Aluevaalit on nyt käyty. Parhaat onnittelut kaikille valituille. Mahdoton tehtävä odottaa!

Pahimmat pelot eivät toteutuneet. Äänestyprosentti nousi koko maassa 47,5 prosenttiin. Keski-Uudellamaalla 45 %, mikä mahtuu oman ennustukseni 42-45 % raameihin. Onneksi ei sentään jääty sinne osuuskauppavaalien tasolle (30,6 %), mitä viime vuonna pelkäsin. Jokelan äänestysalueen prosentti oli 50,9 % ja Lepola 49,2 eli koko maan keskiarvoa hieman korkeampi. Tässä varmaan näkyy huoli Jokelan terveysaseman kohtalosta.

Oma tulokseni oli 215 ääntä ja 9. varapaikka aluevaltuustoon. Eli asiaa valtuuston kokouksiin ei tule olemaan. Äänimääräni oli kuitenkin kaikkien aikojen paras. Lämpimät kiitokset siitä kaikille äänestäjilleni. Lisäksi olin Jokelan äänestysalueen ylivoimainen "ääniharava" ja Lepolassa toisella sijalla. Tulos, joka velvoittaa toimimaan Jokelan hyväksi entistä aktiivisemmin myös kunnanvaltuustossa.

Tuusulan tulos oli huono. Vain 10 valittua, kun vastaava luku oli Hyvinkäällä 17, Järvenpäässä ja Nurmijärvellä 16, Mäntsälässä 8 ja Pornaisissa 2. Sosialidemokraateista Tuusulassa meni läpi kaksi, Aila Koivunen ja Annina Nuutinen. Arto Lindberg jäi harmittavasti ensimmäiselle varasijalle.

Mitä seuraavaksi? Aluevaltuustot aloittavat 1.3.2022. Edessä on ensin hallintosäännön hyväksyminen, mikä määrittää mm montako ja millaisia lautakuntia alueelle valitaan. Sitten on uuden alueen johtohenkilöiden nimittäminen ja monia muita järjestelytehtäviä, ennenkuin aluevaltuustojen "raaka työ" alkaa 1.1.2023, jolloin Keusoten tehtävät siirtyvät sille. Tämä loppuvuoden siirtymäkausi on varmaan meillä Keski-Uudellaamaalla helpompi, koska meillä on jo Keusote ehtinyt toimia kolmisen vuotta verrattuna vaikka Länsi- tai Itä-Uusimaahan. Kerava-Vantaan alueella siirtymä on todennäköisesti helpoin, kun Kerava ihan vapaaehtoisesti päätti ryhtyä Vantaan "kaupunginosaksi".

Ongelmista ei tule olemaan pulaa. Niitä on joka nurkan takana: hoitajapula, tietohallinto-ongelmat, rahan riittävyys, kun enää ei voi mennäkään sinne kunnan kukkarolle, ja niin edelleen. Aluevaltuutetut saavat unohtaa monen monet kauniit lupauksensa, kun karu todellisuus iskee.

Isoin muutos on ehkä juuri rahavirrat. Ennen kunnat saattoivat alibudjetoida huoletta sote-menonsa, jotta kunnan budjetti oli helpompi saada kasaan ilman poliittisia vääntöjä veronkorotuksista. Näinhän Keusotessakin on tehty. Ainahan ylitykset hyväksyttiin vuoden lopussa  ja ennen tilinpäätöksen vahvistamista, kun se "välttämättömiin sote-menoihin oli pakko". Nyt tämä ei ole enää mahdollista, kun valtiovarainministeriö antaa säkillisen rahaa vuoden alussa, jolla on pakko tulla toimeen. Maakuntaveroahan  ei tullut, eikä taida tulla koko vuosikymmenellä. Alueiden ainoa oma tulolähde on asiakasmaksut, joita niitäkin valtio säätelee asiakasmaksulailla ja asetuksella. Ja ne ovat kuitenkin vain pieni noro tarpeeseen nähden.

Jää nähtäväksi miten suu pannaan, kun rahapussi on tyhjä marraskuulla 2023. Mutta siitä enemmän seuraavissa kirjoituksissani.