Yhteystiedot

Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800

Uutiset

27.11.2017Aarno jatkaa Jokelan Eläkkeensaajien puheenjohtajanaLue lisää »22.10.2017Aarno Kiljavan Sairaala Oy:n hallitukseenLue lisää »19.10.2017Aarno Keudan Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksiLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kalastuskuulumisia

Tällä sivulla kerron silloin tällöin, mitä kokemuksia satunnainen kalastusharrastus tuo tullessaan. Olen harrastajakalastaja sanan varsinaisessa merkityksessä. Istun mielelläni mato-ongella kauniina kesäpäivänä tai -iltana tai soudan tai heittelen uistinta. Talvella tulee käydyksi muutaman kerran pilkillä. Mökillä on lisäksi pari katiskaa. Liikkumisvälineenä on soutuvene ilman minkäänlaisia hevosvoimia.iso_hauki

KALASTUSKAUSI JÄI KOVIN LYHYEKSI (26.11.2017)

Vene on käännetty talviteloille ja odotellaan pilkkikautta. Tänä vuonna kalastus jäi poikkeuksellisen vähäiseksi. Syynä oli kovin tuulinen ja sateinen kesä. Soutuveneellä ei viitsi kovalla tuulella lähteä uistelemaan, joten illasta toiseen tuli odotettua parempaa keliä seuraavana iltana, jota ei sitten tullut. Järvellä käynti jäi muutamaan kertaan ja saaliskin sen mukaiseksi eli ei juuri kannata mainita. Lukuunottamatta viimeistä kertaa, jonka teimme naapurin kanssa verkkoja laskien ja seuraavana aamuna kokien. Saaliina oli peräti viisi hyvänkokoista kuhaa, pari haukea, kaksi säynävää ja epälukuinen määrä lahnan ja sulkavan lisuja. Siten viimeinen reissu kruunasi muutoin heikon kauden.

KESÄKALASTUSKAUSI VIHDOIN AVATTU (22.7.2017)

Tänäkin vuonna kesäkalastuskauden avaus meni aika myöhälle. oma soutuvene saatiin käännettyä vesille vasta heinäkuun puolella, mutta naapurin moottorilla tuli kerran käytyä uistelemassa. Saaliina yksi hauki. Omalla veneellä toissailtainen kauden avaus toi tuloksena tyhjää ja nopean rantautumisen sateen ajamana. Mutta eiköhän sitä tänäkin kesänä vielä kalaa ehdi tulla?

KESÄKALASTUSKAUDEN AVAUSTA ODOTELLESSA (28.5.2017)

Vene on vielä talviteloillaan, eikä menneen talven kalaustuskuulumisissakaan ole juuri kertomista. Pilkkikausi jäi pariin kertaan mökillä ja EKL:n Uudenmaan Piirin pilkkiksoihin Rusutjärvellä. Saalis jäi kaikissa koitoksissa omalta osaltani perin heikoksi. Toivottavasti alakvalla kesäkaudella on jotain kiinnostavampaa kerrottavaa.

Kalatalouden Keskusliitto aikoo käydä eläkeläisten kukkarolla (5.1.2017)

 Trollitehtailu eli valeuutisten levittäminen on pruukattu yhdistää venäläisiin. Nyt siihen syyllistyi Kalatalouden Keskusliitto tiedotteellaan 4.1.2017 väittäessään, että

”Vuosi sitten voimaan tullut uusi kalastuslaki romahdutti kalastusmaksukertymän. Uudesta kalastonhoitomaksusta kertyi vuonna 2016 lähes kaksi miljoonaa euroa vähemmän kuin etukäteen arvioitiin. Vajeen arvioidaan johtuvan 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautuksesta.

YLEkin sortui tähän trolliuutiseen 5.1.2017 uutislähetyksissä. Tosin korjaus tuli iltapäivällä.

Liitto siis väittää silmät kirkkaina, että eläkeläiset ovat syyllisiä maksukertymän ja sen myötä Suomen kalatalouden romahdukseen. Totuus tulee ilmi hieman myöhemmin samaisessa tiedotteessa, jossa todetaan, että ”vuoden 2016 alussa voimaan tulleessa kalastuslaissa yhdistettiin vanha kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehelupa yhdeksi valtakunnalliseksi kalastonhoitomaksuksi. Uuden luvan vuosihinnaksi tuli 39 euroa, joka on selvästi vähemmän kuin vanhat maksut yhteensä.” Eli totuus maksukertymän romahdukseen on vanhan ns. valtion kalakortin ja läänikohtaisen vieheluvan yhdistäminen, joka varmasti jokaisen viehekalastusta harrastavan kannalta oli järkevä uudistus. Oliko uusi maksu sitten euromääräisesti oikein, onkin jo ihan eri juttu.

Kalatalouden Keskusliitto haluaa, että myös yli 65 vuotiaat maksaisivat kalastuksenhoitomaksun todetessaan, että ”kalatalousala rahoittaa kalastusmaksuilla itse itsensä. Alentunut kertymä uhkaa uuden kalastuslain edellyttämien uudistusten toteuttamista. Kalatalouden Keskusliitto esittää maksuvelvollisuuden laajentamista kaikkiin yli 18-vuotiaisiin kalastajiin lukuun ottamatta ongintaa, pilkkimistä ja silakan litkausta.”

Lakia valmistelleen työryhmän esitys oli, että maksun maksaisivat kaikki täysi-ikäiset, jotka kalastavat muuten kuin onkimalla ja pilkkimällä. Valmistelun viime vaiheessa 65 vuotta täyttäneiden maksuvapautus lisättiin kuitenkin lakiin.” Kiitos yli 65 vuotiaiden vapauttamisesta kuuluu ennen muuta kansanedustaja Kari Rajamäelle, joka sitkeästi ajoi asiaa.

On hyvä muistaa, että eduskunta lakialoitteiden pohjalta 1996, poikkeuksellisesti siis ilman hallituksen esitystä, hyväksyi maksuttomien ja maksullisten yleiskalastusoikeuksien laajenemisen, jotka nyt säilyvät tässä uudessa kalastuslaissa. Silloinhan hyväksyttiin onginnan ja pilkinnän jokamiehenoikeus, läänikohtainen viehekortti, seitsemän vuorokauden maksu ja 65-vuotiaiden ja myös vanhempien, kuten myös alle 18-vuotiaiden, vapauttaminen näistä maksuista. Eli tältä osin kyse ei ole vuoden 2016 alusta voimaan tulleen kalastuslain muutoksista.

