Yhteystiedot

Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800

Uutiset

19.10.2017Aarno Keudan Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksiLue lisää »3.7.2017Aarnosta EKLn hallituksen varapuheenjohtajaLue lisää »16.6.2017Aarno EKLn hallitukseenLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kasvua puutarhassa?

Puutarhanhoito eri muodoissaan on ollut mieluisia harrastuksiani pikkupojasta lähtien, vaikka välillä onkin ollut eri syistä taukoja. Lapsuudessani Tampereella meillä oli dsc_0237.jpg

koululaisille tarkoitettu kaupungin viljelypalsta, josta isäni oli siinä vaiheessa varmaan kiinnostuneempi kuin itse olin, vaikka mielelläni siellä puuhasinkin. Satoa tuli ihan mukavasti ja jopa pari hopealusikkaa palstan hyvästä hoidosta. Palstaa hoitavien koululaisten kesken oli nimittäin jonkinlainen kilpailu vuosittain.

Kiinnostusta puutarhaviljelyyn osoitin jo lapsuudenkodissani Tampereen Amurissa, jossa kaupunkipuutalomme pihassa minulla oli pieni kasvitarha. 

Sittemmin omakotiasujana olen jatkanut puutarhaviljelyä eri muodoissaan niin Purolassa asuessamme kuin Jokelassakin. Kun hankimme kesämökin Ikaalisista, siirtyi varsinainen hyötykasvien kasvatus sinne ja Jokelassa meillä on nykyisessä talossa käytännössä vain kukkia (perennoja ja koristepensaita) ja pari vielä pientä luumu- ja kirsikkapuuta. joista Eila lähinnä pitää huolta.

Tässä osiossa kerron silloin tällöin kokemuksista ja tuloksista eri kasvien viljelyssä ja merkitsen samalla muistiin päivämääriä, milloin minäkin vuonna puutarhassa on jotain merkittävää tapahtunut.

KEVÄTKYLVÖT TEHTY (28.5.2017)

Kevät on ollut varsin kylmä ja maanviljelöilläkin kylvötyöt ovat olleet myöhässä. Omat kylvöt sain tänä viikonloppuna tehtyä. Eli hieman myöhässä, mutta myöhästyminen johtuu enemmänkin siitä, että perinteinen "kylvöviikonloppu" eli helatorstai sattui olemaan nyt. Jäljellä on vielä Jokelassa kasvussa olevien taimien eli lähinnä eri lehtikaalit, kurpitsat ja avomaakurkut, siirto mökille lopulliselle kasvupaikalleen. Perunat ja perinteiset siemenestä istutettavat kasvit on nyt kylvetty. Helatorstaiviikonloppu oli osin jopa lämmin, mutta tulevalle viikolle on luvattu taas kylmää, mikä ei tietysti ole hyvä asia kasvuunlähdön kannalta.

PUUTARHA TALVIKUNTOON (12.10.2016)

Alkaa olla aika laittaa puutarha talvikuntoon. Kasvimaa pitää kääntää ja hedelmäpuut suojata jäniksiltä. Sitten voi jäädä odottamaan lumen tuloa. Kesä oli varsin satoisa. Kaikkea kasvua tuli perin runsaasti lukuunottamatta omenia. Niitä meille ei tullut kuin muutama, mutta tutuille sitäkin enemmän. Omenista ei siis olle ollut pulaa. Päärynöitä kyllä tuli ihan runsaasti ja niistä erinomaista päärynähilloa. Lehtikaalia, jota nyt oli kasvamassa toisena kesänä, tuli todella runsaasti. Kokeilussa oli kolme eri sorttia ja kaikista satoa tuli reippaasti yli oman tarpeen. Muissakin kasvimaan tuotteissa oli ennemmin runsauden pulaa kuin niukkuutta. Pakastimet ovat ääriään myöden täynnä ja itsellä kunnon hamstraajan olo.

KESÄ JO PITKÄLLÄ (3.7.2016)

Kesä on jo ehtinyt pitkälle ja ensimmäiset tuotteet omasta puutarha on syöty. Mansikkasato kypsyy hyvää vauhtia ja tänään poimin kolmisen litraa mansikoita.

Kevät oli varsin aikainen ja tein kevätkylvöt reippaasti viikkoa normaalia aiemmin peläten, että halla saattaa iskeä. Ja niin siinä kävikin. Onneksi vahingot jäivät aika pieniksi. Jo taimelle ehtinyt peruna kärsi pahiten, mutta perunahan toipuu varsin nopeasti hallan nipistelystä ja nyt peruna on jo komeassa kasvussa. Muutoinkin kasvu näyttää varsin hyvältä. Mutta ei niin hyvää ettei jotain kielteistäkin. Tämä kevät on ollut tuhohyönteisten invaasion aikaa. Sopivat tuulet toivat miljardeja kirvoja ja ilmeisesti muitakin ötököitä Baltiasta Suomenlahden yli. En tiedä onko sama joukko tullut Ikaalisiin asti, mutta kirvoja ja kaalikoita on ollut reilumman jälkeen. Kirvat ovat iskeneet erityisesti luumupuihin ja kaalikoit lehtikaaleihin ja muihin ristikukkaisiin. Kirpat ovat jokakeväiseen tapaan iskeneet retiiseihin. Pakko on ollut turvautua teknokemiaan.

Kasvu on nyt jo hyvällä mallilla ja kohta päästään nauttimaan täydellä teholla kesän sadosta. Metsämustikkaa en ole vielä käynyt katsomassa. pensasmustikasta näyttää tulevan aika normaali sato. Samoin kirsikkaa ja päärynöitä näyttäisi tulevan, mutta omenoita ei tänä vuonna taida tulla edes maistiaisten vertaa.

PUUTARHA ODOTTAA TALVEA (11.10.2015)

Ollaan lokakuun alkupuolella, mutta luonto tuntuu jo vahvasti odottavan talvea ja ensilunta. Öisin on reippaasti pakkasta, maa on kuurassa ja pinta jo hieman jäässä. Kasvimaa oli aika laittaa "talviteloille" Kerättiin loput lehtikaalit ja persiljat sekä muutamat maahan jääneet sipulit ja palsternakat. Yhden kompostin tyhjennys levitellen kasvimaalle ja sitten maan kääntö. Myös hedelmäpuut saivat ympärilleen verkot jänissuojaksi. Nyt voidaan odotella sitä ensilunta, jota tuskin kuitenkaan ihan vielä tulee.  

