Yhteystiedot

Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800

Uutiset

21.11.2020Aarno jatkaa Jokelan Eläkkeensaajien puheenjohtajanaLue lisää »23.12.2018Aarno jatkaa Jokelan Eläkkeensaajien puheenjohtajanaLue lisää »22.12.2018Aarno Järvinen uuden Hyte-lautakunnan puheenjohtajaksiLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Valtuuston huhtikuun etäilta

Tiistai 20.4.2021 klo 10:15 - Aarno Järvinen

Kunnanvaltuuston etäkokoukset ovat jo muodostuneet niin tavaksi, ettei muuta enää osaa odottaa, vaikka kylläkin kaipaa. Tätä valtuustokautta on näillä näkymin jäljettä kaksi kokousta, toukokuussa ja kesäkuussa. Uusi valtuusto aloittaa elokuun alussa, jos korona ei taas tee tepposia. 

Maanantaina valtuusto kokoontui huhtikuun kokoukseensa etänä muutaman valtuutetun ollessa paikalla Rykmentinpuiston ruokalassa. Saa nähdä, miten uusi valtuusto alkaa kokoontua, jos paikallaolokokoukset elokuusta alkaen mahdollistuvat. 

Eilen lista oli varsin vaatimaton, joka enteilee aika tiivistä ja asiatäyteistä loppurykäystä kahteen viimeiseen kokoukseen. 

Listalle merkittyjen asioiden lisäksi Keusoten Paula Kosonen antoi ajankohtaisen koronakatsauksen kertoen tautitilanteen kehityksestä ja tämän hetken tilanteesta Tuusulassa ja Keusoten alueella sekä rokotustilanteesta. Käytin tietysti tilaisuutta hyväkseni ja kysyin, miksi Jokelassa ja Kellokoskella ei ole rokotettu kuin muutamia, vaikka niin luvattiin tapahtuvan, kun asiaan puututtiin mm Jokelan Eläkkeensaajien ja Kellokosken Eläkeläisten toimesta. Tivasin kuinka paljon Jokelassa ja Kellokoskella on rokotettu verrattuna Hyrylän rokotuksiin. Vastausta en saanut. Kari Frimanin mukaan Jokelaan on annettu vain pari aikaa. Kosonen ei siis pystynyt vastaamaan rokotusmääriin Jokelassa ja Kellokoskella, mutta kertoi aivan oikein, että kaikki voivat hakea rokotuksen myös Järvenpään Justista tai Hyvinkään lukion rokotuspisteestä. Muutaman valtuutetut kertoivatkin tätä mahdollisuutta käyttäneensäkin. Tämä mahdollisuus ei ollut alussa ainakaan jokelalaisten ikäihmisten tiedossa, joita kutsuttiin rokotukselle Hyrylään, eikä muuta vaihtoehtoa tarjottu. 

Muistutin myös Keusoten ympäristövastuusta laskuesimerkillä, että jos 2000 pohjoistuusulalaista käy hakemassa rokotuksen henkilöautokyydillä Hyrylästä, se tekee karkeasti 2000x 2x20km=80.000 km ja siihen toisesta rokotuskerrasta toiset 80.000 km eli 160.000 täysin turhaa ajokilometriä, kun rokotukset olisi voitu sekä Jokelassa että Kellokoskella antaa omalla kylällä. 

Antti Kaikkonen puolestaan kertoi valtakunnan hallituksen neuvottelevan tänään tiistaina Suomen exit-strategiasta ja esillä olevan mm kulttuuritapahtumien avaaminen. 

Tämä koronainfo olikin illan eniten keskustelua herättänyt asia, vaikka se ei ollut edes esityslistalla. Itse lista olikin varsin vaatimaton.     

Ensin listan asioista käsiteltiin talousarvion 2020 sitovien määrärahojen ylitykset. Asia oli ollut esillä torstain valtuustoinfossa, joten ilman keskustelua  

Valtuusto päätti hyväksyä esitetyt, summiltaan varsin pienet talousarvion määrärahojen ylitykset: kuntatoimiala/kunnanviraston johto; toimintakatteen ylitys 0,65 milj. euroa kunnanhallitus, myyntivoittojen alitus 0,55 milj. Euroa. Sekä investointien osalta: kiinteät rakenteet ja laitteet, määrärahojen ylitys 0,35 milj. euroa sekä tulojen alitus 0,90 milj. euroa.

Aika lyhyellä keskustelulla selvittiin myös Tuusulan Jäähalli Oy:n osakkeiden ostamisesta Tuusulan kunnalle, jossa päätettiin lisätä vuoden 2021 talousarvioon 270 000 euron määräraha Tuusulan Jäähalli Oy:n osakkeiden hankintaa varten, koska tämäkin asia oli käyty läpi valtuustoinfossa.  Arto Nätkynmäki kysyi kunnan lunastusoikeudesta loppujen osakkeiden osalta nyt, kun kunnan omistusosuus nousee yli 90 prosenttiin. Kuten Arto itsekin oli arvellut, lunastusvelvollisuudella ei ole aikarajaa. 

Seuraavaksi siirryttiinkin jo “tappamaan” joukko aloitteita. Ensimmäisenä Ilona Toivasen aloite “Seinämaalauksia Jokelan asematunneliin”. Toisena Kari Frimanin aloite “Jokelan ulkoilureittien parantaminen”. Keskustelussa Kari moitti kuntaa ihan aiheellisesti Lepokallion, Tuusulan korkeimman kohdan ulkoilu- ja hiihtolenkin menetyksestä, kun maanomistajan kanssa ei aikanaan käyty asiasta neuvotteluja. Minä puolestani kehuin Jokelan ulkoilureittien kunnossapitoa, joka Jari Kuusraisen ansiosta on ollut erinomaisen hyvässä hoidossa, ja josta jokelalaisilta on tullut myönteistä palautetta.

Sitten jatkettiin aloitteilla “Koulukiusaamiseen puututtava entistä tehokkaammin”,   

“Mielenterveyden ensiapukoulutus oppilaille ja opettajille”, “Kellokosken uimarannan siisteydestä huolehtiminen ja välinevuokrauksen järjestäminen kesätyövoiman avulla” sekä “Ruotsinkylän tutkimusmetsän virkistyskäytön lisääminen”. Näissä kiiteltiin aloitteiden nopeaa valmistelua. Aloitteiden “katoamisesta” joidenkin viranhaltijoiden pöytälaatikkoon on aiemmin useinkin moitittu, mutta toivottavasti kunnassa nyt otetaan “loppukiri” ja valtaosa tämän valtuustokauden aikana ja muutama edelliselläkin kaudella jätetty aloitteet saadaan käsitellyksi ennen valtuustokauden vaihtumista. 

Lopuksi olikin vuorossa taas pinkka uusia aloitteita:    

Aloite Rykmentinpuiston osayleiskaava avaamiseksi 

Aloite pakolaisten kotouttamisohjelmaan liittyen 

Aloite metsien euromääräisistä tuottotavoitteista luopumiseksi 

Aloite roskisten tarpeen selvittämiseksi kuntalaisilta. 

Näin oli asiat saatu “pakettiin” ja iltaa jäi vielä muihinkin askareisiin. Vaalit lähestyvät ja varmaan loput kaksi kokousta venyvät selvästi pidemmiksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Miksi pormestarista ei äänestetä erikseen

Lauantai 10.4.2021 klo 23:04 - Aarno Järvinen

Hannu Hämäläinen ehdotti Helsingin Sanomien Lukijan mielipide -palstalla 9.3.2021, että äänestetään pormestarista erikseen.

Hän tietysti tarkoitti kirjoituksellaan Helsingin pormestaria ja totesi, että Helsingissä kuntavaalit ja pormestarinvaali tulisi järjestää erikseen. Toki saman kysymyksen voisi esittää muidenkin pormestarikunnille. Hämäläinen kysyi ”Jos kannattamani puolueen pormestariehdokas ei ole sellainen henkilö, jonka haluaisin pormestariksi, niin kumpaako äänestän?”

Hän jatkoi ehdottamalla, että pormestariäänestys voitaisiin järjestää kuntavaalien yhteydessä. ”Annetaan yksi ääni kuntavaaliehdokkaalle ja toinen pormestariehdokkaalle. Jos pormestarin valinta tapahtuisi tällä tavalla asukkaiden toimesta, pormestariehdokkaaksi voisi ryhtyä kuka tahansa ilman puoluepoliittista sitoutumista.”

Kirjoituksessaan hän kysyi edelleen ”Kuinka demokraattista on, että suurin valtuustoryhmä saa lähes varmasti oman ehdokkaansa pormestariksi? Muutos lisäisi todennäköisesti myös äänestysaktiivisuutta.”

Nykyinen pormestarijärjestelmä on Suomessa niin uusi, etteivät kaikki ole täysin ymmärtäneet, mitä se tarkoittaa. Pormestarijärjestelmä sinällään on Suomessakin vanha käytäntö, joka tuli tänne Saksasta 1300-luvulla, mutta jäi pitkäksi aikaa unholaan. Euroopassahan se on varsin yleinen eri maissa hieman eri variaatioin. Suomessa otti nykyisen kuntalain mukaisen pormestarijärjestelmän ensimmäisenä käyttöön Tampere vuonna 2007. Toisena oli Pirkkala ja pronssisijalle kiri Tuusula, joka voitti Helsingin viikolla nykyisen valtuustokauden alussa.

En tässä mene sen perusteellisemmin pormestarijärjestelmän hyviin ja huonoihin puoliin, niistä joskus toiste. Kommentoin vain tuon yllä lainatun yleisöosastokirjoituksen kahta väärinymmärrystä.

Miksi ei voida äänestää erikseen kuntavaaleissa valtuutetuista ja erikseen pormestarista? Entä jos pormestari eroaisi tai erotettaisiin kesken kauden? Valittaisiinko uudeksi pormestariksi toiseksi eniten ääniä saanut vai järjestettäisiinkö uusi pormestarivaali kesken vaalikauden vai valitsisiko valtuusto siinä tapauksessa uuden pormestarin?  Jälkimmäisessä tapauksessa valtuusto voisi vaikka saman tien kumota erillisen pormestarivaalin tuloksen antamalla vaalissa voittaneelle pormestarille epäluottamuslauseen. Ei kuulosta kovin järkevältä, vaikka ei toki pormestareita käytännössä alvariinsa eroteta. Niin on tapahtunut tähän mennessä kerran Pirkkalassa. Pormestari joutuu eroamaan, jos hän menettää valtuuston enemmistön luottamuksen. Kunnanjohtajan erottamiseen vaaditaan valtuustossa määräenemmistö (2/3) ja koska lähes kaikilla kunnanjohtajilla on nykyisin johtajasopimus, erottamisesta seuraisi kunnalle taloudellisia menetyksiä, ellei kunnanjohtajaa eroteta hänen tekemänsä rikoksen seurauksena.

Olisiko erillisellä vaalilla valittu pormestari kuitenkin valtuutettu, vaikka hän ei olisi ollut edes ehdolla valtuustovaalissa tai ei tulisi yllättäen siinä valituksi? Olisi varmaan aika outo tilanne, jos erillisen pormestarivaalin voittanut henkilö ei pääsisi valtuustovaalissa läpi. Ei kovin todennäköinen tilanne, mutta mahdollinen, koska ihmiset saattaisivat jättää äänestämättä häntä ”tuplasti”. Vai olisiko hän molemmissa tapauksissa ”vain” kunnanhallituksen puheenjohtaja. Tilanne, joka nykyisinkin toki on mahdollinen, joskin harvinainen. Kunnanhallituksen jäsentenhän ei tarvitse olla valtuutettuja.

Toinen väärinymmärrys sisältyy lauseeseen ”Kuinka demokraattista on, että suurin valtuustoryhmä saa lähes varmasti oman ehdokkaansa pormestariksi? Mistä tulee oletus, että suurin ryhmä saa aina pormestarin paikan? Pormestarihan voi tulla vaikka pienimmästä ryhmästä, jos hän henkilönä saa valtuuston enemmistön luottamuksen. Jos valtuuston voimasuhteet ovat hyvin tasan, esim.  kolmella suurimmalla ryhmällä on kaikilla yhtä monta valtuutettua, pormestari haettaisiin varmasti muualtakin kuin siitä ryhmästä, joka ehkä muutaman äänen turvin on se suurin.

Minusta pormestarijärjestelmä on hyvä ja osoittanut jo Tuusulassakin toimivuutensa Tampereesta puhumattakaan. Mutta se on myös niin uusi, että kaikkia ”kommervenkkejä” ei ole vielä tullut vastaan eikä jouduttu kokeilemaan. Tärkeintä on, että pormestariksi valikoituu taustaryhmästä riippumatta henkilö, johon valtuusto voi luottaa ja joka saa asioita tapahtumaan. En kannata erillistä pormestarivaalia enkä edes ”pormestariehdokaskärjellä” vaaleihin lähtemistä. Kuntavaalit ovat paikallisvaalit, jonka tuloksen perusteella valittujen joukosta haetaan pormestariksi sopiva henkilö.

Kommentoi kirjoitusta.

Siirtyykö sote-ratkaisu jälleen?

Torstai 18.3.2021 klo 22:58 - Aarno Järvinen

Kuntalehti otsikoi 18.3.2021 ”Sote-rahoitusarvioiden päivitys viivästyy – Suuret kaupungit ilmaisivat jälleen tyytymättömyytensä rahoitusmalliin: ”Kaikki muutokset heikentävät toimintaedellytyksiä”.

Lehti jatkaa juttuaan ”Päivitetty kuntien ja sote-maakuntien rahoituslaskelma viivästyy suunnitellusta. Tuoretta laskelmaa saataneen odottaa toukokuuhun saakka.”

Laskelmia päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Edelliset laskelmat julkistettiin lokakuussa ja tarkoitus oli, että tämän vuoden ensimmäiset laskelmat olisi julkaistu helmi-maaliskuussa.

Kuntalehden haastattelussa finanssineuvos Markku Nissinen valtiovarainministeriöstä sanoo, että tarkkaa päivämäärää laskelmien julkaisulle ei vielä ole määritetty,

” Näillä näkymin katsotaan kehysvaihe ja otetaan sieltä mahdollisesti tulevat vaikutukset huomioon. Voi olla, että menee huhti-toukokuun vaihteeseen. Mutta mitään päätöstä ei ole vielä tehty.”

