Yhteystiedot

Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800

Uutiset

6.1.2024PRESIDENTINVAALIT TULOSSA!Lue lisää »24.1.2022Iso Kiitos 215 äänestä!Lue lisää »6.12.2021OLEN EHDOLLA ALUEVALTUUSTOONLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Hiiri kissalla räätälinä

Tiistai 27.2.2024 - Aarno Järvinen

Vuoden 2024 ensimmäisessä Tuusulan kunnavaltuuston kokouksessa 5.2.2024 oli yhtenä asiana ns. Vanutehtaan kaava Jokelassa. Ns Kartanon alueen, nykyisin siis Vanuitehtaan kaavoitusprosesi on kunnassa kestänyt noin 33 vuotta ja kokenut monenlaisia vaiheita. olen asiasta puhunut valtuustossa monesti aiemminkin. Tällä kertaa puin sanomani sadun muotoon. Tällä puheenvuorolla pääsin mm Keski-Uusimaa -lehden pilapiirtäjä Maken pilakuvaan. Mutta tässä puheenvuoroni kokonaisuudessaan:

Arvoisa puheenjohtaja,

Tänään ajattelin kertoa teille iltasadun.

Kaikki varmaan muistavat sadun Hiiri kissalla räätälinä. Siinä hiiri ryhtyi räätäliksi ja alkoi ommella vaatteita saadakseen rahaa ostaakseen lapsilleen ruokaa.

Eräänä päivänä ovelle saapui talon kissa. Räätälihiiri tärisi pelosta, mutta sai kuitenkin kysyttyä:

– Hyvää päivää, herra Kissa, hiiri vikisi – Minkälaista vaatetta olitte ajatellut?
– Haluan, että teet minulle takin, tokaisi kissa. – Onnistuuko?
– Kyllä, toki onnistuu, sanoi hiiri ja ryhtyi saman tien mittaamaan kissaa.
– Haluan muuten takin huomiseksi. Onnistuuko? kysyi kissa.
– Kyllä, toki onnistuu, lupasi hiiri ja saattoi kissan ulos.

Nyt oli hiiri pulassa. Vaatteen tekeminen kissan kokoiselle jättiläiselle tuntui mahdottomalta. Kangas oli valtavan suuri pienen hiiren mielestä. Niinpä se leikkasi kangasta pienemmäksi – ja saman tien leikkasi liian paljon.

Tuli aamu, ja tuli kissa innoissaan takkia hakemaan.
– Missä takkini on, kysyi kissa.

Kauhusta vavisten hiiri sanoi:
– Ei siitä takkia tullutkaan, vaan tulee… housut, se valehteli hätäpäissään.

Koko päivän hiiri yritti ommella housuja kissalle, mutta leikkasi kankaan niin pieniksi paloiksi, ettei siitä saanut housujakaan.

Seuraavana päivänä kissa tuli ja kysyi:
– Missä housuni ovat?

Hiiri sanoi kissalle:
– Ei siitä tullut housujakaan, vaan tulee…liivit.

Kissa lähti. Hiiri ryhtyi työhön. Kangas oli kuitenkin jo niin pienenä silppuna, ettei siitä millään liivejä syntynyt. Kissa tuli taas seuraavana päivänä ja kysyi:
– Missä liivini on?
– Ei tullutkaan liivejä…

Kissa katsoi hiirtä aivan läheltä ja sanoi: – No mikä siitä sitten tulee?

– Siitä tulee… tuluskukkaro!

Sitten satu Tuusulaan sovellettuna. Syyskuun 9. päivänä vuonna 1991 kissa eli Tuusulan kunnanvaltuusto antoi hiirelle eli kunnan kaavoitukselle tehtäväksi tehdä takki eli käynnistää Jokelan Kartanon alueen kaavoitus. Kankaana oli Yleissuunnitelma Jokelan Kartanon alueesta eli laaja radan, Opintien ja Nukarintien rajaama alue. Hiiri alkoi hommiin ja leikkasi kangasta: ensin siitä irtosi Machine Toolin eli Laatikkotehtaan alue. Ei tullut siis takkia. Hiiri jatkoi räätälöintiä ja seuraava pala irtosi kankaasta eli Ventoniemen tallit – ei tullut siis housujakaan. Kissa tuli kysymään, miten homma etenee, mutta meni pois kuultuaan, ettei tullut housujakaan ja hiiri jatkoi saksineen ja leikkasi kankaasta seuraavan palan eli Vanutehtaan tontin. Ei tullut siis liiviäkään. Mutta tuli sentään tuluskukkaro.  Sen pituinen se. 

Tätä tuluskukkaroa me täällä tänään ihmettelemme. Onko kissa lopputulokseen tyytyväinen? Liki kolmekymmentäkolme vuotta meni ja isosta kankaasta syntyi tuluskukkaro. No tuluskukkarossa on sentään pari hyvää puolta. Opintietä levennetään ja ennen muuta tuluskukkaron reunalla oleva Tiilitehtaan isännöitsijän talo ja konttori ulkorakennuksineen säilyvät. Jokelasta on jo valitettavan monta arvokasta rakennusta hävinnyt kuten Jokelan talo ja tulipalossa tuhoutunut Vanutehdas. Meidän pitää oppia paremmin ymmärtämään asuinympäristön kerroksellisuutta ja monimuotoisuutta ja niiden merkitystä osana viihtyisää asumista. 

Ihan lopuksi kaksi lyhyttä lainausta 17.5.1991 päivätystä kokousmuistiosta. Kokouksessa oli mukana Tuusulan kunnan, lääninhallituksen ja museoviraston edustajat.

Lainaukset

Tänä vuonna Jokela täyttää 150 vuotta ja syntymä lasketaan Jokelan Tiilitehtaan perustamisesta. Ja erinomaisen suuret kiitokset Jokelan neljälle teatteriryhmälle, jotka nyt viikonloppuna esittivät kerrassaan mainion näytelmän Savikukkojen kylä.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Tuusulan vuoden 2024 budjettinäkymät

Lauantai 6.1.2024 klo 20.04 - Aarno Järvinen

Tuusulan valtuuston joulukuun kokouksessa käsiteltiin perinteiseen tapaan seuraavan vuoden eli nyt vuoden 2024 budjettiesitys ja yhtä perinteiseen tapaan valtuustoryhmät käyttivät suuruusjärjestyksessä asiasta ryhmäpuheenvuorot. Alla on käyttämäni sos.dem ryhmän puheenvuoro kokonaisuudessaan.

"Tuusulalla mene nyt lujaa. Vahvat kunnat vahvistuvat ja heikot heikkenevät. Me kuulumme onneksemme vahvoihin Olemme väestönkasvussa ja rakentamisessa olleet parina vuonna määrällisesti asukaslukuun suhteutettuna aivan maan kärkikuntia. Asuntorakentaminen on meillä nyt painottunut erityisesti kerrostalorakentamiseen Etelä-Tuusulassa. Tilanne on meidän kannaltamme hyvä, mutta koko maan kannalta huolestuttava.

Olemme pystyneet hyödyntämään hyvän sijaintimme ja panostukset Etelä-Tuusulan asuntorakentamiseen. Toisella puolella vaakakuppia ovat isot velkarahalla tehdyt palveluverkkoinvestoinnit, erityisesti kouluinvestoinnit Etelä-Tuusulaan. Investoinneillakin mitattunakin me olemme maan kärkikuntia. Samoin myös velkamäärän kasvunopeudessa, vaikkakaan ei onneksi vielä olla kärkikuntia velkamäärässä per asukas.

Kun näitä isoja palveluverkon investointipäätöksiä tehtiin, elimme vielä toisenlaisessa maailmassa. Olemme nyt siirtyneet takaisin normaalimpaan, eli inflaatioaikaan ja siihen, että rahallakin on hinta – niin kuin pitääkin olla. Onneksi inflaatiovauhti näyttää ainakin tällä hetkellä hidastuvan ja korkojen nousukin näyttää pysähtyneen loppujen lopuksi hyvinkin maltilliselle tasolle.

Olemme ison kiitoksen velkaa vt. kansliapäällikkö Markku Vehmakselle, että hän kaukonäköisesti teki hyvissä ajoin korkosuojaukset suurelle osalle tähänastisesta lainakannasta.

Mutta kuten budjettitekstissäkin todetaan tulevaisuus ei silti näytä kovinkaan valoisalta. Ukrainan sota, Gazan tilanne ja USAn tulevat presidentinvaalit, Venäjän uhka ja toisen ihmisoikeuksia sortavan diktatuurin, Kiinan heikkenevä taloustilanne vaikuttavat väistämättä välillisesti myös Tuusulaan. Samanaikaisesti saamme lukea kotimaan uutisista rakentamisen lähes pysähtymisestä ja että Suomessa teollisuuden uusien tilausten arvo oli lokakuussa vajaat 16 % pienempi kuin vuotta aiemmin ja, että tilaukset ovat vähentyneet yhtäjaksoisesti yhdeksän kuukautta. Siksi on vaikea uskoa talouden kasvavan ainakaan vielä ensi vuonna.

Elämme kunnallishallinnon suurinta murrosta yli sataan vuoteen. Marraskuun 27. päivä 1917 eduskunta hyväksyi maalaiskuntain kunnallislain, jolla terveyden- ja sairaanhoito, lastensuojelu, köyhäinhoito, työttömistä huolehtiminen ja palo- ja pelastustoimi siirtyivät maalaiskunnissakin, jollainen Tuusulakin edelleen on, kuntien tehtäväksi. Tämän vuoden alusta nuo tehtävät siirtyivät kunnilta pois. Ensimmäisen vuoden kokemusten pohjalta ei voi todeta muuta kuin uudistuksen ainakin tässä vaiheessa pahasti epäonnistuneen. Hyvinvointialueiden piti tarjota kuntia laajemmat hartiat, mutta näyttää lähes kaikilla hyvinvointialueilla, että hartiat ovat lysähtäneet kasaan jo ensimmäisen vuoden aikana. Meillä se näkyy palvelujen ja niiden saatavuuden ja saavutettavuuden heikentymisenä ja uhkana mm. Jokelan ja Kellokosken terveysasemien lakkautuksesta. 

Vastoin budjettitekstin positiivisia odotuksia Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtosen mukaan sote-uudistuksen aiheuttama ”loppupiiska” eli negatiivinen vaikutus kuntien valtionosuuksiin näyttää olevan suunnilleen saman verran, kuin mitä kunnat ovat saamassa lisää valtionosuuksia uusiin TE-palveluihin. TE-uudistuksessa kuntiin siirtyvien palvelujen rahoitus on noin 660 miljoonaa euroa.  

Kuntien valtionosuuksiin tehtävä vähennys taas on noin 700 miljoonaa euroa, kun aiemmin tiedossa olleisiin vähennyksiin lisätään valtiovarainministeriön 17. marraskuuta ilmoittama lisävähennys.  

Toisin sanoen kuntien valtionosuuksista vähennetään yhden massiivisen uudistuksen palvelujen rahoituksen verran rahaa.  Molemmat osuvat tämänhetkisten päätösten mukaan vuodelle 2025.

Lisävähennys koskee kaikkia kuntia. Jos ne joutuvat hoitamaan rahoituksen paikkaamisen itse, vähennys tulee varmasti näkymään veronkorotuksina ja tiukkana budjettikurina. Ja kun kuntien palveluista yli puolet on sivistyspalveluita, ei tällainen rahoituksen vähennys voi olla näkymättä säästöinä, toteaa Kuntaliiton Mehtonen. Tulee ikävä vanhoja budjettipäälliköitä Raimo Sailasta ja Erkki ”Leuka” Virtasta.

Samalla kun Keusote-kuntien rooli on muuttunut omistajaohjauksesta edunvalvonnaksi ja sitä myötä mahdollisuudet konkreettisesti vaikuttaa aluehallinnon säästöpäätöksiin ovat heikentyneet. Tänään Helsingin Sanomat otsikoi ”Yhteiskunta on kovaa vauhtia hylkäämässä ikäihmiset” Senkin vuoksi tärkeä edunvalvonnan ja vaikuttamisen väylä on Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta. jonka merkitys tulee korostumaan entisestään, jotta me ikäihmisetkin pysymme kunnossa ja huolehtimaan itsestämme mahdollisimman pitkään. On pidettävä huolta, että lautakunta toimii ja pystyy toimimaan aidosti poikkileikkaavasti koko kunnan hallinnon alueella eikä siiloudu vain yhden hallinnonalan osaksi. Hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen ei ole vain koulutusta, kulttuuria ja rakentamista, ei toki myöskään pelkästään hyvinvointialueiden palveluiden vahtimista vaan kaikkea, mitä kunta tekee asukkaidensa hyväksi.