SATO ALKAA OLLA TALLESSA (20.9.2015)

Kesä on kääntynyt kohti syksyä ja sadonkorjuuta. Kesästä jäi vähän kaksijakoiset tunnelmat. Alkukesän kylmyyttä ja sateisuutta kompensoi elokuun paremmat ja lämpimämmät säät. Marjoja, myös pensasmustikkaa tuli hyvin. Samoin  kirsikoita oikein reippaamman jälkeen. Mansikkaa ei tänä vuonna juuri tullut, koska keväällä uusin taimet.

Koska pihlajissa ei juurikaan ollut marjoja, omenissa sen seurauksena sitäkin enemmän toukkia. En ole onnistunut löytämään yhtään omenaa, joka ei olisi madonsyömä. Päärynöitä sen sijaan tuli ihan hyvin ja niissä ei matoja ollut.

Perunat jäivät kooltaan varsin pieniksi, mutta siikli on erinomaisen makuista. Muista vihanneksista sato oli vähän vaihteleva. Lehtikaalia tuli suorastaan runsaasti, vaikka alku näytti hankalalta. Sen sijaan mangoldi ei jostain syystä kunnolla kasvanut. Myöskään punajuuri ei tuottanut kunnon juuria. Porkkanat puolestaan olivat kohtuullisen kokoisia.

Vielä syyskuun lopulla ehtii loppusatoa korjailla talteen ja sitten on edessä puutarhan talvikuntoon laitto ja talven odottelu.

SADETTA RIITTÄÄ (20.7.2015)

Sateinen kesä on puolessa. Kasvimaan kannalta sateisessa ja viileässä kesässä on puolensa ja puolensa. Kasvuun lähtö ja kasvu on ollut hidasta ja ollaan normaaliajasta jäljessä, mutta eipä ole tarvinnut kastella eivätkä erilaiset ötökät ole olleet samalla lailla kasvien vaivana kuin kuumina kesinä. Kirpatkaan eivät nyt ole pistäneet pieniä retiisintaimia poskeensa kuten joinain aikaisempina keväinä.

Kasvun kannalta  nyt heinäkuun puolivälissä tilanne näyttää hieman valoisammalta. Vaikka lämpötila on pysytellyt enimmäkseen alle kahdessakymmenessä, kasvua näyttää nyt tapahtuvan, vaikka myöhässä ollaankin. Marjasato näyttää kohtuulliselta. Ei mitenkään ylitsepursuava, mutta ei huonokaan. Omaa mansikkaa ei tosin tänä vuonna tule kuin juuri maistiaisiksi, sillä mansikkamaa pantiin viime syksynä uusiksi ja tänä kesänä istutetut taimet eivät vielä ehdi paljoakaan satoa tuottamaan.

Omenia näyttäisi tulevan enemmän kuin minään vuonna nykyisellä mökillä ollessa on tullut. Samoin kirsikkapensaat ovat aivan täynnä raakileita. Saa nähdä, mitä niistä loppujen lopuksi omaan suuhun jää. Pensasmustikan sato näyttää keskinkertaiselta. Kohta pääsee maistamaan omaa uutta perunaa, siikliä     

PUUTARHA ODOTTAA TALVEA (1.11.2014)

Vuoden "hittivihannes" eli lehtikaali antoi satoa vielä näin pyhäinpäivänäkin. Loput päätettiin jättää jäniksille eli se kohta kasvimaasta käännetään vasta keväällä. Muutoin kasvimaa on käännetty ja odottaa talvipakkasia. Vaikka jänikset saavat pitää loput lehtikaalit, hedelmäpuihin niillä ei ole asiaa, sillä puut on eilen ja tänään perinteiseen tapaan "verkotettu".Lehtikaali

Kaiken kaikkiaan tämän kesä sato oli ihan hyvä. Jopa tomaatteja tuli muutamia, vaikka odotukset siltä osin olivat nolla. Omia omenia ei tullut kuin muutama, mutta niitä saatiin kyllä naapureilta yllin kyllin. Myönteisin yllätys oli tuo "hittivihannes" lehtikaali, jonka 17 esikasvatetusta taimesta tuli aivan mahtava sato ja vihannes osoittautui herkulliseksi ja monipuoliseksi. Sitä siis myös tulevana kesänäkin maahan, mutta aikainen esikasvatus on välttämätön.

PÄÄOSA SADOSTA JO TALLESSA (17.8.2014)

Vaikka kesäkuu näytti sään puolesta kovin surkealta, heinäkuun helteet pelastivat tilanteen ja sadosta tuli loppujen lopuksi ihan hyvä. Valtaosa on jo tallessa. Puutarhamarjat on poimittu lukuunottamatta vielä osin kypsymässä olevia pensasmustikoita. Härkäpavut ja pensaspavut ovat jo tallessa ja sipulitkin kuivumassa. Pellossa on toki vielä paljon tavaraa odottamassa syyskuuta ja korjuuta, mutta valtaosaa kasvamassa olevia lajikkeita on pitkin kesää jo käytetty ruuanlaitossa. Esim mangoldeista on jo tehty pakkaseenkin monta satsia kääryleitä ja tämän kesän kokeiluna paistettu lehtikaalia. Aamuisin olen hakenut salaatit leivän päälle suoraan kasvimaalta ja marjat aamupuuron joukkoon suoraan pensaista. Nyt odotellaan loppusadon korjuuta ja muita puutarhan syystöitä.

SADONKORJUU HYVÄSSÄ VAUHDISSA (4.8.2014)

Kiitos vihdoin tulleiden helteiden ja sopivasti sekaan sattuneiden sateiden sato puutarhassa on jo osin valmistunut ja valmistumassa.

Vihannestarhan satoa on jo pitkään käytetty ruuanlaitosssa ja säilöttykin mm mangoldia ja lehtikaalia. Tänään noukittiin herneet. Sipulitkin ovat helteiden myötä saaneet kasvuvauhtia. Ainoastaan punasipuli näyttää epäonnistuvan ja työntävän vain kukkavartta, jonka seurauksena itse sipuli on kova ja puumainen ja siten käytännössä käyttökelvoton. Saattaa olla, että ostamani siemen ei ollut lämpökäsiteltyä. Keltasipuli sen sijaan voi hyvin.

Herukoista valko- ja viherherukat sekä aikaiset punaherukat on korjattu. Mustaherukka ja myöhempi punaherukkalajike odottaa vielä viikon verran kypsymistä, samoin karviaiset. Myös pensasmustikan ensimmäinen satokierros tuli tänään talteen. Valkoherukka_2Pensasmustikkahan kypsyy hyvin epätasaisesti pitkin loppukesää. Samassa tertussa kun saattaa olla täysin kypsiä ja täysin raakoja marjoja vierekkäin. Niinpä pensasmustikan kerääminen on "yksilöllistä" ja siksi aika hidasta hommaa.