Tammikuussa Kuntalehdessä julkistetun aikataulun mukaan sote-lait pitäisi hyväksyä eduskunnassa kesäkuussa 2021 ja lakien pitäisi tulla voimaan 1.7.2021. Sote-valtuustojen vaalit on suunniteltu aivan alkuvuoteen 2022. Koska valtuustojen on ajateltu aloittavan 1.3.2022, vaalien pitäisi olla tammikuussa tai viimeistään aivan helmikuun alussa 2022. Siis mahdollisimman huono ajankohta vaalitaistelulle. Kyseessähän on mitä suurimmassa määrin paikallisvaalit kuntavaalien tapaan, joissa molemmissa päätetään ihmisten jokapäiväiseen arkeen liittyvistä asioista. Niissä jos missä ihmisten pitäisi päästä vaaliteltoille keskustelemaan ja kyselemään monia edelleen hämmentävästä, mutta kaikille niin tärkeästä asiasta, mitä maakuntasote tai ”hyvinvointialueet” jokaiselle tärkeiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudelle ja tavoitettavuudelle käytännössä merkitsevät.

Aikataulu ei tunnu uskottavalta, koska korona ja siitä toipumisesta huolehtiminen vie varmasti eduskunnan aikaa pitkälle kesään ja syksyyn.  Ja tietysti on edelleen mahdollista, että koko hanke kaatuu taas tälläkin kertaa. Niin isot epäilykset varsinkin isoilla kaupungeilla on rahoituksen suhteen.

Sote-ratkaisun vahva kriitikko pormestari Jan Vapaavuori totesi kuuden suurimman kaupungin järjestämässä talousseminaarissa viime viikolla: ”Olemme heikentämässä kaupunkien toimintaedellytyksiä ja pirstomassa laajaa keinovalikoimaa, joka kunnilla ja kaupungeilla on ollut. Kuljemme täydellisesti vastavirtaan suhteessa kansainväliseen kehitykseen.”

Espoon hallinto- ja kehitysjohtaja Markus Syrjänen sanoo puolestaan kaupunkien kritiikin kumpuavan siitä, että lähes kaikki uudistuksen tuomat muutokset ovat toimintaedellytysten heikennyksiä kaupungeille.

Isojen kaupunkien yhteisen näkemyksen yli on vahvankin hallituksen aika hankala kävellä, joten olisin valmis lyömään pienen vedon, että sote-lait eivät astu voimaan 1.7.2021. Se taas puolestaan tarkoittaa muidenkin suunniteltujen päivämäärien siirtymistä eteenpäin. Ja se puolestaan tarkoittaa, että Keusotekin jatkaisi nykyisenä kuntayhtymänä pitkälle ensi valtuustokauteen, ellei peräti sen yli. Se puolestaan nostaisi vahvasti keskusteluun vaatimukset pahasti epäonnistuneen Keusoten purkamisesta. Siinäpä olisi aineksia seuraavan valtuustokauden poliittiselle taistelulle, kun samanaikaisesti kuntien taloustilanne jälleen heikkenee kuntatalouden yllättäväksi pelastusrenkaaksi muodostuneiden koronatukien jäädessä pois.

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntavaalit siirrettiin sittenkin

Sunnuntai 7.3.2021 klo 23:24 - Aarno Järvinen

Kuntavaalien ehdokaslistat piti jättää 9.3.2021, ennakkoäänestys piti olla kotimaassa 7.-13.4.2021 ja varsinaisen vaalipäivän 18.4.2021. Nyt aikataulu onkin niin, että varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.6.2021 ja ennakkoäänestys kotimaassa tuplattiin kahdeksi viikoksi (26.5.–8.6.2021) mutta ulkomailla ennakkoäänestys vain neljä päivää (2.–5.6.2021).

Mielestäni oli ihan oikea päätös siirtää vaalit, vaikka äänestys äänestyspaikoilla varmasti olisikin pystytty hoitamaan terveysturvallisesti. Avoin kysymys oli kotiäänestyksen järjestäminen, nimenomaan mistä saada riittävästi vaalivirkailijoita sitä tekemään ja toinen avoimeksi jäänyt kysymys sairastuneiden ja eristykseen joutuneiden sekä karanteeniin määrättyjen äänestäminen. Näitä henkilöitähän olisi saattanut olla tuhansia. Siihen ei löytynyt toimivaa ratkaisua.

Siirtopäätös vaan tehtiin pari-kolme viikkoa myöhässä, mistä syntyi kuva paniikkireaktiosta ja media ja some sai oivan aiheen sättiä hallitusta ja virkamiehiä. Oikea sättimisen kohde olisi kovakorvaiset puoluesihteerit. Kaikki siirron elementit olivat tiedossa jo helmikuun puolivälissä jopa aikaisemmin, kun tartunnat lähtivät voimakkaaseen nousuun.

Kun sanoin, että oli aivan oikea päätös siirtää vaalit, tarkoitin siirtoa sinänsä, en valittuja uusia päiviä. Minun mielestäni vaalit olisi pitänyt siirtää joko lokakuulle 2021 tai peräti alkuvuoteen 2022.

Perustelen lyhyesti molemmat vaihtoehdot. Lokakuu on ollut perinteinen kuntavaalikuukausi, koska silloin uudet valtuustot voivat aloittaa vuoden alusta ja vanha valtuusto jatkaa tilikauden eli vuoden loppuun.  Se on luonnollinen vaihtoajankohta. 2016 vaalit päätettiin siirtää keväälle 2017, koska keväällä on ”mukavampi kampanjoida”. Ei ole. Se nähtiin nyt. Myöskään kesäkuun alku ei uuden valtuuston kannalta ole optimaalinen aloitus, koska väistämättä kesä menee tyhjä- tai ainakin puolikäynnillä.

Miksi kevättalvi 2022 olisi ollut hyvä ajankohta? No koska silloin kuvitellaan järjestettävän sotevaalit eli sote-maakuntien tai ”hyvinvointialueiden” valtuustovaalit. Nämä ja kuntavaalit on järkevä yhdistää ja Sipilän hallituksen maakuntahankkeessa yhtenä ideana olikin kunta- ja maakuntavaalien järjestäminen samanaikaisesti. Molemmissa ratkotaan paikallisia, ihmisiä lähellä olevia arjen asioita. Äänestysprosentti saataisiin (toivottavasti) samalla nousemaan. Pelkissä maakunta- tai sotevaaleissa se saattaisi helposti jäädä ”osuuskauppavaalien” tasolle. Viime Tradekan vaaleissa 2016 äänestysprosentti oli 30,4 ja HOK-Elannon vaaleissa 2020 puolestaan vain 19,3.  Vuoden 2017 kuntavaaleissa koko maan äänestysprosentti oli 58,9. Tosin vasta vuoden 1945 kuntavaaleissa päästiin ensimmäisen kerran yli 50 % Suomen itsenäisyyden aikana. Ennen itsenäisyyttä järjestetyt kuntavaalithan eivät olleet yleiset ja yhtäläiset, joten niitä ei voi verrata.

Miksi vuodelle 2022 siirto ei ole tullut keskusteluissa mitenkään esiin? Onko asia ymmärrettävä niin, että kukaan ei enää usko sote-lainsäädännön tulevan ulos eduskunnasta suunnitellussa aikataulussa eli kesäkuussa 2021 niin, että lait tulisivat voimaan 1.7.2021, kuten on aikataulutettu? Joten sotemaakuntavaalejakaan ei tule alkuvuodesta 2022? Yhdistetäänkö ne sitten eduskuntavaaleihin 2023, vai hajoaako koko sotelakipaketti taas pirstaleiksi perustuslakivaliokunnassa? Siinäpä kansalle jännitettävää.

Kommentoi kirjoitusta.

Mikä mättää Keusotessa? Osa yksi

Perjantai 26.2.2021 klo 19:52 - Aarno Järvinen

Kuntalehti otsikoi helmikuussa ”Työolojen kehittäminen ensiarvoista sote-alan työvoimapulaan reagoimisessa”. Jutun mukaan on keskeistä ymmärtää, että ilman riittävää henkilöstöä ei myöskään synny riittävästi laadukkaita sote-palveluja tulevaisuudessa.

Sosiaali- ja terveysalan työvoimatilanteen turvaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää parantaa alan vetovoimaa ja työn tekemisen olosuhteita, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Katsaus sote-alan työvoimaan -teemaraportissa.

Työvoiman saatavuus on satojatuhansia työllistävän sote-alan suuria lähitulevaisuuden haasteita ja joillain aloilla työvoimapula on jo nyt suuri.

Oman haasteensa työvoiman saatavuuteen tuo eläköityminen. Vuoteen 2030 mennessä kunta-alalta eläköityy Kevan arvion mukaan 180 000 henkilöä, mikä on noin kolmasosa kuntatyöntekijöistä. Sote-alalla eläköityminen on vielä voimakkaampaa: vuoteen 2035 mennessä arvioidaan terveyspalveluista siirtyvän Kuntalehden mukaan eläkkeelle 51 prosenttia työvoimasta ja sosiaalipalveluista 48 prosenttia. Johtopäätöksenä tästä jutussa oli, että pelkästään työvoiman määrää lisäämällä, organisaatioiden kokoa kasvattamalla tai koulutusmääriä nostamalla tavoitteisiin ei päästä. Keskeisintä on kehittää alan vetovoimaa ja työoloja.

Korona-aika on vielä tuonut omat erityishaasteensa ja lehdessä arvioidaan sote-alalla syntyneen kuormituksen jatkuvan vielä pitkään. Koronapandemian on todettu hoitoalan järjestöjen kyselyissä lisänneen hoitajien alanvaihtosuunnitelmia.

Lehden lainaamassa raportissa viitataan Academic Workin vuosittain julkaisemaan Young Professional Attraction Index (YPAI) -indeksiin, joka indeksi antaa kuvaa siitä, millaiset työpaikat ovat vetovoimaisia nuorten ammattilaisten näkökulmasta. Mielenkiintoisen työn, kulttuurin ja työilmapiirin lisäksi merkityksellisenä pidetään myös sitä, kuinka luotettava ja vastuullinen työnantaja on.

Työn merkityksellisyys on varmasta monelle alla työskentelevälle tärkeä motivaattori. Mutta alan kulttuuriin ja työilmapiiriin pitäisi kiinnittää paljon huomiota myös johtamisen näkökulmasta, lainatussa raportissa todetaan. Juttua lukiessani tästä tuli mieleeni Justin henkilöstön julkitulo Keski-Uusimaa -lehdessä 2.12.2020 julkaistussa mielipidekirjoituksessa, jossa 44 Justin entistä sekä nykyistä lääkäriä ja sairaanhoitajaa suomi kovin sanoin terveyskeskuksen nykyistä tilaa. Mielipidekirjoituksessa todetaan, että Justia vaivaa ”krooninen resurssipula ja johtamisen puute”. Toisena vastaavana juttuna tuli mieleen nuorten lääkäreiden tyytymättömyys Justiin työpaikkana. Keski-Uusimaa otsikoi 29.1.2021 ”Yhden tähden Just ei houkuttele lääkäreitä – Työn organisointi on huonoa eikä johtamiskulttuuri toimi"

Keravan terveyskeskus tuntuu päihittäneen Justin 6-0, koska Keravan terveyskeskus sai lääkäreiltä viisi tähteä, sillä siellä työkuorma on hallittavissa ja lääkäreiden perehdytys on hyvä. Työyhteisö on sellainen, jossa viihdytään ja opitaan uutta.

Kolmannesta vastaavalaisesta ongelmasta Keski-Uusimaa kirjoitti 25.2.2021 otsikolla ”Keusotessa pula puheterapeuteista”. Jutun mukaan ongelma alkoi 2019, kun sote-tuottamisvastuu siirtyi kunnilta Keusotelle. Tässäkin kyse on ilmiselvästi johtamisesta ja huonosta organisoinnista. Lehden mukaan puheterapeutteja on vaikea saada töihin Keusoteen monien epäkohtien vuoksi. Samaan aikaan hakijoita kyllä löytyy naapurikuntiin, joten syy ei ole siinä, ettei puheterapeutteja olisi.

Miten Keusote pystyy vastaamaan tuleviin työvoiman saatavuushaasteisiin, jos jo nyt johtamisongelmat aiheuttavat edellä todettuja vaikeuksia? Kyse ei tunnu olevan vain yksittäistapauksista, kun julkisuudessa näin usein puututaan epäkohtiin.

Luottamus Keusoteen on pahasti romahtanut ja nämä kolme esimerkkiä ovat yksi syy, mutta ei suinkaan ainoa luottamuksen rapautumiseen. Palailen niihin muihin syihin ja mistä ne mielestäni johtuvat, tarkemmin myöhemmissä kirjoituksissani. Keusote on mielenkiintoinen aihe ruodittavaksi monessakin mielessä.

Kommentoi kirjoitusta.

Netin käyttö lisääntyy, mutta verkkohuijaukset kasvavat nopeammin

Maanantai 15.2.2021 klo 19:44 - Aarno Järvinen

Erilaiset verkkohuijaukset yleistyvät hurjaa vauhtia ja tulevat entistä taitavimmiksi. Tämä alkaa olla ongelma jo kokeneemmallekin tietokoneen käyttäjälle. Ikäihmisille se on todellinen riesa, varsinkin jos tietokoneen käyttökokemusta on vähän ja muistikin vähän pätkii. Mutta kun maailma ja palvelut menevät vain entistä enemmän verkkoon. Kaikki löytyy netistä, mutta entä jos sinne ei enää uskalla mennä? Eikä siinä kaikki. IoT (Internet of Things) eli internetyhteys kodin laitteissa yleistyy koko ajan. Kohta kaikki kodin laitteet kahvinkeittimestä jääkaappiin ovat verkossa. Jääkaappisi ilmoittaa Sinulle, mitä tuot tänään kaupasta tai mitä perhe haluaa syödä. Kotimatkallasi kahvinkeitin panee pannun porisemaan, jotta Sinulle on tuoretta kahvia, kun tulet kotiin, koska autosi on kertonut sille, että olet ajamassa kohti kotia. Televisiosi tai kohta jopa pölynimurisi kuuntelee Sinua ja välittää tiedot eteenpäin, jotta Sinulle osataan kohdentaa oikeanlaisia mainoksia. Jo nyt Facebook ja Google tietävät monen ihmisen asiat paremmin kuin tämä itse.

Lahden Radioamatöörikerhon OH3AC kerhokirjeessä oli asiasta täyttä asiaa, jonka on koonnut tietoturvapäällikkö Seppo Pekonen, itsekin radioamatööri. Lainaan tiedotteen tähän ”opiksi ja ojennukseksi” kaikille, sillä jokaisen pitää tuntea kolme tärkeintä tietoturva-asiaa

Tietoverkkoon yhdistetyt kodinkoneet ovat teknisesti sama asia kuin tietokone tai puhelin, ja siten myös ne voidaan hakkeroida. Näin muistuttaa Helsingin Uutisten julkistamassa DNA:n tiedotteessa tietoturvapäällikkö Seppo Pekonen, OH3NJZ. Laitteita voidaan kaapata ja käyttää erilaisten verkkorikosten apuvälineinä. Laitteiden tietoturvallisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Kuvan tai äänen tallentamiseen liittyvät laitteet saattavat tallentaa sisältöä tuntemattomiin pilvipalveluihin.

