaa. F.E. Sillanpää aloitti oman koulutiensä tuossa koulussa. Ei siis mikä tahansa kyläkoulupahanen.

Oman koulutieni aloitin Tampereen silloin uusimmassa ja suurimmassa koulussa, Amurin kansakoulussa, vuoroluvussa 33 oppilaan luokassa. Mutta sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistaa.

Kyläkoulujen lakkauttamisen perimmäinen syy on tietysti oppilaskato. Palveluverkot elävät väkimäärien ja palvelutarpeiden mukaan ja niin pitääkin tapahtua, muutoin kehitys pysähtyy, mutta kaikkeen ei pidä mennä vain ”eurot edellä”. Asioita pitää pystyä tarkastelemaan eri näkökulmista,  pitkäjänteisesti ja myös muita arvoja kuin rahaa arvostaen.

Oikeaa vastausta kysymykseen kumpi parempi, kotoisa pieni kyläkoulu vai iso ja moderni keskustakoulu, ei varmasti ole olemassakaan, ei enempää opetuksen kuin oppimisen tai edes kustannusten kannalta. Koulu pitää nähdä paljon muunakin kuin vain seininä, joiden sisällä annetaan lain määräämää perusopetusta. Jumesniemen koulu tai Jyväskylän Lyseo ovat instituutioita ja osa suomalaista identiteettiä. Jos kyläkoulu lakkaa, osa kylän sielua kuolee samalla.  Voi vain yhtyä Jumesniemen kyläyhdistyksen kannanottoon: ”Toivomme, että virkamiehet ja päättäjät kunnassa näkisivät kokonaisuuden merkityksen kylille. Jos aktiivisuus palkitaan näin (koulun lakkautuksella – kirj. huom.) niin, kerrannaisvaikutukset tulevat varmasti kalliimmaksi kuin lyhytnäköiset ”säästöt” kyläkoulujen lopettamisilla”