Metsämustikan sato ei vaikuta kovin hyvältä tänä vuonna. Pari kertaa on tullut metsäsä käytyä, mutta "saalis" on kyllä aikamoisen "nyppimisen" tulosta, joten ihan hirveästi ei kannata aikaa mustikkametsässä viettää tänä vuonna. 

PAREMMALTA NÄYTTÄÄ (21.7.2014)

Vielä kuukausi sitten kotipuutarhan tilanne näytti aika huolestuttavalta, mutta "oikean" kesän saapuminen on korjannut tilannetta. Lämpö ja riittävä taivaalta tullut vesi on saanut kituneen kasvun vauhtiin ja nyt näyttää jo ihan hyvältä. Oman maan tuotteista on päästy salaatin ja retiisien ohella nauttimaan myös perunoista, mangoldista ja sipulista sekä lehtikaalista. Lehtikaali olikin meillä tämän kesän uutuus. Esikasvatus onnistui ja kaalit ovat kasvaneet jo isoiksi ja käyttökelpoisiksi. Ensimmäisiä on maisteltu ja tänään on tarkoitus jatkaa. Myös sipulit ovat nyt päässeet kasvuvauhtiin. LehtikaaliEnsimmäiset herneet ovat myös pikapuoliin maisteltavissa. Vain papujen tilanne näyttää kehnolta. Kylvö sattui hankalan kylmään hetkeen, jonka seurauksena itäminen jäi heikoksi. Onneksi viimevuotinen sato oli hyvä ja sitä on vielä pakkasessa jäljellä.

Marjapuolella valko-, viher- ja aikaiset punaherukkalajikkeet alkavat olla loppuviikolla poimittavissa. Myös ensimmäiset kirsikat on pantu poskeen. Toivottavasti loputkin vähäisestä sadosta saadaan omiin suihin, ennenkuin siivekkäät ystävät ehtivät. (Kuvassa lehtikaali)

KYLMÄ ALKUKESÄ VEROTTAA SATOA (25.6.2014)

Kylmä ja sateinen  alkukesä ei ole suosinut kotipuutarhuria. Perin vähäluminen talvi sen sijaan ei näyttäisi aiheuttaneen isompia tuhoja. Kasvuun lähtö on ollut vaivalloista ja kylvökset ovat itäneetkin varsin epätasaisesti. Sipuli ja herne eivät näytä pahemmin kylmästä kärsineen, onhan vettä tullut vähintäänkin riittävästi. Muiden kasvien osalta kasvu on selvästi myöhässä. Mutta onneksi vielä mitään ei ole menetetty, eivätkä hallayötkään pahemmin täällä Ikaalisissa koetelleet. Ainoastaan juuri idulle nousseet pavut ovat selvästi kärsineet. Toivotaan heinäkuulta parempaa. Puutarhamarjoista näyttäisi tulevan aika tavanomainen sato, ei kovin runsas, mutta ei aivan huonokaan. Omenoita ei liiemmälti ole odotettavissa. Pensasmustikka kukki kohtuullisesti - ja kukkii edelleen - metsämustikan tilannetta en ole käynyt vielä tutkimassa. Puolukka näyttää kukkivan parhaillaan.

HELMIKUUSSA KASVIMAA PALJAANA (21.2.2014)

Eletään helmikuun loppupuolta ja koko puutarha, kasvimaa ja nurmikot ovat paljaana. Lunta ei ole kuin nimeksi siellä täällä pieninä valkoisina läikkinä. En muista moista ainakaan täällä Ikaalisissa mökillä vietettyjen vuosien aikana. Pakkasia on kuitenkin ollut, varsinkin tammikuussa 20-30 asteen välillä. Tosin nyt helmikuussa on ollut nollan ja lämpöasteiden tietämissä, jonka seurauksena tähänastinenkin vähäinen lumi on kadonnut. Routa on oletettavasti varsin syvällä. Saa nähdä mitä talvi tekee kasveille, puille ja pensaille, kun suojaavaa lumikerrosta ei ole lainkaan. Se nähdään sitten keväällä. Tässä vaiheessa ei voi kuin odottaa.

TALVEA ODOTELLESSA (16.11.2013)

Puutarhassa ei ole tällä hetkellä mitään tekemistä. Kasvimaa on käännetty, jänisverkot janisverkotlaitettu hedelmäpuiden suojaksi, lehdet haravoitu ja kiikutettu kompostiin. Ainoa homma on keräillä tuulen tiputtamia oksia nurmikolta. Koneetkin on puhdistettu. Öljynvaihto ruohonleikkureihin ja myöhennyskoneeseen on vielä tekemättä. Odotellaan siis talven tuloa, pakkasta ja lunta eli syksyn synkkyyden päättymistä. Palataan asiaan, kun kevät alkaa ja kasvimaa paljastuu lumen alta. Toivottavasti sitä lunta tulee. Vielä ei ole yhtään.

SYKSY ON TULLUT PUUTARHAAN (18.9.2013)

Kesän sato on suurin piirtein korjattu. Jäljellä on enää oikeastaan sokerimaissit. Lisäksi pellossa on persilja ja mangoldit, joista saattaa vielä satoa tulla, jos ei tule yöpakkasia. Ja täydessä kukassa edelleen olevat hajuherneet. Satoa voinee kaikkiaan luonnehtia keskinkertaiseksi. Joiltain osin hyvä, joiltain heikko. Peruna kärsi jostain taudista. Samoin muuten runsaan sipulisadon kiusana ovat olleet sipulin sisältäkäsin syöneet madot, joita ei havainnut ennenkuin sadonkorjuuvaiheessa. Hernettä, papuja ja salaatteja tuli hyvin. Samoin kurkkua ja kesäkurpitsaa. Kaaliakin kokeilin. En kokeile enää. Kaalin kimppuun, kuten kaikkien muidenkin ristikukkaisten esim. retiisiin, iskee heti pienenä jokin ötökkä, ilmeisesti kirpat. Vaatisi myrkyttämistä.

Marjasatohan oli tänä vuonna heikko. Viinimarjoja ei tullut juuri ollenkaan, paitsi valkoisia ja vihreitä noin normaalisti. Pensasmustikan sato oli keskinkertainen ja mansikan niukka, joka varmasti johtui jo vähän yli-ikäisistä taimista.

Syysmuokkauskin on jo osin tehty. Sen viimeistely ja hedelmäpuiden suojaus jäniksiltä, niin voi taas hyvillä mielin jäädä odottamaan talven tuloa. Nurmikko pitää leikata vielä ainakin kerran.

SATOA TULEE JA SITTEN EI (28.7.2013)

Kesän satotulokset näyttävät vaihtelevilta. Mansikkasato jäi hyvinkin vaatimattomaksi. Viinimarjoista vain valkoista tuli edes jotenkin kohtuullisesti. Vihreää olen parhaillaan poimimassa ja tulos näyttää korkeintaan keskinkertaiselta. Punaista viinimarjaa ei tullut käytännössä ollenkaan. Näin heikkoa satoa en muista. Mustasta viinimarjastakin on tulossa poikkeuksellisen heikko sato. Marjoja on lähinnä puskien ala-oksilla. Viime vuonnahan sato oli erinomainen.

Pensasmustikkaa näyttäisi tuleva noin keskinkertaisesti. Sitä ei ole vielä poimittu lainkaan ja pensasmustikkahan kypsyy hyvin epätasaisesti pitkälle syksyyn. Omenia ei ole kunnolla kuin yhdessä puussa, parissa muussa muutama ja valtaosassa ei mitään. Kirsikoita tuli yhteen baltiankirsikkapensaaseen alaoksille muutamia kymmeniä.

Kasvimaalta sipulia tulee hyvin, samoin muita perinteisiä kasviksia, kuten hernettä, mangoldia, salaatteja yms. Myös kesäkurpitsaa on jo syöty. Avomaakurkkuakin näyttäisi tulevan, kunhan päästään sadon korjuuseen asti eli elokuun lopulle, elleivät syyshallat iske pahaan saumaan.

Pitkästä aikaa kokeilin kaaleja. Turha yritys. Kaalin viljely näillä mailla sai jäädä yritykseksi. Niin monenlaista "kilpasyöjää" tuntuu olevan. Samoin muutaman vuoden tauon jälkeen kokeilin sokerimaissia. Siitä on vielä liian aikaista sanoa mitään.

Kaiken kaikkiaan tämän hetken satoarvio on: vaihteleva. Katsotaan syyskuussa, mikä on satokauden loppusaldo.

KASVU VAUHDISSA (18.6.2013)

Kevätkylvöt onnistuivat tänä vuonna tavallista aikaisemmin, kiitos aikaisten lämpimien. Varmuuden vuoksi kylvin vain osan toukokuun alkupuolen lämpimillä sillä pelkäsin yöpakkasia, joita ei sitten onneksi tullut. Nyt kaikki näyttää lähteneen kasvuun varsin hyvin. On tietysti kaikin puolin liian aikaista sanoa, millainen sadosta muodostuu, mutta ainakin kasvuun lähtö näyttää hyvältä.mansikat_kukkivat

Marjasadosta on myös vähän vaikea sanoa. Kukinta ei ollut kaikkein runsainta, mutta toisaalta ei ollut niitä pelättyjä kylmiä öitäkään kukinta-aikaan. Kohtapuoleen voinee raakileiden määrästä päätellä, mitä on loppukesästä odotettavissa.

PUUTARHA TALVIUNESSA (5.1.2013)

Puutarha nukkuu parhaillaan talviunta lumikerroksen alla. Edes jäniksen jälkiä ei ollut ilmaantunut, kun joululoman aikaan kävin paikkoja tarkistamassa. Mitään muuta ei luminen_marjapensasollutkaan nyt tehtävissä. Edellisen kirjoitukseni mukaiset talvikunnostustyöt tulivat juuri ja juuri lokakuun lopulla hoidetuksi, joten nyt vain odotellaan kevättä ja lumien sulamista.

TALVI TULI PUUTARHAAN (26.10.2012)

Talvi tuli torstaina. Näin voi konkreettisesti sanoa. Yöllä oli pakkasta ja päivällä tuli lunta useana sakeana kuurona. Olin koko päivän laittamassa puutarhaa talvikuntoon. Yritin jo keskiviikkona mökille tultuani leikata nurmikon, mutta se jäi vähän puolinaiseksi, sillä ruohonleikkuri jäi jumiin märkään nurmikkoon, jossa alavimmalla kohdalla vesi seisoi. Jänisverkot sentään sain laitettua hedelmäpuiden ympärille ja purettua lintujenestoverkon pensasmustikkaviljelmän päältä. Rastaverkko kun ei talven lumikuormaa kestä.  Sitten kääntämään kasvimaata. Runsaiden sateiden vuoksi kasvimaa on ollut suunnilleen yhtä löllyä, mutta edellisyön pakkanen oli kovettanut pinnan, joka kuitenkin pehmeni päivän aikana sen verran, että puutarhajyrsin siihen pystyi. Sakeasta lumisateesta huolimatta sain kasvimaan käännettyä. Näin tärkeimmät syystyöt tulivat hoidettua, vaikka lehdet jäivät haravoimatta. Eivät ne lehdet lumen alta minnekään karkaa, vaan odottavat kiltisti haravointia keväällä. Silloin on toivottavasti  vähän kuivenpaa. Tänään perjantaina pääsin tekemään talven ensimmäiset lumityöt ja vaihtamaan talvirenkaat autoon. Talvi on siis tullut ja puutarhan peittää valkea muutaman sentin lumikerros. Jatketaan näitä juttuja ensi keväänä.

SATO TALLESSA (23.9.2012)

Kesän sato on käytännössä tallessa. Pensasmustikoita on vielä jonkin verran kypsymässä. Ne kun kypsyvät hyvin eriaikaisesti ja omenapuissa on vielä muutama omena, mutta muuten kasvimaa on syysmuokkausta vaille. Kesän sato muodostui varsinkin marjojen ja sipulien osalta erinomaiseksi, vaikka muutoin kesää ei ainakaan lomailijan ihannekesäksi voikaan kehua. Mutta vettä tuli tasaisen varmasti ja lämpöäkin oli, vaikka helteisiin ei juuri ylletty.

Kohta on aika suojata puut jäniksiltä ja laittaa paikat muutoinkin odottamaan tulevaa kevättä. Tosin nyt syksyllä pitää vielä istuttaa uusia sipulikukkia ja mahdollisesti joku uusi hedelmäpuukin, sillä syksy on hyvää istutusaikaa myös astiataimille, joita kaiken lisäksi saa nyt alennuksella.

