Yhteystiedot

Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800

Uutiset

27.11.2017Aarno jatkaa Jokelan Eläkkeensaajien puheenjohtajanaLue lisää »22.10.2017Aarno Kiljavan Sairaala Oy:n hallitukseenLue lisää »19.10.2017Aarno Keudan Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksiLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Valtuustossa käyttämäni puheenvuorot

Tässä osiossa on tarkoitus kertoa valtuustossa käyttämistäni tärkeimmistä puheenvuoroista joko niitä referoiden tai etukäteen valmisteltujen puheenvuorojen osalta julkaista ne kokonaan tai osittain. Valmistelen keskeisimmistä asioista etukäteen puheenvuoron, mutta pyrin osallistumaan muissa asioissa keskusteluun aktiivisesti ja usein spontaanistikin. Tällaisista puheenvuoroista ei yleensä ole mitään etukäteen tehtyjä muistiinpanoja, joten niiden referointikin jää muistinvaraiseksi eikä useimmiten anna aihetta sen tarkempaan kommentointiin tässäkään yhteydessä tai olen niihin viitannut Valtuustossa tapahtuu -osiossa. Jos tässä osiossa ei jokaisen valtuuston kokouksen kohdalla ole mainintaa tai selostusta ei siis tarkoita, että olisin kokouksessa istunut hiljaa. 

Valtuuston kokouksista viimeisin on luettelossa ensimmäisenä. Aiemmissa kokouksissa käyttämäni puheenvuorot ovat listalla seuraavina.

Valtuuston kokous 8.12.2015

Käytin allaolevan puheenvuoron sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotuksesta käsiteltäessä vuoden 2016 talousarviota:

Arvoisa puheenjohtaja


Lisäysehdotus pienen johdannon kera:
Juha Sipilän hallitusohjelmassa todetaan hallituskauden tavoitteista. Täällä on ihan hyviä tavoitteita - poimin muutamia

Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet.

Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu.

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet.

Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu. Tästä asiasta annoinkin erityisen kiitoksen meidän sosiaali- ja terveystoimelle.

Hallitusohjelmassa luvataan: Määritellään julkinen palvelulupaus ja tehdään palveluiden kustannukset sekä laatu läpinäkyviksi.

Hallitus toteuttaa valtakunnallisesti kuntien ja muun julkisen sektorin tuotantokustannusten mittariston, joka tekee kustannuksista ja laadusta läpinäkyvän sekä vertailukelpoisen.

Ja ihan oikea tavoite tämäkin: Vapautetaan kuntien maksupolitiikkaa.

Maksupolitiikan vapauttaminen ei kuitenkaan tarkoita, että kuntien on pakko nostaa maksut saman tien tähän uuteen tappiin. Maksukattojen väljentäminen on ilman muuta tarpeen, jotta kunnille saataisiin välineitä kehittää palvelutuotantoaan paremmin tavoitteiden toteutumista tukevaksi. Hintadifferoinnilla pitäisi ohjata kuntalaisia hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti siten, että ”Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet ja eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu ja ihmisten erilaisissa elämäntilanteisissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän. – kuten hallitusohjelmassa todetaan.

Maksupolitiikkaa on tarkoitus väljentää myös siten, että lupa- ja valvontaviranomaistoiminnassa siirrytään kohti kustannusvastaavuutta. Lakeja, joissa voitaisiin siirtyä kustannusvastaavuuteen, ovat esimerkiksi: laki yksityisistä sosiaalipalveluista, laki yksityisestä terveydenhuollosta, ja joukko muita lakeja muilta hallinnonaloista.

Kuntien maksupolitiikkaa on nyt vapautettu korottamalla sosiaali- ja terveystoimen maksujen ylärajoja indeksikorotuksen lisäksi 27,7 prosentilla. Jos kunnat lähtevät nyt välittömästi korottamaan maksuja sallittuun kattoon asti, korotus on niin merkittävä, että ei voi enää puhua maksujen korottamisesta vaan järjestelmän muutoksesta. Näin toimien toivottavaa ohjausvaikutusta palvelujen kannalta ei välttämättä saavuteta.

On muistettava että, maksujen ylärajan korottaminen ei tarkoita, että kuntien olisi pakko nostaa maksut välittömästi ylärajaan. Jos näin toimitaan, on ymmärretty maksukattojen väljentäminen väärin.

Todettakoon, että esim. HUS päätti, ettei se nyt korota maksuja indeksitarkistusta enempää. 

Vaikka säännöksissä sanotaan, että LAINAUS ”Asiakkaan taloudellinen asema ei voi olla esteenä palveluiden saamiselle. Jos maksun periminen vaarantaa henkilön toimeentulon, palveluja tuottavan kunnan tai kuntayhtymän on asiakasmaksulain mukaan tietyissä tapauksissa velvollisuus ja muulloin oikeus jättää maksuja perimättä tai alentaa niitä.”.


Meillä on paljon sellaisia vähätuloisia, jotka sinnittelevät, koska eivät halua turvautua kunnan köyhäinapuun, sillä sosiaaliluukulle meno koetaan häpeänä. Ja sellaisia, joiden tulot ylittävät juuri ja juuri sen rajan, jossa joudutaan itse maksamaan kaikki saamatta niihin tulonsiirtoja.


Valitettavan moni tämän päivän Suomessa joutuu valitsemaan meneekö lääkäriin ja ostaako lääkkeitä vai jättääkö sinä päivänä syömättä. On tutkittua tietoa, että suuri määrä kansalaisista jättää toimeentulotuen hakematta, vaikka siihen olisi oikeus. Se on karua tämän päivän todellisuutta. Tästä kertoo, että kolmasosa Suomen eläkeläisistä eli noin 460.000 henkeä sai vuoden 2013 lopussa alle 1100 euron suuruista eläkettä. Ja eläkkeethän eivät ole sen jälkeen käytännössä nousseet.


Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaan pienituloisuusraja oli oli 14 260 euroa vuodessa eli pienituloinen yhden hengen talouden tulot jäivät alle 1190 euroa kuukaudessa. Ja alle 1400 euron kuukausieläkettä sai lähes puolet eli reilut noin 750.000 eläkkeensaajaa. Näille ihmisille se 4,80 euron korotus terveyskeskuskäyntimaksuun on iso raha vaikka se peritäänkin vain kolmelta kerralta.

   
Kun samanaikaisesti heikennetään lääkekorvauksia ja Kelan matkakorvausten omavastuu nousee 16 eurosta 25 euroon, vaikka maksukatto pari euroa aleneekin. STM:n omien arvioiden mukaan 97 %:llä lääkekustannukset nousevat ja 3 %lla ne alenevat, vaikka muutokset ovatkin pieniä noin 2 %:lla ne kuitenkin nousevat yli 50 euroa vuodessa. Ja nämä ovat juuri eniten sairastavia.


 Lisäksi alenevat mm työttömien peruspäiväraha ja kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet negatiivisen indeksikehityksen vuoksi eikä esim. lapsilisiin tehdä korotusta – ei se tosin alenekaan. Takuueläke tosin nousee peräti 20 euroa 30 senttiä kuukaudessa, mutta kun samanaikaisesti jo mainitsemani Kelan matkakorvauksen omavastuu nousee 16 eurosta 25 euroon, tuo korotus katoaa jo yhteen taksilla lääkäri tai sairaalakeikkaan.


Tuusulakin on mukana valmistelemassa Kuuma kuntien yhteistä soteratkaisua. Selvityksessä haetaan tapaa, jolla Keski-Uusimaa tukee parhaalla tavalla hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista sote-uudistuksessa. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisesta siirtyy itsehallintoalueilla, joista Uusimaa todennäköisesti on yksi, jo vuonna 2020, luonnollisesti myös sosiaali- ja terveydenhuollon maksut on yhdenmukaistettava itsehallintoalueen sisällä. Luonnollinen askel tähän suuntaan olisi yhdenmukaistaa kuuden kunnan asiakasmaksut jo ennen itsehallintoalueisiin siirtymistä. Ymmärtääkseni nyt tehdyn asiakasmaksujen ylärajan korotuksen jälkeen yhtenäistä linjaa kuuden kunnan kesken ei ole muodostettu. Ainakaan tästä ei sosiaalilautakunnan tämän viikon päätösesityksessä ei ole mitään mainintaa. Onhan lisäksi myös tämän budjetin yhtenä keskeisenä linjauksena kuntayhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen ja varautuminen sote- ja itsehallintouudistukseen.


Siksi esitän, seuraavaa lisäystä budjetin paperiversion sivulle 50 kohtaan 9. kappaleeksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset tehdään vuonna 2016 kustannustason nousua vastaavasti.

Tiivistettynä siis kolme pointtia
1.    kertakorotuksena 27,7 korotus iskee kaikkein pahiten pienituloisiin eläkeläisiin ja työttömiin, mutta kirpaisee myös lapsiperheitä, vaikka lapsilta terveyskeskusmaksuja ei esim. terveyskeskusmaksuja samalla tavalla peritäkään kuin aikuisilta.
2.    Korotusten tulee olla johdonmukaisia palvelujen tuottamiskustannusten kanssa Sipilän hallitusohjelman linjausten mukaisesti: tehdään palvelujen kustannukset ja laatu läpinäkyviksi.
3.    Koska kuuden kunnan kesken valmistellaan yhteistä sote-ratkaisua, tulisi myös yhteisen ja yhtenäisen maksupolitiikan olla osa tätä valmistelua.


Esityksen tarkoitus ei ole vastustaa järkevää hinnoittelua ja pyrkimistä tarkoituksenmukaiseen kustannusvastaavuuteen, mutta täytyy tietysti tietää luotettavasti kustannukset ja pyrkiä ohjaamaan myös hinnoittelulla palvelujen tavoitteenmukaiseen käyttöön, nyt kun valtio antaa siihen aiempaa löysempiä ohjia. Yksiniittinen maksutulojen maksimointi kunnissa ei tähän johda.

Valtuuston kokous 26.1.2015

Käytin pitkähköksi venyneessä valtuustossa useita puheenvuoroja eri asiakohdissa. Tärkeimpänä kuitenkin omasta mielestäni oli kohdassa  § 49 ”Vuoden 2015 talousarvion sopeuttamistoimet”

En ollut kirjoittanut puheenvuoroani aivan sanasta sanaan, mutta se meni pääpiirteissään näin:

Esitin edellisessä valtuuston kokouksessa 26.1.2015 kohdassa ”Hallintosääntömuutos” kunnanhallituksen esityksestä poikkeavan vastaehdotuksen, joka kuului näin: ”Taloudellisesta ja tuotannollisesta syistä tapahtuvasta lomauttamisesta tai irtisanomisesta päättää kunnanhallitus saatuaan kunnanvaltuustolta tähän erillisen valtuutuksen.” Lisäksi esitin päätökseen lisättäväksi neljännen ranskalaisen viivan:

”- mikäli kunnanhallitus aikoo ryhtyä vuoden 2015 talousarvion johdosta lomautuksiin tai irtisanomisiin, ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on valtuuston hyväksyttäväksi tuotava tätä koskevat linjaukset ja arvio toimenpiteiden vaikutuksista kunnan palvelutuotantoon.”

Nyt tämä asia (kunnan henkilöstön irtisanomiset ja lomautukset) on meille valtuutetuille vain tiedoksi. Viimeksi muutamat valtuutetut täällä ihmettelivät tuota minun tekemääni vastaesitystä kunnanhallituksen esitykseen kysyen, miten se eroaa kunnanhallituksen esityksestä. Nyt näette miten se eroaa. Me saamme vain tiedoksi asian, joka ehdottomasti olisi kuulunut täällä valtuustossa linjattavaksi. Mutta kun valtuuston enemmistö päätti siirtää merkittävän osan valtuustolle kuuluvaa valtaa pysyvästi, toistan pysyvästi pois valtuustolta kunnanhallitukselle.

Olen sen aiemminkin sanonut: Lomautuksissa ei ole järjen hiventäkään. Enintään 10 hengen irtisanominen taas ei kuntaa pelasta. Jos kunnassa on muutama henkilö töissä, jotka eivät tee oikeita ja tarkoituksenmukaisia tehtäviä, tai osaaminen tehtäviin on vääränlaista, asia pitää hoitaa työnjohdollisesti etsimällä uudet tehtävät tai uudelleen kouluttamalla. Se ei todellakaan ole koko työyhteisöä järisyttävä ja demoralisoiva YT-asia.

Me tarvitsemme rakenteellisia muutoksia. Lomautuksilla tilannetta vain pahennetaan. Kun pula ei ole työstä vaan työntekijöistä.

Yksi tällainen rakenteellinen muutos oli tänään tuo hoivakotiasian palauttaminen uudelleen valmisteluun. Näköjään nämä rakenteelliset uudistukset pitää tehdä täällä valtuustossa, jos kunnanhallitus ja kunnan virkamiesjohto ei siihen kykene. 

Palataan vielä tuohon Ylen vanhusvahtiin (viittasin tässä aiempaan puheenvuorooni – katso tekstin loppu): Tehostetun palveluasumistarjonnan osalta Tuusula pärjäsi, mutta, mutta .. kysymys:

”Kuinka paljon kunnan koti­hoidon yksiköissä piti olla hoiva­työhön osallistuvaa henkilökuntaa seuranta­viikolla ja paljonko sitä todellisuudessa oli?”

Tuusula:
Suunniteltu henkilöstön määrä: 53,55
Toteutunut henkilöstön määrä: 42,55

Kysymykseen ”Tarjoaako yksikkö kotihoitoa arkiöisin?” ja ”Tarjoaako yksikkö kotihoitoa viikonloppuisin?” Vastattiin ”Oma toimintayksikkömme tuotti palvelun”. Mutta sitten:

Toimiiko yksikön alueella saattohoitotiimi?

– Ei

Toimiiko yksikön alueella kotiutustiimi?

– Ei

Toimiiko yksikkönne alueella kuntoutustiimi?

– Ei  (Tuusulan kunniaksi on mainittava, että Kiljavan sairaalaa on käytetty nyt kiitettävästi)

Kuinka suurelle osalle yksikön asiakkaista on järjestetty mahdollisuus ulkoiluun viikoittain?

– Joillekin (alle 1/3 asiakkaista)

Kuinka suurelle osalle yksikön asiakkaista on järjestetty mielekästä tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia?

– Joillekin (alle 1/3 asiakkaista).

Ja ratkaisuksi esitetään lomautuksia!!

Todellisia säästöjä ei tästä harjoituksesta kannata odottaa: kunnallisveromenetykset, mainemenetykset, henkilöstön motivaation heikkeneminen. Asia on riitautettu, joten jonkinlaisia seuraamuksia siitäkin tulee. Lomautetaanko lääkärit ja hoitohenkilökunta ja muut ammattiryhmät, joiden osalta on laissa minimäärävaatimukset. Entä jos lääkärit tekevät kuten Järvenpäässä? On ilmiselvä vaara, että irtisanottavista tulee pitkäaikaistyöttömiä.

Nyt tarvittaisiin kaikkia käsiä ja jalkoja ja aivoja nostamaan kunta tästä ahdingosta, kun meillä on siihen loistavat edellytykset, kuten Aulangon seminaarissakin kuultiin, kun vaan sen teemme. Lähdetään siitä, että käännettään muuttotappio kasvuksi.

(Ylen vanhusvahti on yle.fi –sivustolla julkaistu selvitys kuntien vanhuspalveluista, jonka datan lähde on

Vanhus­palvelu­lain (980/2012) toimeenpanon seuranta. Kunnille, kuntayhtymille ja yhteistoiminta-alueille suunnatun kyselyn 2013–2014 seurantatulokset. THL ja Valvira.)

Valtuusto 19.3.2012: Kuntarakenneuudistuskeskustelu

Arvoisa puheenjohtaja,

Meillä on esillä yksi tämän valtuustokauden merkittävimmistä, ellei merkittävin asia kunnan pidemmän tähtäimen tulevaisuutta ajatellen. Vaikka nyt päätettävillä Webroll-kyselyyn annettavilla vastauksilla ei varmastikaan Tuusulan kohtaloa ratkaista, olisi itse asia eli kuntarakenneuudistus minusta ansainnut jo tässä vaiheessa perusteellisemman valmistelun ja ennen kaikkea laajemman valmistelun ja valmistautumisen myös valtuuston puolelta, vaikka aivan varmasti tämä ja tuleva valtuusto joutuvat asiaan palaamaan.

Naapurikunnat ovat ilmeisesti meitä paremmin asian oivaltaneet, koska ovat pitäneet erilaisia valtuustoseminaareja ja Hyvinkää jopa pyytänyt ja saanut lisäaikaa kysymyksiin vastaamiseen, jotta ehtivät valtuustotasolla asiasta kunnolla keskustella.

Meillä asia on yhtenä lista-asiana muiden joukossa. Valtuustoryhmien neuvottelijat ovat asiaa käsitelleet kahdessa palaverissa ja toki myönnän, että näiden kahden palaverin perusteella alkuperäiseen kunnanhallituksen esitykseen on tehty parannuksia ja pahimmat perusteettomat itsekehut on tekstistä poistettu.

Pohja-aineisto on toki mittava. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys, 600 sivua osin vaikealukuista tekstiä, liitetaulukoita, laskelmia ja karttaharjoitus uusista kunnista. Kyseessähän on vasta virkamiestyöryhmän selvitys, ei valtakunnan hallituksen esitys saati päätös.

Kevennetään vähän:
Kuntarakenneuudistusta ja uutta kuntakarttaa valmisteltiin suuren salailun suojassa useita kuukausia. Salailulla onnistuttiin nostamaan läpi puoluekentän menevä kapinaliike. Jostain syystä Suomen Kuvalehdelle (SK 2 13.1.2012) vuodatettiin valtiovarainministeriön suunnitelma, joka jättäisi Suomeen vain 70 kuntaa nykyisten 336 sijaan ja lehti julkaisi sen mukaiset kuntaliitoskartat.

Suuresti arvostamani edesmennyt kansliapäällikkö Bror ”Buntta” Wahlroos opetti minulle aikanaan, että aina ensin kannattaa epäillä tyhmyysteoriaa ja vasta sitten salaliittoteoriaa. Kummasta on kuntarakenneuudistuksen tähänastisessa valmistelussa kyse? Vai onko kyse sittenkin vain median tempusta viihteellistää politiikka myyviksi otsikoiksi.

Onko siis kyseessä tyhmyysteoria, jossa valtakunnan hallitus kuvittelee kiivaasta poliittisesta vastustuksesta huolimatta voivansa ajaa läpi suunnitelman todella rajusta kuntien apuharvennuksesta? Vai onko kyseessä salaliittoteoria, jossa täysin mahdoton suunnitelma  vuodettiin julkisuuteen kappaleiksi revittäväksi siinä toivossa, että kunnat pahinta vaihtoehtoa torjuakseen vapaaehtoisesti suostuisivat edes joihinkin kuntaliitoksiin? Ja varsinainen suunnitelma esitetään sitten, kun kuntien pahin raivo on mennyt ohi suunnitelmaa on korjattu kunnista tulleen palautteen pohjalta. Ja kaiken lisäksi näyttää siltä, että meistä jokelalaisista ei tulekaan suur-pukkilalaisia? Osa jokelalaisistahan on jo historian saatossa ennen tätä nykyistä tuusulalaisuutta ehtinyt kokeilla Hausjärveä, Hyvinkään maalaiskuntaa ja Hyvinkään kaupunkia.

Ainakin media on saanut näyttäviä otsikoita ja me valtuutetut  mielipidetiedusteluja  vastattaviksemme, palstamillejä ja lähetysminuutteja on kulunut.

Oli kyseessä mikä teoria tahansa, joka tapauksessa väärin sammutettu! Todetaan puoluekentän laidasta laitaan. Mutta vakavammin: Kukaan ei ole kuitenkaan sanonut, etteikö jossain olisi tulipalo. Kuntien ongelmille ja siinä ohessa varmasti myös kuntarakenteelle on jotain tehtävä. Siitä lienee yksimielisyys.

Väärin sammutettu tai ainakin letkut vedetty väärässä järjestyksessä minunkin mielestäni. Vapaapalokuntien ei kuitenkaan kannata jäädä kinastelemaan kenen letkuilla ja mistä kohtaa paloa ryhdytään sammuttamaan, vaan käydä tulta päin. Kun meidän pääty talosta ei vielä ole tulessa, oikea ratkaisu ei ole kieltää tulipaloa olevan olemassakaan, vaan ryhtyä sitä yhdessä muiden kanssa torjumaan.   

Tuusula ja naapurimme pärjäävät aivan varmasti nykyisellä kuntarakenteella tämän vuosikymmenen. Ei epäilystäkään siitä. Mutta entä kun tulee se seuraava vuosikymmen? Meidän pitäisi nyt pystyä katsomaan ainakin 2030 luvulle, ehkä vielä pidemmälle.

Kuntarakenneuudistus tulee jossain muodossa. Siitä on hallitusohjelmassa selkeä kirjaus. Pääministeri Katainen patisti juuri pari päivää sitten Tampereella Kokoomuksen puheenjohtajapäivillä hyvin toimeentulevia kehyskuntia mukaan kuntauudistukseen. Mahtoikohan hän tarkoittaa Tampereella puhuessaan vain Kangasalaa, Pirkkalaa ja Ylöjärveä vai myös Turun, Vaasan ja jopa Helsingin kehyskuntia. Olisiko siinä ollut joku pieni viesti myös Tuusulan Kokoomukselle? En tiedä, kun en paikalla ollut. Mutta näin hän mm sanatarkasti lausui: (lainaus on Kokoomuksen nettisivuilta)

” Kuntauudistuksessa haluamme, että tulevina vuosikymmeninä kunnille jää rahaa muuhunkin kuin vain pakollisten palveluiden järjestämiseen. Emme uudista sanelemalla, vaan tarvitsemme kaikki kuntapäättäjät mukaan. Se ei ole kuitenkaan mahdollista, ettemme tekisi mitään. Kaikki muu sitten onkin mahdollista.”

Pelkkä EI kaikille selvityksille - ei ole oikea vastaus, vaikka on se helpoin vastaus. Meidän pitää miettiä asiaa perusteellisemmin ja analyyttisemmin kuin mitä on tähän asti tehty. Jos kävisi niin, että pääkaupunkiseudun kunnissa tapahtuisikin yllättäen liitos, silloin meillä pitää itsellämme olla selvillä toimintamallit, muutoin meitä viedään kuin pässiä narussa. Näitä vaihtoehtoisia kuvioita on mietittävä, vaikka kuinka olemme yksimielisiä, että itsenäinen Tuusula on nykyoloissa meille paras vaihtoehto.  

Kun perusteelliseen pohdintaan ei nyt ole ollut tilaisuutta, toivoisin että keskustelua jatketaan ainakin kevään valtuustoseminaarissa, mutta myös muissa tilaisuuksissa ennen tuota toivomaamme toista lausuntokierrosta.

Olen itse kritisoinut pohjateksteissä erityisesti Osion yksi vastausta yksi, sillä perusteella, että pitäisi vastata siihen mitä kysytään.

Kysymyshän kuuluu ”Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen?”

Vastauksessa olisi ollut hyvä perusteellisemmin käsitellä Tuusulan erinomaisuuden kehumisen lisäksi niitä isoja ongelmia, joihin Tuusulankaan rahkeet eivät yksin tunnu riittävän.

Mielestäni vastauksessa olisi tullut todeta mm: Tärkein syy on hyvien ja laadukkaiden kunnallisten palveluiden turvaaminen myös pidemmällä aikajänteellä. Ongelmallisin tilanne on sosiaali- ja terveystoimen palveluissa, joissa ei tällä hetkellä pystytä tarjoamaan tyydyttävää palvelutasoa edes nykyistä kysyntää vastaavasti. Tästähän osaltaan kuultiin torstain infossakin. Sosiaali- ja terveystoimen menot muodostavat kuitenkin useissa kunnissa noin puolet kunnan budjetista. Ongelmana on erityisesti perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon välinen tehtäväjako ja pula ammattitaitoisesta työvoimasta, joka näkyy Tuusulassa ja koko Keski-Uudellamaalla pahiten siinä, että avoimia terveyskeskuslääkärin toimia, ei edes ylilääkärien vakansseja saada täytetyksi hakijoiden puutteen vuoksi. Sosiaalipuolella pahimmat ongelmat ovat vanhusten palveluiden, kuten kotipalvelut ja tuetut asumispalvelut, tarpeen kasvu väestön ikääntyessä sekä lastensuojeluilmoitusten ja huostaanottojen huolestuttavan voimakas kasvu – asioita, joihin yhden hyvin toimeentulevan Tuusulankaan keinot eivät tunnu yksin riittävän.

Siksi ennen kuin pohditaan kuntien yhdistämistä tai kuntarajojen siirtoa tulee selvittää sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestäminen sekä valtion ja kunnan välinen työnjako niiden tuottamisessa mukaan lukien hallinnon järjestäminen nykyisten kuntien aluetta laajemmalla väestöpohjalla eli ns. sote-ratkaisu.

Ennen kuntien yhdistämisiä tulee selvittää perusteellisesti myös kuntien välisen yhteistyön ja palveluiden yhdessä tuottamisen avulla saatavat hyödyt palvelutuotannon tehostamiseksi ja voidaanko uudenlaisesta yhteistyöstä löytää ratkaisumalleja. Jo tällä hetkellä tehdään alueellamme eri kombinaatioissa kuntien välistä yhteistyötä, Keuda, Laurea, Kiertokapula ja erityisesti KUUMA-yhteistyön muodossa, eli on jo olemassa säännöllinen kuntien välinen keskusteluyhteys – ollaan sen tuloksista mitä mieltä hyvänsä ja toisaalta kunnat tuottavat yhteisiä palveluita ja hoitavat asioita yhdessä.

OECD:N laskelmien mukaan Helsingin seutu on 74. metropoli kaikkiaan 78:sta, mutta kansantaloudelliselta merkitykseltään 7. suurin. Helsingin seudulla tarvitaan toimiva metropoliratkaisua ilman uusia organisaatio- tai hallintotasoja. Kuntarajat ylittävää päätösvaltaa tarvitaan erityisesti MAL –kysymyksissä, joissa kuntien keskinäinen, vapaaehtoinen yhteistyö ei tuo tuloksia riittävän nopeasti. Uudellamaalla tähän toimivin  ratkaisumalli olisi Uudenmaan Liiton roolin vahvistaminen ja sen päätöksenteon edustavuuden turvaaminen. Yhtenä keinona maakuntahallituksen ja –valtuuston jäsenten valitseminen vain jäsenkuntien kunnanvaltuutetuista.

Myös nykyistä aiesopimuskäytäntöä voidaan merkittävästi kehittää mm.aiesopimusten konkreettisuutta ja sitovuutta lisäämällä, tarvittaessa vaikka tuntuvin sanktioin. Aiesopimusten toimivuuden turvaaminen edellyttää nykyistä selvästi tiukempaa otetta sekä valtion että mukana olevien kuntien osalta sopimusten mukaisten velvoitteiden toteuttamisessa.

Kuten totesin, Webroll-vastauksia on kahdessa ryhmien välisessä neuvottelussa muokattu parempaan suuntaan verrattuna alkuperäiseen kunnanhallituksen esitystekstiin. Kompromissina on saatu aikaan vastausteksti, jonka ymmärtääkseni kaikki ryhmät ovat valmiit hyväksymään. Tällaisessa asiassa ei ole tarkoituksenmukaista äänestää sanamuodoista, vaan antaa yksimielinen vastaus ulos kunnan kantana. Siksi olen valmis omalta osaltani hyväksymään kompromissitekstin

 

 

Valtuusto 31.1.2011: Roselius-säätiön ruokailu-aloite

Kerrankin voi antaa kiitosta. Aloite on toteutettu.Ruuat tulevat nyt isoissa astioissa:

    asukkaat ovat tyytyväisiä: esim. toispuolisesti halvaantuneet pystyvät syömään omatoimisesti paremmin, kun voi käyttää taas oikeita astioita styrox-rasioiden sijaan

    päiväkerholaiset ovat tyytyväisiä

    keittiö on mielissään myös

 tiskiä tulee tietysti enemmän, mutta toisaalta jätettä vähemmän Seuraava askel – jonka toivoisin otettavan ilman uutta aloitetta, on talokohtaisten vastuuhenkilöiden nimittäminen:

koska nyt kukaan ei vastaa talosta kokonaisuutena ja niin kuin jokainen tietää, silloin vähän katsotaan sormien välistä esim siisteyttä, koneiden huoltoa ja muuta  paikkojen kunnossapitoa. ja myös ulkopuolisen siivouksen valvontaa, ettei kuntaa laskuteta aiheetta, vaikkei olekaan aihetta epäillä väärinkäytöksiä.

myös ahkerat ja reippaasti ja kovasti hommia tekevät tukityöllistetyt tarvitsevat tukea ja ohjausta

omaiset kaipaavat yhtä henkilöä, johon voi ottaa yhteyttä, kun on asukkaana olevan omaisen asioissa yhteydenpitotarvetta                   puhumattakaan ihan pikku järjestelyhommista, mutta viihtyvyyden kannalta  merkittävistä asioista, kuten Jokelassa joulukuusen laitto.

Mutta kuten aloitin, aloite on toteutettu ja kiitokset siitä.

Sosiaalitoimenjohtaja Pirjo Vainio vastasi tähän, että vastuuhenkilöiden nimeäminen on valmistelussa.

Valtuuston kokouksessa 11.10.2010 käytin puheenvuoron osavuosikatsauksen yhteydessä koskien mm omaishoidontuen määrärahaa. Tätä puhetta ei ole kirjoitetussa muodossa, mutta selostan osiaa kohdassa "Valtuustossa tapahtuu". Lisäksi käytin seuraavan valmistellun puheenvuoron käsiteltäessä kuuden eläkeläisjärjestön jättämää aloitetta "Palveluasuntoja ikääntyville kuntalaisille" (Esityslistan § 108):

"Aloitteessa tuotiin julki kuuden eläkeläisjärjestön huoli palveluasuntojen riittävyydestä ikääntyneiden määrän kasvaessa Tuusulassakin. Vastaus on normaalia byrokratiajargonia. Ei siitä sen enempää. Koska asiassa on kuitenkin ehtinyt tapahtua aloitteen jättämisen jälkeen konkreettistakin, en esitä aloitteen palauttamista. Mutta se ei tarkoita, että vastaus vastauksena tyydyttäisi. Palautus vain tarkoittaisi asian pyörimistä pari vuotta byrokratian hammasrattaissa. Parempi palata asiaan myöhemmässä yhteydessä ja ehkä konkreettisemman ehdotuksen kanssa uudelleen.

Aloitteen jättämisen jälkeen on tapahtunut pari myönteistä asiaa:

Riihikallion palvelukeskuksen suunnitelmia on tarkistettu vastaamaan valtuuston 30.03.2009 tekemää päätöstä. Riihikallion hankkeilla on tarkoitus turvata vaativan asumisen ja palveluasumisen tarve ennen kuin Hyrylän alueelle saadaan muita tähän tarkoitukseen tulevia hankkeita.

Riihikallion palveluskeskushanke on edennyt nyt niin, että asemakaavanmuutos on saatu ehdotusvaiheeseen. Hankkeen käynnistymisen edellytyksenä on, että asemakaavan muutos tulisi hyväksyttyä mieluiten joulukuussa 2010 ja että kaavan muutos saisi lainvoiman normaalissa ajassa.

Kunnanhallituksen 20.9.2010 omalta osaltaan hyväksymässä  hankkeen yhteistyösopimuksessa ovat mukana Yrjö ja Hanna-säätiö kumppaneinaan Yrjö&Hanna Oy, YH Länsi Oy (YH), Kiinteistö Oy Riihikallion lähipalvelukeskus, Tuusulan seurakunta ja Tuusulan kunta. Sopimuksen mukaan YH toimii kokonaistoteuttajana perustajarakennuttajan roolissa vastaten hankesuunnittelusta ja hankkeen kilpailutuksesta urakkatarjousvaiheeseen saakka.

Hanke on jaettu kolmeen vaiheeseen. I vaiheessa rakennetaan kunnan maalle päiväkoti, nuorisotilat, korvaavia liiketiloja, palvelukeskuksen ensimmäinen osa. Palvelukeskukseen tulee YH:lle tiloja, seurakunnalle toimintasali yhteiskäytössä palvelukeskuksen kanssa ja toimistotiloja. Kunta vuokraa vaativaa asumispalvelua varten tilat 24 paikalle. Päiväkodin tulisi olla valmis v. 2012 aikana ja palvelukeskuksen ensimmäisen osan v. 2013. Tämän jälkeen voidaan purkaa nykyiset käytöstä poistuvat rakenteet. Purkamisen jälkeen voidaan yhtiön alueelle rakentaa palvelukeskuksen toinen vaihe.

Eli pitkässä juoksussa on vielä tämäkin hanke, mutta asia on sentään saatu konkreettisesti liikkeelle.

HYPAHANKINTA-projektissa puolestaan on tarkoitus ratkaista hyvinvointipalvelukeskuksen (onnistunutta orwellislaista sanavalintaa) toteutuksen malli, johon kuuluvat rahoitus, rakennuttaminen ja palvelutuotanto. HYPAHANKINTA-projektissa yritetään löytää rakennuttamisen, rahoituksen ja palvelutuotannon innovaatioita samalla kertaa kokonaisuutena. Tällä uudella toimintatavalla pyritään yhdistämään eri asiantuntijatahojen asiantuntijuus ja asiakkaiden tarpeet. Projekti on tarkoitus toteuttaa vuosina 2011- 2012 ja siihen haetaan rahoitusta Tekesin Innovatiiviset julkiset hankinnat – ohjelmasta.  Rahoitushakemuksen liitteeksi tarvittiin kunnan sitoumus hankkeeseen, jonka kunnanhallitus antoi 20.9.2010. Pitkä matka on edessä tälläkin hankkeella ennen kuin rakennukset ovat käytössä.

Mutta pitää uskoa, että nämä molemmat hankkeet nyt kuitenkin etenevät. Se ei kuitenkaan riitä kovinkaan pitkään vastaamaan kasvavaan tarpeeseen täällä Etelä-Tuusulassakaan, eikä vastaa Pohjois-Tuusulan tarpeeseen käytännössä ollenkaan.

Me tarvitsemme sekä Jokelassa että Kellokoskella lähivuosina lisää asuntotarjontaa senioriasunnoista tehostettuun palveluasumiseen ja nämä kaikki puolestaan kotihoidon resurssien tukemista, jotta tavoitellusta ja sinänsä ihan oikeasta avopalvelupainotteisuudesta ei tule heitteillejättöpainotteista ”pärjää siellä kämpässäsi yksin, jos kykenet” -palvelua.

Sekä Jokelassa että Kellokoskella on erinomaiset valmiudet toteuttaa kaikkia edellä mainittuja palvelumuotoja kummankin kylän keskustassa. Kellokoskella keskustakolmion alueella ja Jokelassa kahdessakin vaihtoehtoisessa paikassa. Toinen on Puistotien ja Nukarintien kulmassa kulmittain Roselius-Säätion Ester Matilda-kotia vastapäätä oleva kunnan tontti ja toinen vielä parempi vaihtoehto Keskusta III -kaava-alueella Asemanraitin varrella Pankkitalon itä- eli radan puolella oleva kunnan omistama tontti tai oikeastaan koko kortteli, jossa on kaavan mukaan tilaa neljälle talolle ja näin se olisi erinomainen paikka toteuttaa monimuotoista rakentamista eli yhdistää yksityistä kovan rahan asuntotuotantoa ja kunnan vuokra-asuntotuotantoa samaan kortteliin. Osa asunnoista voitaisiin rakentaa oikeasti esteettömiksi seniori- ja palveluasunnoiksi ja osa ns. normaaleiksi perheasunnoiksi. Kaikki kolme paikkaa voisivat tukeutua Roselius-säätiön palveluihin, jos niitä joskus vielä sattuu olemaan, mutta joka tapauksessa ne olisivat kotipalvelun toimintaa ajatellen hyvin kompaktilla alueella. Lisäksi jo nykyisellään tarjolla on välittömässä läheisyydessä mm yksityisiä ateriapalveluita ja Jokelassa kaikki arkipäivän tarpeisiin riittävät palvelut kahdensadan metrin säteellä kyseisestä korttelista. Se jos mikä on aivan erinomainen etu kotona selviytymisen pidentämiseksi ja mietittäessä kotipalvelujen resurssien käytön tehokkuutta.

Jokelan terveysaseman laajennus kuuluu myös NHG:n viime vuonna valtuustossa hyväksytyn raportin suosituksiin. Jos ja toivottavasti kun laajennus joskus kymmenen vuoden kuluttua toteutetaan nykyisen terveysaseman yhteyteen, on syytä ainakin tutkia mahdollisuus ja tarve toteuttaa siihen yhteyteen vaativan palveluasumisen yksikkö ja mahdollisesti myös dementiayksikkö, jolloin Jokelasta ei olisi pakko muuttaa viimeisiksi elinvuosiksi pois, varsinkaan, kun Tuuskodon paikat eivät tuolloin enää ole pitkään aikaan riittäneet vastaamaan kysyntää koko kunnan alueella. 

Edellytyksiä siis on vastata aloitteessa esitettyihin toiveisiin, kun vaan pannaan toimeksi."

Valtuustossa 17.5.2010 käytin puheenvuorot vuoden 2009 tilinpäätöksestä (lue tarkemmin blogistani siinä käsittelemistäni asioista - puheenvuoro ei ollut etukäteen kirjoitettu) ja tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta.

Valtuustossa 23.3.2010 käsiteltiin oma aloitteeni NUORTEN KESÄTYÖPAIKKOJEN LISÄÄMISESTÄ (katso "Valtuustossa tekemäni aloitteet"), joka sai myönteisen päätöksen, joten vain kiittelin valtuustoa hyvästä päätöksestä. "Perinteiseen tapaan" rutisin pitkästä listasta käsittelemättömiä aloitteita, jotka eivät vaan tunnu vähenevän. Listalla on edelleen runsaasti useita vuosia käsittelyssä olleita aloitteita.

VALTUUSTOSSA 16.11.2009 KOHDASSA TALOUSARVIO 2010 KÄYTTÄMÄNI PUHEENVUORO

(Seuraavassa on budjetin yleiskeskustelussa käyttämäni puheenvuoro. Lisäksi käytin useita spontaaneja puheenvuoroja budjetin yksityiskohtaisen käsittelyn aikana.)

Kun budjettisäästöihin keväällä mentiin, oikeiston puolelta korostettiin, että kaikkien pitää osallistua talkoisiin – vai kuinka se nyt olikaan.

 Kun lukee tätä budjettiesitystä, ei tällaiseen käsitykseen kyllä pääse. Tämä on hyväosaisten budjetti, jossa talkoisiin ovat osallistuneet vanhat ja sairaat, jossain määrin lapset, mutta työpaikkansa säilyttäneet hyvätuloiset eivät juuri ollenkaan, meitä hyväosaisia luottamushenkilöitä lukuun ottamatta, joiden kokouspalkkioista säästettiin parhaimmillaan puolet. Ainoana merkittävänä yhteisenä talkoisiin osallistumisena on vesimaksun nosto 30 %, joka tietysti koskettaa kaikkia veden käyttäjiä, myös niitä hyvätuloisia.

Tämä budjetti on palveluita heikentävä, ei niitä parantava. Uusia palveluavauksia ei ole mukana – niitä ei tietysti tässä tilanteessa ole paikallaan ollakaan.

Budjetointiohjeista päätettäessä kuulutimme tarvetta palvelurakenteiden tarkasteluun. Kovin vähän näitä rakenteiden uudistamisia on mukana. Palveluiden karsiminen ja heikentäminen ei ole rakenteiden uudistamista. On toki jotain oikeaakin uudistamista esimerkkinä sivulla 62 terveyspalveluissa pyrkimys vastaanottotoiminnan kehittämiseen enemmän hoitajapainotteiseksi, joka onnistuessaan helpottaa lääkäripulaa ja lääkärien työkuormaa ja hillitsee terveystoimen kustannusnousua.

 Ihan oikeasti palvelurakenteiden kehittämisessä olemme vakavan paikan edessä, sillä palvelujen tuotantotapaa pitää muuttaa eli sekä prosesseja, organisaatiota, kumppanuuksia, johtamista että infrastruktuuria. Henkilöstön riittävyys, ammattitaidon kehittäminen sekä uudet työnjaon mallit ammattikuntien kesken ovat todellinen haaste, joka ei ratkea vain summittaisesti ulkoistamalla yksittäisiä prosessin osia. Tästä surullisena esimerkkinä on Tuusulan ikäihmisten kauppakassipalvelun epäonnistuminen. Ihmistä pitää lähestyä kokonaisuutena. Ratkaisun pitää vastata myös tunteisiin menestyäkseen. Pelkkä raha ja tehokkuus eivät riitä.  

Haaste on myös lähivuosina eläköityvien työntekijöiden vakansseja siirrot hallinnonalalta toiselle, josta ei tässä budjetissa vielä näy merkkiäkään. Lähivuosina kunnasta eläköityy kymmeniä henkilöitä vuodessa. Ellei tätä mahdollisuutta käytetä henkilöresurssien siirtoon talon sisällä olemme helisemässä.

Tarvitaan siis rakenteiden miettimistä ja uudistamista, mutta samalla rohkeutta olla säästämättä liikaa ja vääristä kohdista. Kuntatalous ei ole kvartaalitaloutta vaan pitkäjänteistä suunnittelua ja ennustettavuutta vaativaa toimintaa, jotta kuntalaiset voivat luottaa saavansa palvelut myös vaikeampina aikoina. Kuntalaiset ovat valmiit myös maksamaan palveluista vaikka korkeampina veroina, jos palveluiden saatavuuden voi luottaa, kuten useissa tutkimuksissa on todettu. Säästäminen vaatii suurta ammattitaitoa ja sitä ei tänä vuonna ole kaikissa tilanteissa riittänyt.

 Taloustieteen näkökulmasta tarkka ennustaminen on teoreettisesti mahdotonta. Talouden signaalit ovat edelleen hyvin ristiriitaisia. Toisaalta yritykset kertovat hyvistä, jopa kaikkien aikojen parhaista tuloksista esimerkkeinä vaikkapa Tieto ja Google. Toisaalta kuulemme lähes päivittäin uusista yt-neuvotteluista, tehtaiden sulkemisista ja irtisanomisista. Varsinais-Suomea uhkaavat mittavat irtisanomiset telakoiden töiden loppuessa Suomen historian suurimman vientikaupan purjehdittua jokin aika sitten kohti Karibiaa.

 Mutta toisinkin päin. Kaupan-ala on lisännyt ja lisää edelleen arvioiden mukaan 10-15 %  työntekijöiden määrää ensi vuosikymmenellä. Erityisesti erikoiskauppa kasvaa ja kaupan palvelut monipuolistuvat, mikä on mahdollisuus erityisesti meille täällä Keski-Uudellamaalla mm logistiikan palveluissa, jos sen edun pystymme hyödyntämään. Ja eilisen Keski-Uusimaan mukaan  Mäkki tarjoaa 25 uutta työpaikkaa Järvenpäässä, huonosti palkattuinakin sentään niitä nuorisotyöpaikkoja.

Ennustaminen on helppoa, oikeaan osuminen vaikeaa. Mutta ei tarvitse olla erinomainen ennustaja sanoakseen, että työttömyysluvut tulevat edelleen nousemaan, Oma arvioni oli jo keväällä, että käymme 13-14 % työttömyysluvuissa koko maan tasolla, joka Tuusulalle tarkoittaa noin puolta tästä, ennen kuin tilanne alkaa parantua, Yhtä varmaa on, että ensi vuosikymmenellä iskee todella paha työvoimapula, kun yritykset kannattavuuden parantamisen ja valtio tuottavuusohjelmansa nimissä irtisanoo ikääntyvää väkeä kaikista kauniista työurien pidentämispuheista huolimatta.

Tämän hetkisessä lamassa on kaksi olennaista eroa viime vuosikymmenen alun lamaan. Nyt korot ovat alhaalla ja yritysten taseet vahvoja. Huolestuttavaa on, että isojen yritysten investoinnit ovat seis.

Muutama sana itse budjetointiprosessista

Nykyisen raamibudjetoinnin heikkoudet tulivat selkeästi esiin tässä talouden ahdinkotilanteessa. Voimakkaassa muutoksessa, jossa tarvitaan uusia luovia ratkaisuja, ei toimi se ylhäältä alas ohjeistus, jossa, kärjistetysti sanottuna, yksi henkilö suuressa viisaudessaan päättää, mikä on kaikille toimialoille yksi ja yhteinen, hyvä ja oikea kasvuprosentti. Kaikella kunnioituksella Riitan ammattitaitoa kohtaan. Nykyisessä systeemissä ei ole insentiivejä kehittää vakavalla mielellä uusia ratkaisuja, koska budjetoinnissa näkyvät vain kulut eivätkä hyödyt.

Toinen minua kiusannut asia tässä budjetissa on eräiden menojen alibudjetointi. On tietysti helppo luottaa siihen, että lakisääteiset ja ihmisten hengen turvaamiseen välttämättömät asiat hoidetaan oli niihin varattu budjetissa rahaa tai ei, mutta tietoinen alibudjetointi ei ole pitkän päälle järkevää toimintaa.

 Tein kunnanhallituksessa joukon muutosesityksiä, jotka olisivat edes hieman vähentäneet sitä alibudjetointia, jota minusta on varsinkin sosiaali- ja terveyspuolella.

Tällaisia asioita ovat

Valtuuston 30.3.2009 NHG:n raportin pohjalta hyväksymän linjauksen mukaiset 16 asumispalvelupaikkaa 612.000 €. Koska paikkoja ei ehditä millään keinolla rakentaa, tulee varata määräraha 16 hoitopaikan ostoon. Kunnanhallituksessa tekemäni esitys 500.000 lisäyksestä kaatui Äänin 8 – 3.

Sampo-liikenteen lakkauttamisen seurauksena tekniseltä puolelta tuleva kuljetuspalvelutarve sosiaalitoimelle sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin, jota ei voida uudella joukkokutsuliikenteellä hoitaa. Sosiaalitoimen arvio 200.000 €. Koska Sampo-liikenne jatkunee ainakin kevääseen (touko-kesäkuu 2010), tarve on edellä mainittua pienempi. Kunnanhallituksessa tekemäni esitys 100.000 lisäämisestä kaatui äänin 8 – 3.

Erikoissairaanhoidon määrärahaa on vähennetty 300.000 € tämänvuotiseen verrattuna (Muut erikoissairaanhoidon ostot kuin HUS eli esim. Kiljava ja Reuma-säätiö ym.). Selkeä alibudjetointi. Kunnanhallitus hyväksyi esittämästäni 300.000 eurosta puolet eli 150.000. Tarve on edelleen ainakin tuon 150.000 lisäämiselle.

Omaishoidontuen vähennys tänä vuonna 118.000 € + tämän vuoden ylitystarve 100.000 € yhteensä 218.000 €. Lisäksi jonossa oli ennen kevään määrärahavähennystä jo yli kymmenen tukeen oikeutettua. Tarvetta vähentää se, että uusien kriteerien mukaan noin puolet alimpaan korvausluokkaan kuuluneista jää nyt kokonaan korvausten ulkopuolelle ja keskimmäisen luokan 15 %  korvauksen alennus vähentää rahantarvetta. Toisaalta, kun tarkoitus on keskittää tukea ylimpään korvausluokkaan, se vaatii enemmän rahaa, jotta laitossijoituksilta tämän ansiosta voitaisiin välttyä. Kunnanhallituksessa esitin 150.000 lisäystä, jotta edes uudet omaishoidontuen kriteerit täyttäville voitaisiin tuki ensi vuonna myöntää. Esitys kaatui äänin 8 – 3. 

Toimeentulotuen alibudjetointi 200.000 €. Käytännössä erittäin vaikea arvioida ja riippuu työllisyyskehityksestä. Saadaan osin perittyä myöhemmin takaisin, kun henkilöt alkavat saada työttömyyskorvausta. Kunnanhallituksessa esitykseni kaatui, mutta Reinikaisen esityksestä lisättiin 30.000 harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen. Hyvä lisäys sinänsä, mutta ei poista ongelmaa.

Päihdekuntoutuksen alibudjetointi vähintään 200.000 €. Määrärahaa vähennetty, vaikka tekstissä kerrotaan tarpeen koko ajan lisääntyvän. (vrt HS 15.10. Helsinki lisää merkittävästi näitä ostoja) Kunnanhallituksessa esitykseni kaatui 8 – 3. Tarve ei ole poistunut.

Lasten psykoterapian ostopalveluihin kunnanhallitus hyväksyi sentään yksimielisesti 100.000 lisäyksen, joka on tyhjää parempi, mutta ei riittävä.

Kunnanjohtaja Hannu Joensivu tuomitsi kolumnissaan (Keski-Uusimaa 2.11.2009) kansanedustajien esittämät tuloveroprosentin korotukset ja ekonomistien kehotukset kulutukseen, investointeihin ja velan ottoon kaikki vääriksi lääkkeiksi nykyisessä talousahdingossa. Onko kunnanjohtajan oikea lääke sitten kunnallisten palveluiden alasajo, koska hän ei usko meillä olevan varaa ”nykyisen kaltaiseen kunnalliseen palvelupakettiin hyöstettyinä subjektiivisilla oikeuksilla ja hoitotakuilla”.

Olen eri mieltä.  Olen kuitenkin samaa mieltä Hannun kanssa siitä, että kuntatalouden perusongelma on nykyiseen tulovirtaan nähden liian raskas kustannustaakka, joka aiheutuu kunnille valtion puolelta asetetuista velvoitteista.

Tästä huolimatta ei ole järkevää kuntatalouden hoitoa ns. alibudjetoida pakollisia menoja, jotta veroprosenttia ei tarvitsisi nostaa tai budjettiin kirjoitettu lainamäärä voidaan pitää todellista tarvetta alhaisempana.

Entä ovatko ne Hannun vääriksi tuomitsemat lääkkeet oikeasti vääriä? Välttämättömien, siis joka tapauksessa edessä olevien investointien teko juuri nyt on järkevää, koska ne työllistävät ja urakkahinnat ovat vielä hetken huippusuhdannetta edullisempia lainarahallakin tehtyinä. Kunnallehan laina on vain myöhennettyä verotusta. Korkojen ollessa näin alhaiset, lainanotto investointeihin on lyhyellä maksuajalla järkevää.

Hannu on oikeassa myös siinä, että valtion on pakko kiristää verotusta lähivuosina. Nykyhallituksen tekemät veronalennukset ovat olleet suurelta osin virhe, koska rahat eivät ole menneet kulutukseen vaan pääosin säästämiseen. Siksi meillä maltillinen veronkorotus nyt olisi järkevämpää kuin iso korotus silloin, kun valtiokin veroja korottaa.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Rakennemuutoksia palveluiden tuottamisessa tarvitaan. Vaikka sellaisia pikaisesti keksittäisiinkin, ne eivät tuo rahaa kassaan välittömästi. Siksi olisikin nyt viisasta ottaa budjettiin kaikki tiedossa olevat menot tämän hetken parhaan tiedon mukaisina ja korottaa samalla veroprosenttia esim. neljännesprosenttiyksiköllä. Näin emme siirtäisi verotaakkaa tuleville vuosille entistä raskaampana. Ja myös ne, joilla nyt menee hyvin, työpaikkansa säilyttäneet ja säännölliset tulot omaavat osallistuisivat hieman nykyistä suuremmalla panoksella taloustalkoisiin, jolloin koko rasitus ei jäisi vain heikompiosaisten kannettavaksi karsittuina ja heikentyneinä palveluina.

Puheenvuoro valtuustossa 31.8.2009 esityslistan kohdassa 130 § Roselius-säätiön palvelutalojen asukkaiden hoidon turvaaminen.

Tämän puheenvuoron voi hyvin aloittaa Sanna Kervisen tapaan äskeisessä maakuntasuunnitelmaluonnoksesta käydyssä keskustelussa lainaamalla yhden lyhyen kappaleen Uudenmaan maakuntasuunnitelmaluonnoksesta, josta juuri lausuimme kantamme. ”Uudenmaan vetovoima, kansainvälisyys ja metropoliasema ovat vain välineitä. Tärkeintä ovat hyvinvoivat ihmiset. Hyvinvoinnin keskeiset osa-alueet ovat henkinen, kulttuurinen, taloudellinen, terveydellinen ja sosiaalinen hyvinvointi”

Roselius-säätiön Jokelan ja Kellokosken palvelutalojen osalta on tehty tähän mennessä kaksi periaatteellista virhettä. Ensimmäinen oli Säätiön hyvin toimineen palvelurakenteen romuttaminen ja  toinen virhe, ettei Ester Matilda-kodin keittiötä vuokrattu uudelle, taloon nyt ateriat toimittavalle yrittäjälle, jolloin ateriointi olisi voinut jatkua ennallaan.

Miksi näin. Tammikuun lopulla valmistuneessa NHG:n Terveys- ja sosiaalipalvelujen toiminta- ja tilasuunnitelmaselvityksessä suositellaan palveluasumisen lisäämistä ja pitkäaikaisen laitoshoidon suhteellista vähentämistä. Noin sivuhuomautuksena absoluuttisesti, siis kappaleina laskettuna laitospaikkatarve toki kasvaa ensi vuosikymmenellä ikäihmisten lukumäärän kasvaessa, NHG:n suosituksessa sanotaan sanatarkasti ”Vanhuspalveluiden kehittäminen ja omaehtoisen toiminnan lisääminen edellyttää ensisijaisesti itse maksetun senioriasumisen (palveluasuminen) merkittävää lisäämistä keskusta-alueella.” – siis merkittävää -  Olen asiasta aivan samaa mieltä, MUTTA keskusta- alue, yksikössä, tarkoittaa tässä siis Hyrylää, ei Jokelaa ja Kellokoskea.

Suositus olisi toimiva myös Jokelassa ja Kellokoskella, jos Roselius-säätiön yksiköiden hyvää ja toimivaa palvelurakennetta olisikin lähdetty edelleen kehittämään tätä suositusta tukevaksi. Eli Ester Matilda ja Kustaa Adolf-kodeista olisi tehty, kummassakin kylässä varsin keskeisellä paikalla sijaitsevina, se palveluita tarjoava tukikohta, jonka välittömään läheisyyteen voitaisiin rakentaa tätä suositeltua, itse maksettua senioriasumista. Jokelassa olisi tonttikin olemassa senioriasunnoille aivan Ester Matildan vieressä. Esimerkki löytyy vaikkapa tuoreesta VVO:n asikaskaslehdestä, jossa kerrotaan VVO:n uudesta senioritalosta, joka on rakennettu Invalidiliiton Validia-asuntojen viereen, jolloin senioritalon asukkaat voivat käyttää Validia palveluita mm aterioida siellä.

NHG:n selvityksen mukaan, jonka perusteella teimme linjapäätöksiä maaliskuun valtuustossa, palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen kokonaiskustannukset ovat Tuusulassa keskitasoa. Kuitenkin mm kunnanhallituksen talouspoliittisessa seminaarissa ja valtuustoseminaarissa esitellyssä sosiaali- ja terveystoimialan talouden tasapainottamissuunnitelmassa esitettiin kohdistettuina euroleikkureina Roselius-säätiön osalta tämän vuoden loppupuoliskolta 98.000 euron ja ensi vuodelta 187.000 euron säästöt.

Rohkenen epäillä äskeiseen Tuula Korhosen puheenvuoroon viitaten, ettei kumpikaan näistä säästötavoitteista tule toteutumaan ja pyydän tässä samalla arvoisaa tarkastuslautakunnan puheenjohtajaa pistämään korvan taakse, että lautakunta aikanaan selvittää, miten asiassa on käynyt. Tosin valitettavasti kunnan laskentatoimi ei pysty todentamaan syntyneitä säästöjä, eikä sitäkään, ettei niitä syntynyt. Ei edes näitä kovia euroja puhumattakaan nyt suuremmassa määrässä haaskuun menevästä ruuasta.

Tavoitteena vanhusten laitoshoidon purkaminen ja tuettu asuminen omassa kodissa ovat hyviä asioita, mutta päätökset helposti päinvastaisia.

Viime vuosikymmenen alussa mielenterveyspotilaat jätettiin heitteille mielisairaaloiden alasajon seurauksena. Nyt on ilmeinen vaara, että sama tapahtuu vanhustenhuollossa.

Kun kuntien ei tarvitse varata tarpeeksi rahaa edes omaishoidon tukeen, miten taataan että kaikki saavat tarvitsemansa kotihoidon.  Tuusulassa maksettiin satatuhatta euroa NHG:n konsulttiselvityksestä, joka korosti laitoshoidon purkamista ja kotihoidon lisäämisen merkitystä. Lähes samanaikaisesti kuitenkin leikattiin 72.000 omaishoidon tuesta. Meillä Tuusulassakin on varottava ensi vuoden budjetin laadinnan yhteydessä, etteivät hyvät tavoitteet ja todelliset päätökset mene paniikkisäästöjen nimissä kovasti ristiin niin kuin alkuvuoden kokemusten pohjalta näyttää käyvän.

Puheenvuoro valtuustossa 15.6.2009 esityslistan kohdassa 111: Talousarvion muuttaminen

 Arvoisa puheenjohtaja,

Liittykää tekin optimistiklubiin kuten minä, julisti Björn Wahlroos torstaina Pörssitalolla. Hän varoitti synkistelystä globaalin taloustaantuman keskellä. Hän sanoi näkevänsä monia merkkejä positiivisesta kehityksestä. Jo talvella hän ennusti käännekohdaksi kesää.

 Wahlroosin optimismia tukevat muutamat poiminnat viime viikon Kauppalehdistä:

”Kaivos- ja tunnelikoneita valmistava Nomet näkee jo valoa tunnelissa” ja on hankkinut alkuvuodesta kohtuullisesti uusia tilauksia.

”Konepajat vahvoina pörssissä”.

Kiinassa investoinnit kasvoivat miltei kolmanneksella tammi-toukokuussa Metso on saamassa paperikonetilauksen kiinalaiselta Shendong Chenmingiltä. USAssa vähittäiskauppa kasvoi ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen. 

Fed puolestaan arvioi tuoreessa Beige Book -talouskatsauksessaan, että Yhdysvaltain taantuma saattaa olla tasaantumassa. Lähes puolet Fedin aluepankeista arvioi alamäen olevan loiventumassa, vaikkakin laina- ja työmarkkinat ovat edelleen heikot. Maaliskuussa vielä lähes kaikki aluepankit kertoivat talouden olevan menossa huonompaan suuntaan.

Useat tahot ovat kertoneet odotustensa parantuneen, vaikkakaan merkittävää lisäystä taloudellisessa aktiivisuudessa ei loppuvuonna ole näkyvissä, Fed kirjoittaa raportissaan.

Tosin japanilainen Nomura varoitti tänään, että USA:n talouden kääntyminen kestävään nousuun vie useita vuosia.

MIT:n professori Bengt Holmström sanoo torstaina ilmestyneessä Prima-lehdessä, että talouskriisissä ollaan edetty vaiheeseen, jossa jalkojen alla alkaa olla jo kiinteää maata. Hänen mukaansa epävarmuustekijöitä on ilmassa vielä paljon, mutta talouskasvu voi koittaa Yhdysvalloissa jo ensi vuonna. Hän arvelee, että nousukausi saattaa tulla yhtä lailla yllättäen.

Holmströmin mukaan ”voimme odottaa pikemminkin V-muotoista palautumista kuin U-, L- tai jonkun muun kirjaimen kaltaista.”

Useat talousviisaathat ovat aiemmin esittäneet, että tämä lama ei päättyisikään V-käyrään, vaan jopa L-käyrään.

Uutinen tämän päivän Hesarissa kertoi, että kaikki johtavat osakeindeksit ylittivät vuoden alun tason. Dow Jones nousi viikon päätteeksi vuoden korkeimmalle tasolle. ja kaikki USAn johtavat osakeindeksit ovat plussalla tämän vuoden osalta. Helsingin pörssi oli 9 prosenttia vuoden alun lukemaa korkeammalla. 

Kuten tiedetään talousviisaat ovat sanoneet aiempaan kokemukseen perustuen, että pörssikurssit ennakoivat reaalitalouden muutosta noin puoli vuotta etukäteen. Nyt alkaa olla perusteita sanoa, että pörssikurssien pohjakosketus saavutettiin maaliskuun 9., jolloin Dow Jones oli laskenut 25 % vuoden alusta. Dow Jones on noudattanut myös Holmströmin kuvaamaa V-käyrää. Näin käänne reaalitaloudessa olisi odotettavissa syys-lokakuussa.

 Näimme äsken talousjohtaja Partasen esittämänä Sammon tuoreen ennusteen ja totuuden nimessä on toki sanottava, että viime viikon Kauppalehdissä oli edelleen myös monta huonoa uutista mm konkurssien määrän kasvusta Saksassa, Myös Suomessa tullaan näkemään vielä monia yt-neuvotteluja, lomautuksia, irtisanomisia ja konkursseja ennen kuin reaalitalouden vaikeudet ovat ohi.

Koska ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, en ole liittymässä Wahlroosin tavoin optimistiklubiin, vaan ajattelin pysyä realistiklubin jäsenenä.

Vaikka merkit ovat kääntymässä varovasti myönteisen puolelle, kuntataloudessa ovat tuskaisimmat ajat vielä edessä. Kuten lama, myös nousu tulee kuntatalouteen viiveellä. Myönteiset merkit kuitenkin vahvistavat sitä käsitystäni, että Tuusulan taloudessa ei ole syytä paniikkijarrutuksiin eikä päätöksiin, joiden todellisista vaikutuksista ei ole käsitystä. Kuntatalouden ei pidä elää kvartaalitaloutta. Viime vuosi oli Tuusulassa erittäin hyvä, velkamäärä alhainen ja veroprosentti kohtuullinen. 

Valitettavasti useassa kunnassa niin kuin meilläkin linja näyttää olevan, että säästöt kohdistuvat lapsiin, nuoriin, sairaisiin, vanhuksiin ja vammaisiin. Juuri niihin ryhmiin, joiden asialla varmaan yli puolet tästäkin salista vannoi olevansa vielä viime syksynä. Meitä hyvin toimeentulevia, työnsä säilyttäneitä tai toimintakykyisiä ja kohtuullista eläkettä saavia nämä säästöt eivät juurikaan kopase. Toistetaan samoja virheitä, joita tehtiin 1990-luvun laman aikaan, siitä huolimatta, että tuoreessa TNS Gallupin tekemässä tutkimuksessa kuntalaiset haluavat pitää kiinni vanhustenhuollosta myös tiukassa taloustilanteessa eivätkä kohdistaisi säästöjä myöskään terveyskeskuspalveluihin, päivähoitoon tai koulutoimeen. Viestit omilta äänestäjiltäni ovat myös selvät; mieluummin maksujen ja verojen korotuksia kuin palvelujen heikennyksiä.

Järkevä taloudenpito, yleinen säästäväisyys ja toiminnan tehostaminen ovat totta kai hyviä asioita, jotka tulee koko ajan pitää mielessä. Viimeisen tulisi muistaa aina sammuttaa valot, ja poimitaanhan marjakin maasta. Eivätkä pelkät säästöt tule riittämään, kun ensi ja lähivuosien budjetteja kasataan. Tarvitaan myös niitä paljon puhuttuja rakenteellisia toimia, eikä siinä riitä korjaukset omissa palvelurakenteissa, vaan tullaan tarvitsemaan korjauksia isompiinkin fundamentteihin.

Vaikka nyt käsittelyssä olevat säästöesitykset ovat monessa kohtaa enemmän uskon ja toivon kuin realiteettien varassa. Edes jonkinlaisen uskottavuuden säilyttämiseksi esitän sosiaali- ja terveystoimen osalta neljä muutosta listalla oleviin säästötoimiin:

Eli säästötoimia ei tässä vaiheessa kohdisteta seuraaviin asioihin:

Omaishoidon tuki: Tarkoittaa, että sos. ja terveyslautakunnan 27.5. tekemän päätös omaishoidon tuen 15 % leikkauksista perutaan eikä nykyisiä sopimuksia irtisanota 1.9.2009 lukien. Tämä pienentää valtuuston listalla olevaa säästötavoitetta eli menovähennystä 72.000 eurolla. Tämä ei tarkoita, etteikö omaishoidon tuen myöntämisperusteita voitaisi ja tulisi tarkastella niiden tavoitteiden toteuttamiseksi, joita valtuusto linjasi käsitellessään NHG-konsulttiselvitystä eli tavoitteena on ikäihmisten mahdollisuus asua omassa kodissaan niin pitkään kuin se on inhimillistä, järkevää ja turvallista. Uudet kriteerit ovat lautakunnan käsittelyssä vasta elokuussa. Viittaan myös Inkeri Kostiaisen ansiokkaaseen kirjoitukseen tämän päivän Keski-Uusimaassa.

Vaikeavammaisten Helsingin matkat: Pidetään voimassa vuoden alussa voimassa ollut ohjeistus vaikeavammaisten Helsingin matkoista. Rahavaikutusarvio 40.000 . Keravalla ja Järvenpäässä päätettiin myös poistaa Helsingin matkat, mutta ymmärtääkseni molemmat kaupungin ovat jo päätöksen pyörtäneet, Järvenpää viime viikolla. Toisekseen tästä ja matkojen omavastuuosuuksista tulee pyytää ennen muutosten tekoa vammaisneuvoston lausunto, kun meillä kerran tällainen asiantuntijaelin on. Mutta voin vakuuttaa, että vaikeavammaisten Helsingin matkat voidaan lopettaa heti, kun meiltä ns terveiltäkin estetään Helsinkiin matkustaminen.  

Täytetään niin pian kuin se on käytännössä mahdollista valtuuston tämän vuoden budjetissa 1.8.2009 lukien perustamat koulukuraattorin (17.900 €) ja terveyskeskuspsykologin (18.600 €) vakanssit. Lautakunta jo päätti, että vakanssit täytetään. Asia on nyt kunnanjohtaja käsissä täyttölupamenettelyn kautta. Koska täyttäminen ei enää ole käytännön syistä mahdollista 1.8. lukien  arvioidaan rahavaikutukseksi 30.000. Alkujaanhan tarkoitukseen oli budjetoitu 36.500. Edes jonkinlainen uskottavuus Tuusulan pitäisi lasten ja nuorten asioissakin säilyttää.

Jaetaan jo haettavana olleet järjestöavustukset tämän vuoden budjetin mukaisesti, (kuten lautakunta itse asiassa viime kokouksessaan päättikin). Rahavaikutus 7.900. Juhlapuheissa puhumme kyllä suu vaahdossa kolmannen sektorin merkityksestä ja siitä kuinka arvokasta työtä eri järjestöt tekevät. Osoittaisi äärimmäisen huonoa hallintoa ja tilannetajua, jos järjestöille, jotka jo ovat hyvässä uskossa avustuksia hakeneet, sanottaisiin nyt, että ähäkutti ette saakaan mitään. Kyse ei ole isosta summasta kokonaisuutena eikä per järjestö, mutta sillä pienelläkin rahalla on iso merkitys hyvin monelle järjestölle. Tämä tietysti koskee muitakin kuin vain sosiaali- ja terveystoimen puolelta myönnettäviä järjestöavustuksia.

Yhteensä säästötavoitetta pienennetään 149.900 euroa, mikä käytännössä tarkoittaa, että nämä neljä asiaa voidaan toteuttaa rasittamatta lisäsäästöillä sos. ja terveystoimen muita toimintoja muistaen, että hallinnonalalla on ylityspaineita jo muutenkin.

Tämän lyhyen johdannon jälkeen muutosesitys on siis seuraava:    

Muutosesitys esityslistan kohtaan 111 § Talousarvion muuttaminen

Toinen ranskalainen viiva: Kohta Sosiaali- ja terveystoimi muutetaan muotoon

 211 Koti ja laitoshoidon palvelut                   menovähennys                    28.000

 215 Terveyspalvelut                                     tulolisäys                                 3.000

                                                                    menovähennys                    663.000

 

230 Sosiaalipalvelut                                     tulolisäys                             220.000

291 Kehittämis- ja hallintopalvelut                tulolisäys                                 3.000        

                                                                   menovähennys                    142.100

Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä                                                       1.059.100

Vastaava korjaus tehdään käyttötalousosan loppusummaan ja lainatarpeen muutokseen.

 Säästötavoitteita ei tule kohdistaa

 -omaishoidon tukeen

-vaikeavammaisten Helsingin matkoihin,

-valtuuston tämän vuoden talousarviossa 1.8.2009 lukien perustamiin koulukuraattorin ja terveyskeskuspsykologin virkoihin eikä

-järjestöavustuksiin

 

 

KUNNANVALTUUSTO 30.3. 2009 PUHEENVUOROJA

Käytin kunnanvaltuuston kokouksessa 30.3.2009 puheenvuorot seuraavissa asioissa. Alla puheenvuorojen pääasiallinen asiallinen sisältö, teksti ei ole sanatarkka toisinto puheenvuorosta.

§ 58 SOSIAALI – JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMASELVITYS

Kannatin ryhmän puheenjohtajan Arto Lindbergin esittämiä sosialidemokraattien muutoksia kunnanhallituksen pohjaesitykseen ja totesin siinä yhteydessä mm seuraavaa:

Konsultteja tarvitaan usein ikävien tosiasioiden julkisanomiseen. Tämän selvityksen paras anti saattaa olla loppujen lopuksi siinä, että konsultti kertoi meidän olevan pahasti myöhässä valmistautumisessa suurten ikäluokkien eläköitymiseen. Kyse ei ole siitä, etteikö asia ole ollut tiedossa, vaan siitä, että asioita ei ole pantu liikkeelle riittävän nopeasti.

Jos tämän selvityksen perusteella saadaan kunnanhallituksen päätösesityksessä mainitut asiat ihan oikeasti ripeästi liikkeelle, selvityksestä on varmaan kannattanut maksaakin.

Menemättä tässä puheenvuorossa enempää yksityiskohtiin, totean että kiireellisin on Riihikallion palvelukeskuksen saaminen konkreettisesti liikkeelle, mutta se ei toki ole ainoa paikka, jossa palveluasumista tarvitaan. Palveluasumistarjontaa pitää lisätä myös Hyrylän keskustassa, Jokelassa ja Kellokoskella.

Varmasti eniten keskustelua herättävä asia konsultin ehdotuksissa on uuden sosiaali- ja terveysaseman sijaintipaikka. Ensisijaisesti tulisi minusta selvittää sen sijoittaminen nykyisen terveysaseman alueelle.  

Kannatan Arto Lindbergin esittämiä tarkennuksia ja muutoksia kunnanhallituksen esitykseen.

Toinen ranskalainen viiva:

Kohdan viimeisen sanan ”paikalle” tilalle sana ”alueelle”

Selvyyden vuoksi, jotta ei ymmärrettäisi sanaa paikalle kirjaimellisesti niin, että nykyinen pitäisi ensin kokonaisuudessaan purkaa pois.

Kolmas ranskalainen viiva: Toinen virke: Lisäys

Ikäihmisten lisäksi otetaan huomioon nuorten vammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut yhteistyössä esimerkiksi Nuorisoasuntoliiton ja vastaavien tahojen kanssa.

Tarkennuksena, jotta otettaisiin jo tässä vaiheessa huomioon eri palvelutarvitsijaryhmät, myös siitä näkökulmasta, mitä konsultitkin korostivat, että  palvelukeskuksen pitää olla riittävän iso, jotta palvelutarjonta on myös riittävää ja saatavissa, silloin kun asukkaat sitä tarvitsevat.  

UUSI neljäs ranskalainen viiva:

-palveluasumistarjontaa lisätään myös Jokelassa ja Kellokoskella.

On hyvä tässäkin yhteydessä muistuttaa, että kaikki ikäihmiset eivät halua muuttaa Riihikallioon tai edes Hyrylään vaan asumista on voitava jatkaa riittävästi tuettuna siellä, missä nyt asuu.

§ 59 YLÄ-INKILÄN TILAN MYYNNIN PERUUTTAMINEN LEMMINKÄINEN OYJ:LLE

Kunnanhallitus esitti yksimielisesti Ruotsinkylässä sijaitsevan Yli-Inkilän tilan myynnin peruuttamista Lemminkäiselle. Kauppa oli aikanaan hyväksytty valtuustossa, mutta päätöksestä valitettiin ja asia on pyörinyt vuosia byrokratian rattaissa. Asiasta virisi valtuustossa kuitenkin vilkas keskustelu Petri Ahosen (kok) esitettyä vastoin kokoomusryhmän enemmistön kantaa, että asia pitäisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi ja aloittaa uudet neuvottelut Lemminkäisen kanssa. Puheenvuorossani korostin, että tilanne on nyt laitettava tämän vanhana kaupan osalta poikki, mutta kunnanjohtajan tulee saman tien kutsua Lemminkäisen johtoa vaikka lounaalle ja käynnistää neuvottelut Lemminkäisen kanssa. Tuusulalla eikä varmasti valtuutetuillakaan ole mitään Lemminkäistä vastaan, päinvastoin. Siellä on ihan järkeviä ihmisiä, jotka varmasti ymmärtävät tilanteen ja ovat valmiita etsimään uutta ratkaisua, joka ottaa huomioon alueen luontoarvot, tieyhteydet ja asukkaiden näkemykset.

Seuraavana vilkkaan keskustelun herättäneenä asiana listalla oli

§ 69 ALOITTEET, KESKEN OLLEET

Lupasin jo kunnanhallituksen kokouksessa paheksua syvästi sitä, että aloitteiden käsittelyssä ei ole tapahtunut mitään oleellista muutosta sen jälkeen, kun edellisen kerran valtuustossa ollessani käsiteltiin samanlaisia pitkiä listoja käsittelemättömistä aloitteista ja moitittiin hidasta valmistelua. Totesin tässä yhteydessä mm:

Mitään ei näy tapahtuneen 12 vuodessa! Samanlaisia pitkiä aloitelistoja, joissa roikkui vuosia valmistelussa olleita aloitteita, käsiteltiin vuosittain silloinkin, kun olin edellisen kerran valtuutettuna. Hyvä, ettei listalla sentään ole enää niitä aloitteita, joita itse tein silloin

Paheksun syvästi, että asiassa ei ole saatu muutosta aikaiseksi. Samanaikaisesti tarjotaan kuntalaisille mahdollisuutta tehdä kuntalaisaloitteita myös netin kautta, mikä on sinällään hyvä asia, mutta ei ole kohtuullista, että vastausta joutuu sitten odottamaan parhaassa tapauksessa vuosikausia.

Toki me valtuutetut olemme mestareita tekemään aloitteita kaiken maailman asioista.

Virkamiehet sitten puurtavat näihin usein hyvinkin perusteellisia ja erittäin ansiokkaita vastauksia, joiden perimmäinen viesti on, että asialle ei ole aikomustakaan tehdä mitään tai tähänkään hyvään asiaan ei nyt vaan ole rahaa.

Koska näyttää, että nykyisiä ohjeita ei noudateta, kunnanhallituksen on nyt pikaisesti syytä laatia uudenlainen menettelytapaohje, jossa aloitteisiin vastaamista oleellisesti kevennetään ja tarpeen mukaan asetetaan aikaraja, johon mennessä vastaus pitää antaa. Valtuutettujen tekemiin ja valtuustossa luettuihin aloitteisiin pitää vastata valtuustossa, mutta muutoin varmasti riittää, kunhan asia käsitellään esim. ao. lautakunnassa tai muutoin aloitteen tekijä saa asiallisen vastuksen kohtuullisessa ajassa.   

 

 

Ensimmäisessä valtuuston kokouksessa 26.1. päätettiin valinnoista eri luottamustehtäviin ja "tapettiin" joukko aloitteita. Käytin puheenvuoron neljän aloitteen käsittelyssä. Puheenvuorojeni keskeinen sisältö on seuraavassa.

31 §  TUUSKODON LAAJENNUKSEN KIIREHTIMINEN

Hyvä ja oikein, että esittelytekstissä todetaan Tuuskodon laajennuksen välttämättömyys. Asia, josta muistan puhutun jo silloin, kun olin edellisen kerran valtuutettuna. Kovin vähän on kuitenkaan tapahtunut näinä vuosina. Tämä kyllä tunnustetaankin toteamalla esittelytekstissä sivulle 61 , että pitkän tähtäimen suunnitelmallinen rakentaminen on ollut puutteellista.

 Tuuskodon laajennus sopii erinomaisesti yhdeksi Tuusulan toimenpiteeksi talouden elvytykseen. Se on sekä välttämätön että työllistävä hanke, jonka suunnittelu tulee käynnistää nopeasti niin, että rakentamiseen päästään ensi vuoden aikana. Näin ehdimme sekä työllistää että hyötyä alenevista rakentamiskustannuksista.

 

35 §  UIMAHALLITOIMINNAN TEHOSTAMINEN

Vastauksessa aloitteeseen selvitetään hissiviasta tiedottamista ansiokkaasti ja varmaan tiedottaminen toimiikin ihan hyvin. En tästä kuitenkaan löydä vastausta varsinaiseen ongelmaan eli siihen miksi tiedotusta yleensä tarvitaan.

Vastauksessa kerrotaan, että allashissi on ollut rikki viikottain. Korjaaja on varmaan kutsuttu välittömästi, kun vika on havaittu. Mutta se ei tästä vastauksesta selviä, mitä tuolle paljon haittaa aiheuttavalle hissille on tarkoitus tehdä, kun se on noin taajaan epäkunnossa.

 39 §  MIELENTERVEYSPOTILAIDEN JA –KUNTOUTUJIEN PALVELUJEN TUOTTAMINEN LÄHIPALVELUINA

 Aloitteessa kiinnitetään huomiota hyvin tärkeään asiaan, mutta minä luen vastausta, siis 66 täyttäneiden osalta eli vastauksen viimeistä kappaletta, että palveluita ei käytännössä ole vaan niitä suunnitellaan menossa olevan vanhuspalveluiden uudelleen järjestämisen yhteydessä. Toivottavasti tämä suunnittelu johtaa myös toimintaan eli riittävien palvelujen järjestämiseen.

(Tämä aloite palautettiin valtuuston yksimielisellä päätöksellä uudelleen valmisteluun)

 42 § KOULUISÄNNÄN/TALONMIEHEN TOIMIEN PERUSTAMINEN TUUSULAN KOULUIHIN

Kiitos Tapio Tammilehdolle hyvästä aloitteesta! Talonmiesten poistaminen kouluilta ja asuntojen ottaminen muuhun käyttöön oli yksi edellisen laman aikaisista useista virheistä, joista sittemmin on maksettu monella tavalla. Vastauksessa kerrotaan sivistystoimen tulevan esittämään talonmiehen toiminen perustamista jatkossakin, joten vastaus riittää tässä vaiheessa. Palataan asiaan budjetin valmistelun yhteydessä.