Nyt kun sote asiat ovat pois kunnalta, Tuusula on ”julistautunut” sivistyskunnaksi. Ihan hyvä niin ja siitä osoituksena ovat meidän mittavat kouluinvestoinnit. Viime päivien keskustelua on hallinnut vahvasti Pisa-tulosten, jos ei nyt romahdus niin ainakin selkeä lasku.  Syitä moiseen ovat eri asiantuntijat analysoineet ja löytäneet niitä uusista oppimisympäristöistä, resurssipuutteista, digitalisaatiosta, inkluusiosta ja niin edelleen.  En väitä, kun en tiedä, että meillä tulokset olisivat tippuneet, mutta haasteena näiden uusien investointien myötä olisi paikallaan ihan kunnon tutkimuksella selvittää, mitä uudet seinät ja sisällöt ovat vaikuttaneet ja tulevat oppimistuloksiin vaikuttamaan. Nyt siihen olisi oivallinen hetki.

Huomasitteko muuten uutisen, että Viro kieltää kännykät alakoulussa? Pienestä TV-uutisten pätkästä virolaiskoulun oppitunnin alusta tuli elävästi mieleen omat kouluajat 50-luvulla.   Olisiko Viron esimerkkiä syytä seurata muutenkin sivistyskunnassa, sillä Viro on pyyhältänyt Suomen ohi monessa muussakin asiassa kuin koulutuksessa 2010 luvulta alkaen.

Uskon, että ensi vuosi Tuusulassa menee taloudellisesti vielä hyvin, mutta tämänhetkisillä tiedoilla arvioituna tulevista vuosista tulee paljon vaikeampia. On syytä varautua siihen, että vuoden 2025 marraskuussa meilläkin tehdään päätös kuntaveroprosentin nostosta. Riittääkö yksi kymmenys vai tarvitaanko useita, jää nähtäväksi. Siksi nyt ei ole aika tehdä uusia isoja investointipäätöksiä velkarahalla, vaan maltilla katsoa tilanteen kehittymistä. Voidaan toivoa parasta, mutta samalla pelätä pahinta. Siinä mielessä olisi myös hyvä yhdessä miettiä tulevaisuutta vähän pidemmälläkin aikavälillä. Millaisen Tuusulan me haluamme vuonna 2035 tai jopa 2050. Voimmeko aina rakentaa vain kasvuodotusten varaan vai pitäisikö panostaa enemmän laatuun ja viihtyvyyteen?

Lopuksi pari yksityiskohtaa

Matkailun edistäminen on noussut keskusteluissa esiin ihan perustellusti. Tuusulanjärven tarjoamat talviliikuntamahdollisuudet on huomattu jo laajalti Tuusulan ulkopuolella.  Se ei kuitenkaan ole ainoa merkittävää kehittämispotentiaalia omaava matkailukohde. Viime viikolla nähtiin ryntäys Kellokosken joulumarkkinoille. Muutenkin Ruukin alue on noussut vahvasti kiinnostuksen kohteeksi mm tv:n ja elokuvien kautta. Jokela täyttää ensi vuonna 150 vuotta. Ravintola Tiilitehdas kesän konsertteineen on parina kesänä vetänyt väkeä Jokelan ja Tuusulankin ulkopuolelta. Ja lisäraiteet ovat rakentumassa. Kunnan pitää nykyistä paljon vahvemmin ottaa koppia myös näistä Pohjois-Tuusulan kohteista.

Yhtenä, sinänsä pienenä asiana on budjetin ja taloussuunnitelman rakenne. Tiedän, että lyhyesti kirjoittaminen on paljon vaikeampaa kuin pitkästi kirjoittaminen. Nyt käsittelyssä olevassa budjettiesityksessä on 183 sivua. Silmäsin paria vähän vanhempaa budjettia. Vuoden 2015 versiossa oli 160 sivua ja vuoden 2010 versiossa 165 sivua, mutta näinä molempina vuosina oli vielä sosiaali- ja terveysasiat mukana. Teimme joitakin vuosia sitten budjettirakenteen uudistuksen, johon itse en ollut kaikin osin tyytyväinen. Nyt pienenä evästyksenä vuoden 2025 budjetin laadintaan: luettavuuden parantamiseksi sivumäärää selkeästi pienemmäksi ja päällekkäisyydet ja samojen asioiden toistot pois. Niitä on nyt runsaasti.

Ihan lopuksi. Suomi jäi eilen naisten salibandyn mm-kisoissa katkerasti hopealle.  Mutta Suomi voitti ringetten nuorten maailmanmestaruuden marraskuussa päihittämällä finaalissa kisaisäntä Kanadan sen kotikentällä numeroin 8–4. Tuusula on ollut vahva ringettekunta ja mukana nytkin oli myös tuusulalaisia pelaajia. Toivottavasti kunta muistaa ja kannustaa myös näitä nuoria urheilijoita. Hyrylän urheilukeskuksen kehittämiseen on panostettu ja panostetaan paljon, mikä on toki hyvä ja tärkeää, että nuorten harrastusmahdollisuuksiin panostetaan, mutta ei pelkästään Hyrylässä vaan myös Pohjois-Tuusulassa.

Hyvän joulun toivotukset ja kiitokset kaikille kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille tämän vuoden aikana tehdystä hyvästä työstä ja tuloksista. Ja kaikille kuntalaisille Hyvää ja Rauhallista Joulua!"

Kommentoi kirjoitusta.

Pitkästä aikaa aktiivinen täälläkin

Sunnuntai 31.12.2023 klo 12.02 - Aarno Järvinen

Olen ollut luvattoman pitkään epäaktiivinen kotisivuillani ja moni näillä sivuilla käynyt on saattanut ihmetellä "katoamistani". Siihen ei ole sen kummallisempaa selitystä kuin korkeintaan laiskuun ts en ole saanut aikaiseksi kirjoituksia tänne, vaikka aihetta kyllä olisi ollut monastikin.  Teen nyt Uuden Vuoden lupauksen eli ryhdyn jälleen aktiivisemmin kirjoittamaan tänne kotisivuilleni ja kommentoimaan erityisesti Tuusulan kuntapolitiikkaa ja ehkä vielä innokkaammin mielestäni epäonnistunut aluehallintouudistusta. Aloitan laittamalla tänne blogiini sos.dem. valtuustoryhmän puheenjohtajana joulukuun budjettivaltuustossa käyttämäni ryhmäpuheenvuoron tekstin.

Tässä vaiheessa toivotan Hyvää Loppuvuotta niille muutamille tunneille, jotka tätä vuotta ovat vielä jäljellä ja erityisesti toivotan HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2024!

Kommentoi kirjoitusta.

Jokelan keskustan yleisuunnitelma

Lauantai 16.4.2022 klo 21.21 - Aarno Järvinen

Huhtikuun valtuuston kokouksessa oli hyväksyttävänä Jokelan keskustan yleissuunnitelma  kaavoituksen, viherpalveluiden ja vapaa- aikapalveluiden jatkosuunnittelun valmisteluaineistoksi. Vaikka yleissuunnitelma ei ole sitova, se kuitenkin linjaa mm kaavoituksen toimintaa tulevian vuosina. Suunnitelma tähtää peräti vuoteen 2050+. Minusta suunnitelma on kokonaisuutena varsin hyvä. Näin siinä vain yhden korjausta vaativan kohdan, jotta kaavoituksessa ei lähdettäisi tekemään virhettä, jota myöhemmin pitäisi katua. Siksi tein valtuustossa muutosehdotuksen, joka Kari Frimanin kannattamana menikin yksimielisesti läpi.

Käytin kokouksessa pitkähkön puheenvuoron, jossa käsittelin mm puutarhakaupunki-ideaa. Seuraavassa käyttämäni puheevuoro kokonaisuudessaan, jonka lopussa oleva muutosehdotus siis hyväksyttiin yksimielisesti.

"Arvoisa puheenjohtaja. Suunnitelma on alaotsikoitu Puutarhakaupungin keskustan yleissuunnitelma. Keskusteluissa on käytetty termiä Puutarhakaupunki. Suunnitelmassa todetaan Jokelan kehittämisestä puutarhakaupunkimaiseksi keskustellun jo parikymmentä vuotta, ja korostetaan, että on tärkeää muistaa, että Jokelalla on olemassa jo vahva kulttuurihistoria, joka rakentuu teollisuuden varaan. Suora lainaus ”Yleisuunnitelman toteutuksessa teollisuustaajaman ominaispiirteitä tulee varjella ja puutarhakaupunkiaatetta edistää resessiivisenä teollisuuhistorialle.” Omistamani sivistyssanakirjan mukaan resessiivinen tarkoittaa ”peittyvä, väistyvä”.  En tiedä mitä kirjoittaja tällä termillä on tässä tarkoittanut. Minusta kummankaan, puutarhakaupunki-idean tai teollisuushistorian ei tarvitse eikä pidä olla peittyvä tai väistyvä, vaan niiden molempien tulee olla rinnakkain arvokkaana osana Jokelan kehittämistä.

Selvennän, mitä itse tarkoitan puutarhakaupunki-idealla. Ideaalikaupungin periaatteet ja mallin loi Englannissa jo yli 100 vuotta sitten Ebenezer Howard apunaan huippuarkkitehdit Raymond Unwin ja ja Barry Parker. Howard loi kaksi uutta radanvarsikaupunkia, ensimmäisen n 50 km Lontoosta pohjoiseen eli v 1903 perustetun Letchworth Garden Cityn, jonka kaupunkitutkimuksen kansainväliset asiantuntijat taannoin julistivat maailman parhaimmaksi kaupungiksi.

Satunnaisilta suomalaisilta puutarhakaupungista kysyttäessä varmaan ensimmäisenä tulee mieleen Tapiola, jota tuskin enää voi pitää puutarhakaupungin ideaalina. Joillekin voi tulla mieleen myös Puu-Käpylä, jota edelleenkin voi pitää hyvänä puutarhakaupunkina. Meillä Suomessa ensimmäinen puutarhakaupunki oli 1900-luvun alun huvilakaupunkiperiaatteen mukaan suunniteltu Brändö eli Kulosaari, jonka AB Brändö Villastad niminen osakeyhtiö perusti 1907. Tästä oli arkkitehti Lars Sonck esittänyt ajatuksen jo 1887 ja laati 1907 sen ensimmäisen asemakaavan. Helsingin maalaiskunnassa ja ympäristössä oli 1800-luvun lopulla muitakin huvilayhdyskuntia kuten Oulunkylä, Pukinmäki, Kauniainen, Leppävaara. Tiedämme, mitä näistä on vuosikymmenten myötä tullut. Kulosaaren huvilakaupunki irrottautui 1922 Helsingin maalaiskunnasta omaksi itsenäiseksi kunnaksi, mutta liitettiin nopeasti kasvaneen Helsingin osaksi 1946.

Mutta mikä voisi olla nykypäivän puutarhakaupunki-ideaali? Minulle sitä opetti 1990-luvulla nyttemmin jo valitettavasti edesmennyt arkkitehti Ossian von Konow, joka 1990-luvun puolivälissä kehitti ajatuksen puutarhakaupunki SOS-EKOsta. Se on sosiaalinen ja ekologinen kaupunkimalli suomalaisiin oloihin, joka erityisesti tukeutuu juna- ja kevytliikenteeseen. Asukkaita tällaisessa SOS-EKO-kaupungissa voisi olla von Konowin ajattelussa 25-40.000 ja sellaisia  voisi Etelä-Suomessa olla useita.

SOS-EKO-kaupunki jakautuu alueellisesti vyöhykkeisiin. Kaiken keskus on rautatieasema, jonka lähellä on kauppojen ja palveluiden keskus. Sen äärellä asuisi von Konowin hahmotelman mukaan enintään 600 m päässä asemasta alle 10 % kaupungin väestöstä kerrostaloissa. Seuraavassa vyöhykkeessä alle 1 km asemalta asuisi n 20 % townhouse eli kaupunkipientaloissa, joissa olisi 2-4 kerrosta. Loput väestä eli n 70 % asuisi kaiken kokoisissa omakotitaloissa noin 1-2 km etäisyydellä keskustasta. Von Konow listasi tällaiseen SOS-EKO-kaupunkiin kaikkiaan 12 samanaikaisesti toteutuvaa ominaisuutta. Luettelen niistä tässä vain muutaman:

-juna-asema on keskellä kaupunkia

-aseman vieressä on monipuolinen ja sykkivä kauppa- ja palvelukeskus kulttuurilaitoksineen

-liikenteessä suositaan jalankulkua ja polkupyöräilyä

-autoilijoille on nopeat ja turvalliset ulkosyöttöiset reitit

-työalueet ovat sopivasti radan varressa muualtakin saavutettavissa

-pyrkimyksenä on, että kaupungissa on vesistöaiheita: puro, joki, lampia, järvi tai meri

-vihreää on kaikkialla.

-ja suositaan yksilön kehittymistä, sosiaalista kasvua ja paikkakuntaan kiintymistä.

Nämä taitavat aika hyvin sopia Jokelaan.