 

SATO ALKAA OLLA TALLESSA (27.8.2012)

Herukat ovat pakastimessa. Karviaiset porisevat parhaillaan kattilassa. Myös pavut, niin salko- kuin härkäpavutkin sekä herneet ovat myös jo pakkasessa. Kesäkurpitsaa on syöty monella aterialla. Pensasmustikoistakin jo suuri osa on tallessa, mutta satoa tulee edelleen, sillä pensasmustikka kypsyy hyvin eriaikaisesti. Samassa tertussa voi olla täysin kypsiä ja täysin raakoja marjoja rinnakkain. Sipulit ja perunat ovat vielä maassa, nimittäin se osa sadosta, jota ei ole kesän mittaan vielä pistetty poskeen. Kaiken kaikkiaan hyvä sato, vaikka kesä on ollut sateineen normaali suomalainen kesä.

Ensimmäiset suppilovahverotkin on jo haettu lähimetsästä ja syöty. Metsämustikan aika alkaa olla ohi, mutta sieniaika ei ole vielä parhaimmillaan. Ensimmäiset suppikset antavat viitteitä, että niistäkin satoa tullee löytymään.  

SATOA KORJAAMAAN (2.8.2012)

Kesän "huippuhetkiä" on, kun aamulla heti herättyä käy puutarhasta poimimassa salaatinlehdet leivän päälle, retiisit aamupalalautaselle ja tuoreita marjoja puutarha_2012mansikkamaalta tai pensaista aamupuuron joukkoon.

"Normaali suomalainen" viileä ja kostea kesä näyttää tuottavan puutarhassa sittenkin varsin hyvän sadon. Mansikoita tuli erinomaisen hyvin, vaikka pilaantuneita marjoja olikin kovin paljon. Myös herukoita on tulossa ihan hyvin. Valkoiset ovat jo kypsiä ja ensimmäinen punainen viinimarjapensas "putsattiin" tänään. Mustat ja vihreät viinimarjat ja vähän myöhäisemmät lajikkeet punaista eivät vielä ole poimintakypsiä. Ei myöskään pääsato pensasmustikasta, vaikka ensimmäiset mustikat tulikin jo tänään pistettyä poskeen. Pensasmustikkahan kypsyy metsämustikasta poiketen hyvin eriaikaisesti ja satoa on korjattava useamman viikon aikana.

Myös sipuleita, hernettä ja perunaa näyttäisi tulevan hyvin. Vain pavut näyttäisivät olevan tämän kesän "epäonnistujia" syynä varmaan kylvöhetken kylmyys, joka haittasi itämistä. Pavuistakin kyllä härkäpapu näyttää ihan lupaavalta. (Alakuvassa härkäpapu)harkapapu

Ja metsä on väärällään mustikoita. On turha valittaa ulkomaalaisten poimijoiden rohmuavan jokamiehen oikeuden turvin mustikat metsistä, ellei itse vaivaudu edes lähimetsään noukkimaan omaa pakastintaan täyteen vitamiineja tulevaa talvea varten.

KOSTEUS VAIVAA (15.7.2012)

Alkukesän kylmyys ja sateet vaikeuttivat siementen itämistä, eikä tämän vuoden vihannessadosta ole odotettavissa mitenkään erityistä. Mm pavut itivät heikosti ilmeisesti maan oltua liian kylmä kylvöhetkellä. peruna sen sijaan työntää ainakin vartta. Sitä mitä juuresta löytyy, ei ole vielä katsottu. Samoin herne näyttää kasvavan hyvin ja on aloittamassa kukintaa. Sipuliinkin alkaa vähitellen tulle lehtien lisäksi myös juurta.

Mansikkasadosta näytti tulevan kerrassaan erinomainen, mutta jatkuvien sateiden seurauksena pilaantuneiden marjojen määrä on ollut poikkeuksellisen suuri. Satoakin on toki tullut, mutta en muista milloin aiemmin olsiin joutunut heittämään yhtä paljon pilaantuneita marjoja pois.

Pensasmustikka ja viinimarjatkin näyttävät tuottavan kohtuullisen sadon, jos säät eivät nyt aivan mahdottomiksi äidy.pensamustikka

SIEMENET MAASSA - KASVUA ODOTELLAAN (25.6.2012)

Tämän kevään kylvöt olivat jäädä perin myöhään töihin joutumiseni myötä, mutta sain kuitenkin itsestäni irti pidennetyn viikonlopun juuri oikeaan kylvöaikaan. Ongelma oli tuolloinen kurja sää, reilu sade ja kylmä ilma, jotka käytännössä estivät pienten siementen kylvön. Sipulit ja perunat tulivat sentään maahan oikeaan aikaan. Ja ne pienetkin siemenet eli erilaiset vihannekset sitten viikkoa myöhemmin. Nyt juhannuspyhien aherruksen ansiosta kasvimaa näyttää ihan kunnolliselta, joskin kasvuun lähtö tuntuu olevan kylmien säiden vuoksi jonkin verran myöhässä. Vettä on kyllä tullut riittävästi. Odotellaan heinäkuun lämpimiä päiviä ja toivottavasti sopivan tasaisia (yö)sateita. 

Mitään "uusia avauksia" en tänä vuonna tehnyt, vaan pysyttelin perinteisissä lajikkeissa, joista sipulin ja mangoldin "paino" on tänä vuonna jonkin verran aiempaa suurempi ja perunaa taas puolestaan vain aivan kesän tarpeiksi. Suoraan vaosta tuoreena kattilaan -menetelmällä. 

Viinimarjoja näyttäisi tulevan kohtuullisen hyvin. Myös mansikka on kukkinut runsaasti, mutta sato kyllä kypsyy selvästi edelliskesää hitaammin, ainakin näillä näkymin.

MULTASORMEA JO SYYHYTTÄÄ (29.4.2012)

Vaikka lumet ovat jo hävinneet joka puolelta, varsinaisiin kylvö ja istutushommiin ei vielä ole asiaa, mutta valmistavia töitä on nyt vappua edeltävänä pitkänä viikonloppuna ollut mahdollista tehdä. Kaupasta tuli jo haettua lannoitteita, siemeniä ja puna- ja keltasipuleita, vaikka niitä ei ihan vielä maahan saakaan. Maa on vielä sen verran märkää, että haravointikaan ei vielä ole järkevää, mutta jänisverkkojen poisto hedelmäpuiden ympäriltä, mansikkamaan kunnostus, oksien silppuaminen ja katteen laitto marjapensaiden juurille oksasilpusta työllistivät ihan kyllä täysipäiväisesti.