Silloin sisältö on muualla kuin omassa hallinnassa. Kotiverkkojen sisäisiin tietoturvaratkaisuihin on tarpeen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Jokaisen pitäisi osata tietoturvan kolme perusasiaa:

1. Oman identiteetin suojaaminen verkkotoiminnassa on ykkössijalla tietoturvauhkien torjumisessa. Huolehdi siis käyttäjä -tunnuksista ja salasanoista. Eri palveluissa käytettävien salasanojen tulee olla riittävän vahvat ja toisistaan poikkeavat. Niiden hallintaan on olemassa hyviä työkaluja, joihin kannattaa tutustua.

2. Kyky tunnistaa huijausviestit on olennainen osa verkkoluku-taitoa. Huijausviestit kehittyvät nopeasti ja ne ovat usein vaikeasti tunnistettavia. Nyt hyväkään kieliasu ei takaa viestin aitoutta. Sisällössä oleviin epäjohdonmukaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota, esimerkiksi, miksi lähettäjä tietää vain sähköposti-osoitteen eikä oikeaa nimeä. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, hälytyskellojen pitää alkaa soida.

3. Tietoturvaa ja virusturvasovelluksia pitäisi päivittää säännöllisesti, sillä verkkorikolliset käyttävät hyväkseen sovellusten haavoittuvuuksia. Tätä voisi verrata esimerkiksi ulko-oveen, joka avataan poistuttaessa ja jätetään raolleen.

Tietoturvapäivitysten pitäminen ajan tasalla pätee myös älykodinkoneisiin. Kannattaa siis laitetta hankkiessaan varmistaa, että päivityksiä on saatavilla koko laitteen elinkaaren ajaksi, sillä aina näin ei ole.

Lisää aiheesta löytyy: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3436051

Kommentoi kirjoitusta.

Pitäisikö eri kunnilla olla erilaisia tehtäviä?

Torstai 11.2.2021 klo 20:48 - Aarno Järvinen

Kysymys "Pitäisikö eri kunnilla olla erilaisia tehtäviä?" esitetään tuoreessa Kuntalehdessä. Minusta kyllä. Kysymys ei ole toki uusi. Siitä on aina silloin tällöin puhuttu, mutta asia ei ole edennyt. Asia on noussut vahvemmin esiin nyt, kun sote-uudistus eli sote-maakunnat tai “hyvinvointialueet” muuttavat kunnan roolia merkittävästi.

 

Me vanhempi polvi muistamme hyvin vielä ajan, jolloin meillä oli kolmenlaisia kuntia, jotka myös tehtäviltään ja velvoitteiltaan erosivat tosistaan. Oli maalaiskuntia, kauppaloita ja kaupunkeja. Nykyisin on vain kuntia ja kunta voi itse päättää kutsuuko se itseään kaupungiksi.

Näin on syntynyt pinta-alaltaan suuria, mutta asukasluvultaan Jokelan kokoisia kaupunkeja, mutta toisaalta isotkin kunnat kuten Tuusula ja Nurmijärvi ovat halunneet pysyä maalaiskuntina. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Tuusulan pitääkin pysyä “maalaiskuntana”. Meillä ei ole sellaista keskustaajamaa, jota kehtaisi kutsua kaupungiksi. Ehkä joskus parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua on. Jää nähtäväksi. Siihen asti pysytään maalaiskuntana.  

Lehti kysyy edelleen “Entä onko pian luvassa hurja määrä uusia kuntaliitoksia?” Jos sote-uudistus toteutuu, uskon, että se vähentää kiinnostusta kuntaliitoksiin. Olin itsekin pitkään sillä kannalla, että Järvenpään, Keravan ja Tuusulan pitää yhdistyä uudelleen Suur-Tuusulaksi. Tämä oli lähellä jopa toteutua toistakymmenen vuoden takaisen Trio-selvityksen myötä.

Silloinen momentum päästettiin kuitenkin ohi ja se juna on nyt mennyt. Viime valtuustokauden ns. Kasikuntaselvityksen perimmäisenä tarkoituksena ei ollut kahdeksan kunnan liitos, vaan päinvastoin välttää kuntaliitokset asettamalla itse selvitysryhmä, koska uhkana oli, että valtio sen tekisi.  Olin vielä ennen viime kuntavaaleja kannattamassa kolmen kunnan liitosta. Mutta Kerava lähti omille teilleen ja liimautui Vantaan kylkeen, eikä Järvenpään kanssa asia edennyt. Nyt olen kuntaliitoksia vastaan täällä Keski-Uudellamaalla.

 

Samaisessa Kuntalehden numerossa aluetutkija Timo Aro esittää, että kaksoiskuntalaisuus pitäisi ehdottomasti toteuttaa. Tästäkin asiasta on puhuttu pitkään, mutta tuloksetta. Nyt asia on ajankohtaistunut koronan myötä, koska monet ovat muuttaneet mökeilleen koronaa pakoon ja etätyöt ovat mahdollistaneet kakkoskodissa asumisen jopa pidempään kuin siellä varsinaisessa kodissa.  Ja etenkin eläkeläiset ovat nyt korona-aikana viihtyneet hyvinkin pitkään mökeillään. Mutta nämä mökkikunnat eivät ole siitä mitenkään hyötyneet, paitsi mökkikuntaan jääneiden ostoseurojen muodossa. Mahdollisuus olla kahdessa kunnassa asukkaana ja kirjoilla toisi mahdollisuuden jakaa myös kuntaveroäyrit kahden kunnan kesken. Asia ei tietysti ole yksinkertainen. Monta kysymystä nousee esiin, mm nyt kuntavaalien alla. Saisiko tällainen “kaksoiskuntalainen” myös äänestää kahdessa kunnassa?

Kommentoi kirjoitusta.

Tuusulan valtuusto aloitti loppurutistuksen

Tiistai 9.2.2021 klo 22:36 - Aarno Järvinen

Kunnanvaltuuston loppusuora on käsillä. Nykyisellä valtuustolla on työsarkaa jäljellä reilu kolme kuukautta, ellei vaaleja koronan takia viime hetkellä siirretä. Valtuusto kokoontui maanantaina 8.2.2021 vuoden ensimmäiseen kokoukseen varsin vaatimattomalta näyttäneen esityslistan äärelle. Mutta sanonta mitä lyhyempi lista, sitä pidempi kokous piti tälläkin kertaa paikkansa. Ylitöiksi meni eli kokous kesti yli kolme tuntia. Tai valtaosa valtuutetuista siis kokoontui kotonaan, koska tämäkin kokous oli Teams-etäkokous.

Ensimmäisenä varsinaisena asiakohtana oli ”Maapoliittiset periaatteet Sammonmäen alueella”. Se on lentomelualueella oleva pieni omakotialue, johon on aikanaan tehty ”Tuusulan epäonnistunein kaava”. Nyt päätettiin muutaman kysymyksen ja puheenvuoren säestämänä, että Sammonmäki III -alueella ei tehdä maankäyttösopimuksia omakotirakennusten korttelialueen muuttumisesta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi.

Toisena asiana oli Högberginhaaran jatke II, asemakaavan muutos, joka hyväksyttiin puheenvuoroitta.

Sen sijaan Tuusulan johtamisjärjestelmän uudistuksen arviointi herätti odotetusti useita puheenvuoroja. Pormestari muutti alkuperäistä esitystä ryhmien välisten neuvottelujen tuloksena ja valtuusto päätti ensinnäkin merkitä tiedoksi raportin ja todeta, että hallintosäännön muutoksia mahdollisesti vaativat toimenpide-ehdotukset päätetään toukokuun valtuustossa. Puheenvuoroissa kritisoitiin mm sitä, että muutoksia ei ole tehty aiemmin. Erityisesti apulaispormestarien asema ja pormestarin esittelyoikeudet herättivät keskustelua. Vaadittiin, että osa pormestarin nykyisistä esittelyoikeuksista kunnanhallituksessa tulee siirtää kansliapäällikölle. Antti Kaikkonen kertoi jo keskustelun aikana jättävänsä Keskustan aloitteen pormestarijärjestelmästä luopumisesta ja paluusta kunnanjohtaja johtoiseen vanhaan käytäntöön. Keskustahan on koko neljä vuotta sitkeästi vastustanut pormestarijärjestelmää.

Sidonnaisuusilmoitukset valtuusto päätti merkitä tiedoksi nuijankopauksella.

Leila Sonkkaselle myönnettiin ero keskusvaalilautakunnan varajäsenyydestä ja tilalle valittiin Ilpo Isoluoma.

Vastaus Ilona Toivasen aloitteeseen ”Avohakkuuton kuntametsien hoito” merkittiin kiitoksin hyväksytyksi. Kunta ei jatkossa tee avohakkuita omissa metsissään. Samoin vastaus Ilonan toiseen aloitteeseen ”Uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen Tuusulaan” hyväksyttiin kiitoksin.

Sen sijaan Liisa Palvaksen aloite ”Maksuton aamupalakokeilu Tuusulan kouluissa” kirvotti pitkän ja perusteellisen keskustelun, jonka lopuksi äänestää rätkäytettiiin siitä, palautetaanko aloite uudelleen valmisteluun.  Aloitetta esitettiin palautettavaksi seuraavin saatesanoin:

”Jo lähes vuoden kestänyt koronaepidemia on saattanut lapsiperheet hyvin tukalaan asemaan. Erityisesti yhden huoltajan perheet tarvitsevat apua. Valtuusto katsoo, että sillä on erityinen vastuu heikossa asemassa olevista lapsista. Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta apu lapsiperheille on pitkällä tähtäimellä mitä kannattavinta.”

Minäkin kannatin palautusta, mutta valtuusto kuitenkin päätti äänin 26-20 (4 tyhjää, 1 poissa) jatkaa asian käsittelyä kokouksessa, joka merkitsi, että aamupalakokeilua ei järjestetä liian kalliina.

Sitten olikin enää vuorossa ilmoitusasiat eli aloitteet ja niitähän riitti. Vaalit ovat ilmiselvästi tulossa, kun aloitelista on näinkin pitkä:

  • Lausunto 1.8.2021 voimaan tulevaan koulukuljetusoppaaseen
  • Ikääntyneiden pientaloasujien kotona asumista tukevan talkkaritoiminnan jatkuvuus
  • Kunnan kustannukset Hyrylän liike- ja palvelukeskushankkeessa
  • Koulukiusaamiseen puututtava entistä tehokkaammin
  • Sub-lautojen ym. vuokraus Kellokoskella
  • Tuusula, kulttuurista hyvinvoiva kunta, joka palkitsee ja tuo kulttuurin tekijät esille!
  • Pormestarimallista luopuminen
  • Ohjeet kunnan tilojen vuokraamiseen
  • Yhteistyösopimus Ruotsinkylän tutkimusmetsän virkistyskäytön lisäämisestä
  • Koululiitujärjestelmän uudelleenarviointi

Näistä ehkä eniten keskustelua jatkossa tulee herättämään Antti Kaikkosen lukema Keskustan aloite pormestarijärjestelmästä luopumisesta. Voin lyödä pienen vedon, että aloite ei tule menemään läpi, eikä ole syytäkään. Oma käsitykseni pormestarijärjestelmän onnistumisesta on täysin vastakkainen, kuin mitä aloitteessa väitetään. Mutta keskustelu jatkuu viimeistään toukokuussa tämän valtuuston viimeisessä kokouksessa.

Kommentoi kirjoitusta.

Koronarokotuspisteet myös Jokelaan ja Kellokoskelle

Torstai 4.2.2021 klo 20:12 - Aarno Järvinen

Keusote tiedotti koronarokotusten aloittamisesta myös meidän alueellamme. Tosin hyvin rajalliselle joukolle ihmisiä, koska rokotteita ei ole vielä tässä vaiheessa saatavilla kuin hyvin pieniä määriä, mikä ei tietenkään ole Keusoten vika. Keusoten vika sen sijaan on, että Keusoten tiedotteessa Tuusulan ainoaksi rokotuspaikaksi ilmoitettiin vain Hyrylän terveyskeskus. Asiaa tiedusteltaessakaan ei Keusotelta saatu selkeää vastausta, miksi Pohjois-Tuusula on unohdettu. Tästä sekä Jokelassa että Kellokoskella ihan aiheesta "pillastuttiin". Keusoten tiedotetta on tänään tarkennettu ja muutettu niin, että ainakin alkuvaiheessa ikäihmiset kutsutaan rokotukseen. Kenenkään ei tarvitse yrittää soittaa ruuhkautuneisiin ajanvarauspuhelimiin. Se on parannus, mutta pitää myös selkeästi kertoa, missä rokotukset annetaan.

Alla on Pohjois-Tuusulan eläkeläisjärjestöjen yhteinen kannanotto rokotustilanteeseen.

Jokelan Eläkkeensaajat Ja Kellokosken Eläkeläiset vaativat: Koronarokotukset myös Jokelaan ja Kellokoskelle

Keusote on aloittanut koronarokotukset ja jatkaa niitä sitä mukaa kun rokotteita saadaan. Rokotukset on aloitettu aivan oikein kaikkein iäkkäimmistä ja asumispalveluyksiköiden asukkaista ja omaishoitajista. Myös 85 vuotta täyttäneille on ollut varattavissa ajanvarauksella pieni erä rokoteaikoja viikolta viisi alkaen. Ajat varattiin samantien.

Keusoten tiedotteen mukaan rokotuksia annetaan kuntien rokotuspisteissä, joita ovat Hyvinkään H-sairaala, Järvenpään JUST sekä Mäntsälän, Pornaisten, Hyrylän ja Nurmijärven kirkonkylän terveysasemat. Tässä luettelossa ei ole mainittu Jokelan eikä Kellokosken terveysasemia. Miksi? Rokotteen kuljetusvaikeudet tai tilakysymykset eivät voi olla perustelu Tuusulan pohjoisosissa asuvien syrjimiselle. Jos Jokelan ja Kellokosken terveysasemat eivät sovi ajanvarauksella tehtäville rokotuksille, ne voidaan järjestää esimerkiksi Jokela-talolla ja Kellotuvalla, jossa on riittävästi tilaa eikä muuta toimintaa tällä hetkellä.

