Tuusulan valtuuston joulukuun kokouksessa käsiteltiin perinteiseen tapaan seuraavan vuoden eli nyt vuoden 2024 budjettiesitys ja yhtä perinteiseen tapaan valtuustoryhmät käyttivät suuruusjärjestyksessä asiasta ryhmäpuheenvuorot. Alla on käyttämäni sos.dem ryhmän puheenvuoro kokonaisuudessaan.

"Tuusulalla mene nyt lujaa. Vahvat kunnat vahvistuvat ja heikot heikkenevät. Me kuulumme onneksemme vahvoihin Olemme väestönkasvussa ja rakentamisessa olleet parina vuonna määrällisesti asukaslukuun suhteutettuna aivan maan kärkikuntia. Asuntorakentaminen on meillä nyt painottunut erityisesti kerrostalorakentamiseen Etelä-Tuusulassa. Tilanne on meidän kannaltamme hyvä, mutta koko maan kannalta huolestuttava.

Olemme pystyneet hyödyntämään hyvän sijaintimme ja panostukset Etelä-Tuusulan asuntorakentamiseen. Toisella puolella vaakakuppia ovat isot velkarahalla tehdyt palveluverkkoinvestoinnit, erityisesti kouluinvestoinnit Etelä-Tuusulaan. Investoinneillakin mitattunakin me olemme maan kärkikuntia. Samoin myös velkamäärän kasvunopeudessa, vaikkakaan ei onneksi vielä olla kärkikuntia velkamäärässä per asukas.

Kun näitä isoja palveluverkon investointipäätöksiä tehtiin, elimme vielä toisenlaisessa maailmassa. Olemme nyt siirtyneet takaisin normaalimpaan, eli inflaatioaikaan ja siihen, että rahallakin on hinta – niin kuin pitääkin olla. Onneksi inflaatiovauhti näyttää ainakin tällä hetkellä hidastuvan ja korkojen nousukin näyttää pysähtyneen loppujen lopuksi hyvinkin maltilliselle tasolle.

Olemme ison kiitoksen velkaa vt. kansliapäällikkö Markku Vehmakselle, että hän kaukonäköisesti teki hyvissä ajoin korkosuojaukset suurelle osalle tähänastisesta lainakannasta.

Mutta kuten budjettitekstissäkin todetaan tulevaisuus ei silti näytä kovinkaan valoisalta. Ukrainan sota, Gazan tilanne ja USAn tulevat presidentinvaalit, Venäjän uhka ja toisen ihmisoikeuksia sortavan diktatuurin, Kiinan heikkenevä taloustilanne vaikuttavat väistämättä välillisesti myös Tuusulaan. Samanaikaisesti saamme lukea kotimaan uutisista rakentamisen lähes pysähtymisestä ja että Suomessa teollisuuden uusien tilausten arvo oli lokakuussa vajaat 16 % pienempi kuin vuotta aiemmin ja, että tilaukset ovat vähentyneet yhtäjaksoisesti yhdeksän kuukautta. Siksi on vaikea uskoa talouden kasvavan ainakaan vielä ensi vuonna.

Elämme kunnallishallinnon suurinta murrosta yli sataan vuoteen. Marraskuun 27. päivä 1917 eduskunta hyväksyi maalaiskuntain kunnallislain, jolla terveyden- ja sairaanhoito, lastensuojelu, köyhäinhoito, työttömistä huolehtiminen ja palo- ja pelastustoimi siirtyivät maalaiskunnissakin, jollainen Tuusulakin edelleen on, kuntien tehtäväksi. Tämän vuoden alusta nuo tehtävät siirtyivät kunnilta pois. Ensimmäisen vuoden kokemusten pohjalta ei voi todeta muuta kuin uudistuksen ainakin tässä vaiheessa pahasti epäonnistuneen. Hyvinvointialueiden piti tarjota kuntia laajemmat hartiat, mutta näyttää lähes kaikilla hyvinvointialueilla, että hartiat ovat lysähtäneet kasaan jo ensimmäisen vuoden aikana. Meillä se näkyy palvelujen ja niiden saatavuuden ja saavutettavuuden heikentymisenä ja uhkana mm. Jokelan ja Kellokosken terveysasemien lakkautuksesta. 