Entä se Jokelan teollisuushistoria? Meillä on erittäin vahva tiiliteollisuusperinne ja onneksi nyt vihdoin on saatu varovaiseen alkuun myös tiilitehtaan alueen kehittyminen von Konowinkin tarkoittamaksi kulttuurilaitokseksi aseman kupeessa. Mutta myös paljon muuta: tulitikkutehdas, vanutehdas, laatikkotehdas eli Machine Tool ja monia muita teollisuusyrityksiä. Mutta paljon on viime vuosina menetettykin: vanutehdas paloi pari vuotta sitten korjauskelvottomaksi, Jokelan-talo on purettu radan varresta, Potomac eli laatikkotehtaan konttorirakennus on vandalisoitu korjauskelvottomaan kuntoon ja – vaikka ei teollisuushistoriaan suoraan kuulukaan- Jokelan kirkko on nykyisin sorakasana kirkon tontilla.

Siksi meidän on pidettävä huolta jäljellä olevista teollisuushistoriaan liittyvistä rakennuksista, jotka luovat sen kerroksellisuuden historiaan ja kulttuuriin, joka on välttämätön osa von Konowinkin mainitsemaa paikkakuntaan kiintymistä.

Minun ajattelussani puutarhakaupunki-idea ja teollisuushistoria ei ole mitenkään ristiriidassa tai toisiaan poissulkevia, vaan päinvastoin vahvasti toisiaan täydentäviä. Tämä on otettava johtoajatukseksi Jokelan keskustan ja koko kylän alueen jatkosuunnittelussa ja ideoinnissa, joka voi hyvin pohjautua niihin ajatuksiin, joita tässä yleissuunnitelmassa on esitetty.

Yksi pieni korjaus on kuitenkin tehtävä, jotta kaavoituksessa ei lähdettäisi väärille urille.

Eli ehdotan poistettavaksi sivun 46 alimman kappaleen kaksi viimeistä virkettä, joissa nyt sanotaan: ”Keskustan asemakaavan muutoksen tavoitteena on tehostaa keskusta-alueen kortteleita ja tutkia nykyisen julkisen palvelun korttelialueita muutettavaksi asuinkäyttöön. Erityisesti uutta käyttöä odottaa terveyskeskuksen vierellä sijaitseva entinen päiväkodin tontti, jolle on yleissuunnitelmassa esitetty asuintaloja.”

Ja esitän poistettavien virkkeiden tilalle seuraavaa: Keskustan asemakaavan muutoksen tavoitteena on tehostaa keskusta-alueen kortteleita ja varata Keskustien, Opintien, paloaseman, koulukeskuksen, Notkopuiston ja monitoimitalon rajaama alue yksinomaan julkisen rakentamisen alueeksi.  Erityisesti uutta käyttöä odottaa terveyskeskuksen vierellä sijaitseva entinen päiväkodin tontti, joka voisi tulevaisuudessa olla esimerkiksi sisäliikuntahallin tai koulukeskuksen laajentumistarpeiden sijoituspaikka.   

Tämän pienen muutoksen tarkoituksena on turvata, että Keskustien varteen, puretun päiväkodin tontille ei lähdetä suunnittelemaan asuntoja, vaan alue säilytetään julkisen rakentamisen alueena tulevaisuuden tarpeita varten, kuten se on tähänkin asti ollut. Näitä voisivat olla esimerkinomaisesti sisäliikuntahalli, josta on tehty viime kaudella aloite tai Koulukeskuksen myöhemmät laajentumistarpeet esim. vaikka uusi ala-aste.

Jokelassa on kerrostalotontteja valmiiksi kaavoitettuna jo nyt useita, kunhan löydetään vaan rakentajia. Ja lisää kerrostalotontteja saadaan keskustaan, kun kaavaa muilla keskustan alueilla tiivistetään esittämäni puutarhakaupunki-idean mukaisesti eli aseman ympärillä korkeampaa rakentamista eli kerrostaloja, jotka madaltuvat townhouse-rivitalorakentamiseen ja perinteisiin omakotitaloihin, kun keskustasta edetään poispäin.

Jokela täyttää 2024 150 vuotta. Juhlinnan suunnittelu on aloitettu ja toivottavasti myös tämän suunnitelman mukaisia asioita saadaan jo siihen mennessä eteenpäin asukkaita aidosti kuunnellen."

 

Kommentoi kirjoitusta.

Aluevaltuutetut valittu - vaalilupaukset joutuu unohtamaan

Maanantai 24.1.2022 klo 22.52 - Aarno Järvinen

Aluevaalit on nyt käyty. Parhaat onnittelut kaikille valituille. Mahdoton tehtävä odottaa!

Pahimmat pelot eivät toteutuneet. Äänestyprosentti nousi koko maassa 47,5 prosenttiin. Keski-Uudellamaalla 45 %, mikä mahtuu oman ennustukseni 42-45 % raameihin. Onneksi ei sentään jääty sinne osuuskauppavaalien tasolle (30,6 %), mitä viime vuonna pelkäsin. Jokelan äänestysalueen prosentti oli 50,9 % ja Lepola 49,2 eli koko maan keskiarvoa hieman korkeampi. Tässä varmaan näkyy huoli Jokelan terveysaseman kohtalosta.

Oma tulokseni oli 215 ääntä ja 9. varapaikka aluevaltuustoon. Eli asiaa valtuuston kokouksiin ei tule olemaan. Äänimääräni oli kuitenkin kaikkien aikojen paras. Lämpimät kiitokset siitä kaikille äänestäjilleni. Lisäksi olin Jokelan äänestysalueen ylivoimainen "ääniharava" ja Lepolassa toisella sijalla. Tulos, joka velvoittaa toimimaan Jokelan hyväksi entistä aktiivisemmin myös kunnanvaltuustossa.

Tuusulan tulos oli huono. Vain 10 valittua, kun vastaava luku oli Hyvinkäällä 17, Järvenpäässä ja Nurmijärvellä 16, Mäntsälässä 8 ja Pornaisissa 2. Sosialidemokraateista Tuusulassa meni läpi kaksi, Aila Koivunen ja Annina Nuutinen. Arto Lindberg jäi harmittavasti ensimmäiselle varasijalle.

Mitä seuraavaksi? Aluevaltuustot aloittavat 1.3.2022. Edessä on ensin hallintosäännön hyväksyminen, mikä määrittää mm montako ja millaisia lautakuntia alueelle valitaan. Sitten on uuden alueen johtohenkilöiden nimittäminen ja monia muita järjestelytehtäviä, ennenkuin aluevaltuustojen "raaka työ" alkaa 1.1.2023, jolloin Keusoten tehtävät siirtyvät sille. Tämä loppuvuoden siirtymäkausi on varmaan meillä Keski-Uudellaamaalla helpompi, koska meillä on jo Keusote ehtinyt toimia kolmisen vuotta verrattuna vaikka Länsi- tai Itä-Uusimaahan. Kerava-Vantaan alueella siirtymä on todennäköisesti helpoin, kun Kerava ihan vapaaehtoisesti päätti ryhtyä Vantaan "kaupunginosaksi".

Ongelmista ei tule olemaan pulaa. Niitä on joka nurkan takana: hoitajapula, tietohallinto-ongelmat, rahan riittävyys, kun enää ei voi mennäkään sinne kunnan kukkarolle, ja niin edelleen. Aluevaltuutetut saavat unohtaa monen monet kauniit lupauksensa, kun karu todellisuus iskee.

Isoin muutos on ehkä juuri rahavirrat. Ennen kunnat saattoivat alibudjetoida huoletta sote-menonsa, jotta kunnan budjetti oli helpompi saada kasaan ilman poliittisia vääntöjä veronkorotuksista. Näinhän Keusotessakin on tehty. Ainahan ylitykset hyväksyttiin vuoden lopussa  ja ennen tilinpäätöksen vahvistamista, kun se "välttämättömiin sote-menoihin oli pakko". Nyt tämä ei ole enää mahdollista, kun valtiovarainministeriö antaa säkillisen rahaa vuoden alussa, jolla on pakko tulla toimeen. Maakuntaveroahan  ei tullut, eikä taida tulla koko vuosikymmenellä. Alueiden ainoa oma tulolähde on asiakasmaksut, joita niitäkin valtio säätelee asiakasmaksulailla ja asetuksella. Ja ne ovat kuitenkin vain pieni noro tarpeeseen nähden.

Jää nähtäväksi miten suu pannaan, kun rahapussi on tyhjä marraskuulla 2023. Mutta siitä enemmän seuraavissa kirjoituksissani.

Kommentoi kirjoitusta.

Aluevaalit kohta ohi - ankea arki odottaa

Perjantai 21.1.2022 klo 10.05 - Aarno Järvinen

Aluevaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina. Sitten iloitaan tai petytään. Sen jälkeen alkaa se ankea arki, paluu todellisuuteen ja huomaamaan, ettei ole mitään mahdollisuutta toteuttaa niitä hienoja ja taivaita tavoittelevia vaalilupauksia. Edessä paljon raakaa puurtamista ja ylikäymättömiä ongelmia nykyistenkin palvelujen säilyttämiseksi, johon rahaa on vain sen verran, mitä valtiovarainministeriö suo.

Tässä vaiheessa, kun en vielä tiedä, mikä on vaalitulos, voi toistaa omat teeemani. Kannatan lähipalveluita, joka tarkoittaa nykyisten sote-keskusten - siis myös pienten eli Jokela, Kellokoski, Rajamäki ja Pornainen - säilyttämistä, koska ne ovat isoja yksiköitä taloudellisempia. Jos nimittäin niissä on pysyvä henkilökunta, joka tuntee alueensa asukkaat, erityisesti ne paljon palveluita tarvitsevat, ja joka osaa tarvittaessa ohjata ajoissa eteenpäin esim. erikoissairaanhoitoon ts vältytään pallottelulta ja ongelmien pahenemiselta.

Toiseksi toin esiin ikäihmisten ongelmat. Olemme 10 vuotta myöhässä esim. ikäihmisten yhteisöllisten asumispalveluiden kehittämisessä. Suurista ikäluokista, joihin itsekin kuulun, huomattava osa täyttää tällä vuosikymmenellä 80 v ja avun ja hoivan tarve kasvaa. On yritettävä lykätä avun tarpeen räjähdystä ja yksi keino siihen on mm yhteisöllisten asumismahdollisuuksien lisääminen. Tämä on tehtävä yhteistyössä kuntien (mm kaavoitus säilyy edelleen kunnilla) ja sote-alueiden kanssa. Tuusula on tässä asiassa etenemässä osin Jokelan Eläkkeensaajien n 5 v sitten tekemän aloitteen pohjalta. Menee tosin vuosia ennenkuin saadaan näkyvää konkretiaa aikaan. Siksi sanoin, että ollaan 10 v myöhässä. Kun vaaliesitteeseen kirjoitin, että kodista ei saa tulla kenellekään vankilaa, tarkoitan sitä, että nykyinen "mahdollisimman pitkään omassa kodissa" -linja ei välttämättä ole kestävä ratkaisu, sillä yksinäisyys on monen ikäihmisen uhka. Ja siitä seuraa helposti esim. muistisairautta, fyysisen kunnon heikkenemistä jne ja sitä kautta avuntarpeen kasvua.

Vaalikeskusteluissa on viitattu verotuksen nousuun. Verotuksesta päätetään seuraavan kerran vuonna 2023 eduskuntavaaleissa. Aluevaltuustothan eivät verotuksesta päätä yhtään mitään, vaan priorisoivat tehtävänsä sen rahasumman puitteissa, jonka valtiovarainministeriö vuosittain suvaitsee osoittaa. Maakuntaveroahan ei nyt ole tulossa ja tuskin tällä vuosikymmenellä. Aluevaltuustojen on mietittävä, millä keinoin palvelut pystytään kustannustehokkaasti tuottamaan, kun rahaa on vain X euroa. Siksi kannatan lähipalveluita ja mm yhteisöllistä asumista, jotta kustannukset pysyisivät kurissa.

Näen isona ongelmana myös meidän Keusote-alueella työvoiman saatavuuden. Palkkaharmonisointi ja ammattitaitoisen työvoiman huokuttelu tulee maksamaan erittäin paljon. Palkkaharmonisointia tosin Keusotessa on jo aloitettu. Lisäksi  Keusote on hankkimassa ammattilaisia Filippiineiltä, mutta ei se tilannetta ratkaise kuin osin.

Toinen iso ja erittäin kallis ongelma on tietojärjestelmät. Keusoten valtuusto teki mielestäni väärän päätöksen, kun hylkäsi Apotin (ollaan Apotista sitten mitä mieltä hyvänsä). Nythän tilanne on esimerkiksi se, että HUSin puolella Hyvinkään sairaalaa käytetään Apottia ja Keusoten puolella Keusoten lukuisia järjestelmiä, eivätkä nämä keskustele keskenään kuin paperin välityksellä. Sama tai vielä pahempi tilanne on toki muillakin alueilla.