Nyt alkuvaiheessa rokotusaikoja on saatavilla hyvin rajallinen määrä rokotteiden huonon saatavuuden vuoksi. Se ei tietenkään ole Keusoten syy. Mutta rokotuspaikkojen rajaaminen Tuusulassa vain Hyrylään, ei ole mitenkään perusteltavissa. Vuosittaiset influenssarokotuksetkin on jo perinteisesti annettu Hyrylän lisäksi myös Jokelassa ja Kellokoskella ja ne ovat sujuneet hyvin. Nyt käytössä olevan ajanvarausvaatimuksen luulisi päinvastoin helpottavan rokotuksen järjestämistä myös Pohjois-Tuusulassa.

Keusotessa pitäisi ymmärtää, että ikäihmisten on niin Jokelasta kuin Kellokoskeltakin hankala kulkea Hyrylään rokotusta varten. Keusoten tulee huolehtia, että aidot lähipalvelut toimivat myös tältä osin ja molemmat Pohjois-Tuusulan terveysasemat vastaavat ilman katkoja ja supistuksia pohjois-tuusulalaisten terveyspalveluista niin ikäihmisille kuin lapsiperheillekin.

Jokelan Eläkkeensaajat ry                 Kellokosken Eläkeläiset ry

Kommentoi kirjoitusta.

Kansanedustajat myötämielisiä: Takojan seisake säilytettävä

Tiistai 2.2.2021 klo 20:23 - Aarno Järvinen

Näin otsikoi Keski-Uusimaa 10.10.1990, kun jokelalaisdelegaatio Matti Färlingin johdolla kävi eduskunnassa luovuttamassa 450 nimen vetoomuksen eduskuntaryhmille. Minäkin olin mukana delegaatiossa. Vetoomuksen vastaanottajat lupasivat jokainen tehdä työtä Takojan seisakkeen säilyttämiseksi. Hyvinkääläinen Pauli Uitto (vas) totesi, että kun kaikki hallitusryhmät ovat Takojan seisakkeen säilyttämisen puolesta, sitä tuskin voidaan lakkauttaa. Ei säilynyt Takojan seisake kansanedustajien myötämielisyydestä huolimatta. Samaa tietä ovat menneet Huikko, Purola ja Nuppulinna.

Kuitenkin tuolloin kansaedustaja Eero Paloheimo (vihr.) katsoi asiaa pidemmälle. Hän sanoi lehden mukaan: ”kaikki pienet seisakkeet voitaisiin säilyttää, jos junaliikenne jaettaisiin neljälle raiteelle. Kaksi niistä varattaisiin pikajunille ja kaksi joka pysäkillä pysähtyville junille.”

Kas kumma jo 30 vuoden odottelun jälkeen tämä on toteutumassa. Pasila-Riihimäki -lisäraidehanke on täyttä päätä toteutumassa nyt pikapuoliin Jokelan kohdalla. Riihimäelläkin korjataan laitureita. Mutta pitääkö odottaa vielä seuraavat 30 vuotta, jotta junat pysähtyisivät uudelleen näillä pienillä seisakkeilla, jos vielä jäljellä olevat laiturirakenteet nyt ratatöiden myötä puretaan?

Maailma on 30 vuodessa muuttunut. Nyt ympäristöllä, päästöillä ja sujuvalla joukkoliikenteellä on aivan toisenlainen merkitys kuin 30 vuotta sitten. Siihen raideliikenne on oiva ratkaisu. Jokelasta pääsee nyt 38 minuutissa Helsingin ydinkeskustaan. Paloheimon tuolloinen ajatus merkitsisi paluuta H-junien eli kaikilla seisakkeilla pysähtyvien junien aikaan, mutta hidastamatta nopeampien paikallisjunienkaan kulkua, koska junavuoroja voitaisiin lisätä. Tämän haaveen toteutuminen merkitsisi Tuusulan kehitykselle isoa harppausta. Samalla se avittaisi Järvenpäätä ja Hyvinkäätä. Nauhakaupunki-idea Helsingistä Tampereelle olisi askelen lähempänä. Ja ilmastoystävällisemmin, koska tuoreen selvityksen mukaan lisäraiteet Riihimäeltä Tampereelle olisivat oikorataa (ns. tunnin juna -hanke) ilmastoystävällisempi ja merkittävästi halvempi ratkaisu ja kaiken lisäksi huomattavasti nopeammin toteutettavissa. 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Jokelan puutarhakaupungin yleisuunnitelma

Maanantai 25.1.2021 - Aarno Järvinen

Jokelan puutarhakaupungin keskustan yleissuunnitelma oli vuoden vaihteen aikana nähtävillä ja siihen saattoi antaa näkemyksiä. Jokelan Eläkkeensaajat ry lausui asiasta omassa kannaotossaan Tuusulan kaavoitukselle varsin perusteellisesti. Laitan sen tähän kokonaisuudessaan, vaikka se on varsin pitkä ja perusteellinen. Kannanotto on luettavissa myös Jokelan Eläkkeensaajien kotisivuilla, jossa on myös linkki itse yleissuunnitelmaan. Siihen kannattaa Jokelan kehittämisestä kiinnostuneiden ehdottomasti tutustua.

Yleisuunnitelma ei ole sitova asiakirja, mutta se toimii pohjana ja linjauksena valmistelussa olevalle Tuusulan Yleiskaavalla 2040 ja myöhemmin tietysti asemakaavoille, jotka puolestaan ovat lainvoimaiseksi tultuaan sitovia asiakirjoja.   

KANNANOTTO JOKELAN KESKUSTAN TAVOITEMALLIIN 2050+, PUUTARHAKAUPUNGIN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA

Jokelan Eläkkeensaajat ry esittää mielipiteenään, että Jokelan Yleissuunnitelmassa on aivan oikein todettu, että jo vuosikymmeniä ideoitu puutarhakaupunkimaisuus ei ole toteutunut sellaisena laajana kokonaisuutena, joka värittäisi keskusta-aluetta selkeästi. Puutarhakaupungista on kyllä paljon puhuttu, mutta toteutus on jäänyt, koska kunnassa ei ole riittänyt kiinnostusta ja voimavaroja Jokelan kehittämiseen.

Jokelan identiteetin vahvistaminen

Yhdymme suunnitelman toteamukseen, että Jokelan identiteettiä tulee vahvistaa vanhaan pohjaten mutta nykyaikaa mukaan tuoden. Kuten suunnitelmassa todetaan, Jokelaa kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

 - Rautatieaseman potentiaali nyt, kun lisäraiteiden konkreettinen rakentaminen välillä Pasila-Riihimäki on edennyt Jokelan kohdalle. Tämä painottaa julkisen liikenteen yhteyksiä, kun HSL-jäsenyys mahdollistaa mm. paremman juna- ja bussiliikenteen aikataulujen yhteensovittamisen.

- Samoin kevyen liikenteen yhteyksien korostaminen, joka on keskeinen osa puutarhakaupungin ideaa ja identiteettiä.

- Puutarhakaupunkiin kuuluu olennaisena osana vihreys rakennetussa ympäristössä (esim. pihasuunnittelu).

- Lisäksi Jokelan rikkaan teollisuushistoriallisen miljöön hyödyntäminen, jossa Jokelan lammet ovat oleellinen osa.

Jokelan vetovoimatekijät

Suunnitelman (s. 9) mainitsemina Jokelan voimatekijöinä ovat päiväkoti, koulu, Notkopuisto, uimaranta, lintubongaus ja rautatieasema. Huomautamme, että Jokelan vetovoimatekijöihin kuuluvat keskeisesti myös oma terveyskeskus, lukion toimipiste, kirjasto sekä oma, yksityinen Kansalaisopisto, jotka vaikuttavat myös merkittävinä vetovoimatekijöinä Jokelaan muuttamiseksi ja siellä pysymiseksi. Lapsiperheille myös neuvola on erittäin tärkeä vetovoimatekijä.

Puutarhakaupunki-idea ja kaava-alue

Yhdymme suunnitelman ajatukseen, että koska Jokelan keskusta-alue on pinta-alaltaan pieni ja rajautuu pohjoisessa, idässä ja lännessä pientalovaltaiseen asutukseen jo 200– 400 m etäisyydellä asemasta, on perusteltua, että keskusta-alue tulevaisuudessa rakentuu tiiviimpänä ja korkeampana, eikä laajemmalle alueelle. Tätä perustelee myös puutarhakaupunki-idea, jossa keskuspisteen eli aseman ympärillä on korkeampaa ja tiiviimpää rakentamista, joka madaltuu etäämmällä rivitalo/townhouse tyyppisestä tiiviimmästä rakentamisesta perinteiseen yhdenperheen omakotiasumiseen. Tätä puoltavat myös liikenteelliset seikat mm, että näin aseman pysäköintipaikkojen tarve vähenee, kun tiivein asutus on kävely/pyöräilymatkan päässä asemasta ja palveluista.

Suunnitelma-alueen rajaus on mielestämme muuten hyvä, mutta tärkeää on, että alueeseen kuuluu koko Opintien itäpuoli seurakuntien jo kaavoitettuihin alueisiin asti eli alkuperäinen Kartano I alue kokonaisuudessaan, koska se on puutarhakaupunki-idean kannalta nopeimmin toteutettavissa oleva uusi alue.

Liikenne

Tuusulan ainoa rautatieasema sijaitsee tällä hetkellä Jokelassa. Jokelan julkisen liikenteen yhteydet ovat loistavat sekä pohjoiseen Hyvinkään ja Riihimäen suuntaan ja edelleen Tampereelle, että etelään Järvenpäähän, Keravalle, Vantaalle ja Helsinkiin. Jokelasta matka lähijunalla Tikkurilaan kestää 28 minuuttia ja Helsinkiin 38 minuuttia ja Tampereellekin R-junalla nopeimmillaan 1 t 27 min. Taksapoliittinen ”kukkanen” on, että Jokelasta pääsee eläkeläislipulla nykyisin halvemmalla Tampereelle kuin Helsinkiin HSLn poistettua eläkeläisalennuksen.

Yleissuunnitelmassa katsotaan tulevaisuuteen, jossa Jokelan keskusta nojautuu nykyistä enemmän joukkoliikenteeseen. Puutarhakaupunki-idean mukaista onkin, että keskustaalueella liikutaan enimmäkseen pyörällä tai kävellen ja pidemmät matkat taitetaan junalla tai bussilla. Jos toivotaan pyöräilyn lisääntyvän myös asemalle tultaessa, kiireellisempää on miettiä turvallisen pyörien parkkipaikan rakentamista.

Suunnitelmassa asemalle, rataa vierustaville alueille, esitetään parkkihallia, joka voisi palvella liityntäpysäköintiä, ja keskustan kerrostalojen asukkaita. Jos nykyiset liityntäpysäköintipaikat radan molemmin puolin säilyvät käytössä, ei parkkihallille ole vielä pitkään aikaan tarvetta, mutta varaus sitä varten on hyvä olla olemassa. Ydinkeskustan ulkopuolella asuvilla perheillä tulee jatkossakin vielä hyvin pitkään olemaan tarve ainakin yhteen, useimmiten kahteen omaan autoon.

Liikenneyhteyksistä tällä hetkellä kiireellisimmät kehittämiskohteet ovat radan alitukset eli yhteys Peltokaareen ja aseman jalankulkualikäytävän jatko Jokelantien ali. Nämä on tehtävä pikaisesti ja yhdessä lisäraiteiden rakentamisen kanssa. Peltokaaren asemakaavassa on osoitettu radan ja Jokelantien alittava yhteys, Blennerintie, Nukarintieltä Peltokaareen. Taajaman tasapainoisen kehityksen kannalta sen pitää olla sekä kevyen liikenteen että ajoneuvoliikenteen väylä. Jos se nyt toteutetaan pelkästään kevyen liikenteen väylänä, jää sen laajentaminen moottoriajoneuvoille vasta lisäraiteiden valmistuttua vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen.

Yleissuunnitelmassa on esitetty uusi katuyhteys Opintieltä Puistotielle. Yhteys kulkisi Paul Chmelewskin puiston pohjoislaitaa pitkin ja mahdollistaisi liittymisen Asemapäällikönkujalle. Ajoneuvoliikenteen katuyhteytenä se on täysin tarpeeton ja vaarantaisi Chmelewskin puiston olemassaolon etenkin, jos alueelle suunnitellaan yhden savenottokuopan paikalle uutta kerrostaloa. Jokelan Eläkkeensaajat ei pidä lisärakentamisajatusta nykyisten vihreiden arvojen ja Jokelan imagon mukaisina. Puisto on suosittu vihreä keidas etenkin vanhemmille ihmisille.

Kiireellisimmät kaksi kärkihanketta

Tuusulan kaavoitussuunnitelman 2020–2024 kaavahankkeista mielestämme kiireellisimmät ovat keskustan kaksi kärkihanketta:

- Keskustien asemakaavan muutos; ja

- Opintien ja Nukarintien risteyksen ympäristön asemakaavan muutos, kun sen ymmärretään pitävän sisällään myös alkuperäisen Kartano I kaavahankkeen alueen.

Keskustien eteläpuolen asemakaavan muutoksen tavoitteena on aivan oikein tehostaa keskusta-alueen kortteleita, mutta ei missään tapauksessa edes tutkia nykyisen asemakaavan julkisen palvelun korttelialueita muutettavaksi asuinkäyttöön. Entisen päiväkodin tontti on säilytettävä osaksi koulu-kulttuurikampusta, koska suunnitelmassakin on aivan oikein todettu, että ”Jokelan julkisen rakentamisen sydän muodostuu Koululammen, koulukeskuksen ja Notkopuiston ympäristöön. Alueella sijaitsee jo nyt valtaosa Jokelan julkisista palveluista, ja erityisen tärkeää on alueen ulkotilojen kehittäminen sekä laadukas ylläpito.” Siksi on äärimmäisen tärkeää, että puretun päiväkodin tontti Keskustien varressa varataan Jokelan kasvavan koulukampuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan rakentamisen tarpeisiin. On muistettava, että Jokela-talosta on toteutettu vain yksi kolmannes alkuperäisestä suunnitelmasta. Kulttuuri- ja liikuntatiloja ei aikanaan toteutettu kuntaan iskeneen rahapulan vuoksi. Jokela-talon eteläpäätyyn alkujaan ajatellut liikuntatilat on sittemmin toteutettu koulukeskukseen. Alueella oleva terveyskeskus on erittäin tärkeä palvelu paikallisesti niin eläkeläisille kuin myös potentiaalisille uusille asukkaille erityisesti lapsiperheille ollen lähipalveluna selkeä vetovoimatekijä. Koko alueen säilyminen julkispalveluille osoitettuna turvaisi myös terveyskeskuksen mahdollisen laajentamisen tulevaisuudessa.

Liikekeskus

Aivan kuten suunnitelmassa todetaan, Jokelan ydinkeskustan hajanaisuus on tiedostettu myös aiemmin ja alueella on käynnistetty kaavahankkeita, joita ei olla viety loppuun asti. Yksi keskeinen hanke on Jokelan liikekeskuksen kaavahanke, jota edistettiin vuosikymmen sitten. Alue sopii sijaintinsa puolesta hyvin isomman liikekeskittymän esim. kauppagallerian paikaksi, mutta sen aika ei ole aivan lähivuosina, koska nykyinen S-Market on rakennettu ja K-Supermarket laajennettu vasta muutama vuosi sitten, eikä Jokelan asukasmäärä vielä riitä ison kauppakeskuksen/kauppagallerian kannattavuuteen.

Liikekeskustalle on tärkeää – jopa elintärkeää, että se on saavutettavissa niin jalan ja pyöräillen kuin myös autoilla.

Kulttuuriarvot ja Teollisen historian säilyminen

Vanhoja teollisuustiloja ja lampialueita tulee kehittää muodostaen niistä liikuntapuiston kanssa yhtenäinen kulttuuripuisto. Siellä voisi olla myös taide- ja museotiloja.

Puistot ovat suosittuja vihreitä keitaita niin vanhemmille kuin nuoremmille ihmisille. Lisäksi ne olisivat kasvien ja eläinten – Jokelan joutsenetkin muistaen – kannalta nykyaikaisten vihreiden arvojen ja Jokelan puutarhakaupunkiarvojen mukaisia.

Koska vanhasta rakennuskannasta ei ole pidetty aikanaan huolta, osa arvokkaista historiallisista kiinteistöistä on jo käytännössä lopullisesti tuhoutunut. Tällaisia surullisia esimerkkejä ovat Vanutehdas ja Laatikkotehtaan konttorirakennus.

Myös ns. Jokelan talon purkamista muutama vuosi sitten voidaan pitää menetyksenä ajatellen Jokelan teollista historiaa.

Samoin Jokelan kirkon uhkaamassa oleva purkaminen on menetys rakennuskannan monikerroksisuuden kannalta.

Senioriasuminen

Eläkkeensaajat ovat samaa mieltä suunnitelman toteamuksesta että, ”kun Jokelaa koko ikänsä asuttanut väestö vanhenee, olisi perusteltua tutkia keskusta-alueella senioreille kohdennettua kerrostalorakentamista. Keskustan loistavat julkisen liikenteen yhteydet tarjoavat mahdollisuuden matkailuun, kun se ei muuten enää onnistu, ja lähipalvelut ovat kävelymatkan päässä.”

Tästä samasta asiasta Jokelan Eläkkeensaajat on tehnyt valtuustoaloitteen 1.3.2016: “Aloite uudenlaisesta ikäihmisten asumiskokeilusta Jokelassa” mutta hanke ei ole edennyt toteutukseen. Oikea paikka hankkeelle on Ester Matilda - kodin tuntumassa Jokelantien varressa, jolloin ikäihmisille suunnatuissa palveluissa voitaisiin hyödyntää Ester Matilda-kotia synergiaetuna.

Tässä yhteydessä Jokelan eläkkeensaajat vielä muistuttaa, että alueiden ja rakennusten suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon esteettömyys ja turvallisuus, joihin kuuluu myös hyvä valaistus.

Samoin kaavoituksessa tulee ottaa huomioon liikunta-avustelaitteiden (rollaattorit, sähkömopot, yms.) käytettävyys erilaisissa paikoissa ja säilytysmahdollisuus sekä sähköautojen lisäksi myös muiden sähkökulkimien latausmahdollisuus.

Lopuksi

Kokonaisuutena suunnitelmaa voi pitää onnistuneena, perusteellisena ja kattavana. Kun sitä vielä tarkistetaan saadun palautteen pohjalta, suunnitelma luo hyvän pohjan jatkosuunnittelulle Jokelan ja koko sen vaikutusalueen kehittämiseksi.

Jokelassa 15.1.2021

Jokelan Eläkkeensaajat ry

Aarno Järvinen  Puheenjohtaja, Anneli Koivunen Tiedottaja

Kommentoi kirjoitusta.

Mäntsälä palauttaa ruoka- ja siivouspalvelut itselle

Keskiviikko 9.12.2020 klo 12:24 - Aarno Järvinen

JHLn Päättäjäkirje 5/2020 tietää kertoa, että Mäntsälän kunta palauttaa ruoka- ja siivouspalvelut kokonaisuudessaan omaksi työksi ensi heinäkuusta lähtien. Oma tuotanto on todettu kustannustehokkaimmaksi, joustavimmaksi ja helpoiten hallittavaksi tavaksi toteuttaa palvelut. Järki siis palailee pikku hiljaa joissain kunnissa, kun ulkoistamisinnon haittapuolet kuten kustannusten nousu, laadun heikkeneminen ja oman päätösvallan väheneminen alkavat kirkastua. Tuusula ei onneksi ole ollut ulkoistajien kärkijoukkoa, eikä isoja riitoja asiasta ole käyty, vaikka palkkahallinnon ulkoistaminen Kunta-Prolle, nykyiselle Sarastialle oli virhe.

Jos lainataan vielä vähän lisää JHLn tiedotetta niin Mäntsälän ruoka- ja siivouspalvelut on tuotettu 80-luvulta lähtien monituottajamallilla. Kunnan oma osuus on vaihdellut paristakymmenestä prosentista noin 60 prosenttiin ja loput on hankittu ostopalveluna yksityisiltä yrityksiltä.

Tiedotteen mukaan ”Tällä hetkellä pääosa koulujen, päiväkotien ja muiden yksiköiden ateriatuotannosta ostetaan ISS Palvelut Oy:ltä. Osan siivouspalveluja tuotti Minjaco Oy, mutta sopimus päättyi viime kesäkuussa, ja sen kohteet otettiin kunnan omaan tuotantoon heinäkuun alusta lukien.”

Jopa FCG Konsultointi Oy:ltä tilatun selvityksen mukaan paluttaminen omaksi työksi on järkevää. Selvitys nimittäin osoitti, että ruoka- ja siivouspalvelujen keskittäminen kunnan omaksi työksi on selvästi kustannustehokkain tapa toteuttaa palvelut.

Kunnanjohtaja Esko Kairesalokin myöntää syntyvän säästön olevan merkittävä, noin puolen miljoonan euron luokkaa seuraavan neljän viiden vuoden aikana. Kairesalo luonnehtii päätöstä suunnanmuutokseksi ja sitähän se onkin, sillä Mäntsälällä on pitkät perinteet palvelujen ulkoistamisesta. Valtuuston päätti asiasta yksimielisesti.

Miksi oma työ on parempi ratkaisu. Koska ensinnäkin hallinto kevenee ja kustannukset pienenevät, kun ei ole erikseen kunnan omaa hallintoa ja palveluntuottajan hallintoa ja keskinäisten palvelusopimusten valvonnasta aiheutuvaa lisätyötä. Samalla myös henkilöstöä voidaan käyttää joustavammin, kun toimenkuvat laajenevat ja työntekijälle voi kuulua sekä ruokahuollon että puhtaanapidon tehtäviä. Samalla on tarkoitus keventää johtoa ja antaa vastuuta alemmalle tasolle, eli suoraan kohteisiin, sanoo Kairesalo.

Sen sijaan Oulu kulkee aivan päinvastaiseen suuntaa ja aikoo lisätä ulkoistuksia, sillä siellä valtuusto on päättänyt ulkoistaa ateria- ja puhtauspalveluja tuottavan Palvelukeskus -liikelaitoksen ensi vuoden syksyllä. Sen myötä noin 300 ammattilaisen työnantaja vaihtuu ja palkka ja muut työehdot heikkenevät.

JHL:n aluetoiminnan asiantuntija Lauri Vihervä toteaa asiasta, että ”kuntien into ulkoistaa ja yksityistää palvelut, on mielestäni yksi julkisen sektorin kummallisuuksista. Tuskin löytyy sellaista tapausta, jossa ulkoistaminen on onnistunut, eli hinta olisi halventunut ja palveluiden laatu ja henkilöstön hyvinvointi parantunut”.

”Samalla kunnallinen demokratia kapenee, kun palveluihin ei pystytä enää suoraan vaikuttamaan, vaan asiat sovitaan suljetuissa kabineteissa palvelusopimuksilla. Myös paikallisuus ja ympäristöarvot ovat usein häviäjiä toimintoja kilpailutettaessa” toteaa Vihervä edelleen.

Asia, jota harvoin kuntapäättäjät tulevat ajatelleeksi, että kun palveluita siirretään pois omasta toiminnasta, siirtyvät palvelut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta arvonlisäveron piiriin. Se nostaa Suomen kokonaisveroasetta, ja kaiken lisäksi osa veroista siirtyy EU:n yhteiseen budjettiin. Kaiken lisäksi ulkoistaminen voi lisätä toimeentulo- ja asumistukimenoja, kun asukkaat maksavat kalliimpaa hintaa. Kilpailuttaminenkaan ei ole halpaa touhua. Se vaatii erikoisosaamista, jota harvalla kunnalla on riittävästi omasta takaa. Sitten ostetaan taas kalliita konsulttipalkkioita, jotta vältytään kalliilta oikeudenkäyntikuluilta ja ehkä palveluiden keskeytyksiltä, kun tarjoajat valittavat mielestään väärin tehdyistä kilpailutusratkaisuista.

Ulkoa ostaminen on toki joissain tapauksissa ihan järkevää ja monesti jopa ainoa mahdollisuus. Kun ostetaan sellaisia palveluja, joihin itsellä ei ole osaamista tai joita tarvitaan niin harvoin tai vähän, että oman henkilökunnan palkkaaminen ei ole järkevää. Mutta kunnan perustoimintojen ulkoistamisessa, kuten esim. ruokahuolto, siivous, kiinteistönhoito ja vastaavat tehtävät, ei ole järjen hiventäkään.

Kommentoi kirjoitusta.

Varokaa tietokoneita!

Perjantai 27.11.2020 klo 22:50 - Aarno Järvinen

”Tietokoneet ovat hyödyllisiä – varokaa tietokoneita” kirjoitti Helsingin Sanomat 20.11.1970 kertoessaan Englannin kansalaisvapauksien yhdistyksen kansainvälisestä seminaarista, jossa useista maista tulleet asiantuntijat olivat pohtineet, miten voidaan välttää yksilön vapauden loukkauksia, jotka voivat johtua tietokoneiden yhä laajenevasta käytöstä. Lehti kirjoitti ”Ohjelmoitu tietokone tietää kaiken, ei unohda mitään ja sylkäisee tietonsa ulos napin painalluksella.”

Jutussa todetaan edelleen: ”Yksilön vapauden kannalta tätä pidetään vaarallisena, sillä asiantuntijoiden mielestä ollaan ennen pitkää siinä vaiheessa, että kansallisessa laajuudessa ohjelmoidut ja toisiinsa kansallisissa verkoissa kytketyt tietokoneet ovat aivan liian hyvin selvillä kansalaisten yksityisasioissa.” Kuinka hyvin nykypäivän suuri huoli ymmärrettiinkään jo 50 vuotta sitten, mutta asialle ollaan vasta nyt varovasti tekemässä jotakin. Tosin tuossa puhuttiin kansallisista verkoista. Tuolloin ei vielä voitu ymmärtää miten totaalisen kansainväliseksi internet muutama vuosikymmen myöhemmin muodostuisikaan.

Nyt korona-aikana ihmisiä kehotetaan käyttämään maksukortteja käteisen sijasta ja korttien käyttö maksuvälineenä onkin lisääntynyt merkittävästi käteisen kustannuksella. Mutta asialla on juuri tuo varjopuoli. Meistä tiedetään muualla paljon enemmän kuin itse tiedämme itsestämme. Tiedetään, missä liikumme, mitä, mistä ja milloin ostamme. Me emme täällä Suomessa, jossa vielä luotetaan viranomaisiin ja demokratian toimivuuteen, osaa pelätä, mitä muuta haittaa tästä voisi olla kuin kohdennettujen mainosten jatkuvasti kasvava ryöppy.

Kiinassa otettiin ensimmäisenä maailmassa käyttöön setelit. Nyt Kiina on ensimmäisenä maailmassa luopumassa käteisen käytöstä ja luopumassa myös maksukorteista siirtyessään mobiilimaksamiseen. Kiinassa ”isoveli valvoo” ihan oikeasti. Eli kansalaiset eivät voi kohta käytännössä tehdä yhtään mitään, ilman etteikö siitä jäisi seurattava jälki jonnekin järjestelmään. Se on totaalisen diktatuurin yksi pahimmista uhkista yksilön kannalta. Olet täydellisesti kontrollissa. Orwellilainen 1984 oli vain pieni raapaisu nykypäivän valvontatodellisuudesta.  DDR:ssäkään Stasi ei pystynyt valvomaan kansalaisiaan näin totaalisesti, koska tietokoneet eivät olleet yhtä kehittyneitä kuin nykyisin.

Itävaltalaiset ovat nousseet tätä vastaan vaatimalla oikeutta käteisen käyttöön.  Helsingin Sanomat kirjoitti 25.8.2019, että suurimmat puolueet ovat tehneet käteisestä vaaliteeman. Itävaltalaiset kuuluvat Euroopan innokkaimpiin käteismaksajiin. ”Käteisrahan käyttö on itsenäisen elämän perusedellytys monille ihmisille, erityisesti Itävallan vanhemmalle väestölle ja maalaisväestölle”, perusteli puoluejohtaja Sebastian Kurz ennen viime vuoden vaaleja. Miten todellisuus lienee nyt koronan pahasti runtelemassa Itävallassa.

HS:n jutun mukaan ”Lasi-ihminen” (gläserner Mensch) on saksan kielessä käytetty ilmaus, joka ei helposti käänny suomeksi. Sillä tarkoitetaan, että kaikki näkyy läpi eli kansalaisen toiminta on seurattavissa. Maksuliikenteen kohdalla kyse on siitä, että korttimaksamisesta jää jälki. ”Jos menen ostoksille ja ostamani snapsin määrä kirjautuu tarkasti, niin siinä tunkeudutaan yksityisyyteeni”, sanoi AFP:n haastattelema talousjuristi Werner Doralt.

Itävallan ja myös Saksan käteisrakkauden yhtenä syynä on varmastikin natsimenneisyys, eli se historiallinen muistijälki totalitaarisesta valtiosta, joka sai tietoonsa kaiken haluamansa. Nykyiset tietokoneet tekevät sen vaan paljon tehokkaammin.

Tietokoneiden mukanaan tuomat turvauhat ovat nousseet vakavaan keskusteluun Terapiakeskus Vastaamon tietomurron myötä. Poliisin mukaan entistä suurempi osa rikollisuudesta siirtyy verkkoon ja varmaan lähes jokainen tietokonetta käyttävä on sen jo huomannut jatkuvasti lisääntyvinä huijausviesteinä.ja tietojen kalasteluna.