Vastoin budjettitekstin positiivisia odotuksia Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtosen mukaan sote-uudistuksen aiheuttama ”loppupiiska” eli negatiivinen vaikutus kuntien valtionosuuksiin näyttää olevan suunnilleen saman verran, kuin mitä kunnat ovat saamassa lisää valtionosuuksia uusiin TE-palveluihin. TE-uudistuksessa kuntiin siirtyvien palvelujen rahoitus on noin 660 miljoonaa euroa.  

Kuntien valtionosuuksiin tehtävä vähennys taas on noin 700 miljoonaa euroa, kun aiemmin tiedossa olleisiin vähennyksiin lisätään valtiovarainministeriön 17. marraskuuta ilmoittama lisävähennys.  

Toisin sanoen kuntien valtionosuuksista vähennetään yhden massiivisen uudistuksen palvelujen rahoituksen verran rahaa.  Molemmat osuvat tämänhetkisten päätösten mukaan vuodelle 2025.

Lisävähennys koskee kaikkia kuntia. Jos ne joutuvat hoitamaan rahoituksen paikkaamisen itse, vähennys tulee varmasti näkymään veronkorotuksina ja tiukkana budjettikurina. Ja kun kuntien palveluista yli puolet on sivistyspalveluita, ei tällainen rahoituksen vähennys voi olla näkymättä säästöinä, toteaa Kuntaliiton Mehtonen. Tulee ikävä vanhoja budjettipäälliköitä Raimo Sailasta ja Erkki ”Leuka” Virtasta.

Samalla kun Keusote-kuntien rooli on muuttunut omistajaohjauksesta edunvalvonnaksi ja sitä myötä mahdollisuudet konkreettisesti vaikuttaa aluehallinnon säästöpäätöksiin ovat heikentyneet. Tänään Helsingin Sanomat otsikoi ”Yhteiskunta on kovaa vauhtia hylkäämässä ikäihmiset” Senkin vuoksi tärkeä edunvalvonnan ja vaikuttamisen väylä on Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta. jonka merkitys tulee korostumaan entisestään, jotta me ikäihmisetkin pysymme kunnossa ja huolehtimaan itsestämme mahdollisimman pitkään. On pidettävä huolta, että lautakunta toimii ja pystyy toimimaan aidosti poikkileikkaavasti koko kunnan hallinnon alueella eikä siiloudu vain yhden hallinnonalan osaksi. Hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen ei ole vain koulutusta, kulttuuria ja rakentamista, ei toki myöskään pelkästään hyvinvointialueiden palveluiden vahtimista vaan kaikkea, mitä kunta tekee asukkaidensa hyväksi.

Nyt kun sote asiat ovat pois kunnalta, Tuusula on ”julistautunut” sivistyskunnaksi. Ihan hyvä niin ja siitä osoituksena ovat meidän mittavat kouluinvestoinnit. Viime päivien keskustelua on hallinnut vahvasti Pisa-tulosten, jos ei nyt romahdus niin ainakin selkeä lasku.  Syitä moiseen ovat eri asiantuntijat analysoineet ja löytäneet niitä uusista oppimisympäristöistä, resurssipuutteista, digitalisaatiosta, inkluusiosta ja niin edelleen.  En väitä, kun en tiedä, että meillä tulokset olisivat tippuneet, mutta haasteena näiden uusien investointien myötä olisi paikallaan ihan kunnon tutkimuksella selvittää, mitä uudet seinät ja sisällöt ovat vaikuttaneet ja tulevat oppimistuloksiin vaikuttamaan. Nyt siihen olisi oivallinen hetki.

Huomasitteko muuten uutisen, että Viro kieltää kännykät alakoulussa? Pienestä TV-uutisten pätkästä virolaiskoulun oppitunnin alusta tuli elävästi mieleen omat kouluajat 50-luvulla.   Olisiko Viron esimerkkiä syytä seurata muutenkin sivistyskunnassa, sillä Viro on pyyhältänyt Suomen ohi monessa muussakin asiassa kuin koulutuksessa 2010 luvulta alkaen.