TALVEA ODOTELLESSA (13.11.2011)

Pakkasyöt ovat antaneet tänä vuonna odottaa itseään. Lämmin syksy on ollut poikkeuksellisen pitkä. Se näkyy myös kasvimaalla. Vaikka syksyn pakolliset työt, puiden suojaus jäniksiltä ja kasvimaan kääntö on tehty jo ajat sitten, kasvimaalta voi edelleen korjata satoa suoraan ruokapöytään. Mm persilja ja mangoldi, jotka olen jättänyt tarkoituksella kääntämättä, kasvavat edelleen ja tuoretta satoa käytettiin ruokapöydässä viimeksi nyt viikonloppuna. Näin myöhään syksyllä en muista oman maan antimia suoraan pellolta pöytää aiemmin käytetyn. Eri tavoin säilötyn sadon käyttö on toki ollut menossa jo hyvän tovin ja pakastimessa on jo havaittavissa pientä väljenemistä. Joka aamuiseen käyttöön kuuluvat oman puutarhan marjojen (neljän sortin herukat, mansikat ja pensasmustikat) kaivaminen pakastimesta puurolautaselle, jossa ne päälle kaadetun puuron alla sulavat sopivaksi kylmäpuristetun rypsiöljysilmän höystämänä. Rypsiöljy on tosin kaupasta ostettua. Poikkeuksellista on myös erinomainen sienivuosi. Varsinkin suppilovahveroita on ollut ennätysmäisen paljon. Niitä on myös pakkasessa ennätysmäisen paljon, mutta niitäkin "vähennettiin" taas viikonlopun ruokapöydässä.   

SATO ALKAA OLLA KORJATTU (3.9.2011)

Kesä oli kaiken kaikkiaan hyvä. Lämmintä riitti ja myös sadetta sopivasti. Meidän kohdalla Ikaalisissa ei tänä kesänä ollut edes pahoja ukkosia eikä kaatosateita, joten puutarhan kannalta kesään voi kokonaisuutena olla ihan tyytyväinen. Perunat ja salaatitporkkanat ovat vielä maassa, mutta muuten sato alkaa olla kerätty ja tallessa pakkasessa. Kasvimaa odottaa talvikuntoon laittoa, vaikka avomaan tomaatteja ja pensasmustikoita saattaa vielä sen verran tulla, että saa pellon reunalla suun makeaksi. Nyt ovat puolukat ja sienet vuorossa, vaikka en itseäni minään innokkaana sienestäjänä ja marjastajana pidäkään.

KAIKKI KASVAA (9.6.2011)

Puutarhan kevättyöt on tehty. Siemenet, sipulit ja perunat on kylvetty ja istutettu ja laajennettu pensasmustikkaviljelmää. Kevät on ollut varsi otollinen. Lämmintä on riittänyt, halla ei ole vieraillut ja vettäkin on tullut taivaalta ihan kohtuudella. Meneillään oleva hellekausi on tosin vaatinut myös ”keinokastelua” eli kastelukannujen käyttöä. Viinimarjapensaiden kukintakin näyttää onnistunen. Talven tappioihin on laskettava yhden muutaman vuoden ikäisen omenapuun yllättävä kuolema. Pitää vielä yrittää selvittää, onko se myyrien aikaansaannosta, vai onko syy jossain muualla.

SORMET JO SYYHYÄVÄT (25.4.2011)

Lämmin ja aurinkoinen Pääsiäinen alkaa olla takana. Pyhät tuli vietettyä Tevaniemessä etupäässä ulkohommissa. Eila haravoi ja minä tein yhtä sun toista muuta. Rakentelin uutta kompostikehikkoa ja perkasin mansikkamaan. Varsinaisiin puutarhatöihin ei vielä ollut asiaa. Huolsin kuitenkin puutarhajyrsimen ja tarkistin, että se myös lähtee käyntiin. Jätin jänisverkot vielä hedelmäpuiden ympärille varmuuden vuoksi odottamaan vappuviikonloppua. Pensasmustikkamaan kunnostus odottaa myös tulevaa viikonloppua monen muun homman ohella. Koska asuntopula tuntuu olevan Linnunponttohuutava myös linnuilla, laitoimme viisi linnunpönttöä. Ensimmäinen sinitiaispariskunta kävikin asuntoa katsomassa heti, kun olin ehtinyt tikkailta alas ensimmäisen pöntön asennuksen jälkeen. Pääsimme seuraamaan "asuntonäyttöä" parin metrin etäisyydeltä. Vanhoissa pöntöissä tuntui asunnon kalustus olevan jo hyvää vauhtia menossa. 

KASVIMAA HANGEN PEITOSSA (29.12.2010)

Tätä kirjoittaessani noin 25 cm lumikerros peittää kasvimaan tasaisena valkoisena mattona. Edes eläinten jälkiä ei näy. Syystyöt tulivat tehtyä normaalissa järjestyksessä. Hedelmäpuut on suojattu jänisverkoilla, samoin pensasmustikat, jotka ovat ristihuulten suurta herkkua. Kasvimaa on käännetty ja syksyllä istutin vielä muutaman kymmentä uutta mansikantainta, kun toissavuotinen myyräinvaasio teki mansikkamaalla niin tehokasta jälkeä, ettei viime kesänä oikein mansikkasadosta voinut puhua. Muutoin nyt talvella voi aamupuuron joukkoon lorauttaa pensasmustikoita ja neljän värisiä herukoita (mustaa, punaista, vihreää ja valkoista) joiden sato oli ihan kohtuullinen. Mustaherukoita tuli jopa niin paljon, että osa jäi pakastimien täytyttyä pensaisiin.

Nyt on aika nauttia viime vuoden sadosta ja katsella lintulaudalla käyviä vieraita. Tavanomaisten tali- ja sinitiaisten ohella närhipariskunta on käynyt päivittäin ja tänään paikalle ilmaantui perätä neljä punatulkkua. Muita lajeja en ole vielä pannut merkille, mutta kävijämäärä näyttää päivittäin kasvavan, sillä aloitin ruokinnan vasta mökille tultuamme ei pari päivää ennen joulua.

PAKKANEN JO PURAISI (5.9.2010)

Halla vieraili viljelyksillä Ikaalisissa päättyneellä viikolla ilmeisesti keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Vielä kasvimaalla jäljellä olleista tomaatit, perunanvarret ja eräät Pakkanen_puraisimausteyrtit olivat  nuukahtaneet pahemman kerran ruskeiksi. Vahinkoa hallan vierailusta ei tullut, sillä sato oli tältä osin jo korjattu ja perunat säilyvät toki tällaisen pakkasen yli maassa paremmin kuin vielä aika lämpimässä kellarissa.