Tuore tieto tältä aamulta on, että Tietoevry on valittanut Keusoten joulukuisesta tietohallintopäätöksestä arvoltaan n 20 milj. €, jossa toimittajaksi (minun kutsumaani kumilankamalliin) valittiin CGI Suomi Oy. Tämä lykkää suunniteltua tietohallintohallintouudistusta pahimmillaan 3-4 vuotta, joka on todellinen uhka aluehallinnon onnistumiselle meidän alueella. Siksi toivon, että aluevaltuusto ymmärtäisi suurin piirtein ensi töikseen perua tuon Keusoten päätöksen Apotin hylkäämisestä. Ja korjaisi muitakin Keusoten pahimpia mokia. Toki Keusotella on ollut onnistumisiakin.

Eli lyhyesti: rahaa tarvitaan merkittävästi lisää, että edes nykytilanne saadaan pyörimään, mutta aluevaltuustot eivät siitä asiasta verojen muodossa päätä ainakaan moneen vuoteen. Aluevaltuustot päättävät kyllä asiakasmaksuista asiakasmaksuasetuksen puitteissa, mutta se on tulovirtana pelkkä noro.


Tässä vaiheessa, tuloksia odotellessa lopetan lyhyesti. Minulla ei ole minkäänlaisia ruusuisia kuvitelmia, että asiat saataisiin hokkus pokkus kuntoon, mutta asioille toki voidaan määrätietoisella työllä ja yhteistyöllä tehdä paljonkin. Mutta se ottaa vuosia. Todellisia tuloksia aluehallinnon onnistumisesta tai epäonnistumisesta nähdään vasta seuraavalla vaalikaudella eli joskus vuoden 2025 jälkeen.

Kommentoi kirjoitusta.

Pannukakkuvaalit?

Torstai 20.1.2022 - Aarno Järvinen

Viime vuoden puolella veikkasin, että aluevaalien äänestyprosentti jää osuuskauppavaalien tasolle (Tradekan viime vaalit 30,6 %), mitenkään osuuskauppavaaleja aliarvostamatta. Mutta nyt näyttää (onneksi) siltä, että äänesprosentti saattaa alkaa nelosella, ei kuitenkaan vitosella, mikä olisi erittäin toivottavaa. Mielihyvin tunnustan olleeni väärässä ja liian pessimistinen veikatessani kolmenkymmen pintaan jäävää äänestysprosenttia. Ei näistä ihan pannukakkuvaaleja tainnut sittenkään tulla.

Kokonaisprosentti ennakkoäänestykseessä oli koko maassa 26,3 ja Keski-Uudellamaalla 21,1 % Tosin ennakkoäänestykset prosentit vaihtelevat aika paljon kunnittain. Alhaisin meidän alueella oli Hyvinkään 17,9 ja paras Nurmijärvellä 22,5 ja Tuusula ihan kannoilla 22,2 %. Eli ihan hyvä mahdollisuus päästä yli neljänkymmenen, mutta tuskin esim Keski-Uudellamaalla yli viidenkymmenen. 

Keski-Uudellamaalla ennakkoäänestyprosentit ovat kunnittain aika tasaisia. Asukasluvultaan suurin Hyvinkää on hännänhuippuna, mikä saattaa johtaa siihen, että hyvinkääläisistä ehdokkaista ei mene aivan asukaslukua vastaavaa määrää läpi. Saa nähdä. Läpimeneviä on näissä vaaleissa tosi vaikea ennustaa ja lopputulos voi olla vielä aikamoinen yllätys. Mutta toisaalta, uskon, että mikään alueen kunta ei meillä  jää ilman yhtään edustajaa. Suurin vaara on  tietysti Pornaisilla. Monella muulla alueella todennäköisesti toteutuu se pelätty uhkakuva, että jotku tai jotkut kunnat jäävät kokonaan ilman edustajaa aluevaltuustossa.

Vielä on muutama päivä aikaa ja toivottavasti mahdollisimman moni käy varsinaisena vaalipäivänä uurnilla. Ainakin ennakkoäänestyksessä se oli täysin koronaturvallista, joten sen takia ei tarvitse jättää äänestämättä. Minkäänlaisia jonoja tai ruuhkaa ei ainakaan Jokela-talolla ollut, kun itse kävin viime torstaina äänestämässä.

Nyt on lupa äänestää. Eikä pelkästään lupa, vaan velvollisuus. Äänestäminen antaa oikeuden myös kritisoida aluevaltuustojen päätöksiä tulevan reilun  kolmen vuoden aikana.  Seuraavat aluevaltuustothan valitaan jo hieman yli kolmen vuoden jälkeen yhdessä kuntavaalien kanssa, mikä onkin paljon parempi menettely, kuin nyt toteutettavat erilliset aluevaalit.

Jos et ole vielä äänestänyt, niin sunnuntaina ylös, ulos ja lenkille ja samalla matkalla äänestämään!

Kommentoi kirjoitusta.

Lupa äänestää 23.1.2022

Keskiviikko 19.1.2022 klo 22.09 - Aarno Järvinen

Lupa_aanestaa.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

LÄHIPALVELUT KUNNIAAN

Keskiviikko 12.1.2022 - Aarno Järvinen

OLEN_EHDOLLA_ALUEVAALEISSA

Näillä teemoilla olen ehdolla Keski-Uudenmaan aluevaltuustoon.

Pidän pienten terveysasemien säilymistä ja yleensä lähipalveluja erittäin keskeisenä, jos aiotaan saada positiivisia tuloksia aluehallinnossa. Pienillä terveysasemilla tarkoitan Keski-Uudellamaalla Jokelaa, Kellokoskea, Rajamäkeä ja Pornaista, joiden palveluja on Keusote-aikana pyritty säästösyillä perustellen leikkaamaan. Tämän tavoitteen olen tiivistänyt seuraavaan lauseeseen:

Ihmiseltä ihmiselle palveluissa toimii pienuuden ekonomia, sellunkeitossa suuruuden ekonomia.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmiseltä ihmiselle palveluja, joissa tarvitaan lähipalveluja, jotka ovat helposti saavutettavissa. Siksi pienet terveysasemat, joihin on helppo päästä, ja joissa työskentelee se tuttu henkilökunta, joka tuntee alueen asukkaat, ovat myös taloudellisesti edullisempia.

Erikoissairaanhoidon vaativat toimenpiteet ja erikoisosaaminen ovat aluetta, jossa tarvitaan keskittämistä muutamiin yksiköihin. Tässä suuruuden ekonomialla saadaan parhaat hyödyt.

Olen 74 -vuotias kauppatieteiden maisteri, nyt eläkkeellä, Jokelasta. Sosiaali- ja terveysasioista minulla on kokemusta nyt Keusoten valtuuston jäsenenä ja tätä ennen 12 vuotta Tuusulan sosiaalilautakunnan jäsenenä, pariin otteeseen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä, viime kaudelle terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan puheenjohtajana ja kymmenkunta vuotta Kiljavan Sairaala Oy:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana sekä pienen hetken myös yhtiön toimitusjohtajana. Varsinaisen työurani olen tehnyt valtionhallinnossa taloushallinnon johtotehtävissä.    

Kommentoi kirjoitusta.

AKUUTTIOSASTO KATOAA HYRYLÄSTÄ

Maanantai 6.12.2021 klo 19.34 - Aarno Järvinen

Olen taas vähän huonosti muistanut kirjoitella tälle palstalle eli pitää palautella mieleen soppusyksyn aikana tapahtuneita asioita.

Yksi iso asia oli Keusoten valtuuston kokous, jossa äänestyksen jälkeen päätettiin, että Hyrylän terveyskeskuksen akuuttiosasto lakkautetaan ensi vuoden aikana. Muutoin terveyskeskus jatkaa. Syynä on Nurmijärven yksikön saneerauksen valmistuminen ja luonnollisesti säästösyyt. Keusotestahan on tehty säästöprojekti. Potilaat sijoitetaan lakkautuksen jälkeen jäljelle jääviin neljään yksikköön sen mukaan, miten sattuu missäkin tilaa olemaan. Ongelmaksi etelä-tuusulalaisille jää kulkeminen. Järvenpään Justiin pääsee bussilla, mutta Hyvinkäälle vain "mutkan kautta" ts suoraa yhteyttä ei ole ja kunnollista poikittaisliikennettä tunnetusti ei ole koskaan ollutkaan lukuunottamatta hyvin toiminutta kuntien yhteistä Sampo-joukkokutsuliikennettä, joka sekin säästösysitä aikanaan lopetettiin.

Käytin Keusoten valtuustossa puheenvuoron, jossa ehdotin, että lakkautusta ei tehtäisi vielä ensi vuonna. Alla on käyttämäni puheenvuoro pääpiirteissään - ei aivan sanasta sanaan.

PUHEENVUORO KEUSOTEN VALTUUSTOSSA 18.11.2021 §51 Keusoten palveluverkkosuunnitelma

Arvoisa puheenjohtaja,

Suunnitelmassa on paljon hyvää, mutta myös paljon kohtia, jotka aiheuttavat enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. 

Mutta aloitetaan muutamalla poiminnalla hyvistä asioista:

- kotisairaala

- ”Erityisesti ikäihmisten pitkiä vuodehoitojaksoja tule välttää ja aktiivinen kuntoutus ajoittaa ajoissa” – tämä oli ajatuksena, kun Kiljavan kuntoutussairaalaa lähdettiin perustamaan. Kunnat vaan säästivät silloin niin tehokkaasti, että Kiljavan Sairaala Oy oli vähällä mennä konkurssiin.

- Ikäihmisten tarpeisiin perustuvia yhteisöllisiä ja monimuotoisia palveluita sekä asumisen verkostoa kehitetään ja laajennetaan.  – Tässä asiassa ollaan 10 vuotta myöhässä, eikä muutos oikeaan suuntaan valitettavasti konkretisoidu kovin nopeasti. Kiire on, sillä me suuret ikäluokat ikäännymme joka vuosi ja alamme tällä vuosikymmenellä jo kymmenin tuhansin täyttää 80 v. 

-Laitoshoidosta luovutaan – sairaala ei saa olla kenenkään koti. Mutta se edellyttää, että hyviä, nimenomaan hyviä tehostetun palveluasumisen paikkoja on riittävästi ja tarpeen mukaan saatavissa – täällä esitetään nyt päinvastaista. Tehostetun palveluasumisen paikkoja ei pidä vähentää.  

Sitten se toinen puoli:

Tavallaan positiivista on tietysti sekin, että esittelytekstissä on suoraan sanottu, että vain raha ratkaisee ja suunnitelma on laadittu täysin oman auton käytön ehdoilla. Ja tekstistä paistaa usko palvelujen keskittämisen säästöjä tuovaan voimaan ja pohjaton usko digiratkaisuihin. Olen sanonut jossain Keusotenkin tilaisuudessa, että Keusote on sairastunut digihypeen, joka on vakava sairaus ja kallis hoitaa. Digipalveluja, nimenomaan toimivia ja helppokäyttöisiä – harvoin vain olen sellaisia kohdannut - pitää tottakai kehittää. Kunhan muistetaan se tosiasia, että hyvin huomattava osa ikäihmisistä, mutta myös eri tavoin vammaisista ja jopa nuorista ei näitä standardiratkaisuja pysty käyttämään eri syistä – eikä se asia ainakaan lähivuosina tule muuttumaan.

Toimivaa palveluverkkoa ei voi rakentaa irrallaan liikenneverkosta – erityisesti julkisen liikenteen verkosta. Tähän asti nämä molemmat verkot ovat olleet kunnan omissa käsissä. Nyt on ilmiselvä vaara, että osaoptimoidaan ratkaisut, josta seuraa, ettei kummastakaan tulee toimivaa. Tämä ei tietysti ole samalla tavalla tiiviiden kaupunkikeskusten ongelma, mutta on ongelma Tuusulan ja Nurmijärven kaltaisten monen keskuksen ja pinta-alaltaan suht. isojen kuntien osalta.  Meillä oli alueella kymmenkunta vuotta sitten hyvin toimiva julkisen liikenteen verkko eli kutsujoukkoliikenne Sampo, joka olisi hyvin tukenut tätäkin palveluverkkosuunnitelmaa, mutta kunnat säästösyistä lopettivat sen.

Sitten näkökulma, jota ette tässä asiassa ole ajatelleet, eikä se ole oikein mahtunut vielä muutenkaan korvien väliin. Glasgowin ilmastokongressi päättyi muutama päivä sitten. Vaikka Intiaa ei saatu kuriin, meidän on kaikessa toiminnassamme jatkossa ihan vakavasti otettava toiminnan suunnittelussa myös ilmasto- ja kierrätysnäkökohdat huomioon, ennen kuin on ihan pakko.   

Lainaan Prof Katri Kauppia, Aalto yliopistosta

”lmastonmuutokseen ja toimitusketjujen hallintaan liittyy kaksi keskeistä tehtävää: 1) ilmastonmuutoksen lieventäminen ja estäminen vähentämällä toimitusketjujen negatiivisia ympäristövaikutuksia sekä 2) toimitusketjujen sopeutuminen ja varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.”

Toimitusketju -sanan tilalle voidaan hyvin laittaa sana palveluverkko, koska palvelujahan tässä toimitetaan eri tavoin niitä tarvitseville.

Suomalaisten yritysten toimitusketjuissa tehdään paraikaa kovasti töitä negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Näin pitää tehdä myös julkishallinnossa. Tässä nyt käsillä olevassa asiassa se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että palveluverkko suunnitellaan niin, että omaa autoa tai kela-taksia tarvitaan mahdollisimman vähän eli suomeksi sanottuna rakennetaan tehokkaat lähipalvelut yksinkertaisten perusasioiden hoitoon – yhtenä esimerkkinä vaikka nyt itselleni tänään ajankohtainen asia eli rokotukset. Influenssarokotuksen sain tänään Jokelassa - kävelyä 200 m -  mutta kaksi koronapiikkiä piti hakea Hyrylästä eli 80 km täysin turhaa ajoa.   

Eilen oli ihan hyvä infotilaisuus (ministeriön sote-infotilaisuus Hyvinkäällä). Pistin ylös muutamia asioita, jotka ministeri otti puheenvuorossaan esiin: Hoitotakuun kiristäminen 1.4.2023 lukien ts nyt lausunnolle lähtenyt lakiluonnos. Mitä se vaikuttaa meidän palveluverkkoon?

Palvelut yhdellä yhteydenotolla 7 vuorokaudessa eikä pelkästään virka-aikana

Asiakkaan profiili pitää tuntea hyvin, jotta asiakasohjaus toimisi eli pitkät hoitosuhteet paljon palveluja tarvitseville samojen ammattilaisten kanssa – tässäkin auttaa lähipalvelut.

Ministeri muistutti myös mielenterveysongelmien hoidon vakavista puutteista perustasolla, mutta lupasi jopa 100 % valtion tukea, että vastaanottotoiminta saadaan kuntoon. Hän varoitti vakavasti osaoptimoinnista ja että alibudjetointia sotemenoissa ei sallita.

Lopetan lauseeseen, jota olen pruukannut käyttää: Ihmiseltä ihmiselle palvelussa toimii pienuuden ekonomia – sellunkeitossa suuruuden ekonomia. Eli me tarvitsemme lähipalveluja, tarvitsemme pieniä, hyvin toimivia ihmisläheisiä palvelupisteitä, joissa henkilökunta pysyy ja viihtyy ja jotka ovat helposti saavutettavia. Ja tietysti niitä kotiin tuotavia palveluita. Sellunkeiton suuruuden ekonomialla tarkoitan tässä erikoissairaanhoitoa esim. vaativia leikkauksia esim. sydänoperaatioita, elinsiirtoja yms, joissa tarvitaan huippu erikoisosaamista ja jotka pitääkin keskittää.  

MUUTOSEHDOTUS § 51 Palveluverkkosuunnitelmaan:

Tuusulan Hyrylän akuuttiosasto jatkaa toimintaansa vuonna 2022."

Äänin 27-12 esitykseni hylättiin. En toki ollut siitä mitenkään yllättynyt. Olihan sama asia kaatunut jo Keusoten hallituksessa äänin 14-3.

Kommentoi kirjoitusta.

Uusi valtuusto kokoontui

Maanantai 16.8.2021 klo 22.22 - Aarno Järvinen

Tuusulan uusi kunnanvaltuusto kokoontui tänä iltana ja valitsi uuden pormestarin, valtuuston puheenjohtajan ja lautakunnat. Kokous sujui varsin nopeasti kukituksineen kaikkineen ja ryhmien välinen sopimus luottamustoimipaikkojen jaosto piti, vaikka pari-kolme kriittissävyistä puheenvuoroa kuultiin. Ei henkilövalinnoista sinänsä vaan pormestarijärjestelmästäö ja vaalien jälkeen ryhmien kesken sovituista ns teknisistä vaaliliitoista paikkojen jaossa.

Kokoomuksen Kalle Ikkelästä tuli odotetusti uusi pormestari, jolle jäi Arto Lindbergin jälkeen varsin suuret saappaat täytettäväksi, sillä hän on samalla ensimmäisessä kunnallisessa luottamustoimessaan. Arto Lindbergistä puolestaan tuli uusi valtuuston puheenjohtaja ensimmäisen kahden vuoden ajaksi.

Apulaispormestareiksi tulivat Tuija Reinikainen (Tupu) ja Jari Immonen (ps), jotka siis toimivat myös kunnanhallituksen varapuheenjohtajina. Pormestarihan on asemansa perusteella kunnanhallituksen puheenjohtaja.  Ennen pormestarijärjestelmää kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valittiin erikseen. Mutta on hyvä muistaa, että vanhan kunnallislain aikana kunnanjohtaja toimi asemansa perusteella kunnanhallituksen puheenjohtajana. Eli nyt on palattu tietyllä tavalla vanhaan. Tosin silloin ei ollut kunnissa kansliapäällikköä, joka nykyisin toimii kunnan ylimpänä virkahenkilönä.

Muutoinkin valinnat menivät nopeaan tahtiin ”nuottien mukaan” eikä äänestyksiä onneksi tarvittu. Listalla oli ainoastaan kaksi varsinaista ”asia-asiaa” eli pieni Aattolan asemakaavan muutos Hyrylässä Tuusulanjärven rannalla ja toisena yhden yrityskorttelin tonttien hinnoittelu Sulan alueella.

Seuraavassa kokouksessa jatketaan vielä valintoja eli ylikunnallisten paikkojen kuten mm kuntayhtymien valtuustopaikkojen täyttöä ja varmaan listalla tulee olemaan enemmän myös muita asioita.

Valtuuston syksy kuluu myös erilaisten koulutusten merkeissä, mutta valitettavasti suuri osa koulutuksesta on siirtynyt etäopiskeluksi verkkoon.  Henkilökohtaisesti en pidä siitä ollenkaan ja pahaa pelkään, että varsinkaan vanhemmat valtuutetut eivät verkossa olevaa aineistoa jaksa kahlata läpi. Jo nyt asioihin perehtyminen on jäänyt pintapuolisemmaksi, kun esityslistoja ei enää tule paperilla, vaan ne ovat ainoastaan verkossa. Toinen asia, jota pidän täysin yliampuvana, on merkittävästi tiukentuneet tietosuojaohjeet. Pitää muistaa, että valtuustossa ja lautakunnissakin käsiteltävistä asioista valtaosa on täysin julkisia. Luottamuksellisia tai salaisia asioita on erittäin harvoin. Viime kaudella muistan yhden salaiseksi julistetun asian, jonka senkin käsittelyn salaisuus meni poskelleen.  Päinvastoin ”Uuden Tuusulan” ideaan kuuluu aiempaakin suurempi avoimuus.

Uusi kausi on nyt käynnistynyt. Toivottavasti se jatkuu yhtä sopuisissa merkeissä, kun varsinaisiin asioihin ja väistämättä vastaantuleviin vaikeuksiin törmätään.

Kommentoi kirjoitusta.

Uusi valtuustokausi käynnistyy

Maanantai 9.8.2021 klo 16.33 - Aarno Järvinen

Kuntavaalit on käyty reilu puolitoista kuukautta sitten. Uusi valtuustokausi käynnistyi virallisesti elokuun ensimmäinen päivä, mutta Tuusulassa ensimmäinen uuden valtuuston kokous on maanantaina 16.8. Tällöin pitäisi valita uusi pormestari, kunnanhallitus ja lautakunnat. 

Neuvotteluja on käyty ja puolueiden välinen luottamuspaikkajako pitäisi olla pääpiirteissään selvillä. Omalta osaltani vaalitulos oli yllättävänkin hyvä 121 ääntä. En odottanut 18 äänen parannusta neljän vuoden takaiseen. Kiitos vielä kerran kaikille minua äänestäneille.

Demareilla Tuusulassa vaalit menivät suoraan sanottuna penkin alle. Sitä on turha kieltää. Oli selvää, että edelliskerran ”onnenkantamoinen” ei voi toistua toista kertaa peräkkäin. Mutta kahdeksan paikkaa eli viiden paikan pudotus edellisestä kerrasta on surkea tulos. Miksi näin kävi? Siitä varmaan keskustellaan  vielä tarkemmin pitkin syksyä.

Yksi selkeä syy verrattuna neljän vuoden takaiseen menestykseen verrattuna oli tietysti, että Satu Taiveaho ei ollut enää Tuusulassa ehdolla ja toinen selkeä syy, että Kokoomus sai koottua rivinsä ja esiintyi ulospäin yhtenäisenä. Viimeksihän Sanna Kervinen ja Lauri Untamo tiputettiin Kokoomuksen listalta viime hetkessä ja kannatus jakaantui, kun Kervinen onnistui keräämään viime minuuteilla oman listan, joka keräsi yli tuhat ääntä.

Tuon avulla voisi selittää kahden-kolmen paikan verran kannatuksen katoamista, mutta ei kaikkea. Loppuun ei varmaan ole yhtä selkeää syytä. Vaalitulos on kuntalaisten päätös, josta ei voi valittaa. Siihen on siis tyydyttävä ja pyrittävä toimimaan yhteistyössä muiden ryhmien kanssa omien tavoitteiden ajamiseksi eteenpäin niin hyvin kuin mahdollista.

Pormestarijärjestelmästä keskusteltiin paljon viime valtuustokaudella ja sitä myös kritisoitiin,  myös vastoin parempaa tietoa. Ehkä vähän yllättäväkin tulos, joka taitaa pitkälti mennä pormestarijärjestelmän piikkiin, oli elokuun alussa julkistettu kuntatutkija Timo Aron tutkimustulos, että Tuusula oli nyt kaikista Suomen kunnista kaikkein pito- ja vetovoimaisin ja kasvatti asukaslukuaan eniten. Tuusulan asukasluku kasvoi 454 hengellä tämän vuoden tammi-kesäkuun välisenä aikana. Aiempina vuosina vauhdilla kasvanut Järvenpää jäi nyt toiseksi 412 uudella asukkaalla. Selkeä muutos siis monta vuotta jatkuneeseen hitaaseen kasvuun ja jopa miinusmerkkisiin lukuihin.

Onko tämä sitten pormestarijärjestelmän ansiota? Tampere otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön pormestarimallin kymmenen vuotta sitten. Tampereella on tehty isoja ratkaisuja kaupungin kehittämiseksi kuten keskustatunneli ja pikaraitiotie. Tuusulan politiikkaa on menneinä vuosina moitittu, ettei päätöksiä kunnan kehittämisestä synny. Tähän voisi lainata Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marinin toteamusta syksyltä 2016:  ”Se, että päätöksiä vihdoin syntyy, johtuu ainakin pormestarista. Siis siitä, että sellainen kaupungissa ylipäätään on.” (HS 20.11.2016)

Kuntapolitiikassa asiat tapahtuvat pitkällä viiveellä. Vuosi on aivan liian lyhyt aika mitata. Valtuustokausikin on lyhyt aika, mutta sen nuokin luvut osoittavat, että pitkän "pysähtyneisyyden kauden" jälkeen asioita on Tuusulassa saatu vihdoin liikkeelle ja pormestarijärjestelmä on siihen yksi iso vaikuttaja.

Uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa 16.8.2021 valitaan uusi pormestari. Hän on mitä todennäköisimmin vaalit voittaneen Kokoomuksen Kalle Ikkelä. Haaste on hänelle kova, mutta toivottavasti myönteinen kehitys Tuusulassa saadaan jatkumaan hyvässä yhteistyössä hänen johdollaan

Kommentoi kirjoitusta.

NYT ON JOKELAN VUORO!

Sunnuntai 23.5.2021 klo 0.39 - Aarno Järvinen

Vaalikoneissa kysytään ehdokkaiden vaalitavoitteita ja -lupauksia. Sen verran pitkään mukana kuntapolitiikassa olleena tiedän, että on parempi olla lupaamatta saavansa aikaan joitain tiettyjä asioita. Tuloksia voi saavuttaa vain yhteistyössä. Kukaan yksittäinen valtuutettu ei saa omia tavoitteitaan yksin, ilman muiden tukea toteutumaan. Mutta voi luvata edistävänsä erityisesti joitain asioita.

Valtuustossa joutuu ottamaan kantaa monenlaisiin asioihin, mutta tietysti voi syvällisemmin perehtyä joihinkin asioihin ja toki pitääkin, jos on mukana jossain lautakunnassa. Olen ollut aiemmilla valtuustokausilla mm. sosiaalilautakunnassa ja sittemmin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Nythän Tuusulassa sellaista lautakuntaa enää ole, koska meillä on Keusote. Mutta on Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, jossa olen ollut puheenjohtajana tämän uuden lautakunnan perustamisesta eli siitä alkaen, kun sosiaali- ja terveysasioiden tuotanto siirtyi kunnasta Keusotelle eli hieman yli kaksi vuotta sitten.

Nyt lähden vaaleihin erityisesti Jokela-kärjellä, koska päättymässä olevan neljän vuoden aikana painopiste on ollut hyvin voimakkaasti Etelä-Tuusulassa. On rakennettu mm. Rykmentinpuistoa, järjestetty asuntomessut, pantu Etelä-Tuusulan koulu- ja päiväkotiverkko uusiksi ja yritetty viedä Focus-aluetta eteenpäin. Tosin huonolla menestyksellä, koska alueen kehitys on juuttunut valituksiin. Nyt Pasila-Riihimäki lisäraiteiden rakentaminen on etenemässä Jokelan kohdalle ja raideliikenteen arvostus noussut ilmastonmuutosuhkien myötä huomattavasti aiempaa suuremmaksi.

NYT ON SIIS JOKELAN VUORO!

Lupaan toimia Jokelan puutarhakaupunki-idean toteuttamiseksi ja vauhdittaa osaltani Jokelan kaavoitusta ja erityisesti Jokelan keskustan yleissuunnitelman eteenpäinvientiä.

Jokelasta on hyvät paikallisjunayhteydet etelään Helsingin ydinkeskustaan ja pohjoiseen Tampereelle asti.  Kunnan on hyödynnettävä Jokelan erinomaisen sijainti, kun lisäraiteiden myötä voidaan lisätä junavuoroja ja avata suljetut seisakkeet.

Itsekin ikäihmisenä ja Jokelan Eläkkeensaajien puheenjohtajana toimin erityisesti ikäihmisten hyvinvoinnin ja hyvien palveluiden edistämiseksi sekä erityisesti lähipalvelujen, kuten oma terveyskeskus, säilyttämiseksi Jokelassa.

Mikä sitten omissa tavoitteissani on muuttunut neljän vuoden takaisesta? Ainakin se, että en kannata enää kuntaliitoksia Keski-Uudellamaalla. Kerava on irtautunut Trio-kokonaisuudesta ja liittynyt Vantaan kylkeen. Järvenpään talous taas on niin huonolla tolalla, että Tuusulan ja Järvenpään liitos, jota aikaisemmin pidin yhtenä vaihtoehtona, ei ainakaan lähivuosina tunnu mitenkään järkevältä. Ns. Kasikunta-ajatuksen, johon Tuusula lähti mukaan silloisen kunnanjohtajan ideana, ei ollut tarkoitustaan toteutua. Se oli keino välttää valtion määräämää pakkoselvitystä kuntaliitoksista.  

Mikä tämän muutoksen ajattelussa on saanut aikaan? Se on sote- ja maakuntauudistus. Maakunnat ovat muuttuneet hyvinvointialueiksi ja Uudellemaalle on tulossa sote-asioiden järjestäjänä neljä hyvinvointialuetta ja Helsinki. Samalla kuntien tehtävistä ja budjetista häviää noin puolet, joissain kunnissa enemmänkin. Kuntaliitoksilla ei ole enää samanlaista merkitystä ja epäilen, että kuntaliitoksia ei kovin montaa tulla lähivuosina näkemään. Kunnille jää toki edelleen paljon tärkeitä tehtäviä kuten mm koulutus ja varhaiskasvatus, kirjastot ja erilaiset vapaa-ajantoiminnot, keskeisenä kaavoitus ja tekniset asiat sekä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Mitä muuta kuin uudet vaalit – hyvinvointialuevaalit ehkä jo ensi tammikuussa - sote-uudistus loppujen lopuksi tuo tullessaan, jää nähtäväksi. Ehkä neljän vuoden kuluttua seuraavissa kuntavaleissa ajatukset ovat taas erilaisia.

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuuston huhtikuun etäilta

Tiistai 20.4.2021 klo 10.15 - Aarno Järvinen

Kunnanvaltuuston etäkokoukset ovat jo muodostuneet niin tavaksi, ettei muuta enää osaa odottaa, vaikka kylläkin kaipaa. Tätä valtuustokautta on näillä näkymin jäljettä kaksi kokousta, toukokuussa ja kesäkuussa. Uusi valtuusto aloittaa elokuun alussa, jos korona ei taas tee tepposia. 

Maanantaina valtuusto kokoontui huhtikuun kokoukseensa etänä muutaman valtuutetun ollessa paikalla Rykmentinpuiston ruokalassa. Saa nähdä, miten uusi valtuusto alkaa kokoontua, jos paikallaolokokoukset elokuusta alkaen mahdollistuvat. 

Eilen lista oli varsin vaatimaton, joka enteilee aika tiivistä ja asiatäyteistä loppurykäystä kahteen viimeiseen kokoukseen. 

Listalle merkittyjen asioiden lisäksi Keusoten Paula Kosonen antoi ajankohtaisen koronakatsauksen kertoen tautitilanteen kehityksestä ja tämän hetken tilanteesta Tuusulassa ja Keusoten alueella sekä rokotustilanteesta. Käytin tietysti tilaisuutta hyväkseni ja kysyin, miksi Jokelassa ja Kellokoskella ei ole rokotettu kuin muutamia, vaikka niin luvattiin tapahtuvan, kun asiaan puututtiin mm Jokelan Eläkkeensaajien ja Kellokosken Eläkeläisten toimesta. Tivasin kuinka paljon Jokelassa ja Kellokoskella on rokotettu verrattuna Hyrylän rokotuksiin. Vastausta en saanut. Kari Frimanin mukaan Jokelaan on annettu vain pari aikaa. Kosonen ei siis pystynyt vastaamaan rokotusmääriin Jokelassa ja Kellokoskella, mutta kertoi aivan oikein, että kaikki voivat hakea rokotuksen myös Järvenpään Justista tai Hyvinkään lukion rokotuspisteestä. Muutaman valtuutetut kertoivatkin tätä mahdollisuutta käyttäneensäkin. Tämä mahdollisuus ei ollut alussa ainakaan jokelalaisten ikäihmisten tiedossa, joita kutsuttiin rokotukselle Hyrylään, eikä muuta vaihtoehtoa tarjottu. 

Muistutin myös Keusoten ympäristövastuusta laskuesimerkillä, että jos 2000 pohjoistuusulalaista käy hakemassa rokotuksen henkilöautokyydillä Hyrylästä, se tekee karkeasti 2000x 2x20km=80.000 km ja siihen toisesta rokotuskerrasta toiset 80.000 km eli 160.000 täysin turhaa ajokilometriä, kun rokotukset olisi voitu sekä Jokelassa että Kellokoskella antaa omalla kylällä. 

Antti Kaikkonen puolestaan kertoi valtakunnan hallituksen neuvottelevan tänään tiistaina Suomen exit-strategiasta ja esillä olevan mm kulttuuritapahtumien avaaminen. 

Tämä koronainfo olikin illan eniten keskustelua herättänyt asia, vaikka se ei ollut edes esityslistalla. Itse lista olikin varsin vaatimaton.     

Ensin listan asioista käsiteltiin talousarvion 2020 sitovien määrärahojen ylitykset. Asia oli ollut esillä torstain valtuustoinfossa, joten ilman keskustelua  

Valtuusto päätti hyväksyä esitetyt, summiltaan varsin pienet talousarvion määrärahojen ylitykset: kuntatoimiala/kunnanviraston johto; toimintakatteen ylitys 0,65 milj. euroa kunnanhallitus, myyntivoittojen alitus 0,55 milj. Euroa. Sekä investointien osalta: kiinteät rakenteet ja laitteet, määrärahojen ylitys 0,35 milj. euroa sekä tulojen alitus 0,90 milj. euroa.

Aika lyhyellä keskustelulla selvittiin myös Tuusulan Jäähalli Oy:n osakkeiden ostamisesta Tuusulan kunnalle, jossa päätettiin lisätä vuoden 2021 talousarvioon 270 000 euron määräraha Tuusulan Jäähalli Oy:n osakkeiden hankintaa varten, koska tämäkin asia oli käyty läpi valtuustoinfossa.  Arto Nätkynmäki kysyi kunnan lunastusoikeudesta loppujen osakkeiden osalta nyt, kun kunnan omistusosuus nousee yli 90 prosenttiin. Kuten Arto itsekin oli arvellut, lunastusvelvollisuudella ei ole aikarajaa. 

Seuraavaksi siirryttiinkin jo “tappamaan” joukko aloitteita. Ensimmäisenä Ilona Toivasen aloite “Seinämaalauksia Jokelan asematunneliin”. Toisena Kari Frimanin aloite “Jokelan ulkoilureittien parantaminen”. Keskustelussa Kari moitti kuntaa ihan aiheellisesti Lepokallion, Tuusulan korkeimman kohdan ulkoilu- ja hiihtolenkin menetyksestä, kun maanomistajan kanssa ei aikanaan käyty asiasta neuvotteluja. Minä puolestani kehuin Jokelan ulkoilureittien kunnossapitoa, joka Jari Kuusraisen ansiosta on ollut erinomaisen hyvässä hoidossa, ja josta jokelalaisilta on tullut myönteistä palautetta.

Sitten jatkettiin aloitteilla “Koulukiusaamiseen puututtava entistä tehokkaammin”,   

“Mielenterveyden ensiapukoulutus oppilaille ja opettajille”, “Kellokosken uimarannan siisteydestä huolehtiminen ja välinevuokrauksen järjestäminen kesätyövoiman avulla” sekä “Ruotsinkylän tutkimusmetsän virkistyskäytön lisääminen”. Näissä kiiteltiin aloitteiden nopeaa valmistelua. Aloitteiden “katoamisesta” joidenkin viranhaltijoiden pöytälaatikkoon on aiemmin useinkin moitittu, mutta toivottavasti kunnassa nyt otetaan “loppukiri” ja valtaosa tämän valtuustokauden aikana ja muutama edelliselläkin kaudella jätetty aloitteet saadaan käsitellyksi ennen valtuustokauden vaihtumista. 

Lopuksi olikin vuorossa taas pinkka uusia aloitteita:    

Aloite Rykmentinpuiston osayleiskaava avaamiseksi 

Aloite pakolaisten kotouttamisohjelmaan liittyen 

Aloite metsien euromääräisistä tuottotavoitteista luopumiseksi 

Aloite roskisten tarpeen selvittämiseksi kuntalaisilta. 

Näin oli asiat saatu “pakettiin” ja iltaa jäi vielä muihinkin askareisiin. Vaalit lähestyvät ja varmaan loput kaksi kokousta venyvät selvästi pidemmiksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Miksi pormestarista ei äänestetä erikseen

Lauantai 10.4.2021 klo 23.04 - Aarno Järvinen

Hannu Hämäläinen ehdotti Helsingin Sanomien Lukijan mielipide -palstalla 9.3.2021, että äänestetään pormestarista erikseen.

Hän tietysti tarkoitti kirjoituksellaan Helsingin pormestaria ja totesi, että Helsingissä kuntavaalit ja pormestarinvaali tulisi järjestää erikseen. Toki saman kysymyksen voisi esittää muidenkin pormestarikunnille. Hämäläinen kysyi ”Jos kannattamani puolueen pormestariehdokas ei ole sellainen henkilö, jonka haluaisin pormestariksi, niin kumpaako äänestän?”

Hän jatkoi ehdottamalla, että pormestariäänestys voitaisiin järjestää kuntavaalien yhteydessä. ”Annetaan yksi ääni kuntavaaliehdokkaalle ja toinen pormestariehdokkaalle. Jos pormestarin valinta tapahtuisi tällä tavalla asukkaiden toimesta, pormestariehdokkaaksi voisi ryhtyä kuka tahansa ilman puoluepoliittista sitoutumista.”

Kirjoituksessaan hän kysyi edelleen ”Kuinka demokraattista on, että suurin valtuustoryhmä saa lähes varmasti oman ehdokkaansa pormestariksi? Muutos lisäisi todennäköisesti myös äänestysaktiivisuutta.”

Nykyinen pormestarijärjestelmä on Suomessa niin uusi, etteivät kaikki ole täysin ymmärtäneet, mitä se tarkoittaa. Pormestarijärjestelmä sinällään on Suomessakin vanha käytäntö, joka tuli tänne Saksasta 1300-luvulla, mutta jäi pitkäksi aikaa unholaan. Euroopassahan se on varsin yleinen eri maissa hieman eri variaatioin. Suomessa otti nykyisen kuntalain mukaisen pormestarijärjestelmän ensimmäisenä käyttöön Tampere vuonna 2007. Toisena oli Pirkkala ja pronssisijalle kiri Tuusula, joka voitti Helsingin viikolla nykyisen valtuustokauden alussa.

En tässä mene sen perusteellisemmin pormestarijärjestelmän hyviin ja huonoihin puoliin, niistä joskus toiste. Kommentoin vain tuon yllä lainatun yleisöosastokirjoituksen kahta väärinymmärrystä.

Miksi ei voida äänestää erikseen kuntavaaleissa valtuutetuista ja erikseen pormestarista? Entä jos pormestari eroaisi tai erotettaisiin kesken kauden? Valittaisiinko uudeksi pormestariksi toiseksi eniten ääniä saanut vai järjestettäisiinkö uusi pormestarivaali kesken vaalikauden vai valitsisiko valtuusto siinä tapauksessa uuden pormestarin?  Jälkimmäisessä tapauksessa valtuusto voisi vaikka saman tien kumota erillisen pormestarivaalin tuloksen antamalla vaalissa voittaneelle pormestarille epäluottamuslauseen. Ei kuulosta kovin järkevältä, vaikka ei toki pormestareita käytännössä alvariinsa eroteta. Niin on tapahtunut tähän mennessä kerran Pirkkalassa. Pormestari joutuu eroamaan, jos hän menettää valtuuston enemmistön luottamuksen. Kunnanjohtajan erottamiseen vaaditaan valtuustossa määräenemmistö (2/3) ja koska lähes kaikilla kunnanjohtajilla on nykyisin johtajasopimus, erottamisesta seuraisi kunnalle taloudellisia menetyksiä, ellei kunnanjohtajaa eroteta hänen tekemänsä rikoksen seurauksena.

Olisiko erillisellä vaalilla valittu pormestari kuitenkin valtuutettu, vaikka hän ei olisi ollut edes ehdolla valtuustovaalissa tai ei tulisi yllättäen siinä valituksi? Olisi varmaan aika outo tilanne, jos erillisen pormestarivaalin voittanut henkilö ei pääsisi valtuustovaalissa läpi. Ei kovin todennäköinen tilanne, mutta mahdollinen, koska ihmiset saattaisivat jättää äänestämättä häntä ”tuplasti”. Vai olisiko hän molemmissa tapauksissa ”vain” kunnanhallituksen puheenjohtaja. Tilanne, joka nykyisinkin toki on mahdollinen, joskin harvinainen. Kunnanhallituksen jäsentenhän ei tarvitse olla valtuutettuja.

Toinen väärinymmärrys sisältyy lauseeseen ”Kuinka demokraattista on, että suurin valtuustoryhmä saa lähes varmasti oman ehdokkaansa pormestariksi? Mistä tulee oletus, että suurin ryhmä saa aina pormestarin paikan? Pormestarihan voi tulla vaikka pienimmästä ryhmästä, jos hän henkilönä saa valtuuston enemmistön luottamuksen. Jos valtuuston voimasuhteet ovat hyvin tasan, esim.  kolmella suurimmalla ryhmällä on kaikilla yhtä monta valtuutettua, pormestari haettaisiin varmasti muualtakin kuin siitä ryhmästä, joka ehkä muutaman äänen turvin on se suurin.

Minusta pormestarijärjestelmä on hyvä ja osoittanut jo Tuusulassakin toimivuutensa Tampereesta puhumattakaan. Mutta se on myös niin uusi, että kaikkia ”kommervenkkejä” ei ole vielä tullut vastaan eikä jouduttu kokeilemaan. Tärkeintä on, että pormestariksi valikoituu taustaryhmästä riippumatta henkilö, johon valtuusto voi luottaa ja joka saa asioita tapahtumaan. En kannata erillistä pormestarivaalia enkä edes ”pormestariehdokaskärjellä” vaaleihin lähtemistä. Kuntavaalit ovat paikallisvaalit, jonka tuloksen perusteella valittujen joukosta haetaan pormestariksi sopiva henkilö.

Kommentoi kirjoitusta.

Siirtyykö sote-ratkaisu jälleen?

Torstai 18.3.2021 klo 22.58 - Aarno Järvinen

Kuntalehti otsikoi 18.3.2021 ”Sote-rahoitusarvioiden päivitys viivästyy – Suuret kaupungit ilmaisivat jälleen tyytymättömyytensä rahoitusmalliin: ”Kaikki muutokset heikentävät toimintaedellytyksiä”.

Lehti jatkaa juttuaan ”Päivitetty kuntien ja sote-maakuntien rahoituslaskelma viivästyy suunnitellusta. Tuoretta laskelmaa saataneen odottaa toukokuuhun saakka.”

Laskelmia päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Edelliset laskelmat julkistettiin lokakuussa ja tarkoitus oli, että tämän vuoden ensimmäiset laskelmat olisi julkaistu helmi-maaliskuussa.

Kuntalehden haastattelussa finanssineuvos Markku Nissinen valtiovarainministeriöstä sanoo, että tarkkaa päivämäärää laskelmien julkaisulle ei vielä ole määritetty,

” Näillä näkymin katsotaan kehysvaihe ja otetaan sieltä mahdollisesti tulevat vaikutukset huomioon. Voi olla, että menee huhti-toukokuun vaihteeseen. Mutta mitään päätöstä ei ole vielä tehty.”

Tammikuussa Kuntalehdessä julkistetun aikataulun mukaan sote-lait pitäisi hyväksyä eduskunnassa kesäkuussa 2021 ja lakien pitäisi tulla voimaan 1.7.2021. Sote-valtuustojen vaalit on suunniteltu aivan alkuvuoteen 2022. Koska valtuustojen on ajateltu aloittavan 1.3.2022, vaalien pitäisi olla tammikuussa tai viimeistään aivan helmikuun alussa 2022. Siis mahdollisimman huono ajankohta vaalitaistelulle. Kyseessähän on mitä suurimmassa määrin paikallisvaalit kuntavaalien tapaan, joissa molemmissa päätetään ihmisten jokapäiväiseen arkeen liittyvistä asioista. Niissä jos missä ihmisten pitäisi päästä vaaliteltoille keskustelemaan ja kyselemään monia edelleen hämmentävästä, mutta kaikille niin tärkeästä asiasta, mitä maakuntasote tai ”hyvinvointialueet” jokaiselle tärkeiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudelle ja tavoitettavuudelle käytännössä merkitsevät.

Aikataulu ei tunnu uskottavalta, koska korona ja siitä toipumisesta huolehtiminen vie varmasti eduskunnan aikaa pitkälle kesään ja syksyyn.  Ja tietysti on edelleen mahdollista, että koko hanke kaatuu taas tälläkin kertaa. Niin isot epäilykset varsinkin isoilla kaupungeilla on rahoituksen suhteen.

Sote-ratkaisun vahva kriitikko pormestari Jan Vapaavuori totesi kuuden suurimman kaupungin järjestämässä talousseminaarissa viime viikolla: ”Olemme heikentämässä kaupunkien toimintaedellytyksiä ja pirstomassa laajaa keinovalikoimaa, joka kunnilla ja kaupungeilla on ollut. Kuljemme täydellisesti vastavirtaan suhteessa kansainväliseen kehitykseen.”

Espoon hallinto- ja kehitysjohtaja Markus Syrjänen sanoo puolestaan kaupunkien kritiikin kumpuavan siitä, että lähes kaikki uudistuksen tuomat muutokset ovat toimintaedellytysten heikennyksiä kaupungeille.

Isojen kaupunkien yhteisen näkemyksen yli on vahvankin hallituksen aika hankala kävellä, joten olisin valmis lyömään pienen vedon, että sote-lait eivät astu voimaan 1.7.2021. Se taas puolestaan tarkoittaa muidenkin suunniteltujen päivämäärien siirtymistä eteenpäin. Ja se puolestaan tarkoittaa, että Keusotekin jatkaisi nykyisenä kuntayhtymänä pitkälle ensi valtuustokauteen, ellei peräti sen yli. Se puolestaan nostaisi vahvasti keskusteluun vaatimukset pahasti epäonnistuneen Keusoten purkamisesta. Siinäpä olisi aineksia seuraavan valtuustokauden poliittiselle taistelulle, kun samanaikaisesti kuntien taloustilanne jälleen heikkenee kuntatalouden yllättäväksi pelastusrenkaaksi muodostuneiden koronatukien jäädessä pois.

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntavaalit siirrettiin sittenkin

Sunnuntai 7.3.2021 klo 23.24 - Aarno Järvinen

Kuntavaalien ehdokaslistat piti jättää 9.3.2021, ennakkoäänestys piti olla kotimaassa 7.-13.4.2021 ja varsinaisen vaalipäivän 18.4.2021. Nyt aikataulu onkin niin, että varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.6.2021 ja ennakkoäänestys kotimaassa tuplattiin kahdeksi viikoksi (26.5.–8.6.2021) mutta ulkomailla ennakkoäänestys vain neljä päivää (2.–5.6.2021).

Mielestäni oli ihan oikea päätös siirtää vaalit, vaikka äänestys äänestyspaikoilla varmasti olisikin pystytty hoitamaan terveysturvallisesti. Avoin kysymys oli kotiäänestyksen järjestäminen, nimenomaan mistä saada riittävästi vaalivirkailijoita sitä tekemään ja toinen avoimeksi jäänyt kysymys sairastuneiden ja eristykseen joutuneiden sekä karanteeniin määrättyjen äänestäminen. Näitä henkilöitähän olisi saattanut olla tuhansia. Siihen ei löytynyt toimivaa ratkaisua.

Siirtopäätös vaan tehtiin pari-kolme viikkoa myöhässä, mistä syntyi kuva paniikkireaktiosta ja media ja some sai oivan aiheen sättiä hallitusta ja virkamiehiä. Oikea sättimisen kohde olisi kovakorvaiset puoluesihteerit. Kaikki siirron elementit olivat tiedossa jo helmikuun puolivälissä jopa aikaisemmin, kun tartunnat lähtivät voimakkaaseen nousuun.

Kun sanoin, että oli aivan oikea päätös siirtää vaalit, tarkoitin siirtoa sinänsä, en valittuja uusia päiviä. Minun mielestäni vaalit olisi pitänyt siirtää joko lokakuulle 2021 tai peräti alkuvuoteen 2022.

Perustelen lyhyesti molemmat vaihtoehdot. Lokakuu on ollut perinteinen kuntavaalikuukausi, koska silloin uudet valtuustot voivat aloittaa vuoden alusta ja vanha valtuusto jatkaa tilikauden eli vuoden loppuun.  Se on luonnollinen vaihtoajankohta. 2016 vaalit päätettiin siirtää keväälle 2017, koska keväällä on ”mukavampi kampanjoida”. Ei ole. Se nähtiin nyt. Myöskään kesäkuun alku ei uuden valtuuston kannalta ole optimaalinen aloitus, koska väistämättä kesä menee tyhjä- tai ainakin puolikäynnillä.

Miksi kevättalvi 2022 olisi ollut hyvä ajankohta? No koska silloin kuvitellaan järjestettävän sotevaalit eli sote-maakuntien tai ”hyvinvointialueiden” valtuustovaalit. Nämä ja kuntavaalit on järkevä yhdistää ja Sipilän hallituksen maakuntahankkeessa yhtenä ideana olikin kunta- ja maakuntavaalien järjestäminen samanaikaisesti. Molemmissa ratkotaan paikallisia, ihmisiä lähellä olevia arjen asioita. Äänestysprosentti saataisiin (toivottavasti) samalla nousemaan. Pelkissä maakunta- tai sotevaaleissa se saattaisi helposti jäädä ”osuuskauppavaalien” tasolle. Viime Tradekan vaaleissa 2016 äänestysprosentti oli 30,4 ja HOK-Elannon vaaleissa 2020 puolestaan vain 19,3.  Vuoden 2017 kuntavaaleissa koko maan äänestysprosentti oli 58,9. Tosin vasta vuoden 1945 kuntavaaleissa päästiin ensimmäisen kerran yli 50 % Suomen itsenäisyyden aikana. Ennen itsenäisyyttä järjestetyt kuntavaalithan eivät olleet yleiset ja yhtäläiset, joten niitä ei voi verrata.

Miksi vuodelle 2022 siirto ei ole tullut keskusteluissa mitenkään esiin? Onko asia ymmärrettävä niin, että kukaan ei enää usko sote-lainsäädännön tulevan ulos eduskunnasta suunnitellussa aikataulussa eli kesäkuussa 2021 niin, että lait tulisivat voimaan 1.7.2021, kuten on aikataulutettu? Joten sotemaakuntavaalejakaan ei tule alkuvuodesta 2022? Yhdistetäänkö ne sitten eduskuntavaaleihin 2023, vai hajoaako koko sotelakipaketti taas pirstaleiksi perustuslakivaliokunnassa? Siinäpä kansalle jännitettävää.

Kommentoi kirjoitusta.

Mikä mättää Keusotessa? Osa yksi

Perjantai 26.2.2021 klo 19.52 - Aarno Järvinen

Kuntalehti otsikoi helmikuussa ”Työolojen kehittäminen ensiarvoista sote-alan työvoimapulaan reagoimisessa”. Jutun mukaan on keskeistä ymmärtää, että ilman riittävää henkilöstöä ei myöskään synny riittävästi laadukkaita sote-palveluja tulevaisuudessa.

Sosiaali- ja terveysalan työvoimatilanteen turvaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää parantaa alan vetovoimaa ja työn tekemisen olosuhteita, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Katsaus sote-alan työvoimaan -teemaraportissa.

Työvoiman saatavuus on satojatuhansia työllistävän sote-alan suuria lähitulevaisuuden haasteita ja joillain aloilla työvoimapula on jo nyt suuri.

Oman haasteensa työvoiman saatavuuteen tuo eläköityminen. Vuoteen 2030 mennessä kunta-alalta eläköityy Kevan arvion mukaan 180 000 henkilöä, mikä on noin kolmasosa kuntatyöntekijöistä. Sote-alalla eläköityminen on vielä voimakkaampaa: vuoteen 2035 mennessä arvioidaan terveyspalveluista siirtyvän Kuntalehden mukaan eläkkeelle 51 prosenttia työvoimasta ja sosiaalipalveluista 48 prosenttia. Johtopäätöksenä tästä jutussa oli, että pelkästään työvoiman määrää lisäämällä, organisaatioiden kokoa kasvattamalla tai koulutusmääriä nostamalla tavoitteisiin ei päästä. Keskeisintä on kehittää alan vetovoimaa ja työoloja.

Korona-aika on vielä tuonut omat erityishaasteensa ja lehdessä arvioidaan sote-alalla syntyneen kuormituksen jatkuvan vielä pitkään. Koronapandemian on todettu hoitoalan järjestöjen kyselyissä lisänneen hoitajien alanvaihtosuunnitelmia.

Lehden lainaamassa raportissa viitataan Academic Workin vuosittain julkaisemaan Young Professional Attraction Index (YPAI) -indeksiin, joka indeksi antaa kuvaa siitä, millaiset työpaikat ovat vetovoimaisia nuorten ammattilaisten näkökulmasta. Mielenkiintoisen työn, kulttuurin ja työilmapiirin lisäksi merkityksellisenä pidetään myös sitä, kuinka luotettava ja vastuullinen työnantaja on.

Työn merkityksellisyys on varmasta monelle alla työskentelevälle tärkeä motivaattori. Mutta alan kulttuuriin ja työilmapiiriin pitäisi kiinnittää paljon huomiota myös johtamisen näkökulmasta, lainatussa raportissa todetaan. Juttua lukiessani tästä tuli mieleeni Justin henkilöstön julkitulo Keski-Uusimaa -lehdessä 2.12.2020 julkaistussa mielipidekirjoituksessa, jossa 44 Justin entistä sekä nykyistä lääkäriä ja sairaanhoitajaa suomi kovin sanoin terveyskeskuksen nykyistä tilaa. Mielipidekirjoituksessa todetaan, että Justia vaivaa ”krooninen resurssipula ja johtamisen puute”. Toisena vastaavana juttuna tuli mieleen nuorten lääkäreiden tyytymättömyys Justiin työpaikkana. Keski-Uusimaa otsikoi 29.1.2021 ”Yhden tähden Just ei houkuttele lääkäreitä – Työn organisointi on huonoa eikä johtamiskulttuuri toimi"

Keravan terveyskeskus tuntuu päihittäneen Justin 6-0, koska Keravan terveyskeskus sai lääkäreiltä viisi tähteä, sillä siellä työkuorma on hallittavissa ja lääkäreiden perehdytys on hyvä. Työyhteisö on sellainen, jossa viihdytään ja opitaan uutta.

Kolmannesta vastaavalaisesta ongelmasta Keski-Uusimaa kirjoitti 25.2.2021 otsikolla ”Keusotessa pula puheterapeuteista”. Jutun mukaan ongelma alkoi 2019, kun sote-tuottamisvastuu siirtyi kunnilta Keusotelle. Tässäkin kyse on ilmiselvästi johtamisesta ja huonosta organisoinnista. Lehden mukaan puheterapeutteja on vaikea saada töihin Keusoteen monien epäkohtien vuoksi. Samaan aikaan hakijoita kyllä löytyy naapurikuntiin, joten syy ei ole siinä, ettei puheterapeutteja olisi.

Miten Keusote pystyy vastaamaan tuleviin työvoiman saatavuushaasteisiin, jos jo nyt johtamisongelmat aiheuttavat edellä todettuja vaikeuksia? Kyse ei tunnu olevan vain yksittäistapauksista, kun julkisuudessa näin usein puututaan epäkohtiin.

Luottamus Keusoteen on pahasti romahtanut ja nämä kolme esimerkkiä ovat yksi syy, mutta ei suinkaan ainoa luottamuksen rapautumiseen. Palailen niihin muihin syihin ja mistä ne mielestäni johtuvat, tarkemmin myöhemmissä kirjoituksissani. Keusote on mielenkiintoinen aihe ruodittavaksi monessakin mielessä.

Kommentoi kirjoitusta.

Netin käyttö lisääntyy, mutta verkkohuijaukset kasvavat nopeammin

Maanantai 15.2.2021 klo 19.44 - Aarno Järvinen

Erilaiset verkkohuijaukset yleistyvät hurjaa vauhtia ja tulevat entistä taitavimmiksi. Tämä alkaa olla ongelma jo kokeneemmallekin tietokoneen käyttäjälle. Ikäihmisille se on todellinen riesa, varsinkin jos tietokoneen käyttökokemusta on vähän ja muistikin vähän pätkii. Mutta kun maailma ja palvelut menevät vain entistä enemmän verkkoon. Kaikki löytyy netistä, mutta entä jos sinne ei enää uskalla mennä? Eikä siinä kaikki. IoT (Internet of Things) eli internetyhteys kodin laitteissa yleistyy koko ajan. Kohta kaikki kodin laitteet kahvinkeittimestä jääkaappiin ovat verkossa. Jääkaappisi ilmoittaa Sinulle, mitä tuot tänään kaupasta tai mitä perhe haluaa syödä. Kotimatkallasi kahvinkeitin panee pannun porisemaan, jotta Sinulle on tuoretta kahvia, kun tulet kotiin, koska autosi on kertonut sille, että olet ajamassa kohti kotia. Televisiosi tai kohta jopa pölynimurisi kuuntelee Sinua ja välittää tiedot eteenpäin, jotta Sinulle osataan kohdentaa oikeanlaisia mainoksia. Jo nyt Facebook ja Google tietävät monen ihmisen asiat paremmin kuin tämä itse.

Lahden Radioamatöörikerhon OH3AC kerhokirjeessä oli asiasta täyttä asiaa, jonka on koonnut tietoturvapäällikkö Seppo Pekonen, itsekin radioamatööri. Lainaan tiedotteen tähän ”opiksi ja ojennukseksi” kaikille, sillä jokaisen pitää tuntea kolme tärkeintä tietoturva-asiaa

Tietoverkkoon yhdistetyt kodinkoneet ovat teknisesti sama asia kuin tietokone tai puhelin, ja siten myös ne voidaan hakkeroida. Näin muistuttaa Helsingin Uutisten julkistamassa DNA:n tiedotteessa tietoturvapäällikkö Seppo Pekonen, OH3NJZ. Laitteita voidaan kaapata ja käyttää erilaisten verkkorikosten apuvälineinä. Laitteiden tietoturvallisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Kuvan tai äänen tallentamiseen liittyvät laitteet saattavat tallentaa sisältöä tuntemattomiin pilvipalveluihin.

Silloin sisältö on muualla kuin omassa hallinnassa. Kotiverkkojen sisäisiin tietoturvaratkaisuihin on tarpeen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Jokaisen pitäisi osata tietoturvan kolme perusasiaa:

1. Oman identiteetin suojaaminen verkkotoiminnassa on ykkössijalla tietoturvauhkien torjumisessa. Huolehdi siis käyttäjä -tunnuksista ja salasanoista. Eri palveluissa käytettävien salasanojen tulee olla riittävän vahvat ja toisistaan poikkeavat. Niiden hallintaan on olemassa hyviä työkaluja, joihin kannattaa tutustua.

2. Kyky tunnistaa huijausviestit on olennainen osa verkkoluku-taitoa. Huijausviestit kehittyvät nopeasti ja ne ovat usein vaikeasti tunnistettavia. Nyt hyväkään kieliasu ei takaa viestin aitoutta. Sisällössä oleviin epäjohdonmukaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota, esimerkiksi, miksi lähettäjä tietää vain sähköposti-osoitteen eikä oikeaa nimeä. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, hälytyskellojen pitää alkaa soida.

3. Tietoturvaa ja virusturvasovelluksia pitäisi päivittää säännöllisesti, sillä verkkorikolliset käyttävät hyväkseen sovellusten haavoittuvuuksia. Tätä voisi verrata esimerkiksi ulko-oveen, joka avataan poistuttaessa ja jätetään raolleen.

Tietoturvapäivitysten pitäminen ajan tasalla pätee myös älykodinkoneisiin. Kannattaa siis laitetta hankkiessaan varmistaa, että päivityksiä on saatavilla koko laitteen elinkaaren ajaksi, sillä aina näin ei ole.

Lisää aiheesta löytyy: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3436051

Kommentoi kirjoitusta.

Pitäisikö eri kunnilla olla erilaisia tehtäviä?

Torstai 11.2.2021 klo 20.48 - Aarno Järvinen

Kysymys "Pitäisikö eri kunnilla olla erilaisia tehtäviä?" esitetään tuoreessa Kuntalehdessä. Minusta kyllä. Kysymys ei ole toki uusi. Siitä on aina silloin tällöin puhuttu, mutta asia ei ole edennyt. Asia on noussut vahvemmin esiin nyt, kun sote-uudistus eli sote-maakunnat tai “hyvinvointialueet” muuttavat kunnan roolia merkittävästi.

 

Me vanhempi polvi muistamme hyvin vielä ajan, jolloin meillä oli kolmenlaisia kuntia, jotka myös tehtäviltään ja velvoitteiltaan erosivat tosistaan. Oli maalaiskuntia, kauppaloita ja kaupunkeja. Nykyisin on vain kuntia ja kunta voi itse päättää kutsuuko se itseään kaupungiksi.

Näin on syntynyt pinta-alaltaan suuria, mutta asukasluvultaan Jokelan kokoisia kaupunkeja, mutta toisaalta isotkin kunnat kuten Tuusula ja Nurmijärvi ovat halunneet pysyä maalaiskuntina. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Tuusulan pitääkin pysyä “maalaiskuntana”. Meillä ei ole sellaista keskustaajamaa, jota kehtaisi kutsua kaupungiksi. Ehkä joskus parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua on. Jää nähtäväksi. Siihen asti pysytään maalaiskuntana.  

Lehti kysyy edelleen “Entä onko pian luvassa hurja määrä uusia kuntaliitoksia?” Jos sote-uudistus toteutuu, uskon, että se vähentää kiinnostusta kuntaliitoksiin. Olin itsekin pitkään sillä kannalla, että Järvenpään, Keravan ja Tuusulan pitää yhdistyä uudelleen Suur-Tuusulaksi. Tämä oli lähellä jopa toteutua toistakymmenen vuoden takaisen Trio-selvityksen myötä.

Silloinen momentum päästettiin kuitenkin ohi ja se juna on nyt mennyt. Viime valtuustokauden ns. Kasikuntaselvityksen perimmäisenä tarkoituksena ei ollut kahdeksan kunnan liitos, vaan päinvastoin välttää kuntaliitokset asettamalla itse selvitysryhmä, koska uhkana oli, että valtio sen tekisi.  Olin vielä ennen viime kuntavaaleja kannattamassa kolmen kunnan liitosta. Mutta Kerava lähti omille teilleen ja liimautui Vantaan kylkeen, eikä Järvenpään kanssa asia edennyt. Nyt olen kuntaliitoksia vastaan täällä Keski-Uudellamaalla.

 

Samaisessa Kuntalehden numerossa aluetutkija Timo Aro esittää, että kaksoiskuntalaisuus pitäisi ehdottomasti toteuttaa. Tästäkin asiasta on puhuttu pitkään, mutta tuloksetta. Nyt asia on ajankohtaistunut koronan myötä, koska monet ovat muuttaneet mökeilleen koronaa pakoon ja etätyöt ovat mahdollistaneet kakkoskodissa asumisen jopa pidempään kuin siellä varsinaisessa kodissa.  Ja etenkin eläkeläiset ovat nyt korona-aikana viihtyneet hyvinkin pitkään mökeillään. Mutta nämä mökkikunnat eivät ole siitä mitenkään hyötyneet, paitsi mökkikuntaan jääneiden ostoseurojen muodossa. Mahdollisuus olla kahdessa kunnassa asukkaana ja kirjoilla toisi mahdollisuuden jakaa myös kuntaveroäyrit kahden kunnan kesken. Asia ei tietysti ole yksinkertainen. Monta kysymystä nousee esiin, mm nyt kuntavaalien alla. Saisiko tällainen “kaksoiskuntalainen” myös äänestää kahdessa kunnassa?

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »