Yhteystiedot

Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800

Uutiset

27.11.2017Aarno jatkaa Jokelan Eläkkeensaajien puheenjohtajanaLue lisää »22.10.2017Aarno Kiljavan Sairaala Oy:n hallitukseenLue lisää »19.10.2017Aarno Keudan Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksiLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Postimerkkeilyä

Postimerkkien kerääminen ja kerääminen yleensäkin on ollut minulle rakas harrastus aivan lapsuudesta asti. Ensimmäiset ulkomaiset postimerkkivaihtokaverit hankin heti, kun oppikoulusta oli sen verran ruotsin kieltä päähän tarttunut, että pystyin vaihtokirjeen raapustamaan. Sitä olen jatkanut vaihtelevalla aktiivisuudella tänne eläkeikään asti.

Minusta postimerkkeily - filatelistiksi en tohdi itseäni kutsua - on ollut minulle ennen muuta rentouttava harrastus. On kiva ottaa merkit esille joskus illalla tai viikonloppuna ja unohtaa hetkeksi muut paineet.

En ole koskaan asettanut itselleni tavoitteeksi näyttelykokoelman rakentamista ja muita "kilpailullisia" tavoitteita filatelia saralla. Postimerkkeily on ollut minulle aina ennen muuta rentouttavaa ajanvietettä. Erilaista tavaraa on toki vuosien mittaan kertynyt aikamoinen määrä, jonka järjestämiseen ajattelin uppoutuvani "sitten eläkkeellä". Jonkinlainen Suomi-kokoelma minulla toki on ollut kansioissakin jo vuosia, samoin eräitä muita maita, mutta niiden kokoelmien päivittäminen on jäänyt odottamaan näitä eläkepäiviä. Nyt on sitten pikku hiljaa aika tarttua toimeen.

LIEVÄÄ VOIMAKKAAMPAA AKTIVOITUMISTA (28.5.2017)

Tälle palstalle en ole kirjoittanut pitkään aikaan, vaikka aihetta sinällään olisi ollut. Minut valittiin Järvenpään Filatelistiseuran hallitukseen tälle vuodelle ja olen varsin aktiivisesti käynyt kerhon kokouksissa Järvenpää-talolla joka toinen keskiviikko.

Tampereella Tampere-talossa pidettiin nyt helatorstaiviikonloppuna Finlandia 2017 -postimerkkinäyttely, joka on tämän vuoden suurin näyttely Euroopassa. Koko Tampere-talo oli näyttelykokoelmien, luentojen ja kauppiaiden valtaama. Olin mukana talkoolaisena kahtena päivänä salivalvonnassa ja siinä ohella yritin tietysti tutustua kokoelmiin ja vähän myös kauppiaiden tarjontaan. 

Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä miten hyvin näyttely meni kävijöiden ja talouden osalta, mutta nähtävää ainakin oli paljon ja myös luentotarjonta oli kattava. Tampere-talo loi tietysti arvokkaat puitteet, mutta talon on tällaiseen tarkoitukseen yllättävänkin sokkeloinen ja salivalvojana joiduin muutamaa kävijää ihan kädestä pitäen ohjaamaan oikeaan paikkaan.

Kauppiaita oli paikalla varsin monia ja monesta maasta. Jotain pientä tarttui minunkin mukaani tiskien tarjonnasta, mutta olisi tietysti mielenkiintoista kuulla, miten myynti kaikkiaan sujui. Palaillaan näyttelytunnelmiin vielä myöhemmin.

LIEVÄÄ AKTIVOITUMISTA (5.11.2016)

Sain vihdoin vuoden 2016 keväällä aikaiseksi liittyä Järvenpään Filatelistiseuraan, jonka kokouksissa olenkin ollut mukana jo muutaman kerran. Lisäksi olin talkoolaisena pystyttämässä ja purkamssa Seuran 55-vuotisjuhlanäyttelyä Harjulan koululla 8.-9.10.2016. Viimeisin tapahtuma tällä rintamalla oli Seuran vierailu Hyvinkään Postimerkkikerhossa 2.11.2016.

Toinen aktivoitumislue on ollut Postimuseon Ystävät, jonka houkuttelemana olin talkoolaisena harjoittelemassa ensipäiväleimausta Postimuseolla Tampereella uusien postimerkkien ilmestymispäivänä 9.9.2016.

Lisäksi kävin, kuten edellisenäkin vuonna, Kirjamessujen yhteydessä järjestetyssä Stamps Forumissa, jossa päivä vierähti varsin rattoisasti.

PITKÄSTÄ AIKAA POSTIMERKKINÄYTTELYSSÄ (28.10.2015)

Filatelia on jäänyt valitettavan pitkäksi aikaa "lepäämään". En ole ehtinyt tehdä oikeastaan yhtään mitään tämän harrasteen parissa pitkään aikaan. Mutta viime sunnuntaina kävin Kirjamessujen yhteydessä Stamps Forumissa 2015 eli postimerkkimessuilla. Postimerkkimessut on nyt kahtena vuotena järjestetty samaan aikaan ja samassa tilassa Kirjamessujen kanssa. Mielestäni järjestely on ollut varsin onnistunut ja varmaan tavoittaa enemmän kävijöitä, vaikka postimerkit olivatkin taas vähän näyttelytilan "reunassa". Tämänkertaisessa tapahtumassa oli mielestäni selvästi aiempaa vähemmän kauppiaita ja näyttelykehyksiä oli myös selvästi viimevuotista vähemmän eli Postimerkkimessut vaikutti aika suppelta ja vaatimattomalta "lisukkeelta" Kirjamessujen kyljessä. Suomen Posti loisti poissaolollaan, joka on täysin käsittämätöntä, mutta hyvin kyllä kuvaa Postin todella surkeaa nykytilaa. Ahvenanmaan ja Viron postit olivat mukana. 

Positiivista pieneltä näyttäneessä näyttelyosuudessa oli uudenlainen lähestymistapa. Mukana oli pääosin yhden kehyksen kokoelmia ja uusia näyttelyluokkia kuten "Pitkän matkan luokka" ja "FDC-filatelian luokka", joita en muista aiemmin nähneeni. Korson kerhon Pitkän matkan -luokan kokoelmassa silmääni sattui suureksi yllätyksekseni minulle aikanaan joskus 1970-luvun alussa Tongasta tullut kirje. Se tietysti hyvin kuvaa kirjeen pitkää matkaa, tässä tapauksessa Tongasta Tampereelle. Olen varmaan joskus vaihtanut kirjeen ja se on lähtenyt kiertoon ja mistä lie päätynyt Korson  postimerkkikerhon kokoelmaan. Sinänsä ihan myönteinen yllätys.

PITKÄSTÄ AIKAA HUUTOKAUPASSA (15.4.2015)

En ole tälle palstalle pitkään aikaan kirjoittanut, kun postimerkkeilyrintamalla ei juuri ole tapahtunut. Neuvostoliiton merkkien järjestäminen on hieman edennyt, mutta siinäpä se melkein onkin. Viime lauantaina kävin sentään pitkästä aikaa Lähetysseuran postimerkkihuutokaupassa Lähetystalolla Tähtitorninmäellä. Suomen Lähetysseura myy 3-4 kertaa vuodessa huutokaupalla sinne lahjoitettuja postimerkkejä, kortteja ja keräilyrahoja. Varat lahjoiteaan lähetystyöhön.

Aiempina vuosina huutokaupassa oli etupäässä suomalaista ja ulkomaista merkkileikettä, jota myytiin kenkälaatikollinen kerrallaan. Nyt tarjonta on monipuolistunut. Leikepusseja ja -laatikoita on edelleenkin merkittävä osa, mutta mukaan on tullut entistä enemmän numismaattista tavaraa, rahoja ja mitaleja sekä postikortteja kenkälaatikoissa. Filateelinenkin puoli on monipuolistunut ja tarjolla on yhtä sun toista tavaraa, kuten ensipäiväkuoria, kokoelman alkuja jne.

Huutokauppa on ajanvietteenä aivan erinomainen tapahtuma, jossa olen aina viihtynyt. Ja aina on jotain tarttunut mukaankin. Niin nytkin, vaikka jouduinkin lähtemään kesken pois toisen menon vuoksi, enkä ennättänyt filateliapuolen myyntiä seurata juuri ollenkaan. Nimittäin rahoja ja postikorttilaatikoita oli nyt paljon aiempaa enemmän.

Seuraavat Lähetysseuran  huutokaupat syksyllä ovat jo tiukasti kalenterissa. 

PAHEKSUNTAA SUOMEN POSTILLE (19.12.2014)

Tälle sivulle ei ole tullut juurikaan kirjoitettua, koska merkkirintamalla ei ole varsinaisesti tapahtunut uutta. Neuvostoliitto -kokoelmaani olen ihan pikku hiljaa saanut kasattua ja jotain materiaalia on huutokaupoista jäänyt käteen. Ainoa asia, jossa on jotain pientä edistystä, on Kiljavan sairaala -aiheinen postikorttikokoelma. Näitä kortteja olen saanut joitain kappaleita lisääkin sitten vuoden 2013 syksyn, jolloin korttejani oli esillä Kiljavan Sairaalan 75 -vuotisjuhlien yhteydessä. Aihe ei ole ihan helppo, koska kortteja ei kaiken kaikkiaankaan liene kovin paljon tehty.

Miksi tuo tämän kertainen otsikko? Siksi että "kiiltokuvien" julkaisemisesta innostunut Itella, kohta onneksi taas Posti, teki syksyllä ilmestyneestä (sinänsä ihan hauskasta) Duudson -pienoisarkista 3000 kappaleen erikoispainoksen. Näissä pienoisarkeissa on viisi poikkeamaa ja arkit on kuulemma sekoitettu muun painoksen joukkoon. Menettelyä paheksui tuoreeltaan mm Ruotsissa ilmestyvä Nordisk Filateli -lehti. Eikä moista tahallista virhepainaman tekemistä voi millään  syillä puolustella. "Oikeat" virhepainamat ovat asia erikseen. Suomessa niistä lienee tunnetuin Zeppelin -merkin virhepainama vuodelta 1930, jossa siis yhdessä arkin sadasta merkistä vuosiluku oli virheellisesti 1830. Postin julkaisupolitiikka ei muutoinkaan ylitsepursuavine merkkitulvineen ole mitenkään hyväksyttävää, eikä luo aiemmin luotettavana merkkimaana tunnetusta Suomesta suinkaan myönteistä, vaan erittäin negatiivisen kuvan. Oma kiinnostukseni Suomen moderniin filateliaan on kadonnut.

EI UUTTA MERKKIRINTAMALLA (26.10.2012)

Tälläkin harrastualueella on vallinnut lähinnä hiljaiselo. Mitään merkittävää uutta ei ole tapahtunut. Kävin sentään Harjula-tapahtumassa Järvenpäässä ja tulevana viikonloppuna on tarkoitus mennä käymään Postimerkkimessuilla Messukeskuksessa. Kesäisen muuton jäljiltä kansiot ovat kyllä löytäneet paikkansa uudessa huushollissa, mutta kansioiden sisällössä ei ole tapahtunut. Toisin sanoen varsinainen harrastaminen on ollut hiljaiselolla Toivottavasti nyt kuntavaalien jälkeen on hetki aktivoida tätäkin harrastusaluetta.

HYVÄSTIT MARKKA-MERKEILLE (3.1.2012)

Vuoden 2011 lopussa päättyi markka-arvoisten postimerkkien käypäisyysaika. Nyt loppuvaiheessa markka-merkkejä taisivat käyttää enää filatelistit. Harvalla ei-asiaa harrastavalla niitä varmaan oli pöytälaatikon kätköissä varastoituna. Itselläni oli aika paljon, enkä suinkaan ehtinyt kaikkia käyttääkään, vaikka viime vuoden aikana käytin varmaan pelkästään markka-merkkejä omissa postituksissani, joten loput jäivät vaihtomerkeiksi.

Käteisraha Euro täytti vuoden vaihteessa 10 vuotta. Nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa. Suomen Posti ei markka-ajan loppuvuosina ottanut postimerkkeihin markan rinnalle euro-arvoa, kuten tekivät varsin monet muut maat esim. Ahvenanmaa ja Viro. Näillä mailla siirtymäaika jäi paljon lyhyemmäksi, mutta toisaalta nämä "kahden valuutan" merkit ovat edelleen käytössä. Suomessa euro-arvoiset merkit otettiin käyttöön vuoden 2002 alusta, mutta toisaalta saattoi käyttää markka-arvoisia merkkejä kymmenen vuotta markasta luopumisen jälkeen tai yhdistää markka- ja euro-arvoisia merkkejä samaan lähetykseen.

Muutoin omalla merkkirintamalla on tapahtunut pientä aktivoitumista. Olen puuhastellut merkkien parissa varsinkin nyt ollessani solisluun katkeamisen vuoksi muutaman viikon sairaslomalla. Tosin "käsi paketissa" merkkien kanssa toimiminen on aika hankalaa, joten kovin tehokasta touhu ei ole ollut.

JOTAIN VÄHÄISTÄ TAPAHTUNUT (5.1.2011)

Muuton jäljiltä olen saanut purettua kansiot ja muun tärkeämmän osan aineistosta asianmukaisesti kaappeihin, mutta osa "pakon edessä" laatikoihin pakattua tavaraa sekä Jokelassa että mökillä on edelleen käymättä läpi. Jotain pientä aloitusta olen saanut aikaan ja jopa DDRn merkkejä laitettua kansioihin. Mutta eipä kiirekään ole sen isompi.

Syksyllä kävin kahdessa perinteisessä tapahtumassa: Järvenpäässä Harjula -tapahtumassa ja Messukeskuksessa Postimerkkimessuilla.

MERKIT MUUTTOLAATIKOISSA (31.8.2010)

Muutto kerrostaloon toukokuun alussa pakotti käymään läpi omakotitalon kahteen autotalliin kertyneen merkkivarannon ainakin noin päällisin puolin läpi. Pari autokuormallista omaa kokoelmaani ja kiinnostusaluettani ajatellen täysin tarpeetonta massa- ja kuoritavaraa kiikutin muuton yhteydessä Käpylän Merkkiin ja vaihdoin ne siellä euroiksi. Siitä huolimatta tavaraa jäi kyllä yllin kyllin vielä selvitettäväksi ja myös sitä "turhaa" tavaraa, joka pitää yrittää käydä läpi ja pistää myyntiin. Osa varastotavarasta oli pakko viedä tässä vaiheessa mökille ja osa varastoida uuden asunnon autotalliin, jonne sain onneksi sijoitettua pari hyvää lukollista metallikaappia. Siinähän sitä puuhaa riittää muutamaksi vuodeksi synkkien iltojen ratoksi. 

Aloittamani ja jo hyvään vauhtiin päässyt Neuvostoliiton merkkien jäjestäminen jonkilaiseksi kokoelmaksi on muuton seurauksena myös ollut pysähdyksissä, mutta toivottavasti pääsen sitä työtä jatkamaan vielä alkavan syksyn aikana.

KOLIKOITA JA PARTATERIÄ (24.1.2010)

En ole koskaan varsinaisesti kerännyt rahoja, en kolikoita enkä seteleitä, vaikka niitä jonkin verran olen vuosien varrella "syrjään" pistänytkin, mutta en mitenkään järjestänyt. Nyt euron myötä olen tallettanut myös jonkin verran 2 euron erikoiskolikoita. Euron käyttöönoton myötä rahojen keräily koki renessanssin ja eri asteisia kerääjiä on nyt varmastikin aikamoinen määrä. Eikä pelkästään eurojen kerääjiä vaan myös kiinnostus jo poistuneeseen markkaan on kasvanut. Eurokin toki antaa asiasta kiinnostuneille aikamoista haastetta, sillä onhan erilaisia eurokolikoita jo pitkälle toistasataa (vaikka keräisi vain päätyypit) ja määrä tulee kasvamaan uusien euromaiden myötä, joista Viro (?) lienee seuraava. Viron eurojen kansallisen puolen kuviothan on päätetty jo joku vuosi sitten ja varmaan kolikoiden lyöntikin (??) on menossa. Lisähaastetta varsinaisten euromaiden ohella tuovat Monaco, San Marino ja Vatikaani, jotka lyövät omia eurokolikoitaan. Ne ovat toki käypää rahaa, jos joku niillä raaskii maitokaupassa maksaa. Mutta rahoja ei kannata odottaa kaupan kassalla näkevänsä. Lyöntimäärät ovat varsin pienet ja ja kolikot myydään rahasarjoina valitulle joukolle kauppiaita ja keräilijöitä kohtuulliseen kovaan hintaan. No kyseiset valtiothan ovat olleet tunnettuja postimerkkimaita ja toki rahanlyönnistä keräilytarkoituksiin on kokemusta jo liira- ja frangiajalta. Esim Monacon frangejahan saattoi aikanaan paikan päällä saada ihan normaalikin matkailija vaihtorahoiksi.

Miksi kirjoitan rahoista, vaikka kerroin, että en niitä kerää. Syy on se, että osallistuin syksyllä Jokelan Kansalaisopistossa numismatiikan peruskurssiin. Neljän illan kurssi oli hyvin mielenkiintoinen ja antoi varsin hyvän kuvan rahan historiasta noin yleensä ja tietysti rahojen keräämisestä ja mm. niiden hankkimisesta, kuntoluokituksesta ym. Mitä tästä opimme: ainakin sen, että jos harkitsee uutta harrastusta, on ennen siihen "hyppäämistä" hyvä käydä alan kurssi joko ko harrasteen järjestöjen tai esim juuri kansalais/työväenopiston järjestämänä. Ellei kurssia ole tiedossa, aina voi esittää paikalliselle kansalais/työväenopistolle kurssin järjestämistä. Esim. Jokelan Kansalaisopisto ottaa ilomielin vastaan erilaisia ehdotuksia uusiksi kursseiksi.

Vaikka kurssilla ei toisesta "salaisesta" keräilyalueestani puhuttukaan, löysin sieltä samaa, varsin harvinaista aluetta keräävän henkilön. Yhteinen kiinnostuksen kohteemme on nimittäin vanhat partateräkääreet. Tässä tilanne on sama kuin rahoissakin. Eli olen vuosien mittaan pistänyt vanhoja partateräkääreitä (useimmissa on teräkin mukana) talteen, mutta en ole vielä kokoelmaa mitenkään järjestänyt. Postimerkkeihin tai rahoihin verrattuna se onkin vaikeampaa, sillä alan harrastajia on paljon vähemmän eikä tietääkseni ainakaan Suomessa alan harrastajat ole järjestäytyneet. Netin kautta asiasta ulkomaista tietoa ainakin jonkin verran tuntuu löytyvän. En tosin ole siihen vielä tarkemmin ehtinyt perehtyä.

NEUVOSTOLIITTO JÄRJESTYKSEEN (5.1.2010)

Tämän osion johdantoon viitaten hetki kerääntyneen tavaran järjestämiseen on sentään alkamassa. Hankin jo jokunen vuosi sitten Tanskasta erikoistarjouksena olleet Venäjän-Neuvostoliiton Leuchturm-kansiot. Kaikkiaan seitsemän kansiota, jotka ovat pitkään kököttäneet tyhjinä hyllyssä, mutta nyt vihdoin sain aloitetuksi urakan järjestää vuosien ja oikeastaan vuosikymmenten aikana kertyneet Neuvostoliiton merkit kansioihin. Homma ei ole ihan pieni, vaikka tavoitteena on vain laittaa päätyypit valmiille kansiolehdille, ei siis rakentaa mitään erityistä Neuvostoliitto kokoelmaa. Neuvostoliitossahan ilmestyi vuodesta 1923 vuoteen 1991 yhteensä 6256 erilaista postimerkkiä Michel-luettelon mukaan. Joten hommaa riittää ensin minulla jo olevien järjestämisessä ja sitten puuttuvien hankkimisessa. Venäjää, ei uutta eikä vanhaa, minulla ei ole tarkoituskaan kerätä, mutta laitan minulla valmiiksi olevat merkit toki sitten Neuvostoliiton jälkeen paikoilleen em kansioiden Venäjä-lehdille. Kun tästä hommasta selviän, seuraavana on vuorossa Tsekkoslovakia, jota varten minulla myös jo on kansiot odottamassa. Tsekit eivät aikanaan päässeet onneksi aivan yhtä mahtavaan merkkimäärään kuin neukut.

Miksi nämä kaksi maata? En aiemmin erityisesti kerännyt Itä-Euroopan maita, koska niitä juuri merkkitulvan ja arkkileimattujen lännen markkinoille tarkoitettujen "kiiltokuvasarjojen" vuoksi ei pidetty erityisen arvostettuina. Olen toki vuosikymmenten aikana pannut niitäkin syrjään ja joitain eriä nyt kommunismin romahduksen jälkeen huutokaupoista hankkinutkin, mutta nostalgiaa, mennyttä aikaa ja tietynlaista ajankuvaa omasta nuoruudesta nämä maat ja niiden postimerkit edustavat.