Pensasmustikan satokausi jatkuu edelleen. Pensaissa on varsin runsaasti raakileita ja mikäli säätietojen lupaamat lämpimät palaavat, satoa on luvassa vielä muutamat litrat.

Kuluneena viikonloppuna istutin vielä reilut parikymmentä mansikantainta. Kymmenen niistä oli KodinTerrasta tarjouksena löytyneitä oikein "kaupan taimia" ja loput alkukesästä istutettujen mansikoiden rönsyistä poimittuja. Saa nähdä, miten lähtevät kasvuun.

SATO ALKAA OLLA TALLESSA (31.8.2010)

Hellekesän sato puutarhasta alkaa olla tallessa. On aika tehdä jonkinlaista yhteenvetoa. Tulos oli sekä hyvä että huono. Kuivuus vaikutti varsinkin keskikesällä ja mm sipulisato jäi selvästi viime vuotista heikommaksi. Myös perunan kasvu kärsi kuivuudesta. Mansikkasato jäi myös heikoksi, mutta siihen oli kuivuuden ohella syynä edellisvuoden myyrätuhot, joiden seurauksena suurin osa mansikantaimista oli mennyt "parempiin suihin" talven aikana, joten mansikkamaasta ei pinta-alallisesti ollut paljon jäljellä.

Hernettä tuli reilusti, samoin mangoldia ja salaatteja. Myös avomaan tomaatit ja kurkut nauttivat helteistä, eikä niitä kuivuuskaan kiusannut, koska niitä kuitenkin jaksoi kastella läpi koko kesän.

Herukkasato oli kohtuullinen. Punaista, valkoista ja vihreää tuli normaalisti. Mustaherukkaa oli lukumääräisesti paljon, mutta sato oli kooltaan aika vaihtelevaa ts.  pientä marjaa oli varsin paljon. Pensasmustikkasato sen sijaan oli hyvä. Tosin siinäkin osa pensaista tuotti aivan eriomaisesti ja tuottaa edelleenkin, sillä osa marjoista on Pensasmustikka_2vielä raakoja. Osassa pensaista ei ollut marjan marjaa. Karviaiset menivät viime viikolla parempiin ja siivekkäisiin suihin, mutta siitä ei sen suurempaa vanhinkoa tullut. Omenoita ei viime vuonna tullut lainkaan, eikä niitä montaa tullut tänäkään vuonna. Tosin kaikki puut ovat vielä varsin nuoria.

Kaiken kaikkiaan pakastimet ovat täynnä odottamassa vähittäistä verottamista aamupuuron joukkoon (herukat ja mustikat) tai muutoin eri ruokien ainesosiksi. Vielä on edessä kasvimaan kääntö ja jos sopivasti löytyy, lisätaimien istuttaminen pensasmustikkamaalle. Tavoitteena on saada ensi kesäksi 20 pensasmustikkapensasta. Kokemukset siitä kasvista ovat varsin hyvät. Pensasmustikka pitää vaan verkolla suojata talveksi ja kesäksi sekä sivuilta että päältä: talveksi jäniksiltä ja kesäksi linnuilta.

KUIVAA KESÄÄ (22.7.2010)

Tälle palstalle ei ole tullut kirjoitettua koko kesänä. Korjataan nyt pikaisesti tämä puute ja jatketaan myöhemmin sadonkorjuu-uutisilla. Kevätkylvöt sattuivat vähän huonoon hetkeen: Kylvöä seuraavina päivinä tuli vettä oikein roppakaupalla ja lujaa, mikä kovetti maan pinnan pahemman kerran. Savimaatahan se valtaosin on täällä kuten Jokelassakin.  Sitten oli vielä kylmää, mikä täydensi huonon kasvuun lähdön ja se on valitettavasti näkynyt vuoden sadossa, vaikka nyt lämpöä on riittänytkin hajuherneetpoikkeuksellisen paljon. Mutta on riittänyt kuivuttakin. Sateet ovat tällä paikalla olleet kovin harvassa nyt heinäkuussa, mutta aurinko on porottanut senkin edestä. Ukkosia ja ukkoskuuroja on lähiseudulla kyllä ollut, reippaitakin, viimeksi tänään, mutta juuri tällä kylällä ei. Ukkosesta ei niin väliä olekaan, mutta sadetta olisi kaivannut. Nyt se alkaa satoa ajatellen olla jo vähän myöhäistä.

On toki jotain jo saatu pöytäänkin. Salaatit, mangoldi ja retiisit ovat kasvaneet hyvin. Samoin naapurin emännältä saadut tomaatintaimet ovat tuottaneet jo erinomaisen makuisia tomaatteja.  Herneet ovat kypsymässä poimittaviksi. Ensimmäisiä on jo maisteltu.

Mansikkasato jäi sen sijaan hyvin vaatimattomaksi. Toissatalven runsas myyräkanta hävitti tuolloin valtaosan mansikoista ja jäljelle jääneistä ei kesän kuivuuden myötä paljon kertynyt. Nekin kovin pieniä. Istutin 20 uutta tainta, mutta niistä ei vielä tälle vuodelle satoa kertynyt.

Pensasmustikat alkavat pikku hiljaa sinertää, samoin herukoihin ilmestyy väriä, mutta niistä toisella kertaa lisää. Omaa perunaa ei ole vielä rohjettu katsoa. Kukkii kylläkin, mutta epäilen kuivuuden verottaneet sitä tärkeintä eli uusien perunoiden kokoa. Eiköhän ensi viikolla ole kuitenkin aika katsoa, löytyykö varren alaosasta mitään syötävää.

TALVEA ODOTELLESSA (1.11.2009)

Kesän erinomainen sato on korjattu ja osin jo syötykin. Puutarhaviljelyn kannalta kesä oli erittäin hyvä. Satoa tuli runsaasti. Ainoa "sadoton" olivat omenat. Jostain syystä omenia ei tullut Jokelassa oleviin kolmeen omenapuuhun eikä mökin vielä hedelmapuutverraten suoriin puihin kuin muutama. Sen sijaan luumuja tuli Jokelassa ihan reippaasti.

Kasvimaa on osin käännetty. Pieni nurkka on vielä kääntämättä, koska siinä oli satoa korjaamatta varsin pitkään, enkä ole useampaan viikkoon ollut täällä mökillä, jossa tätä tekstiä nyt kirjoitan. Tänään oli maa jäässä, joten jää nähtäväksi jääkö tuo osa kokonaan syksyltä kääntämättä. Nurmikon sen sijaan leikkasin vielä tänään ja samalla tuli silputuksi tippuneet lehdet. Pimeys vaan ehtii nyt niin aikaisin, että huomenna on varmaan paremmassa valossa vielä syytä paikkailla osin lähes pimeässä tehtyä nurmikon leikkuuta.  Hedelmäpuiden ympärille on vielä laitettava jänisverkot ja sittenpä talvi voikin puutarhaan tulla.

HERUKOIDEN AIKAAN (28.8.2009)

Herukkasadosta muodostui tänä vuonna odottamaani parempi. Alkukesästä jaValkoherukka vielä juhannuksen jälkeisenä kuivana kautena näytti, että marjoja tulee vähän ja nekin jäävät pieniksi, mutta arvio osoittautui täysin vääräksi. Heinä- ja elokuussa on ollut sopivasti lämpöä ja tullut sadetta, mikä on vaikuttanut suotuisasti myös herukoihin. Niinpä niitä on ollut poimittavaksi aivan yllin kyllin, eivätkä kaikki ole mehustettuina ja sellaisenaan pakastettuina mahtuneet edes talvisäilöihin. Eivät ne ole tänä vuonna kelvanneet linnuillekaan. Ilmeisesti mustikkaa ja                       muuta syötävää metsissä nyt             kuva: valkoinen viinimarja

riittävästi, sillä en laittanut ollenkaan suojaverkkoja eivätkä punaisena hohtaneet pensaat houkutelleet syöjiä.

Meillä on herukkapensaita sekä kotona Jokelassa että mökillä Ikaalisissa. Kotona on tosin vain musta- ja punaherukkaa, mutta mökillä on myös muutama nuori pensas sekä viher- että valkoherukkaa. Musta- ja punainen ovat niitä perinteisiä värejä, joita löytynee lähes jokaisen omakotiasujan pihamaalta. Valkoherukka on vanha, mutta harvinaisempi lajike ja viherherukka on uudempi tuttavuus. Perinteiseen omakotiasujamalliin myös muutama vanha karviaismarjapensas on molemmissa paikoissa.Viherherukka

Pensasmustikkakin on kypsynyt pikku hiljaa, mutta sato jäi pienemmäksi kuin vuosi sitten ja pensaat, joita nyt on kaikkiaan 20, tuottivat vähän epätasaisesti. Tarkoitukseni on lisätä pensaita noin kolmeenkymmeneen eli tuplata tämän vuoden alun lukumäärä. Neljä uutta tuli istutettua heinäkuussa ja lisää vielä syksyllä, jos niitä sattuu taimikaupasta saamaan edullisesti. Pensasmustikka vaatii hyvän suojauksen jäniksiä ja lintuja vastaan. Minulla onkin pysyvä "kanaverkkoaitaus" taimien ympärillä ja päällä.  Kuva: viherherukka

Metsämustikkaan en tänä vuonna ehtinyt lainkaan, vaikka niitä muiden kertoman mukaan on metsät vääräällään. Ei sen puoleen, pakastimet ovat jo täynnä.

SATO ALKAA KYPSYÄ (4.8.2009)

Kirjoittaminen kasvukauden tapahtumista on valitettavsti jäänyt ja aletaan olla kohta sadonkorjuussa. Kesä on kaiken kaikkiaan ollut varsin suotuisa, vaikka juhannuksen jälkeinen kuiva ja lämmin kausi uhkasi kuivattaa kaiken kylvetyn. Sitten tuli sopivasti sadetta ja lämmintä.tomaatit

Nyt alkaa olla sadonkorjuun aika. Omia perunoita, sipuleita ja vihanneksia on syöty jo hyvän aikaa ja ryytimaan sadon kuitttaminen on hyvässä vauhdissa. Herneet alkavat olla valmiita poimittaviksi ja pakastettavaksi. Samoin viinimarjat, joista valkoiset on jo poimittukin. Mustat ovat seuraavana vuorossa jat tänään poimin niistä ensimmäiset. Punaisia ei täällä mökillä juuri poimittavaksi jäänyt, sillä ne menivät "parempiin suihin". Ei tullut laitettua verkkoa ja ilmeisesti räkättirastaat saivat maittavan aterian.

Pensasmustikat sen sijaan eivät ole vielä kypsiä, vaikka metsässä mustikkasaton on jo poimintakunnossa.Pensasmustikka

Saimme naapurin emännältä keväällä joukon erilaisia taimia ja seurauksena näistä hyvin esikasvatetuista taimista olemme ensimmäistä kertaa pitkästä, pitkästä aikaa syöneet omia avomaan tomaatteja. Herkulliselta ne maistuivat ja lisää on tulossa.

Vuodesta näyttää kaikkiaan tulevan vähintäänkin keskinkertainen, eräin osin jopa hyvä, jolleivat hallat iske aikaisin elokuulla. Mutta kuten jo aiemmin kirjoitin, mansikkasato jäi myyrätuhojen vuoksi varsin vaatimattomaksi.  Kuva: pensasmustikka

Mansikkamaa onkin pistettävä syksyllä uusiksi, sillä kaikki taimet eivät myyrien jäljiltä toipuneet.

 KEVÄTTYÖT 2009

Talvi 2008-9 oli poikkeuksellisen paha myyrävuosi ja mansikkamaa oli lumen sulettua aivan hurjassa kunnossa. Lähes kaikkia mansikan taimia oli järsitty ja useita oli syöty kokonaan. Kävin jokaisen taimen läpi ja tein "karanneita" rönsytaimia siirtämällä korvausistutuksia kokonaan syötyjen tilalle. Mansikkasato tuskin tulee olemaan edellisvuoden vertainen. Samoin yksi omanapuu oli mennyttä kalua, koska en ollut laittanut sen ympärille rungonsuojaa. Muut puut olin onneksi suojannut sekä runkosuojilla että jänisverkoilla.

Pensasmustikkamaallamme (10 m pitkä aidattu rivi eri lajikkeita) talvi oli mennyt varsin hyvin, kiitos aitaamisen, jonka olin entisista huonosta kokemuksista oppineena tehnyt huolella. Myyrät eivät olleet pensasmustikoita järsineet, mutta jäniksillehän ne olisivat olleet oivaa herkkua, jos olisivat niihin käsiksi päässeet.

 Kevät on ollut muutoin kohtuullisen suotuisa, vaikka "oikean" talven jälkeen kylmät jatkuivatkin pidempään kuin muutamana aikaisempana keväänä tällä vuosikymmenenä.

Istuttamaan päästiin helatorstaiviikonloppuna. Perunat laitoin maahan Helatorstaina 21.5. ja muut siemenet sekä sipulit perjantaina ja lauantaina 22. - 23. 5. Sää kerrankin suosi istuttamista.