Uskon, että ensi vuosi Tuusulassa menee taloudellisesti vielä hyvin, mutta tämänhetkisillä tiedoilla arvioituna tulevista vuosista tulee paljon vaikeampia. On syytä varautua siihen, että vuoden 2025 marraskuussa meilläkin tehdään päätös kuntaveroprosentin nostosta. Riittääkö yksi kymmenys vai tarvitaanko useita, jää nähtäväksi. Siksi nyt ei ole aika tehdä uusia isoja investointipäätöksiä velkarahalla, vaan maltilla katsoa tilanteen kehittymistä. Voidaan toivoa parasta, mutta samalla pelätä pahinta. Siinä mielessä olisi myös hyvä yhdessä miettiä tulevaisuutta vähän pidemmälläkin aikavälillä. Millaisen Tuusulan me haluamme vuonna 2035 tai jopa 2050. Voimmeko aina rakentaa vain kasvuodotusten varaan vai pitäisikö panostaa enemmän laatuun ja viihtyvyyteen?

Lopuksi pari yksityiskohtaa

Matkailun edistäminen on noussut keskusteluissa esiin ihan perustellusti. Tuusulanjärven tarjoamat talviliikuntamahdollisuudet on huomattu jo laajalti Tuusulan ulkopuolella.  Se ei kuitenkaan ole ainoa merkittävää kehittämispotentiaalia omaava matkailukohde. Viime viikolla nähtiin ryntäys Kellokosken joulumarkkinoille. Muutenkin Ruukin alue on noussut vahvasti kiinnostuksen kohteeksi mm tv:n ja elokuvien kautta. Jokela täyttää ensi vuonna 150 vuotta. Ravintola Tiilitehdas kesän konsertteineen on parina kesänä vetänyt väkeä Jokelan ja Tuusulankin ulkopuolelta. Ja lisäraiteet ovat rakentumassa. Kunnan pitää nykyistä paljon vahvemmin ottaa koppia myös näistä Pohjois-Tuusulan kohteista.

Yhtenä, sinänsä pienenä asiana on budjetin ja taloussuunnitelman rakenne. Tiedän, että lyhyesti kirjoittaminen on paljon vaikeampaa kuin pitkästi kirjoittaminen. Nyt käsittelyssä olevassa budjettiesityksessä on 183 sivua. Silmäsin paria vähän vanhempaa budjettia. Vuoden 2015 versiossa oli 160 sivua ja vuoden 2010 versiossa 165 sivua, mutta näinä molempina vuosina oli vielä sosiaali- ja terveysasiat mukana. Teimme joitakin vuosia sitten budjettirakenteen uudistuksen, johon itse en ollut kaikin osin tyytyväinen. Nyt pienenä evästyksenä vuoden 2025 budjetin laadintaan: luettavuuden parantamiseksi sivumäärää selkeästi pienemmäksi ja päällekkäisyydet ja samojen asioiden toistot pois. Niitä on nyt runsaasti.

Ihan lopuksi. Suomi jäi eilen naisten salibandyn mm-kisoissa katkerasti hopealle.  Mutta Suomi voitti ringetten nuorten maailmanmestaruuden marraskuussa päihittämällä finaalissa kisaisäntä Kanadan sen kotikentällä numeroin 8–4. Tuusula on ollut vahva ringettekunta ja mukana nytkin oli myös tuusulalaisia pelaajia. Toivottavasti kunta muistaa ja kannustaa myös näitä nuoria urheilijoita. Hyrylän urheilukeskuksen kehittämiseen on panostettu ja panostetaan paljon, mikä on toki hyvä ja tärkeää, että nuorten harrastusmahdollisuuksiin panostetaan, mutta ei pelkästään Hyrylässä vaan myös Pohjois-Tuusulassa.

Hyvän joulun toivotukset ja kiitokset kaikille kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille tämän vuoden aikana tehdystä hyvästä työstä ja tuloksista. Ja kaikille kuntalaisille Hyvää ja Rauhallista Joulua!"