Oikeaa tietoa asiasta on seuraava:

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleen uuden kalastuslain ja -asetuksen myötä tuli muutoksia kalastuslupiin. Suurimpana muutoksena on kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisen viehekalastusmaksun yhdistyminen valtakunnalliseksi kalastonhoitomaksuksi. Eli viehekalastamaan pääsee vuonna 2016 koko Suomen alueelle yhdellä luvalla.

Uisteluun usealla vavalla yli 65 vuotiaat kalastajat tarvitsevat aina erillisen kalastusluvan kalaveden omistajalta. Kalastonhoitomaksua ei yli 65 vuotiaiden tarvitse kuitenkaan suorittaa.

Kalastonhoitomaksun maksavat 18-64-vuotiaat kalastajat. Maksu ei koske iästä riippumatta pilkkijöitä, onkijoita tai silakkalitkalla kalastavia. Kalastonhoitomaksun maksettuaan voi kalastaa yhdellä vavalla lähes koko maassa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Eli ikäihmiset voivat virvelöidä tai vetää uistinta YHDELLÄ VAVALLA. Jos on paatin perässä useampi uistin, pitää hankkia paikallinen kalastuslupa IÄSTÄ RIIPPUMATTA. Kalastonhoitomaksu ei myöskään oikeuta kalastamaan vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla, erityiskohteilla tai ELY-keskusten määräämillä kieltoalueilla edes sillä yhdellä vavalla. Jos kalastat kiinteällä pyydyksellä, esim. yhdellä katiskalla, verkolla tai rysällä, silloinkin myös yli 65 vuotiaiden on hankittava kalastuslupa kalaveden omistajalta.  Ja minnekähän nämä paikallisilla kalastusluvilla kerätyt maksut menevät. Eiköhän ne ohjaudu juuri niiden paikallisten kalavesien hoitoon.

Monelle eläkeläiselle kalastus on mieluinen harrastus, joka pitää mielen virkeänä ja ruumiin vetreänä, kunhan ei mene heikoille jäille. Mutta on täyttä puppua, että ikäihmiset voisivat harrastaa mitä hyvänsä kalastusta ilman lupia.

KESÄKALASTUSKAUSI VIHDOIN AVATTU (15.7.2016)

Kesän kalastuskausi avautui vihdoin eilen, kun olin uistelemassa Kyrösjärvellä. Saaliina kaksi kuhaa, joista toinen nafti kaksi kiloa, ja kolme haukea, joista tosin kaksi pääsi saman tien kasvamaan. Kesäkalastuskauden avaus venyi poikkeuksellisen pitkälle osin huonojen säiden osin muiden "kiireiden" vuoksi. Tosin perinteistä EKL:n Uudenmaan piirin rannaltaongintakisaa Loviisassa toukokuun lopulla voinee pitää tavallaan kauden avauksena. Kun saaliskin oli aika"perinteinen" eli 1,2 kiloa pikkusinttejä, jolla ei tulosluettelossa korkealle sijoituttu.

EI OLE PILKKIONNEA (27.3.2016)

Osallistuin pitkäperjantaina serkkuni Reino Aallon oganisoimiin pilkkikisoihin Tevapirtillä Tevaniemessä elinä vuonna kesämökkimme lähellä olevalla pienellä lammella. Saaliini jäi kahteen särkeen yhteispainoltaan 90 grammaa. Sillä ei korkealle sijoituttu. Palkintoa oli kuitenkin varattu niin runsaasti, että kaikki kalaa saaneet saivat palkinnon.

Väkeä oli kisoissa yllättävänkin runsaasti ja suurin saatu kala oli yli kiloinen hauki. Voittaja, kun haukea ei laskettu kokonaiskisan kilomäärään, oli reilu kilo sinttejä. Jäätiin noin kymmenesosaan Rusutjärven pilkkikisan voittotuloksesta. Oma menestykseni ei siis ollut hääppöinen. edellisen päivän "harjoituksissa" sain sentään noin tunnissa vähän isommasta vedestä eli Kyrösjärvestä 14 särkeä.

Nyt vaikuttaa että talven pilkkimiset on pilkitty. sen verran lämpimäksi sää tuntuu kääntyvän. Odotellaan jäiden lähtöä ja kesäkalastuskauden alkua.

RUSUTJÄRVESTÄ LÖYTYI KALAA (22.3.2016)

Rusutjärvellä pidettiin maanantaina 14.3.2016 Eläkkeensaajien Keskusliiton Uudenmaan piirin pilkkimestaruuskisat Jokelan ja Tuusulan Eläkkeensaajien järjestämänä. Olosuhteet olivat lähes ihanteelliset. Jää oli erittäin hyvässä kunnossa ja sääkin varsin hyvä.

Irvailin ennen kisoja, että todistettavasti Rusutjärvessä on ainakin yksi kala, kun edellisviikon koekalastuksessa saatu särki päästettiin järveen takaisin. Irvailu taisi olla hieman aiheetonta. Voittajan saalis neljän tunnin pilkkikisassa oli lähes 12 kg kalaa. Toiseksi sijoittunutkin nyppi yli 6 kg. Omaa saalistani en kehtaa edes kertoa näiden "ammattikalastajien" rinnalla. 

Kaiken kaikkiaan tapahtuma, jossa oli mukana 45 kilpailijaa, oli oikein onnistunut sekä saaliin että muiden järjestelyjen osalta. Kalastajille tarjottiin urakan päätteeksi soppaa ja kahvia. Makkaraakin oli käristymässä. Parhaat kiitokset taas kerran Tuusulan seurakunnalle, joka antoi leirikeskuksen saunarakennuksen kisojen tukikohdaksi.

PILKKIKAUSI AVATTU (3.3.2016)

Tämäntalvinen pilkkikausi tuli avattua viime viikon torstaina Kyrösjärvellä. Saaliilla ei voi kehua; yksi kämmenen kokoinen lahna, pieni särki ja yksi vähän isompi ahven, joka päätyi pakastimeen odottamaan seuraa.

Seuraava koitos on Rusutjärvellä 14.3. pidettävät EKL:n Uudenmaan piirin pilkkimestaruuskilpailut, jossa Jokelan ja Tuusulan Eläkkeensaajat ovat järjestäjinä. Sitä ennen pitää käydä testaamassa Rusutjärven jäätilanne.

Ainakin Kyrösjärvellä jää oli viime viikolla erinomaisessa kunnossa. Teräsjäätä puolisen metriä eikä vettä jäällä. Toivottavasti tilanne Rusutjärvelläkin on samanlainen ainakin pilkkikisoihin asti.

KALAA EI TULE, MUTTA TULEE SITTENKIN (23.7.2015)

Tämän kesän kalansaalis näytti jäävän kovin vaatimattomaksi, koska sateisen ja kylmän kesän haittoina on ollut vielä myös kova tuuli varsinkin alkukesästä. Soutuveneellä ei ole ollut kovin houkuttelevaa lähteä kalaan. Ne pari-kolme iltaa kesäkuussa ja heinäkuun alkupuolella, jolloin sää oli suosiollinen, ei kala ollut liikkeellä. Ei edes mato-ongella tullut mitään. Uistimella saaliiksi jäi alamittainen kuha. Katiskoissakaan ei muutaman ahvenen lisäksi ole ollut kuin pari alamittaista haukea. Yksi ilta kuitenkin korjaa nopeasti alkukesän pettymykset. Sateen uhasta ja synkistä pilvistä huolimatta lähdin tänään kokeilemaan ja se kannatti. Uistimeen tarttui tasan viisikiloinen ja 93 senttinen hauki. Ei aivan jokailtainen saalis näissä vesissä! Kaveriksi tuli kesän ensimmäinen mitat täyttävä kuha. Pienenpuoleinen, mutta kuitenkin riittävän mittainen. Tästä on hyvä jatkaa. Toivottavasti loppukesä korjaa alkukesän saalispuutteet.

PILKKIKAUSI AVATTU (5.2.2015)

Talvikalastuskausi tuli avattua jo viime viikolla ollessani mökillä muutaman päivän. Lunta ei vielä tuolloin ollut jäällä kovinkaan paksulti ja jään paksuus puolestaan jotain 30 cm paikkeilla. Kalaa ei tosin juuri näkynyt. Mahtava saalis, yksi ahven, pääsi sekin takaisin jään alle. No ehkä se saaliskin tästä kohenee, kun pääsee uudelleen yrittämään. Lunta taitaa jäällä nyt olla jo selvästi tuota ensimmäistä kertaa enemmän.

KESÄKALASTUSKAUSI SULJETTU (1.11.2014)

Tämän vuoden kesäkalastuskausi on virallisesti julistettu omalta osaltani päättyneeksi ja vene käännetty talviteloille. Odotellaan jäitä ja pilkkikauden avausta.

Kausi ei ollut erityisen tuloksekas eikä siitä jäänyt mitään ennätysten kirjaan merkittäväksi. Ajallisestikin kalastus jäi aika vähiin. Saalista toki tuli, mutta ei mitenkään mainittavsti. Odotellaan ensi kesästä parempaa.

UISTELUKAUSI AVATTU (7.7.2014)

Uistelukauden avaus viivähti tänä vuonna melkeinpä heinäkuun puoliväliin, mutta käynnistyi tänään sentään kohtuullisesti eli paremmin kuin vuosiin ensimmäinen uistelukerta. Kesäilta oli mitä upein. Pieni tuulenvire liplatti laineita ja lämmintä riitti. Lähes kesän lämpöennätys. Saalis oli pari haukea, toinen reilut kaksi kiloa ja toinen mitat täyttävä, mutta alle kilon. Lisäksi kolmanneksi seuraan yritti liittyä pieni kuha, joka alamittaisena palautettiin saman tien kasvamaan. Mato-onkeen ei oikein tänään tarttunut. Ongella tuli vain yksi ahven, mutta kun katiskoista löytyi puolen tusinaa ahvenia, oli illan saldo reippaat kalakeiton ainekset.

109 KALAA (25.6.2014)

Tämän vuoden kalastuskausi on alkanut varsin verkkaisesti. Katiskat ovat järvessä, mutta saalis oli tänään puhdas nolla. Uistinta ei ole vielä tällä sesongilla tullut edes koetetuksi, mutta tällä viikolla on tarkoitus kausi käynnistää, jos ilmat suinkin sallivat. Kesäsesonki kuitenkin alkoi kohtuullisella saaliilla EKL:n Uudenmaan piirin rannaltaongintakisassa Loviisassa 1.6.2014. Saaliini oli 109 kappaletta, etupäässä tulitikun mittaisia kiiskejä. Painoa kertyi kaikkiaan 1,8 kg, jolla hädin tuskin selvisi kahdenkymmenen joukkoon kisassa, mutta muuten päivä oli ihan mukava. Syöntiä riitti koko nelituntisen kisarupeaman ajan, joten mielenkiinto säilyi, vaikka yhtään isompaa kalaa ei kohdalle sattunutkaan. Parempiin sijoituksiin olisi tarvittu pari-kolme puolikiloista lahnaa, joita voittajan reilun viidenklilon saalissa näkyi olevan useampikin. Mutta eihän tärkeintä ole voitto vaan osanotto ja raitis meri-ilma.

KATISKAT JÄRVESSÄ (1.5.2014)

Aikainen kevät ja jäiden lähtö mahdollistivat poikkeuksellisen aikaisen kesäkalastuskauden avauksen. Vesille olisi päässyt jo paljon varhemminkin, mutta veneen vesille työntö ja katiskoiden järveen laitto vappuaattona on omalla kohdallani jo sekin poikkeuksellisen aikainen päivämäärä. Saa sitten nähdä huomenna, nouseeko mitään saalista. Aikaisen kevään toinen puoli on pilkkikauden varhainen päättyminen. Tänä vuonna ei perinteinen pääsiäisen pilkkikisa täällä Tevaniemessä onnistunut. Jäitä ei yksinkertaisesti enää ollut. Viimeiseksi pilkkireissuksi jäi osallistuminen Eläkkeensaajien Uudenmaan piirin mestaruuskisaan Porvoossa 7.3. Saalistakin tuli 2,3 kg, mutta sijoitus jäi heikoksi. Olin 29. Sen jälkeen ei jäille enää asiaa ollutkaan.

PILKKIKAUSI AVATTU (21.2.2014)

Tämänkin vuoden pilkkikausi saatiin sentään avattua. Tosin saaliilla ei kehtaa kehuskella. Muutama sintti sentään oli tuliaisina naapurin kissalle. Poikkeavaa on jään upea kunto ainakin Kyrösjärvellä. Lunta tai vettä ei ole yhtään ja jää on aivan tasaista. Tukevaa teräsjäätä on n 30-40 cm. Jäätie onkin ollut täällä jo auki jonkin aikaa. Tosin pahimman suojan aikana ohti olla hetken suljettunakin, kun vettä nousi jäälle. Nyt pikku pakkasten myötä vesi ei tee enää kiusaa.

EIPÄ JUURI KEHUMISTA (28.7.2013)

Kesän kalastuskauden aloitus meni varsin myöhään ja aktiivisuus ei muutoinkaan ole ollut tänä kesänä kovin suurta. Jokunen kerta on kuitenkin tullut käydyksi ongella ja uistinta vetämässä. Viimeksi eilen illalla, jolloin saaliiksi jäi kesän toinen kuha, joka täytti alamittavaatimukset, tosin ei kovin reippaasti sekään. Muutaman kerran on mato-ongella tullut toistakymmentä ahventä, mutta muutoin ei tämän kesä tähänastisista saaliista jää historiaan kirjoitettavaa. Tänään oli ajatus lähteä uudelleen koittamaan, mutta paraikaa jyristelee ukkonen, joten kalareissu saattaa jäädä haaveeksi.

RUSKETUSTA JA RAITISTA ILMAA (24.4.2013)

Siinäpä lyhyesti päättymässä olevan pilkkikauden saalis. Jäätä oli paljon. Alkutalvesta jäällä oli paksuhko vesikerros, joka haittasi jäällä liikkumista, mutta se hävisi kevättä kohti ja loppukeväästä oli jopa hyvä hankikanto. Myös jäätiekausi oli tänä talvena pitkä. Tosin viimeisellä kerralla 6.4. Ikaalisten keskustan puoleisella rannalla oli jo vettä aika reippaasti, jolloin totesin oman jäätiekauteni päättyneeksi.

Kalaa ei tullut. Saalis oli todella heikko koko talven osalta. Liekö syynä paksu jää ja sen päällä ollut lumi. Raitista ilmaa ja aurinkoa tuli senkin edestä varsinkin loppukaudesta. Pääsiäisen aikaan ja sen jälkeen oli muutamia kerrassaan upeita päiviä olla jäällä.

Nyt pannaan pilkkivehkeet naftaliiniin ja siirrytään kasaamaan muutama katista ja sitten odottamaan jäiden lähtöä, joka tänä keväänä menee varsin myöhään. Tosin lumet ovat viime päivinä lähteneet vauhdilla, joten jäidenlähtökin saattaa vielä yllättää nopeudellaan.

PILKKIKAUSI TULI AVATUKSI (30.1.2013)

Tämän talven pilkkikausi tuli muodollisesti avatuksi omalta osaltani viime lauantaina, kun kävin mökillä katsomassa, miltä järvellä näyttää. Jäätä on ihan hyvin 30-40 cm. Muutama reikä tuli kairattua, mutta ilman tulosta. En sitä toki vielä odottanutkaan. Toivottavasti kevätauringon myötä syöntikin paranee.

Samalla tuli avattua jäätiekausi eli ajoin jäätietä Kyrösjärven yli järven itäpuolelta, jossa mökkimme sijaitsee, kaupungin keskustaan. Jäätie lyhentää matkaa merkittävästi. Kausi vaan on yleensä varsin lyhyt, eikä jäätietä viime talvena pystytty avaamaan ollenkaan kehnon jäätilanteen vuoksi. Nyt jäätie oli hyvässä kunnossa. 

PILKKIKAUSI ODOTTAA AVAAMISTA (5.1.2013)

Jäätilanne vaikuttaa tänäkin vuonna vähän huonolta. Lumentulon vuoksi jäät ovat vielä varsin heikkoja, tosin Kyrösjärvellä kyllä kantavat jo dsc_0516.jpgpilkkijän, mutta vuodenvaihteen suojasäät toivat vettä jäälle. Olisin mennyt avaamaan pilkkikautta, mutta vastaan tuli yllättävä ongelma. Kärpäsentoukat olivat loppuneet paikallisesta kalastusliikkeestä, joten en saanut syöttejä, kun sää muutoin olisi mahdollistanut kauden avauksen. Joulun aikaan oli sen verran pakkasta, että näppien palelluttaminen ei houkuttanut, koska saalis vielä tähän aikaan vuodesta on enemmän kuin epävarma. Mutta toivottavasti tänäkin talvena päästään pilkkikausi avaamaan.

VENE PELASTETTU TALVITELOILLE (26.10.2012)

Kesän kalastuskausi jäi lyhyeksi ja saalis kehnoksi. Syksyn sateet taas nostivat vedenpinnan Kyrösjärvessä ennätyskorkealle. Muutaman viikon tauko mökillä käynnissä aiheutti jo huolen onko soutuveneestä tullut sukellusvene. Ei onneksi ollut, vaikka vettä olikin veneessä useita kymmeniä litroja ja vene osittain vedessä vedenpinnan nousun seurauksena. Ämpärillä vene tyhjäksi ja sitten muutama metri ylemmäs rantatöyräälle ja nurin pukkien päälle. Näin voidaan huoletta odottaa seuraavaa purjehduskautta, mutta sitä ennen tulevaa pilkkikautta. Viime talvena pilkkikausi jäi perin lyhyeksi huonon jäätalven vuoksi. Saas nähdä, miten käy tulevana talvena. Palaillaan niihin kuulumisiin myöhemmin.

MISSÄ KUHAT LUURAAVAT? (27.8.2012)

Kesän kalansaaliilla ei vieläkään pääse kehuskelemaan. Kuhaa ei jostain syystä ole näkynyt paria aivan pientä lukuunottamatta. Osasyynä toki on, että järvellä vietetyt tunnit ovat jääneet edelliskesää selvästi vähemmäksi. Viikonloppu karkuutin omaa tyhmyyttäni ja varomattomuuttani sen ainoan kunnon kokoisen hauen, joka tänä kesänä on uistimeen iskenyt. En saanut sitä veneen vierellä kunnolla haaviin ja niin sitä vietiin. Ostoslistalla on nostokoukku. Sillä pärhää tällaissa tilanteissa yksin kalassa ollessa haavia paremmin. Olisi pärjännyt tuon hauenkin kanssa. Toivottavasti vielä syyskuussa on ilmoja yrittää uistimella haukea uudestaan.

KISSANKALAA (15.7.2012)

Kesän kalastus ja kalansaaliit ovat jääneet perin niukoiksi. Kalastuskertoja on lähinnä kehnon sään vuoksi ollut perin vähän, eikä niilläkään ole juuri tullut saalista. Tänäänkin sade ajoi kesken kaiken pois yrittämästä. Uistimella ei vielä ole tullut mitään. Ainoat saaliit ovat olleet kissankalat katiskalla ja muutama ahven pakkaseen mato-ongella. Naapurin kissa on toki ollut tyytyväinen ja saanutkin joka käynniltä oman herkkupalansa.

KATISKAT JÄRVEEN (29.4.2012)

Kesäkalastuskausi tuli tänä vuonna avattua poikkeuksellisen aikaisin eli jo nyt huhtikuun lopulla. Vene käännettiin oikein päin ja vietiin katiskat järveen. Rannassa oli vielä kymmenkunta metriä jääsohjoa, joka hieman vaikeutti liikkeellelähtöä, mutta muutoin keväinen päivä oli upea. Huomenna nähdään tuoka kauden avaus myös kalaa.

EI JÄÄNYT PILKKIKAUSI SITTENKÄÄN AVAAMATTA (19.3.2012)

Alkoi jo näyttää uhkaavasti siltä, että tänä vuonna ei tule käytyä pilkillä ollenkaan. Alkutalvesta esteenä oli marraskuussa katkennut solisluuni, jonka paraneminen kahden leikkauksen vuoksi on kestänyt. Toinen syy on ollut talven kehno jäätilanne. Luntahan tänä talvena on tullut lähes yhtä paljon kuin viime vuonnakin ja pakkasiakin ollut ihan reippaasti, mutta juuri runsaasta ja "väärään" aikaan ajoittuneesta lumentulosta johtuen jäät ovat olleet perin heikkoja.

Kävin tänään kokeilemassa kestääkö käsi kairaamista ja kestihän se, tosin ei vielä ihan normaalivauhdilla. Jäätä oli kyllä vielä ihan reilusti, ainakin noin 40 sentiä, mutta laadultaan se on täällä Ikaalisissa märkää kohvajäätä, joten kovin pitkään pilkkikelejä ei varmastikaan riitä. Jäällä oli tosin nyt helppo liikkua, kun öisin on pitänyt pakkasia. Kalaa sen sijaan ei tullut. Vain kaksi vaivaista särkeä, mutta saahan sanoa, että pilkillä on tuulut käydyksi.

JÄÄKÖ PILKKIKAUSI AVAAMATTA? (20.1.2012)

Jäille ei ole asiaa. Ensimmäinen moottorikelkkailija ehti jo upota Kyrösjärveen. Leuto syksy teki sen, että järvet eivät käytännössä ehtineet jäätyä ennen runsaan lumen satamista, joten jäät ovat perin heikkoja. Lunta tulee ainakin täällä Jokelassa täyttä päätä lisää, joten jäät vahvistuvat kovin hitaasti, vaikka reiluja pakkasia tulisikin. Nyt pakkasta ei ole kuin nimeksi. Käykö tänä vuonna niin, että pilkkikautta ei pääse edes avaamaan vai ehtiikö tilanne vielä helmikuussa muuttua? Jää nähtäväksi. Toinen este pilkkikauden avaamiseen omalta osaltani on marraskuussa katkennut solisluu, jota poden edelleenkin. Käsi ei ole vielä siinä kunnossa, että Pilkilla_2011pystyisin kairaa käyttämään. Ei siis näytä kovin lupaavalta. Jos kunnon jäitä ei tule, katkennut solisluu harmittaa vähemmän, koska jäille ei kuitenkaan pääse. Katsotaan ensi kuun puolella, miltä tilanne alkaa näyttää. Tässä vaiheessa meidän kaikkien on syytä pysyä pois heikoilta jäiltä. (Kuva: Pilkillä talvella 2011)

VENE TALVITELOILLA (13.11.2011)

Vaikka lämmin syksy on jatkunut poikkeuksellisen pitkään tuli vene käännettyä talviteloille jo pari viikkoa sitten. Kalastuskautta olisi toki riittänyt vielä nytkin, mutta muut kiireet ovat pitäneet pois Ikaalisista. Näin kalastuksessa on siirrytty pilkkikauden odotukseen. Pakkasista ja jäistä tosin ei ole tietoakaan. Saas nähdä kuinka pitkälle mennään, ennekuin päästään avaamaan pilkkikausi. vene_ylosalaisin

Kesän saalis kaiken kaikkiaan ei ollut mitenkään loistava. Kalaa tuli, mutta ei mitään maininnan arvoista isompaa. Vieheitäkin meni kesä aikana useampia. Pari vei kala ja loput menetin omaa tyhmyyttäni ts joko siima katkesi "omia aikojaan" tai tarrasi liian pahasti pohjaan.

KUHASALDO KASVOI (14.7.2011)

Tämän illan uistelu tuotti kolme kuhaa lisää tämän kesän kuhasaldoon. Tosin yksi pääsi alamittaisena kasvamaan, eikä suurinkaan ollut kuin noin kiloinen, mutta yhdellä juuri mitat täyttäneellä hauella ja parilla ahvenelle höystettynä tuloksena oli kuitenkin oivat kalakeittoaineet huomista varten. Naapurin kissakin sai normaalit iltapalasärkensä, joita hän ilmiselvästi tiesi taas odottaa, koska kipitti välittömästi paikalle askeleeni kuullessaan.

HAUKI VEI PROFESSORIN (11.7.2011)

Edellisillan hyvästä kuhasaaliista innostuneena kävin koittamassa, olisiko kuha edelleen syönnillä. Ei ollut. Se sijaan hauki oli. Sain ensimmäisen jo veneen vierelle ja olin ujuttamassa haavia kalan alle, kun siima napsahti poikki ja kala painui takaisin syvyyteen lähes uusi Professori-uistin mukanaan. En kehtaa edes jättihauella leuhkia, sillä kala oli arviolta 2-3 kilon kokoinen, mutta ilmeisesti siima oli jossain vaiheessa hankautunut niin heikkoon kuntoon, että napsahti juuri ratkaisevalla hetkellä poikki. Lähes samanaikaisesti iski kiinni toinenkin hauki. Se tuli jopa ilman haavia veneeseen asti, mutta lähti avustettuna saman tien takaisin. Alamittainen kun oli. Mato-onkeenkaan ei oikein  tarttunut. Kolme ahventa ja muutama särki. Naapurin kissa sai sentään odottamansa iltapalan, mutta itse pitää mennä viehe- ja siimakauppaan.

KESÄN ENSIMMÄISET KUHAT (10.7.2011)

Alkukesä meni "laiskan miehen kalastelussa" eli katiskojen uittelussa järvessä ja saaliit olivat sen mukaiset, muutama ahven silloin tällöin  naapurin kissan ilta-ateriaksi saadun muutaman särjen höystämänä. Eileniltaisen ukkosilman jälkeen oli aivan loistava ilma lähteä koittamaan ensimmäisen kerran tänä kesä uistimen vetoa. Järvi oli peilityyni ja aurinko osittain pilvessä. Lämmintä niin paljon, että lyhythihaisessa paidassa tarkeni soudella mainiosti. Saalistakin tuli: neljä kuhaa, kolme hyvin samankokoista lle kiloista ja yksi niin pieni, että alamittaisena pääsi takaisin kasvamaan. Lisäksi heittelemällä tuli yksi potra aven ja mato-ongella ne "pakolliset" särjet naapurin kissan iltapalaksi. Uistinkausi tuli siis avatuksia ihan mukiinmenevällä saaliilla. Toivottavasti säät ja syönti suosivat jatkoakin. 

KATISKAKAUSI MENEILLÄÄN (9.6.2011)

Kevään katiskakauden aloitus jäi vähän turhan myöhäiseksi ja saalis sen mukaiseksi. Muutama hassu ahven tähän mennessä. Ahvenen kutu ehti mennä ohi. Uistelukausi odottaa vielä avaamista, mutta eiköhän sekin lähiaikoina tapahdu.

JÄIDEN LÄHTÖÄ ODOTELLESSA (25.4.2011)

Lämmin Pääsiäinen alkaa olla takanapäin. Ulkoilusta ja puutarhatöistä on nautittu, mutta avovesikausi antaa vielä odottaa itseään. Jäät ovat lähtemäisillään, mutta vene saa vielä ainakin Vappuun asti odottaa ylösalaisin käännettynä. Vapun aikaan on koottava myös kolme hankkimaani uutta katiskaa, jotta pääsee hyödyntämään avovesikautta heti vesien vapauduttua. JaidenlahtoKyrösjärvessä vesi oli alhaalla, mutta ei poikkeuksellisen alhaalla. Lumet alkavat olla käytännössä sulaneet, eikä ainakaan Ikaalisissa ole tulvista tietoakaan. Siispä kevätkalastuskautta odottamaan.

UUDELLEEN RUSUTJÄRVELLÄ (9.4.2011)

Pilkkikisojen hyvä tulos houkutteli uudelleen Rusutjärvelle pilkkionnea koittamaan. Mutta tällä kertaa (5.4.) ei onni ollut lähellekään samanlainen. Ilmakin oli aika "tuhruinen", pilvinen ja sumuinen. Saalis oli peräti yksi särki, pari puolen kämmenen kokoista lahnanlisua ja yksi puolen sormen mittainen kiiski. Joten uuteen kalasoppaan ei aineksia tullut. Tämä taisi olla talven viimeinen pilkkireissu, sillä jäät sulavat nyt vauhdilla ja ellei tuhteja yöpakkasia tule, jäälle ainakaan täällä etelässä ei enää ole asiaa. Odotellaan siis katiskakauden avausta.

RUSUTJÄRVESSÄ ON SITTENKIN ISOJA AHVENIA (1.4.2011)

Tämä ei ole aprilli- eikä kalajuttu. Rusutjärvessä on isoja ahvenia, jos nyt isoiksi luetaan noin puolikiloiset köriläät. Tämä tuli todistettua Eläkkeensaajien Keskusliiton Uudenmaan piirin pilkkikisoissa, jotka Jokelan ja Tuusulan Eläkkeensaajat järjestivät 29.3. Tuusulan seurakunnan leirikeskuksessa Rusutjärven rannassa. Kisat olivat nyt toisena vuonna peräkkäin samassa paikassa ja viimevuotisen kokemuksen mukaan "ei sieltä ainakaan kalaa tule", mutta toisin kävi. Sää oli aivan loistava ja kalaa nousi. Kolmoisvoitto meni Lohjan Eläkkeensaajille. Voittajan saalis oli reilut neljä kiloa. Oma saaliini oli 2040 grammaa, isoja ahvenia, pari lahnaa ja muutama särki, jolla taisi hädin tuskin päästä kymmenen joukkoon. Lopullisia tuloksia ei tätä kirjotettaessa ole vielä tullut. Saaliiksi voinee laskea myös valkoisenaPilkkikisa hohtavalla jäällä saatu punainen naama ja runsaasti raitista ilmaa. Ihan kelpo kalapussilla tosin viimevuotinenkin voittaja mestaruuden vei, sillä hän noukki pikkusinttejä  1,3 kg:n verran. Eikä silloin muillekaan mitaleille ollut asiaa alle kilon saalilla. Oma tulokseni vuosi sitten oli yhdellä 120 g ahvenella kunnioitettava 12 sija. Kun tämän vuoden tulokset tulevat, kerrotaan petraantuiko sijoitus yhtään.

 

LIIAN KYLMÄÄ PILKKIMISEEN (25.2.2011)

Hiihtolomaviikko (viikko 8) mökillä antoi odottaa mahdollisuutta pilkkimiseen. Toukatkin oli hankittu, mutta toisin kävi. Pakkasen pysyminen 20-30 pakkasasteen välillä on pitänyt tiiviisti sisäharrastuksissa. Ei siinä ole auttanut kaunis auringonpaistetaan, vaan on pitänyt tyytyä lintujen tarkkailuun ikkunan takaa. Tänään lintulaudalla näkyi ensimmäisen kerran hömötiainen ja tikli lukuisten tali- ja sinitiaisten, varpusten ja punatulkkujen ohella. Toivottavasti maaliskuu tuo tullessaan paremmat pilkkimahdollisuudet nyt, kun jäät ovat varsin vahvoja.

VÄHÄN PAREMMIN JO TÄRPPI (4.2.2011)

Käydessäni viime viikonloppuna pilkillä Kyrösjärvellä saalis oli jo hieman edelliskertaa parempi. Pilkkijöitäkin oli varsin mukavassa säässä liikkeellä useampia. Tämänkertainen saalis oli peräti 24 kalaa, joista valtaosa ihan mukavan kokoisia ahvenia. Perkasin ne pakkaseen odottamaan seuraavaa pidempää mökilläoloa. Mukaan mahtui muutama särki ja sormenkokoinen ahven, jotka myös pakastin ajatuksena käyttää niitä Pilkilla_2_2011syöttikaloina koukuissa tai naapurin kissan lohduttamiseen, jolloin muuta ole tarjolla.


PILKKIKAUSI AVATTU - KAKSI AHVENTA (5.1.2011)

Tämän vuoden pilkkikausi on korkattu. Vein alkuviikosta muutaman koukun mateiden toivossa lähilahdelle ja kokeilin samalla pilkkiä. Lyhyen kokeilun tuloksena oli rannan tuntumasta kaksi pientä ahventa. Nyt on parina päivä pakkanen pysytellyt parinkymmenen "paremmalla puolella", joten en ole yrittänytkään käydä katsomassa koukkuja. Huomiseksi on luvattu lauhtuvaa. Jos niin käy, käyn katsomassa koukut ja kokeilen pilkkimistä. Mutta siitä sitten lisää.

EI VIELÄ KALAA (1.1.2011)

Kun pilkkikauden aloitus vielä antaa odottaa itseään, niin kerrotaan edes yksi kalajuttu. Juttu ei ole omani vaan peräisin kalaneuvos Veijo Hukkaselta: "Anoppini asui aikanaan Karjalassa ja kävi linja-autolla kalassa. Ei ollut kuulemma yksi tai kaksi kertaa, kun saaliiksi saatu ahven oli niin iso, että sille piti kotimatkalla ostaa lastenlippu."

PILKKIKAUTTA ODOTELLESSA (29.12.2010)

Kesäkausi 2010 meni ilman merkittävämpiä saaliita. Kesä oli kaunis ja monena iltana saattoi nauttia tyynestä järvestä joko uistinta soutaen tai mato-ongella istuen. Se saalishan ei kuitenkaan ole tärkeintä.

Talvi tuli tänä vuonna varhain ja jo marraskuussa oli kovia pakkasia, joten jäät tulivat poikkeukksellisen aikaisin ja poikkeuksellisen vahvoina, koska täällä Ikaalisissa ei lunta juurikaan ollut ennen joulua. Jäätietkin on jo avattu. Jään paksuus lienee tällä hetkellä 30-40 sentin luokkaa. Tosin nyt lunta on tullut sen verran, että lisäjäätyminen on hidasta.

Pilkille voisi siis jo mennä. Pilkkivehkeetkin on "trimmattu" kesäteloilta kuntoon. Odotellaan vaan sopivan leutoja ilmoja, sillä yli 10 asteen pakkanen ei oikein vielä houkuttele jäälle istumaan. Nyt vuoden vaihteen tienoilla pilkkikausi pitää käydä avaamassa ja kerron tunnelmia ensimmäiseltä kerralta seuraavassa tämän palstan kirjoituksessani. 

PIENTÄ KUHAA (22.7.2010)

Naapurin kissa on perin loukkaantunut, kun heinäkuu on vierähtänyt enemmänkin kuivalla maalla kuin vesillä, mutta sen verran on tullut järvelläkin käytyä, että kesän kuhasaldo on nyt kymmenen. On naapurin kissakin sentään jonkun särjen saanut, vaikka mato-onkikerrrat ovatkin olleet varsin harvat. Kyrösjärvihän tunnetaan varsin hyvänä kuhajärvenä ja uistimella kuhaa on noussutkin, niin minulle kuin muillekin. Mutta kovin ovat pieniä olleet. Noista kymmenestä vain kolme on ollut mitat täyttäviä. Muut olen päästänyt kasvamaan. Jos vaikka tavattaisiin uudestaan muutaman vuoden kuluttua. Kuhan alamitta Kyrösjärvellä on 40 cm ja onneksi nuo pienet ovat olleet sen verran "varovaisesti" kiinni, että ne on voinut päästää kasvamaan.

Mato-ongella on tullut tietysti särkeä, etupäässä pientä ja pari vähän isompaa. Ne siis kelpaavat naapurin kissalle, joka yleensä käy joka ilta katsomassa, onko kalaa tullut. Minulle kelpaavaa ahventa sen sijaan ei juurikaan ole mato-ongella eikä uistimella tai heittelemälläkään juuri tullut. Lienenkö ollut värään aikaan väärässä paikassa vai ovatko ahvenet jonnekin kaikonneet? Yrityksiä pitää jatkaa.


KESÄKALASTUSKAUSI KÄYNNISTYI ONKIKISALLA (5.7.2010)

Tämän kesän kalastuskausi on käynnistynyt vähän kitsaasti. Parilla onkireissulla kesäkuussa Tevaniemessä on saaliiksi tullut yksi pakastimeen asti päässyt pienenpuoleinen hauki ja pari ilta-ateriaa naapurin kissalle. Heinäkuussa en ole vielä järvelle ehtinyt. Toivottavasti uistelukauden saa avatuksi kuitenkin lähipäivinä.

Alkukesän merkittävin saavutus oli kuitenkin osallistuminen Eläkkeensaajien Keskusliiton Uudenmaan piirin rannaltaonginnan mestaruuskisoihin Loviisassa 18.6. ja siellä tullut 7. sija piirinmestaruuskisassa tuloksella 1132 grammaa, joka koostui yli 80 sintistä, lähinnä salakoista. Osallistuimme kisaan Jokelasta viiden hengen porukalla ja kaikki saivat kalaa ihan kohtuudella, mutta voitosta jäimme kauas. Kisan voittoon olisi tarvittu reilusti yli kolmen kilon saalis, johon pääsemiseksi olisi pitänyt saada jotain vähän isompaakin kuin kymmenen gramman salakoita. Mutta ihan hieno ilma ja kiva kokemus. Ajatus on osallistua toistekin.

PILKKIKAUSI JÄI LYHYEKSI (19.4.2010)

Pitkään odotettu pilkkikausi jäi todella lyhyeksi kunnon talvesta ja kovista pakkasista huolimatta. Jäät olivat koko talven varsin heikkoja ja lisäksi jäälle nousi vettä, joka Pilkkikisahaittasi merkittävästi liikkumista. Esim. jääteitä ei monessakakaan paikassa saatu lainkaan avattua. Odotin kovasti ennakkoon pilkille pääsyä, mutta se jäi sitten loppujen lopuksi yhteen ainoaan kertaan koko talvena.

Tämä kerta oli Eläkkeensaajien Keskusliiton Uudenmaan pilkkimestaruuskilpailut Rusutjärvellä 24.3.2010. Kisan järjestäjinä toimivat Jokelan ja Tuusulan Eläkkeensaajat. Osanottajia kilpailussa oli kaikkiaan 34. Niukasta saaliista huolimatta mestaruudet saatiin jaettua ihan kelpo kalapussilla eli voittaja noukki pikkusinttejä Rusutjärvestä 1,3 kg:n verran. Eikä muillekaan mitalleille ollut asiaa alle kilon saalilla. Oma tulokseni yhdellä 120 g ahvenella oli kunnioitettava 12 sija.

Sää Rusutjärvellä oli aivan loistava ja järjestelyt Tuusulan seurakunnan leirikodilla iso_kalaonnistuivat muutenkin mainiosti. Molemmille yhdistyksille jäi myös hieman "taskurahaa" vaivanpalkaksi osanottomaksuista, hernerokan, kahvin ja makkaranmyynnistä.

Nyt sitten odotellaan kevätkalastuskautta paremmalla menestyksellä.

 

 

 

PILKKIKAUDEN AVAUSTA ODOTELLESSA (5.1.2010)

Pitkästä aikaa kunnon pakkastalvi ehti jäädyttää Kyrösjärven jäähän, mutta reippaat parinkymmenen asteen pakkaset pitivät ainakin minut vielä joulun ja uuden vuoden aikaan rannalla, eikä järvellä vielä ole näkynyt muitakaan pilkkijöitä. Autollatalvinakyma_jarvelle jäällä kyllä jo ajettiin, vaikka jäätietä ei Kyrösjärvelläkään vielä ole avattu, eli kyllä jään paksuus pilkkimiehen varmasti kestäisi. Tosin lunta on tullut myös aika reippaasti ( 3.1.2010 mitattuna lumen paksuus 32 cm), joten jalkapatikassa jäällä liikkuminen on aika tarpomista ja paksu lumi toisaalta estää jään paksuuden kasvua, vaikka pakkasia edelleenkin pitää parinkymmen tuntumassa. 

Edellytykset hyvään pilkkikauteen ovat siis selvästi viime vuotista paremmat, kunhan pakkaset sen verran helpottavat, että tarkenee jäällä kyykkiä.

(kuva: näkymä mökkitontilta Kyrösjärvelle tammikuun alussa 2010)

VENEKIN JO KÄÄNNETTY (1.12.2009)

Vene saatiin sukulaisten avustuksella keikautettua ylösalaisin ja odottamaan venetulevaa kevättä. Sinänsähän kalastuskausi vielä voisi jatkuakin, sillä Kyrösjärveen jo kertaalleen tullut ohut jääkerros ehti sulaa pois ja näin joulukuun alussa järvi on sula. Venettä ei kuitenkaan viitsi enää kääntää takaisin, joten odotellaan pilkkikautta. Ehkä se tänäkin talvena jossain vaiheessa koittaa.

 

PILKKIKAUTTA ODOTELLESSA (1.11.2009)

Kyrösjärvi lainehtii vielä vapaana, vaikka muutamat pikkulammet näyttivät olevan jo ohuessa jäässä. Syksyn kalastus jäi hyvin vähiin ja nyt vain odotellaan jäitä ja pilkkikauden käynnistymistä. Vene on vielä kääntämättä talviteloilleen.

Pilkkikaudella pitää vähän harjoitella etukäteen, sillä Jokelan ja Tuusulan Eläkkeensaajat järjestävät Eläkkeensaajien Keskusliiton Uudenmaan piiriin pilkkimestaruuskilpailut Rusutjärvellä maaliskuussa 2010. Moisessa hommassa en aiemmin olekaan ollut mukana. Toivottavasti tuolloin on Rusutjärvessä jäätä, ettei mene rannalta onkimiseksi.

ONKEEN TARTTUU (2.7.2009)

Lämmin, suorastaan helteinen kesäkuun loppu on saanut onkikokoiset ahvenet, Ahvensärjet ja lahnanlituskat  liikkeelle. Ensimmäinen vakavampi uistelumatka toi saaliiksi vajaan kiloisen kuhan ja yhden omaa tyhmyyttä veneen vierestä karkuun päästetyn kohtuullisen kokoisen hauen. Toisella kerralla toissailtana ei uistimeen tarttunut, mutta vanhaan mato-onkeeni nappasi oikein kunnon raitapaita, 810 grammaa painanut ahven. Varmasti tähänastisen kalastusurani suurin, ainakin mato-ongella saatuna. Samalla matkalla nappasi kymmenkunta muutakin ahventa ja joukko pieniä särkiä. Paistetut ahvenfileet noin isosta kalasta ovat muuten erinomaisia. 

Eilen ei syöti ollut enää yhtä vilkasta. Tuultakin oli sen verran, että soutaen ei uistinta viitsinyt kovin pitkään vetää ja sekin vähä tuloksetta. Mutta onkeen tarttui taas ahventa sen verran, että ahvenkeiton makuun tänään päästiin.  Naapurin kissa sai taas särkeä ja neljä peräkkäin noussutta kämmenen kokoista lahnanlisua pääsivät kasvamaan lisää. Toivottavasti tavataan uudestaan muutaman vuoden kuluttua.

KESÄKALASTUSKAUSI 2009 MENOSSA (1.6.2009)

Kesäkalastukauden avausnäkymät eivät ole olleet saaliin suhteen yhtään sen lupaavampia kuin viime pilkkikaudenkaan. Pari katiskaani ovat olleet muutamana viikonloppuna lillumassa Kyrösjärvessä, mutta tuloksena on ollut vain muutama sormenmittainen ahven naapurin kissalle. Myöskään heittelemällä tai uistimella ei vielä ole tullut saalista. Tosin kokeilukertojakin on tätä kirjoitettaessa (1.6.) takana vasta yksi.

Tänäkin vuonna jäi kuoreiden lippoaminen kokeilematta muiden kiireiden vuoksi. Kuore nousee Kyrösjärvessä aika pian jäiden lähdön jälkeen kutemaan hiekkapohjaisille rannoille matalaan veteen. Kutu kestää vain muutaman päivän ja eri vuosina jäiden lähdöstä riippuen vähän eri aikaan toukokuun alkupäivinä. 

PILKKIKAUSI 2009 AVATTU

Talviharrastuksistani pilkkiminen yhdistää ulkoilun, liikunnan ja toivon saaliista eli jonkinlaisesta hyödystä. Koska pidän kalasta ja erityisesti kalakeitosta, lähden pilkille tietysti myös saaliin kiilto silmissä. Tosin tulokset eivät useinkaan ole kovin kehuttavia.

Tänä talvena jäät eivät ole olleet kovin hyviä, toki jäätilanne on parempi kuin vuonna 2008. Pilkkikauden sain avatuksi Kyrösjärvellä mökkimme edustalla olevalla lahdella tammikuussa 2009. Tosin kehnolla menestyksellä, sillä saalista ei  ensimmäisellä yrittämällä tullut.  Ei tullut vielä toisellakaan yrittämällä hiihtolomaviikolla eli viikolla 8. Paikalliset "asiantuntijat" kertoivat pilkillä tulleen perin huonosti kalaa tänä talvena. Madetta sen sijaan on noussut kohtuullisesti.

Pillkikausi päättyi ilman suurempaa menestystä eli saaliit kuluneena talvena 2009 jäivät odella vaatimattomiksi.