IoT eli internet esineissä on jo pitkään ollut kehittelyssä eli vähän vitsillä: kahvinkeitin ja jääkaappi keskustelevat keskenään: pitäisi keittää isäntäväelle aamukahvit, johon jääkaappi: kahvimaito on lopussa ja kahvikin hyvin vähissä. Johon kahvinkeitin: No lähetä kauppaan viesti, että laittavat toimitukseen.

Aivan uudenlaisesta uhasta tiesi kertoa DigiToday 23.11.2020. Uutisen mukaan amerikkalaisen Marylandin yliopiston toteuttamassa ja Singaporen opetusministeriön osittain rahoittamassa tutkimuksessa havaittiin, että suositut kotien robotti-imurit voidaan hakkeroida etähallittavina mikrofoneina käyttämällä niiden laseriin perustuvaa lidar-tutkaa.

”Robotti-imurin suunnistamiseen käyttämä laser pystyttiin valjastamaan tunnistamaan ääniaaltojen värähtelyä, kun ne kimposivat koehuoneeseen laitetuista tavaroista, kuten roskapöntöstä tai pahvilaatikosta. Tällä tavalla kerätystä informaatiosta pystyttiin tunnistamaan ihmisäänen luettelemat numerot 90 prosentin tarkkuudella. Television soundbarin toistamat televisio-ohjelmat tunnistettiin yli 90 prosentin tarkkuudella.”

Tuskin voimme kuvitella nykyistä elämäämme ja elintasoamme enää ilman tietokoneita, mutta isoja muutoksia on varmastikin lähivuosina tulossa niin internetin vapaaseen käyttöön kuin tietoturvaankin, muutoin yksityisyytemme, se mitä vielä on jäljellä, on lopullisesti mennyttä. Ja se maksaa. Hyvä tietoturva ei suinkaan ole ilmaista.

Olemme tuudittautuneet siihen, että netin käyttö on ”ilmaista”, vaikka todellisuudessa maksamme siitä luovuttamalla omia henkilökohtaisia tietojamme monella tavalla ja huomaamattamme esim. mainostajille. Maailma voi tässä suhteessa olla hyvin erilainen jo muutaman vuoden kuluttua. Jää nähtäväksi. Mutta olisiko maailma jo nyt eri näköinen, jos tuo 50 vuoden takainen varoitus olisi otettu silloin vakavasti.

Kommentoi kirjoitusta.

KILJAVAN SAIRAALAN TOIMINTA KEUSOTELLE

Tiistai 24.11.2020 klo 22:36 - Aarno Järvinen

Kiljavan Sairaala tiedottaa toiminnan siirtymisestä Keusotelle. Lainaan koko tiedotteen tekstin tähän:

”Kiljavan Sairaalan hoito- ja kuntoutustoiminta siirtyy Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän (Keusote) tuotettavaksi 1.1.2021 alkaen. Hoito- ja kuntoutuspalvelujen henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksella Keusoten palvelukseen.  

Kiljavan Sairaala Oy:n toiminta yksityisenä terveydenhuollon palveluntuottajana päättyy 31.12.2020. Samaan aikaan päättyy myös Attendo Oy:n hoito- ja kuntoutuspalvelujen sopimus Kiljavalla. Kiljavan Sairaala Oy jatkaa toimintaansa vuokraamalla omistamansa sairaalarakennuksen Keusotelle.

Kiljavalla tapahtuvan moniammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on edelleen parantaa ja ylläpitää keskiuusimaalaisten toimintakykyä, tukea yksilöllistä kuntoutumista sekä kuntouttaa asiakkaat selviytymään itsenäisesti kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. 

Osana Keusoten palvelukokonaisuutta toiminta tulee olemaan kuntalaisille entistä joustavampaa ja kokonaisvaltaisempaa. Muutos antaa uudenlaisen ja laajemman mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen osana alueellisia hoito- ja palveluketjuja. 

Kiljavan Sairaala Oy kiittää kaikkia asianosaisia; henkilökuntaa, kuntoutujia, potilaita, omaisia, läheisiä ja yhteistyökumppaneita kuluneesta 12 vuodesta Kiljavan Sairaalassa.”

Yhdyn todella täydestä sydämestäni Kiljavan Sairaala Oy:n kiitoksiin. Kiljavan Sairaala on tullut minulle näiden 12 vuoden aikana hyvin merkitykselliseksi paikaksi. Olen toiminut Tuusulan nimeämänä edustajana yhtiön hallituksen jäsenenä, Tuusulan vuoron myös hallituksen puheenjohtajana ja muutaman kuukauden yhtiön toimitusjohtajanakin edellisen toimitusjohtajan eron ja nykyisen toimitusjohtaja Päivi Flinkmanin aloituksen välissä. Tänä aikana olen oppinut kuntoutuksen merkityksen ihmisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Olen aina suurella mielihyvällä lukenut hallituksen kokouksessa säännöllisesti käsiteltyjä potilaiden palautteita, jotka ylivoimaisen pääsääntöisesti ovat olleet kiittäviä. Samoin niitä lehtijuttuja, joissa kuntoutuksessa olleet ovat kiittäneet saamaansa hyvää hoitoa.

Aina se ei ole ollut helppoa. Sairaalalla on ollut monia vastoinkäymisiä kuten saneerauksen loppuvaiheessa sattunut tulipalo. Sairaalaa on vastustettu mm liian kalliina, valitettavasti eräät tahot Tuusulassa etunenässä. Onneksi muissa jäsenkunnissa sairaalan merkitys on nähty paremmin ja konkurssiuhastakin huolimatta on selvitty eteenpäin ja saatu toiminta vakiinnutettua ja loppuaikoina jopa voitolliseksi.

Sairaalan toiminnan siirto tuli ajankohtaiseksi sote-asioiden siirryttyä omistajakunnista Keusotelle. Ei olisi ollut mielekästä jatkaa sairaalan toimintaa kuntavetoisena, kun kaikki muut alueen sote-tehtävät ovat siirtyneet Keusotelle. Toivon hartaasti, että Keusote selviää tästä haasteesta ja pystyy pitämään kuntoutuksen yhtä tasokkaana ja ammattitaistoisena, mitä se on ollut Attendon aikana. 

Jos jotain haluan nostaa esille kohta 40 vuotiselta kunnalliselta luottamustoimiajaltani niin Kiljavan Sairaalan siksi, että monesta vastoinkäymisestä ja vastustuksesta huolimatta toiminta siellä on auttanut ihmisiä kuntoutumaan ja palaamaan kotiin parempi voimaisena. Ehkä olen voinut siihen itsekin pieneltä osin vaikuttaa.

PS. Pienenä mainoksena: Jokelan kirjaston vitriinissä on marraskuun loppuun asti pienoisnäyttely ”Kiljavan sairaala postikorteilla”, joka kertoo postikortein sairaalan historiaa 1930-luvulta nykypäivään.      

Kommentoi kirjoitusta.

Keusoten uskottavuus romahti

Torstai 16.4.2020 klo 22:50 - Aarno Järvinen

Keusoten valtuusto päätti tänä iltana olla liittymättä Apottiin. Mielestäni päätös oli suuri virhe. Apotti ei missään tapauksessa ole mikään ihmeitä tekevä järjestelmä. Se on kallis ja monessa mielessä keskeneräinen ja sen käytön opiskelu on aluksi hankalaa ja työlästä. EPIC, joka on siis Apotin pohjana, on monessa maassa käytössä oleva alkujaan amerikkalainen sairaalajärjestelmä. Se on siis sairaalajärjestelmä, ei sote-järjestelmä, jollaista Apotista yritetään rakentaa. Sote- järjestelmää siinä mielessä, että samassa tietojärjestelmässä olisi sekä terveydenhoito että sosiaalitoimi, ei ole missään maassa maailmassa. Joten vertailukohtaa ei siis ole. On väitetty, että kotimainen tietojärjestelmä voitaisiin ehkä nopeastikin rakentaa ja halvemmalla. Väitän, että ei voida. Uuden järjestelmän alusta lähtien rakentaminen kilpailutuksineen vie vähintään 7-10 vuotta ja maksaa merkittävästi enemmän, kuin mitä Apotti olisi tullut Keusotelle maksamaan, vaikka kallis onkin. Nyt siis joudutaan toimimaan tulevat vuodet nykyisten toistakymmenen ei-yhteensopivan järjestelmän kanssa, mikä vie mahdollisuudet Keusoten palvelutoiminnan järkeistämiseltä vuosiksi. Jo pelkästään se tulee maksamaan paljon – vähintäänkin kymmeniä miljoonia.

Apotin vastustajat perustelivat kantaansa mm sillä, että pitäisi odottaa valtakunnallista sote-ratkaisua. No sitä olemme odottaneet toistakymmentä vuotta, eikä päätöstä ole näköpiirissä.

Keusoten tuoreen tiedotteen mukaan ”Apotti-hanke etenee toistaiseksi Keusoten Tuusulan toimipisteissä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti siten, että Apotti-järjestelmä otetaan käyttöön Etelä-Tuusulassa, Jokelassa ja Kellokoskella keväällä 2021. Apotti korvaa Tuusulan toimipisteissä nykyisin käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät, mutta muualle yhtymään jäävät toistaiseksi nykyiset tietojärjestelmät käyttöön.”

Olikohan Keusoten perustaminen sittenkin virhe? Itse olin alkuun hyvinkin epäileväinen hankkeen mielekkyydestä, mutta taivuin kannattamaan sitä Tuusulan valtuustossa ”maakunnan pelossa”. Sipilän hallituksen sote-ratkaisu olisi monien muiden ongelmien lisäksi vienyt senkin vähäisen päätösvallan täältä Keski-Uudeltamaalta meidän omista sote-asioistamme Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Näin siksi, että koko Uudenmaan kokoiseen maakuntavaltuustoon (99 jäsentä) olisimme Keski-Uudeltamaalta saaneet korkeintaan 2-3 valtuutettua, Tuusulasta korkeintaan yhden.

Keusoten perustaminen antoi aluksi uskoa, että päätöksenteko omista asioistamme säilyisi täällä Keski-Uudellamaalla. Näin alkuun näyttikin tapahtuvan. Liikkeellä lähdettiin optimistisina, vaikka alusta alkaen painoi huoli siitä, että esim. palvelujen yhdenmukaistamisen perimmäinen tarkoitus oli säästöt, ei palvelujen todellinen parantaminen. Tilanne kehittyi jatkuvasti huonompaan suuntaan, kun useampikin kunta rupesi syyttämään Keusotea holtittomasta budjetin ylittämisestä, vaikka Tuusulaa lukuun ottamatta kaikki muut kunnat olivat jo vuosia alibudjetoineet omat sote-menonsa. Ja kaiken lisäksi kritiikin kohteena ollut 2019 budjetti oli rakennettu kuntien itsensä antamista luvuista ja ylityksistä karkeasti 2/3 johtui HUSista, ei suinkaan Keusoten toiminnasta. Lisäksi kaikille kunnille olisi alusta alkaen pitänyt olla selvää, että 3-5 ensimmäisenä vuonna Keusote tulee kalliimmaksi kuin kunnat erillään soten pyörittäjinä. Sitten olisi voinut olla säästöjä odotettavissa, kun toimintaa olisi päästy järkeistämään. Nyt tuntuu siltä, että se toivo on mennyt.

Sen virheen, näin jälkiviisastellen, voi vielä tähän loppuun todeta, että sote-asioiden tuotannon siirtoa Keusotelle ei olisi pitänyt tehdä vielä vuoden 2019 alusta, vaan olisi pitänyt odottaa, kunnes valtion sote-uudistuksen linjat ja rahoitus on päätetty. Siirtymävaihe olisi pitänyt käyttää toiminnan järjestämiseen eli toimintojen ja palveluiden yhdenmukaistamiseen ja organisaation rakentamiseen.

Mutta palataan näihin ja Keusoten muihin virheisiin toisessa kirjoituksessa tarkemmin.

Kommentoi kirjoitusta.

Tuusulan ensimmäinen etävaltuusto

Maanantai 6.4.2020 klo 23:20 - Aarno Järvinen

Tuusulan valtuusto kokoontui tänään ensimmäisen kerran etänä eli Microsoft Teamsin avulla. Puheenjohtaja ja aivan muutama valtuutettu oli paikan päällä Mikkolan koululla, mutta valtaosa valtuutetuista osallistui etänä. Etukäteen hieman jännitti, millainen sähläys saadaan aikaiseksi, mutta pienten alkuyhteyshässäköintien jälkeen kokous sujui kohtuullisen hyvin. Joitain ääni- ja kuvayhteysongelmia oli pitkin kokousta. Itsekin putosin kerran ”kyydistä”, mutta kokonaisuutena onnistuimme paremmin kuin odotin. Tosin aikaa meni varmasti enemmän kuin olisi mennyt paikalla ollen. Nimenhuutokin kesti lähes tunnin, mutta se oli osa tätä alun yhteysongelmatiikkaa. Kaikkiaan kokous kesti noin kolme ja puoli tuntia. Välillä oli yksi 5 min tauko. Tärkeintä tietysti, että asiat saatiin käsiteltyä.

Kokouksen aluksi kuultiin katsaus kunnan koronatoimenpiteisiin. Puheenjohtaja ei tässä erehdyksessä antanut minulle pyytämääni puheenvuoroa, mutta kiittelin sitten kokouksen lopussa aloitevastauksesta käyttämässäni puheenvuorossa kunnan tiedotusta ja kiittelin saamastani puhelinsoitosta ja pormestaria kirjeestä eli kunnan 70+ asukkailleen osoittamasta huolenpidosta, mutta annoin saamani palautteen perusteella risuja HUSille ja Keusotelle Jokelan ja Kellokosken terveysasemien ja labrojen sulkemisesta, jonka seurauksena monet riskiryhmiin kuuluvat eivät uskalla lähteä hoidattamaan ”normaaleja” sairauksiaan julkisilla kulkuneuvoilla Justiin, Hyvinkäälle tai Hyrylään.

Listalla oli seitsemän varsinaista päätösasiaa, joista kaksi kouluhanketta koskevaa olivat varmasti tärkeimmät.

Ensimmäisenä varsinaisena asiana oli Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelma, jonka aluksi Pekka Heikkinen esitti Seppo Noron kannattaman asian palauttamista valmisteluun. Perusteluna Pekalla oli, että hanke on varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa liian suuri. Keskustelun jälkeen äänestettiin ja valtuusto päätti äänin 40-11 jatkaa asian käsittelyä kokouksessa.

