Valtuustossa tapahtuu

Tästäosiosta puuttuu osa valtuuston kokouksia, jotka lienevät kadonneet "bittiavaruuteen" Yritän korjata tilannetta lähiakoina.

Katso tuoreet valtuuston kokousten tapahtumat osiosta Valtuustossa tapahtuu 2012.

Tässä tallella olevia vanhempia valtuustokatsauksia:

Valtuuston kokous 7.12.2010

Valtuusto kokoontui vuoden viimeiseen, asialistaltaan köyhänpuoleiseen kokoukseensa ja jouluaterialle heti itsenäisyyspäivän jälkeen. Valtuuston jäsenet saivat joululahjaksi Prinsessa  -elokuvan hienon menestyksen myötä Kellokosken Prinsessasta kertovan kirjan pehmeäkantisena versiona.

Aluksi valtuusto päätti ensi vuoden kokousaikataulunsa eli valtuusto kokoontuu vuonna 201:1 31.1.2011, 21.3.2011, 16.5.2011, 13.6.2011, 5.9.2011, 10.10.2011, 14.11.2011 ja 12.12.2011. Kokoukset alkavat klo 18 paitsi budjettikokous 14.11. jo klo 15. Valtuustoninfot pidetään pääsääntöisesti valtuuston kokousta edeltävänä torstaina klo 18. Tuntia ennen infoa on ryhmien väliset neuvottelut ja infon jälkeen ainakin sos.dem. ryhmä pitää oman ryhmäkokouksensa. Infoista aletaan vuoden alusta uudelleen maksaa kokouspalkkio.  

Sitten hyväksyttiin 12.11.2010 allekirjoitetun kiinteistökaupan esisopimus jolla myydään YIT Rakennus Oy:lle perustettavien yhtiöiden lukuun 2.646.445 euron kauppahinnalla Hyrylän kunnanosan 1 korttelin 8108 tontit 1, 2, 3, 4 ja 5 rakennuksineen eli Paijalasta Koskenmäki II asemakaava-alueella olevat tontit. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä 9190 k-m².

Illan vilkkain keskustelu käytiin luontohaastekilpailuun osallistumisesta ja siihen liittyen kahden luonnonsuojelualueen perustamisesta. Asiasta käytiin jo kunnanhallituksessa vilkas keskustelu ja todettiin luonnonsuojelualueiden perustamisesitys huonosti valmistelluksi. Katsottiin, että pelkästään kilpailuun osallistumiseksi ei ole aihetta päättää luonnonsuojelualueiden perustamisesta näin heppoisen valmistelun jälkeen. Esityksen hylkäämisestä oli ryhmien välisissä neuvotteluissa sovittu yksimielisesti, minkä vuoksi ryhmien neuvotteluryhmän puheenjohtaja Erkki Taskinen esitti Arto Lindbergin kannattamana, että valtuusto päättää hylätä esityksen. Siinä vaiheessa Tupun Tuija Reinikainen ilmoitti yllättäen, että Tupu onkin päätöesityksen kannalla. Tupun edustus ryhmien välisissä oli kuulemma ollut vain yhden edustajan varassa eikä muut ryhmässä ole ryhmien välisen yksimielisen päätöksen takana. Pitkän keskustelun jälkeen äänestää rätkäytettiin ja Tupun ryhmä hajosi äänestyksessä. Loppujen lopuksi äänin 39-9, 2 tyhjää, 1 poissa valtuusto päätti hylätä esityksen. Tuija Reinikainen ja Tia Laine-Ylijoki-Laakso jättivät asiaan eriävän mielipiteen.

Valtuusto oli loppujen lopuksi yksimielinen päättäessään, että Jokelan tekonurmihanke toteutetaan osakeyhtiömallin mukaisesti ja myönsi 510 euron määrärahan osakepääoman merkitsemistä varten. <lisäksi valtuusto teki periaatepäätöksen, että Tuusulan kunta myöntää omavelkaisen takauksen perustettavan yhtiön ottamalle noin 225 000 euron luotolle 10 vuoden maksuajalla, kuitenkin siten, että ennen kunnan takaussitoumuksen allekirjoittamista tulee täyttyä seuraavat ehdot:

- vastavakuudeksi pantataan Jokelan Kisa ry:n A-osakkeet
- Ely-keskuksen liikuntapaikan perustamisavustus; vähintään 30 006 €
- Suomen Palloliiton/UEFA:n Hattrick-avustus; 30 003 €, myönnetty
- sitoumukset yksityisiltä rahoittajilta; 5 000 €.

Päätös oli ilman muuta voitto jokelalaisille liikunnanharrastajille ja erityisesti nuorille jalkapalloilijoille, joita Jokelassa on paljon. Käydyssä keskustelussa edellytettiin, että Jokelaan suunnitteilla oleva jäähalli toteutetaan hyvässä yhteistyössä tekonurmihankkeen kanssa, niin että sunergiaedut ovat mahdollisimman suuret esim. huolto- ja pukeutumistilojen yms. osalta. Jokelalaisten urheilunharrastajien ei pidä missään tapauksessa nyt kilpailla näillä hankkeilla keskenään, vaan kylän resurssit pitää saada tiiviiseen yhteistyöhön, jotta molemmat hankkeet toteutuisivat lähivuosina.

Seuraavaksi valtuusto päätti puheenvuoroitta hyväksyä Tuusulan kunnan henkilöstöstrategian vuoteen 2020. Strategia ei ollut kuitenkaan niin hyvä, että sitä olisi mitenkään aplodien kera ollutkaan syytä hyväksyä. Käytin kunnanhallituksessa asiasta pitkähkön kritiikkipuheenvuoron ja aion seurata strategian toteutumista tarkasti. Toki on todettava, että strategian yleiset periaatteet ovat ihan hyviä, mutta parin lähivuoden toteutusohjelma jää kovin yleiselle tasolle.

Edellisessä valtuustossa päätettiin palata valtuustokauden alun mukaiseen tilanteeseen eli palautettiin  luottamushenkilöiden palkkiosääntöön takaisin ne kohdat, jotka sieltä poistettiin alkuvuoden 2009 ”säästövimmassa”. Tässä keskustelussa tuli Ilkka Seppälän esittämänä lisäys, joka yllättäen esiin tulleena lipsahti sen enempää valmistelematta päätökseksi eli myös seminaareista maksetaan kokouspalkkio. No asia piti tietysti valmistella asianmukaisesti ja tämän valmistelun jälkeen lisättiin luottamushenkilöiden palkkiosääntöön 5b §, jonka mukaan:

”Seminaareihin osallistuville toimielinten jäsenille suoritetaan palkkiota seuraavasti:
- valtuuston ja kunnanhallituksen seminaarit: 100 €/pv/vrk
- muiden toimielinten seminaarit: 80 €/pv/vrk”

Muutos tulee voimaan 1.1.2011 kuten myös ”vanhan palkkiosäännön palautus”

Sitten olikin vuorossa luottamuspaikkojen täyttöä. Ensin valittiin Vesa Ikolan tilalle kultuurilautakunnan varajäseneksi Niko Varis ja sitten täytettiin Helsinkiin muuttaneen Tupun Tarja Kärkkäisen luottamustoimipaikat: Kunnanhallituksen uudeksi varajäseneksi tuli Sari Heiskanen, teknisen lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Anne Vähätalo, Kuuma-hallituksen jäseneksi Tuija Reinikainen ja KEUDAN yhtymävaltuustoon Anni Helasvuo.

Lopuksi ennen aloitteita merkittiin vielä tiedoksi KORKEIN HALLINTO-OIKEUS  oli 3.11.2010 päättänyt hylätä Järvenpään ja Keravan kaupunkien valitukset koskien kuntajaon muuttamista. Näin Ristikytöasia on tällä erää loppuun käsitelty.

Kokous 18.5.2009

Kunnanvaltuusto kokoontui toukokuun kokoukseensa 18. päivä ja lista oli varsin pitkä. Merkittävimmät asiat olivat 2008 tilinpäätöksen, tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen ja henkilöstökertomuksen hyväksyminen vuodelta 2008. Jokelalaisten kannalta merkittävin asia oli Lepolan päiväkodin ja koulun laajennuksen hankesuunnitelma. Lisäksi listalla oli ympäristöterveydenhuollon maksutaksa, eläinlääkintähuollon klinikkamaksu, pieni maakauppa Hyrylässä ja peräti 14 aloitteen ”tappaminen”.

Tilinpäätös hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin puheenvuoroitta. Viime vuosihan oli kunnan kannalta vielä erittäin hyvä. Edelliskauden tarkastuslautakunnan pj Pentti Kilpeläinen esitteli arviointikertomuksen ja siitä käytettiin yksi yleisluontoinen puheenvuoro. Sen sijaan henkilöstökertomus herätti varsin vilkkaan keskustelun monine yksityiskohtiinkin menneine kysymyksineen. Itsekin kysyin eläköitymisen kohdentumista kunnan eri yksiköihin ja muodostuuko eläköitymisesta kunnan kannalta riskejä sen vuoksi, että joiltain alueilta samanaikaisesti poistuisi niin paljon kokenutta väkeä, että syntyisi toimintaa haittaavaa osaamisvajetta. Näin kuulemma ei näyttäisi käyvän. Kunnan henkilöstön keski-ikä on 44 vuotta, mikä ei moneen muuhun organisaation verrattuna ole kovin korkea.

Lepolan päiväkodin ja koulun laajennuksen hankesuunnitelma herätti jo kunnanhallituksessa vilkkaan keskustelun, joka jatkui valtuustossa. Eräät valtuutetut epäilivät hankkeen olevan liian suuren tarpeeseen nähden. Lisäksi kyseltiin erilaisia yksityiskohtia, vanhan puukoulun kohtaloa jne. Jokelan valtuutetuista itseni lisäksi myös Kari Friman ja Tapio Tammilehto korostivat hankkeen tarpeellisuutta ja nopeaa etenemistä. Loppujen lopuksi esitys hyväksyttiin kunnanhallituksen esittämässä muodossa ja kunnanhallituksen puheenjohtaja vielä erikseen vakuutti, että hanke menee ripeästi eteenpäin.

Valtaosa 14 aloitteesta ”tapettiin” puheenvuoroitta ja näinä ankeina aikoina sinänsä hyvät ja perusteelliset vastaukset tarkoittivat, että aloitteet eivät tässä vaiheessa anna aihetta enempään.

Myös oma aloitteeni uimahallikuljetuksista, kuten kolme muutakin ikäihmisten liikuntamahdollisuuksien parantamiseen tähdännyttä aloitetta saivat tällä kertaa saman tylyn kohtelun. Vain yksi aloite ”Naisten metabolisen oireyhtymän seulominen Tuusulassa” palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi.

Valtuuston kyselytunnilla oli esillä kaikkiaaan kolme kysymystä, joista Ulla Palomäen ja minun tekemä kysymys Roselius-säätiön tilanteesta herätti varsin vilkkaan keskustelun. Kysymys on kokonaisuudessaan tässä perässä. Kaiken kaikkiaan Pirjo Vainion kysymykseen antamat vastaukset olivat siinä mielessä myönteisiä, että nykyisten asukkaiden ei tarvitse muuttaa asunnoistaan Roselius-säätiön järjestelyjen vuoksi ja myös yhteinnen ateriointi ja ulkopuolisten lounasmahdollisuus Ester Matildassa säilyvät. Henkilöstön asema oli tuossa vaiheessa vielä auki, mutta säätiön yt-neuvottelut tulossa, joiden toivottiin tuovan ratkaisun tähän ongelmaan.

Ja tässä valtuustossa esittämämme kysymys kokonaisuudessaan:

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYKSEN 7 § TARKOITTAMA KYSYMYS

ROSELIUS-SÄÄTIÖN PALVELUTOIMINNAN MUUTOSTEN SEURAUSVAIKUTUKSET

Tuusulan kunnan ja Roselius-säätiön yhteisessä tiedotteessa 31.3.2009 kerrottiin säätiön luopuvan palvelutarjonnasta omistamissaan kolmessa toimintayksikössä. Keski-Uusimaa kertoi 3.4. 2009 Roselius-säätiön asukkaiden ruokailupalveluiden heikkenevän kesäkuun lopussa, kun säätiön nykymuotoinen toiminta loppuu.

Tuusulan kunnan ja Roselius-säätiön välinen ostopalvelusopimus koskien ateria-, hygienia- ja virkistyspalveluja on irtisanottu jo vuonna 2007 päättymään viime vuoden lopussa. Sopimusta jatkettiin kesäkuun 2009 loppuun, johon on aikaa enää runsas kuukausi.

Päätös palveluiden lopettamisesta on aiheuttanut suurta huolta sekä asukkaiden, heidän omaistensa että myös pitkään säätiön toimipisteissä aterioimaan tottuneiden, mutta kotona asuvien vanhusten parissa, mutta edelleenkään ei liene päätöksiä tai selkeää suunnitelmaa toiminnan uusista järjestelyistä ja säätiön palveluksessa olevan henkilökunnan aseman järjestämisestä. Asukkaiden ja omaisten keskuudessa on aiheuttanut huolta myös liikkeellä ollut tieto, että osa nykyisistä asukkaista joutuisi muuttamaan omista kodeistaan muualle, koska he eivät enää tulisi toimeen asunnoissaan palvelumuutosten seurauksena. Aikaa on enää kovin vähän mahdollisiin muutoksiin sopeutumiseen.

Emme epäile, etteikö Tuusulan kunnan kotihoito tulisi hoitamaan edelleen hyvin niiden asukkaiden tarvitsemat kotipalvelut, joilla lain mukaan on siihen oikeus. Mutta asukkaiden ja omaisten keskuudessa on huoli tähänastisen, hyvin toimineen ja asukkaille turvaa luoneen yhteisöllisyyden katoamisesta. Yhteisöllisyyden, joka on muodostunut nimenomaan yhteisestä aterioinnista ja muusta yhteisestä toiminnasta ja hoivasta, josta Roselius-säätiön oma henkilökunta on monesti työaikaansa laskematta vastannut.

Koska aikaa muutoshetkeen on enää varsin vähän, kysymme, miten Roselius-säätiön nykyisten asukkaiden riittävä hoiva ja huolenpito turvataan kesäkuun 2009 jälkeen

a) yhteisen aterioinnin (kaikki päivän ateriat) osalta ja onko muualla asuvilla ikäihmisillä ja esim. kunnan työntekijöillä mahdollisuus aterioida Roselius-säätiön eri toimipisteissä jatkossa ja säilyvätkö nykyiset keittiötilat jakelukeittiöinä

b) tullaanko asukkaita, esim. ryhmäkodeista Ester Matildassa ja Kustaa Adolfissa siirtämään pois nykyisistä asunnoistaan esim. Tuuskotoon tai muihin hoivapaikkoihin nyt tehtävien järjestelyjen seurauksena

 c) tuleeko Roselius-säätiön nykyinen henkilökunta mukaan lukien määräaikaisessa työsuhteessa olevat ja aputyöllistettävät siirtymään kunnan palvelukseen, jotta toimintayksiköissä olisi edelleen asukkaat hyvin tunteva ja omasta toimipisteestään kokonaisvastuuta kantava henkilökunta.

Kysymyksen taustalla ovat myös valtuuston päättämät linjaukset NHG:n tekemän Terveys- ja sosiaalipalvelujen toiminta- ja  tilasuunnitelmaselvityksen pohjalta, jossa vanhuspalveluiden suosituksena nostetaan esiin laitoshoidon vähentäminen ja palveluasumisen lisääminen palvelurakennemuutoksen avulla. Ja ovatko nyt suunnitellut toimenpiteet ristiriidassa valtuustoseminaarissakin strategiatyöskentelyssä esiin nousseelle yhteisöllisyyden tukemiselle.

Ulla Palomäki

Aarno Järvinen

 KOKOUS 30.3.2009

Valtuuston kolmas kokous pidettiin 30.3.2009. Tärkein asia tässä kokouksessa oli Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta- ja tilasuunnitelmaselvitys. Käsittelyssä oli konsulttiyritys Nordic Healthcare Groupin kunnalle tekemä laaja, 120 sivuinen selvitys, jonka tavoitteena oli laatia kattava suunnitelma terveys- ja sosiaalipalvelujen toteuttamiseksi ja sijoittamiseksi seuraavan 15 vuoden ajalle, jossa huomioidaan keskeisten muuttujien kehitys 15-30 vuoden ajalle. Näihin uusiin tiloihin sijoittuisivat terveyspalvelujen vastaanottotilat, päiväsairaala, ensiapu, hallinnollisia tiloja sosiaalipalvelujen toimistoja sekä sairaalan osasto.  

Käsittelen selvityksen ehdotuksia myöhemmin tarkemmin blogissani. Valtuustossa käsittelyn pohjana oli sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemä pohjaehdotus, johon sosialidemokraattien esityksestä kunnanhallituksessa tehtiin jo joitain tarkennuksia ja lisää tarkennuksia tehtiin,  jälleen sosiaalidemokraattien esityksestä,  yksimielisesti myös valtuustossa. Keskeistä päätöksessä on, että se linjaa Hyrylän terveysaseman paikaksi edelleen nykyisen terveysaseman alueen, kiirehtii Riihikallion palvelukeskussuunnitelman toteutusta ja linjaa myös Jokelan terveysaseman tarvitsevan lähivuosina laajennuksen ja edellyttää palveluasumistarjontaa syntyvän myös Jokelaan ja Kellokoskelle Etelä-Tuusulan lisäksi.

Toinen keskeinen päätös valtuustossa oli Yli-Inkilän tilan kaupan hylkääminen. Lemminkäisen kanssa tehty, valtuuston siunausta vaillaoleva kauppa ko tilasta päätettiin vilkkaan ja värikkään keskustelun jälkeen hylätä, mutta yhteen ääneen vakuutettiin, että kenelläkään ei toki ole mitään Lemminkäistä vastaan. Päinvastoin yhtiö nähdään Tuusulassa merkittävänä työllistäjänä, jonka kanssa voidaan välittömästi käynnistää uudet neuvottelut uudesta maakaupasta, kunhan Yli-Inkilän osalta otetaan huomioon tieyhteydet, alueen luontoarvot, Päijännetunnelin luiska, lähialueen asukkaiden näkemykset ja se, että aikanaan sovittu hinta ei välttämättä enää ole kohdallaan.

Kahden vuokratalon, toinen Kellokoskelle, toinen Jokelaan, rakentamiseen tarvittavien kunnan omavelkaisten takausten myöntäminen, kuten Kulomäentien työpaikka-alueen tonttien luovutusperiaatteet ja hinnat sekä Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen talousarvio hyväksyttiin pidemmittä puheitta. Rehtori Helena Kalmin muistostipendirahaston perustaminen hyväksyttiin myös yksimielisesti.

Sen sijaan käsittelyssä edelleen olevien aloitteiden pitkä lista herätti vilkkaan keskustelun. Osa aloitteista on pyörinyt byrokratian rattaissa jo vuosia. Osa vanhimmista aloitteista päätettiin saman tien poistaa listalta. Loppujen osalta toivottiin kunnanhallituksen vihdoin viimein saavan jonkinlaista rotia aloitteiden käsittelyn hitauteen. Asiasta tarkemmin vielä "Valtuustossa käyttämäni puheenvuorot" -kohdassa.

Lopuksi "tapettiin" muutaman saatepuheenvuoron kera kaikkiaan kuusi aloitetta.

Valtuustosta selvittiin ilman "ylityökorvauksia" eli kokous kesti noin 2½ tuntia.  

 KOKOUS 23.2.2009

Valtuuston toisen kokouksen listalla 23.2.2009 oli varsin niukasti asioita ja varsinaisten lista-asioiden käsittelystä selvittiinkin noin vartissa.

Listan tärkeimpänä asiana oli ilman muuta lausunnon antaminen osakuntaliitosasiassa. Odotetusti kunnanvaltuusto antoi yksimielisesti kielteisen lausunnon Järvenpään ja Keravan aikeille viedä Tuusulasta ns. Ristikydön alue ja Purola. Asiasta käytettiin valtuustossa vain yksi puheenvuoro, kun kansanedustaja Antti Kaikkonen kertoi keskustelleensa asiasta kuntaministeri Mari Kiviniemen kanssa. Kaikkonen oli saanut keskustelusta käsityksen, että kunnan tahdon vastaisia rajasiirtoja ei tämän hallituksen aikana enää tehtäisi Helsingin kaapattua osan Sipoota itselleen. Kaikkosen viestin mukaan valtio kuitenkin odottaa Tuusulan suunnittelevan myös näiden alueiden käyttöä aktiivisesti.

Muina asioina valtuustossa oli:

Kunnan kuulutusten ja ilmoitusten julkaiseminen vuosina 2009-11. Päätökseksi tuli esityksen mukaisesti, että kunnalliset kuulutukset ja ilmoitukset julkaistaan Tuusulan kunnan virallisella ilmoitustaululla kunnantalolla ja internetissä kunnan verkkosivuilla sekä sanomalehti Keski-Uusimaassa ja ilmaisjakelulehti Tuusulanjärven viikkouutisissa. Lisäksi valtuusto päätti menettelystä avoimiksi tulevien virkojen ja toimien ilmoittamisesta haettaviksi.

Keskusteluitta hyväksyttiin myös Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän perussopimukseen eräiden jäsenkuntien yhdistymisen vuoksi tehtävät muutokset .

Samoin hyväksyttiin nuijankopautuksella Etelä-Tuusulassa sijaitsevan Valimontien  asemakaavan muutos.

Reetta Niemelle myönnettiin ero tarkastuslautakunnan puheenjohtajan tehtävästä ja valittiin Niemen tilalle Anu Åberg. Niemi katsoi itsensä esteelliseksi toimimaan tarkastuslautakunnan puheenjohtajana tultuaan valituksi määräaikaiseen opettajan toimeen Tuusulassa.

Lopuksi "tapettiin" yksi aloite eli hyväksyttiin virkamiesten antama vastaus valtuutettu Tarja Kärkkäisen 8.9.2008 esittämään aloitteeseen "Nuorten mielenterveyden edistämisen toimintamalli käyttöön Tuusulan kouluterveydenhuollossa". Asiasta käytettiin yksi puheenvuoro.

Poikkeuksellisen "niukkasanaisessa" valtuustossa käytettiin vain kaksi keskustelupuheenvuoroa varsinaisten asioiden käsittelyn aikana. Listan päätteeksi jätettiin pari aloitetta mm SDP:n Erkki Vainion aloite koulujen salivuorojen jakoperusteista. Kokouksen lopuksi oli vielä valtuuston kyselytunti, jossa kuultiin koulu- ja terveyspuolen virkamiesten varsin seikkaperäiset vastaukset kokoomuksen Sanna-Kaisa Spoofin kysymykseen Jokelan koulusurmien jälkihoitoon saatujen valtion varojen käytöstä.

Noin vartin myöhässä alkanut kokous päättyi jo19.10 eli kesti "nettoaikaa" noin 55 minuttia. Yhtä lyhyttä kokousta tuskin nähdään aivan lähitulevaisuudessa.