Kun ensimmäisestä äänestyksestä oli selvitty, Sanna Kervinen teki usean kannattamana lisäysesityksen päätökseen, jonka mukaan ”tuusulalaisille lapsille ja nuorille tulee varmistaa turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö Riihikallion monitoimikampukseen. Hanke tulee toteuttaa tehokkaasti ja laadukkaasti, kuitenkin niin, että nyt arvioitua kokonaiskustannusta, 32 370 000 euroa ei tulla ylittämään. Mikäli olosuhteet joiltain osin, kuten esimerkiksi yleisten rakennuskustannusten tai ennustettavissa olevan lapsimäärän suhteen tulevat muuttumaan niin, että tuo kokonaiskustannus näyttäisi ylittyvän, on hanke tuotava erikseen valtuuston käsittelyyn.” Tämä lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.

Näin Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelma lähti eteenpäin ja samalla oikeutettiin vt. tilapalvelupäällikkö kilpailuttamaan toteutussuunnittelun.

Seuraavana asiana oli Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittäminen

Siinäkin Pekka Heikkinen ehti ensimmäisenä esittää asian palauttamista valmisteluun. Tässä olin Pekan kanssa samaa mieltä ja kannatin palautusta, Tosin omat perusteluni olivat hieman toisenlaiset. Puheenvuorossani kerroin, että minulla on kaksi erillistä syytä esittää palautusta:

1. Asia on keskenHyte-lautakunnassa. Sitä piti käsitellä maaliskuun kokouksessa, mutta kokous peruutettiin koronatilanteen vuoksi. Asia on listalla huhtikuun kokouksessa, joka on tarkoitus pitää etäkokouksena. Tähän perusteluun sain tuke Tuija Reinikaiselta.

2. Valmistelussa jäi monta kysymystä auki: a) Jos ruotsinkielinen opetus ja varhaiskasvatus siirtyy Kirkonkylän koululle, mitä tapahtuu Klementskogin koulurakennukselle.
b) Mikä on investointikustannus siirrosta
c) Naapurikuntien kantaa koulun käyttöön ja yleensä heidän suunnitelmiinsa ja tarpeisiinsa ei ole selvitetty. Vasta luvataan selvittää.

Sitten taas äänestettiin ja lopputulemana valtuusto päätti äänin 35-16 jatkaa asian käsittelyä kokouksessa.

Kun käsittelyä jatkettiin, Matti Alanko teki Pekka Heikkisen kannattamana muutosesityksen, että ruotsinkielisen opetuksen kehittäminen tapahtuu Klemetskogin koulun yhteydessä. Mutta tämä esitys kaatui äänin 39-9, tyhjiä 3. Itse äänestin poikkeuksellisesti tyhjää, koska en tässä vaiheessa viitaten edellä perustelujeni 1. kohtaan, halunnut ottaa kantaa siihen, mikä on oikea paikka ruotsinkieliselle opetukselle.

Sitten Jussi Salonen teki usean kannattamana muutosesityksen, että valtuusto päättäessään ruotsinkielisen opetuksen siirtämisestä Kirkonkylän uuteen kouluun edellyttää ennen lopullista rakentamispäätöstä tarkemmat taloudelliset laskelmat ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestä niin toiminta- kuin kiinteistökustannusten osalta. Tämä ja Sanna Kervisen muutosesitys, että jatkotyössä tulee ottaa huomioon HYTE-lautakunnan hankkeesta antama lausunto päätettiin molemmat  yksimielisesti hyväksyä. Olin itse tästä jälkimmäisestä muutoksesta tyytyväinen.

Loppujen lopuksi siis em. lisäysten lisäksi valtuusto päätti, että

  • Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten, että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023
  • Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten, että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla
  • kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko, jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse
  • toimeenpanon yhteydessä varmistetaan ruotsinkielisen yhteisön tarpeiden toteutuminen sekä tulevan koulukampuksen että Ruotsinkylän yhteisön näkökulmista.

Perään ropisi nippu eriäviä mielipiteitä. En jättänyt eriävää mielipidettä, mutta totesin, että niin tähän kuin Riihikallion kouluinvestointiinkin kyllä palataan syksyllä, kun palveluverkkosuunnitelma ja koko investointiohjelma joudutaan panemaan uusiin puihin ainakin aikataulutuksen osalta. Pekka Heikkinen totesikin, ettei valtuustolla oikein tunnu olevan käsitystä talouden realiteeteista tässä koronahässäkässä. Puheenvuorot olivat suurimmalta osalta, kuin mitään ei ympärillämme olisi tapahtumassakaan. Valitettavasti maailma ei taida syksyllä olla ihan ennallaan.

Jätinpuiston ja Puustellinmetsän tarjouskilpailulla myytävien omakotitonttien pohjahinnat hyväksyttiin ja Jätinpuiston, Puustellinmetsän ja Anttilanrannan tarjouskilpailutonttien vuokraus mahdollistettiin ilman äänestystä, kun korkeita tonttihintoja moittinut Ilmari Sjöblom ei halunnut kritiikkipuheenvuoronsa jälkeen kuitenkaan viedä asiaa äänestykseen. Jää sitten aikanaan nähtäväksi, miten tonttikauppa koronan jälkeisessä maailmassa näillä hinnoilla käy.

Käytin Eeva-Liisa Niemisen ja Lilli Salmen tavoin kiittävän puheenvuoron Konduktöörinkujan asemakaavan muutoksesta, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Toivottavasti tuo erinomaisella paikalla aseman tuntumassa oleva ryteikkö myös lähtee lähivuosina rakentumaan, mitä hieman epäilen, ellei Tukuki eli Tuusulan kunnan kiinteistöt lähde aluetta toteuttamaan..

Högberginhaaran jatkeen asemakaavan muutoksesta ei käytetty puheenvuoroja, mutta odotetusti aloite ”Olympiakasarmi taiteen, kulttuurin ja tapahtumien monitoimitilaksi” herätti keskustelua ja sai Jussi Saloselta tiukkaa kritiikkiä mm siitä, että aloitevastauksen antamisen viivyttelyn seurauksena alueen vanha lämpökeskus on purettu.

Itse kiittelin jättämääni Jokela Eläkkeensaajien aloitteeseen ”Erityisesti ikäihmisille sopivien kuntoilulaitteiden saaminen Notkopuistoon” saatua vastausta, joka on lyhin ikinä näkemäni aloitevastaus - yksi rivi - mutta yksi parhaista. Totesin, että kiitoksin hyväksytty!! Niin toki sillä lisäyksellä, että asiaa on hyvässä yhteisymmärryksessä valmisteltu.

Perinteiseen tapaan kohdassa Ilmoitusasiat / muut asiat jätettiin kolme uutta aloitetta:

”Aloite avoimen kuidun asentamiseksi”, aloite Koskenmäentien alikulun koronavirusaiheisen graffitin suojelemiseksi tästä ajasta kertovana dokumenttina ja lopuksi aloite sivukirjastosta Riihikallion monitoimikampuksen yhteyteen.

Näin oli asiat käyty läpi ja ihan kunnialla selvittiin ensimmäisestä etäkokouksesta. Seuraava on vuorossa toukokuussa, sillä tuskin koronarajoituksia vielä silloin on purettu.

Kommentoi kirjoitusta.

Koronaa ja peruutuksia

Sunnuntai 15.3.2020 klo 16:54 - Aarno Järvinen

Olen viime aikoina kovin huonosti kirjoitellut tälle blogipalstalleni. Pitää yrittää parantaa tapojaan. Kirjoitettavaa sinänsä olisi paljonkin, joten on aihetta ottaa itseään niskasta kiinni.

Koronatilanne ja siitä johtuneet eri tapahtumien peruutukset, joita olen tämän viikonlopun tehnyt sekä Jokelan Eläkkeensaajien että muiden harrastusteni osalta, antaisivat nekin aihetta kommentointiin, mutta mielessäni päällimmäisenä on kuitenkin Keusoten ympärillä viime viikkoina käyty vilkas yleisönosastokirjoittelu.  Siihen liittyen on esillä ollut myös Keusoten Apottiin liittyminen. Tuusulan valtuustohan päätti maaliskuun kokouksessaan osaltaan hyväksyä kunnanhallituksen päätöksen myydä Tuusulan omistus Apotti Oy:stä Keusotelle reilulla miljoonalla eurolla, joka vastaa Tuusulalle hankinnasta aiheutuneita kustannuksia, jos Keusote liittyy Apottiin. Samalla Tuusulan kunta vapautuisi Apotin hankintaan liittyvistä takaussitoumuksista. Keusoten on kilpailulainsäädännön vuoksi  tehtävä päätös liittymisestä 20.4.2020 mennessä, muutoin liittyminen ei ole enää mahdollista.

En väitä missään tapauksessa olevani Apotti-asiantuntija, kaikkea muuta, mutta eivätpä kaikki asiasta kirjoittaneetkaan tunnu sitä olevan.

Apottihan on ennen kaikkea sote-henkilöstön työväline, jonka tarkoitus on yhdistää nykyiset yli kymmenen keskenään keskustelematonta tietojärjestelmää yhdeksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäksi. Tällaista ei ole ikinä koskaan missään puolella maailmaa aiemmin tehty. Tehtävä on siis poikkeuksellisen haastava. Apottia ei voi arvostella vertaamalla sitä jossain muualla käytössä olevaan järjestelmään, koska vertailukohtaa ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Apotin pohjana on amerikkalainen Epic, jonka yrityksen perusti Judith R. Faulkner vuonna 1979, Wisconsinissa USAssa. Meillä hanke alkoi suunnitteluvaiheella vuonna 2012. Apotin järjestelmätoimittajaksi valittiin siis Epic Systems sekä käyttöpalveluiden, kuten konesalipalveluiden toimittajaksi Fujitsu Finland Oy. Järjestelmä otettiin käyttöön HUS Peijaksen sairaalassa 10.11.2018. Tuusulassa Apotti oli alkujaan tarkoitus ottaa käyttöön lokakuussa tänä vuonna, mutta nyt se on Keusoten toivomuksesta siirtymässä vuodella, jos Keusote päättää liittyä Apottiin. Apotti-järjestelmässä on nyt tuotantokäytössä kymmeniä järjestelmiä keskitettynä integraatioratkaisuna, joissa Apotti on mukana joko tietoa tuottavana tai vastaanottavana järjestelmänä. Lähivuosina integraatioiden määrä lisääntyy ja tulevaisuudessa Apottiin on liitetty noin 200 järjestelmää, kun kaikki suunnitellut integraatiot on tehty

Kuntalehdessä 31.10.2019 oli juttu kuntien digiyhdenvertaisuudesta ja siinä todettiin mm.  ”Julkisen sektorin puutteellisimmat digitaaliset palvelut näyttävät olevan juuri erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon digitaaliset palvelut jäävät Suomen keskimääräisestä tasosta esimerkiksi verkkosivujen käytettävyydessä ja palvelun valinnan opastuksessa.

Yksi syyllinen sairaanhoitopiirien digipalveluiden ongelmiin on poliittinen. Sote-ratkaisun vitkuttelu on jarruttanut kaikkia sektorin uudistuksia.

Viimeisen hallituskauden aikana sairaanhoitopiirit lykkäsivät digipalveluiden kehittämistä, koska ne odottivat sote-uudistusta. Jos tällä hallituskaudella käy samoin, on kyse jo kahdeksan vuoden paikoillaan olosta. Digitaalisessa maailmassa se on pieni ikuisuus.” Tässä on aika ytimekkäästi todettu, miksi ollaan tässä tilanteessa. HUS otti asiassa rohkean askeleen lähtiessään liikkeelle, vaikka sotesta ei ollut käsitystä.

Vaihtoehtona Apotille on esitetty, että pitäisi rakentaa kotimainen, oma sote-tietojärjestelmä. En epäile, etteikö sellainen syntyisi, mutta se kestäisi vähintään 7-10 vuotta ja maksaisi vähintään saman kuin Apotti, todennäköisesti merkittävästikin enemmän, koska Apotin pohjaksi ostettiin sairaalajärjestelmä EPIC, joka on käytössä kymmenissä sairaaloissa ympäri maailmaa. Ja erään johtavan husilaisen mukaan se toimii ”kuin junan vessa”. Mutta EPIC on vain sairaalajärjestelmä, jonka laajentaminen sotejärjestelmäksi on iso haaste.

Järvenpään valtuusto on ottanut Apottiin liittymiseen kielteisen kannan. Tuusula on luonnollisesti Apotin kannalla, mutta muissa kunnissa on erilaisia mielipiteitä. Jos Apottiin ei mennä, voidaan varmuudella unohtaa Keusoten toiminnan tehostaminen ja perustamisesta saatavaksi kuvitellut säästöt ainakin kymmeneksi vuodeksi.

Apotti on uusi järjestelmä, eikä sitä opi sormia naksauttamalla käyttämään ja hyödyntämään, mutta lieneekö vielä tehty yhtään tietojärjestelmää, joka olisi kerrasta valmis. Apotti on ennen muuta terveydenhoidon ja sosiaalipuolen henkilöstön työväline. Se ei ole mikään ”Koko kansan tietoautomaattti.” 

 

   

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Jäähyväiset Jokelan kirkolle?

Perjantai 10.1.2020 - Aarno Järvinen

Loppiaisena pidettiin Jokelan kirkossa näillä näkymin viimeinen jumalanpalvelus ja samalla kirkon desakralisaatio. Haikea tilaisuus. Kirkko oli täynnä väkeä. Jumalanpalveluksen jälkeen kuljimme kulkueena kirkolta Kotikirkolle, vanhaan Jokelan Osuuskaupan kiinteistöön, uudemmille jokelalaisille Valintatalona tuttuun, joka toimii nyt jatkossa ainakin toistaiseksi kirkon "korvikkeena". Kulkue seurasi edellä kulkenutta kulkueristiä perässään kirkon seinällä alttaritauluna ollut isä Caluven alttariristi, kynttilät, ehtoollismalja ja kastemalja.

Jokelan kirkko ehti palvella jokelalaisia vain 44 vuotta, mutta muodostui sinä aikana osaksi jokelalaisuutta, jonka kokonaisuuden osia ovat Kirsti Suomen aikanaan Jokelaan ajama uurnahautausmaa ja kirkon edessä oleva vuoden 1996 junaonnettomuuden muistomerkki.

Vain 44 vuotta. Omassa ajattelussani kirkko edustaa jatkuvuutta, joskus ehkä turhan tiukkaakin konservatismia tässä nopeasti muuttuvassa ajassa ja kirkkorakennukset vuosisataista perinnettä, perintöä sukupolvelta toiselle. Olen käynyt monissa satoja jopa yli tuhat vuotta palvelleissa kirkoissa, joissa toisaalta tuntee oman pienuutensa toisaalta kokee olevansa osa pitkää sukupolvien ketjua.

Viime vuonna kävimme Berliinissä rauniokirkossa, Keisari Vilhelmin muistokirkossa Breitscheidplatzilla, joka on jätetty sodan pommitusten muistomerkiksi ja sen vieressä olevassa uudessa kirkkorakennuksessa, joka on muodoltaan poikkeuksellinen: se on kahdeksankulmainen ja sen seinät on tehty kauttaaltaan himmeistä lasiruuduista. Siellä kuuntelimme pitkään urkumusiikkia. Viime vuonna kävin myös Kazanin Kremlissä Volgan varrella, jossa ortodoksikirkko ja Kul Sharif moskeija ovat vierekkäin kertomassa, että uskonnot voivat elää sovussa ja kolmannen "kirjanomistajauskonnon" pyhäköissä, Prahassa mm espanjalaisessa synagoogassa ja juutalaisella hautausmaalla. Kaikki nämä viime vuoden kokemukset tulivat mieleeni istuessani Jokelan kirkon penkissä sen viimeisessä jumalanpalveluksessa. Kirkko ja muiden uskontojen pyhäköt edustavat historiaa, jonka pitäisi kantaa sukupolvelta toiselle.

Vain 44 vuotta. Eihän se ole kirkolle ikä eikä mikään. Mikä meidän rakentamistamme vaivaa, jos rakennukset näin nopeasti kostuvat ja homehtuvat pilalle? Tuusulassa myös kunnantalo, vielä nuorempi rakennus, on todennäköisesti menossa purkuun ja useat koulut kärsivät sisäilmaongelm ista. En ole vähimmäsäkään määrin rakentamisen ammattilainen, mutta raa´asti yksinkertaistaen yksinkertaiseen ajatteluuni nousee tasakatto, koneellinen ilmastointi, joka säästövimmassa suljettiin viikonlopuiksi, kunnollisen siivouksen laiminlyönti, säästösyistä kiinteistönhoidon ja korjausten laiminlyönti, paikalla asuvien talonmiesten poistaminen. En näistä asioista suinkaan syytä seurakuntaa ja seurakunnan kiinteistönhoitoa. Uskon, että siellä moni asia on tehty ihan oikein ja huolella, mutta kunnan kiinteistöjen osalta tilanne on paljon pahempi. Listaan  pitää lisätä vielä kilpailutus, jossa vain hinnalla on merkitystä. Olenkin  ryhtynyt sanomaan, että meillä ei ole enää varaa säästöihin eikä kilpailutukseen. Eikä näitä asioita voi lykätä myöskään pelkästään osaamattomien suunnittelijoiden ja virkamiesten niskoille. Kyllä meillä luottamushenkilöillä, kuntapoliitikoilla on peiliin katsomisen paikka. On pitänyt säästää, irtisanoa  ja lomauttaa, osin pelkästään siksi, että on voitu osoittaa, että meillä pidetään tiukkaa taloutta - otetaan löysät pois. Nyt siitä maksetaan hintaa, joka on paljon enemmän kuin aikanaan saadut säästöt korkoineen.

   

Kommentoi kirjoitusta.

Syksy käynnistyi

Maanantai 2.9.2019 klo 23:33 - Aarno Järvinen

Myönnän olleeni kesälomalla, jos sellainen olotila eläkeläiselle on mahdollista. Siksi en ole tällekään palstalle pitkään aikaan kirjoittanut riviäkään. Nyt on aika palata taas "normaaliin päiväjärjestykseen" ja aktivoitua myös kirjoittamisessa.

Kunnanvaltuusto kokoontui tänään syksyn ensimmäiseen kokoukseen ja nyt poikkeuksellisesti Jokelassa. Minun muistini aikana, joka Tuusulan kuntapolitiikassa ulottuu vuoteen 1981, valtuusto ei ole kerttaakaan kokoontunut Jokelassa. Kokouspaikka oli Koulukeskuksen Peilisali, joka totta puhuen ei ollut mitenkään paras mahdollinen kokouspaikka valtuustolle.

Syy Jokelassa kokoontumiseen oli tietysti kunnatalon sisäilmatilanne eli kunnantaloa nyt tyhjennetään sekä henkilökunnasta että kokouksista. Monet sanovat saavansa siellä oireita. Minulla ei (onneksi) ole ollut sen suhteen ongelmia. Seuraava valtuuston kokous lokakuussa on tarkoitus pitää Kellokoskella ja sitten palataan taas Hyrylään.

Lista ei ollut järin pitkä, eikä kokouskaan kestänyt yhdestä neuvottelutaosta huolimatta kuin noin puolitoista tuntia.

Ensimmäinen asia eli Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma (MAL) 2019 ei jaksanut kirvoittaa puheenvuoroja. Siten valtuusto päätti hyväksyä KUUMA-johtokunnan päätöksen 23.5.2019 § 10 mukaisesti MAL 2019 -suunnitelman maankäytön ja asumisen osalta.

Sen sijaan pormestarijärjestelmään siirryttäessä kahden vuoden kuluessa tehtäväksi luvattu Tuusulan johtamisjärjestelmän uudistuksen arviointi herätti jo keskustelua ja Tupun muutosesityksen, joka olisi tarkoittanut, että valtuusto päättää jo nyt konsultin ottamisesta avustamaan järjestelmään mahdollisesti tehtävien muutosten suunnittelussa ja toteutuksessa hallintosääntöön. Tupulaiset eivät kuitenkaan tätä muutosesitystään olleet tuoneet esiin ennen valtuustoa pidetyissä ryhmien välisissä neuvotteluissa, jonka vuoksi muilla nousivat ns "karvat pystyyn" ja lähdettiin neuvottelutauolle. Neuvottelun lopputuloksena Tupu veti muutosesityksenä pois, koska kunnahallituksen pohjaesityksessä todettiin, että konsultin käyttö on mahdollista. Muut eivät halunneet jo nyt valtuuston päätöksellä sitoa jatkotyötä pakolliseen konsultin käyttöön.

Myöskään Monion hankintaoikaisuvaatimus valtuuston 10.6.2019 päätöksestä ei herättänyt puheenvuoroja, vaan valtuusto nuijan kopautuksella päätti hylätä YIT Suomi Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen valtuuston tekemästä Monion uuden oppimisympäristön ja monitoimitalon hankintapäätöksestä, ja sallia lainvoimaa vailla olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon, mikäli markkinaoikeus myöntää sille täytäntöönpanoluvan. Nyt on jännittävää nähdä, myöntääkö markkinaoikeus täytäntöönpanoluvan. Jos myöntää, rakentaminen käynnistyy, ellei myönnä tulee harkittavaksi tarjousten hylkääminen ja jollain aikavälillä uuden tarjouskierroksen käynnistäminen. Riski kunnalle tässä tilanteessa on, että jos rakentaminen käynnistetään ja markkinaoikeus sitten kuitenkin toteaa YITin valituksen aiheelliseksi, kunta joutuu korvausvelvolliseksi. Lain mukainen maksimikorvaus voisi olla jopa n 4,4 milj. €. Maksimeja ei yleensä ole tuomittu, mutta jonkinlainen korvausvelvoite siitä kunnalle tulisi. Toisaalta ei tässä tilanteessa oikeastaan muuta voitu tehdä, sillä markkinaoikeuden päätös valitukseen tulee ehkä vasta noin vuoden kuluttua, mutta täytäntöönpanoluparatkaisu saataneen muutamassa viikossa.  

Myös Hyrylän ydinkeskustan korttelin 8067 asemakaavan muutos meni puheenvuoroitta eli valtuusto päätti hyväksyä Ydinkeskusta, kortteli 8067, asemakaavan muutoksen.

Puolustusministeri Antti Kaikkoselle myönnettiin ero Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja tilalle valittiin Anu Åberg ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Satu Heikkilä jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Sitten vielä "tapettiin" kaksi aloitetta: Aarno Ranisen muistolle nimikkopolku tai -kuja Jokelaan ja aloite "Esimiehet lähelle työntekijöitä". Ja tietysti lopuksi luettiin muutama uusi aloite. Näin oli syksyn ensimmäinen kokous "taputeltu".

Minulle syksyn alku oli tietyllä tavalla nostalginen. Päivälleen eilen eli 1.9. tuli 60 vuotta siitä, kun aloitin oppikoulun Tampereen Yhteislyseossa. Tätä tapahtumaa juhlimme viime lauantaina yhdessä vanhojen luokkakavereiden kesken vanhassa koulussamme Tampereella.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Vuoden ensimmäiset valtuustot

Sunnuntai 24.3.2019 klo 20:36 - Aarno Järvinen

Kaksi valtuuston kokousta on jo ehditty istua. Olen ollut valitettavan laiska kommentoimaan, mutta yritetään parantaa tapoja.

Vuoden ensimmäinen valtuuston kokous alkoi vauhdikkaasti, kuten oli ennakkoon odotettukin. Mutta aloitus olikin vähän erilainen, mitä valtuutetut varmaan odottivat. Syynä tähän oli esittelijän tekemä tahaton virhe. Kokouksessa oli tarkoitus myöntää tämän pyytämä ero valtuutettu Eetu Niemelälle valtuuston jäsenyydestä. Yleensä valtuutettujen vaihdokset, silloin harvoin kun niitä on, ovat listalla ensimmäisenä varsinaisena päätösasiana. Näin siksi, että eron saaneen tilalle voidaan heti kutsua seuraavana listalla oleva varavaltuutettu varsinaiseksi valtuutetuksi ja täysivaltaiseksi edustajaksi jo ko. kokouksessa. Nyt oli kuitenkin sattunut kaksi kömmähdystä, joihon kukaan virkamiehistä eikä kunnanhallitus ollut huomannut puuttua. Eronpyyntöasia oli listalla vasta listan loppupuolella ja esittelijä oli vastoin Eetu Niemelän omaa eronpyyntöä kirjoittanut esitykseksi, että ero myönnetään 29.1.2019 lukien eli vasta kokousta seuraavasta päivästä. Jos näin olisi päätetty, Eetu Niemelä olisi ollut valtuutettu vielä tämän kokouksen ajan.

Normaalitapauksessa tämä ei varmaan olisi muodostanut ongelmaa, mutta nyt taustalla olikin tulossa oleva kiivas keskustelu Focus-alueen lunastuksesta. Tästä seurasi aikamoinen hulabaloo kokouksen aluksi, kun pormestari esitti eronpyyntöasian siirtämistä kokouksen ensimmäiseksi varsinaiseksi päätösasiaksi ja Eetu Niemelä itse oli paikalla. Vanhaan kunnon  "teiniliiton kokouskäytännön" mukaisesti kokouksen aluksi äänestettiin ikäänkuin aikanaan Teiniliitossa voimasuhteiden katsomiseksi heti kokouksen aluksi. Esityslistan muutos hyväksyttiin aika selkein numeroin, mutta sitten kinattiin siitä tuleeko päätös erosta heti vai myöhemmin voimaan. Normaalistihan ero tulee heti voimaan, ellei eron pyytäjä itse ole määritellyt eropäiväänsä. Nyt ongelmaksi tuli tuo esittelijän virhe. Eli hän oli kirjoittanut esitykseen päivämäärän, jota ei Eetu Niemelän omassa hakemuksessa ollut. Sitten vielä kinattiin siitä, että tuleeko päätös voimaan heti vai vasta, kun pöytäkirja on tarkastatettu. Tämä ratkaistiin tarkistamalla pöytäkirja saman tien.

Sitten päästiinkin illan varsinaiseen asiaan eli lunastumenettelyn käyttämiseen Focus-alueen kahden maanomistajan osalta. Taustalla on, että Kaukokiito osti "kunnan nenän edestä" ns Silverin maat varsin kovaan hintaan. Miksi aikataulu on tämä, johtuu siitä, että etuosto-oikeuden aikaikkuna on sulkeutumassa. Keskustelu velloi lähinnä lunastusmenettelyn vastustajien toimesta pakkolunastuksesta sosialisointiin. Kyseessä ei ole mikään pakkolunastuksen käyttäminen vaan perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyn lunastuslain soveltaminen. Eli kenenkään omaisuutta ei tässä "ryöstetä". Jussi Salonen käytti lunastusmenettelyn puolesta erittäin hyvän ja perusteellisen puheenvuoron.

Vuoden toinen valtuusto maaliskuun 11. oli enemmänkin rutiiniasioita eli eronpyyntöjä ja täydennysvalintoja eri luottamustehtävistä ja aloitteiden ”tappamista”. Tärkeinpänä asiana oli Päiväkoti Martta Wendelinin hankesuunnitelma. Päiväkodin on tarkoitus aikanaan korvata useampikin Etelä-Tuusulan nykyisistä pienistä päiväkodeista. Kritisoin puheenvuorossani kahta asiaa: päiväkodin kokoa, 240 lasta ja sen kaksikerroksisuutta. Sanoin, että aikanaan, kun 1980-90 luvuilla olin enemmän mukana päivähoitoasioissa, mm silloin Tuusulan päivähoitoa uudistaneessa työryhmässä opin, että. 64 paikkainen päiväkoti on tietynlainen optimikoko. Onko se sitä ollut, en osaa sanoa, mutta en usko, että tässä asiassa suuruuden ekonomia toimii. Paremminkin pienuuden ekonomia, kun kyse on ihmiseltä ihmiselle tuotettavasta palvelusta. Ja tässä tapauksessa erityisesti pienille lapsille. En edelleenkään ymmärrä, miksi Tuusulassa pitää rakentaa kaksikerroksinen päiväkoti. Kyllä meillä on tilaa tehdä yksikerroksisiakin. Ihan varmasti kaksikerroksisuus tuo lisäongelmia. Sanoin, että arvioidaan sitten kymmen vuoden kuluttua, olinko oikeassa vai väärässä.  

Maaliskuun tapaan listalla oli myös kesken olevien aloitteiden listaus, josta olen joka vuosi käyttänyt puheenvuopron. Niin tälläkin kertaa, mutta nyt en voinut kovin pahasti moittia, sillä myöhässä olevien (yli 6 kk käsittelyssä olleiden) aloitteiden lista oli oli aika lyhyt, eikä ihan kamalan vanhoja aloitteita listalla enää roikkunut. Vanhin taisi olla  Salla Heinäsen (kok) aloite  ”Rakennetyöryhmän perustaminen”, joka jätettiin  valtuustossa 8.10.2012. Kohtuudella tässä ajassa tämäkin aloite olisi pitänyt ”saada hengiltä”.

Jos ensimmäisessä kokouksessa istuttiin pitkään eli kokous meni ”ylitöiksi” (reilu kolme tuntia), nyt selvittiin  kolmessa vartissa.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »