Yhteystiedot

Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800

Uutiset

6.1.2024PRESIDENTINVAALIT TULOSSA!Lue lisää »24.1.2022Iso Kiitos 215 äänestä!Lue lisää »6.12.2021OLEN EHDOLLA ALUEVALTUUSTOONLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Tuusulan valtuusto aloitti loppurutistuksen

Tiistai 9.2.2021 klo 22.36 - Aarno Järvinen

Kunnanvaltuuston loppusuora on käsillä. Nykyisellä valtuustolla on työsarkaa jäljellä reilu kolme kuukautta, ellei vaaleja koronan takia viime hetkellä siirretä. Valtuusto kokoontui maanantaina 8.2.2021 vuoden ensimmäiseen kokoukseen varsin vaatimattomalta näyttäneen esityslistan äärelle. Mutta sanonta mitä lyhyempi lista, sitä pidempi kokous piti tälläkin kertaa paikkansa. Ylitöiksi meni eli kokous kesti yli kolme tuntia. Tai valtaosa valtuutetuista siis kokoontui kotonaan, koska tämäkin kokous oli Teams-etäkokous.

Ensimmäisenä varsinaisena asiakohtana oli ”Maapoliittiset periaatteet Sammonmäen alueella”. Se on lentomelualueella oleva pieni omakotialue, johon on aikanaan tehty ”Tuusulan epäonnistunein kaava”. Nyt päätettiin muutaman kysymyksen ja puheenvuoren säestämänä, että Sammonmäki III -alueella ei tehdä maankäyttösopimuksia omakotirakennusten korttelialueen muuttumisesta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi.

Toisena asiana oli Högberginhaaran jatke II, asemakaavan muutos, joka hyväksyttiin puheenvuoroitta.

Sen sijaan Tuusulan johtamisjärjestelmän uudistuksen arviointi herätti odotetusti useita puheenvuoroja. Pormestari muutti alkuperäistä esitystä ryhmien välisten neuvottelujen tuloksena ja valtuusto päätti ensinnäkin merkitä tiedoksi raportin ja todeta, että hallintosäännön muutoksia mahdollisesti vaativat toimenpide-ehdotukset päätetään toukokuun valtuustossa. Puheenvuoroissa kritisoitiin mm sitä, että muutoksia ei ole tehty aiemmin. Erityisesti apulaispormestarien asema ja pormestarin esittelyoikeudet herättivät keskustelua. Vaadittiin, että osa pormestarin nykyisistä esittelyoikeuksista kunnanhallituksessa tulee siirtää kansliapäällikölle. Antti Kaikkonen kertoi jo keskustelun aikana jättävänsä Keskustan aloitteen pormestarijärjestelmästä luopumisesta ja paluusta kunnanjohtaja johtoiseen vanhaan käytäntöön. Keskustahan on koko neljä vuotta sitkeästi vastustanut pormestarijärjestelmää.

Sidonnaisuusilmoitukset valtuusto päätti merkitä tiedoksi nuijankopauksella.

Leila Sonkkaselle myönnettiin ero keskusvaalilautakunnan varajäsenyydestä ja tilalle valittiin Ilpo Isoluoma.

Vastaus Ilona Toivasen aloitteeseen ”Avohakkuuton kuntametsien hoito” merkittiin kiitoksin hyväksytyksi. Kunta ei jatkossa tee avohakkuita omissa metsissään. Samoin vastaus Ilonan toiseen aloitteeseen ”Uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen Tuusulaan” hyväksyttiin kiitoksin.

Sen sijaan Liisa Palvaksen aloite ”Maksuton aamupalakokeilu Tuusulan kouluissa” kirvotti pitkän ja perusteellisen keskustelun, jonka lopuksi äänestää rätkäytettiiin siitä, palautetaanko aloite uudelleen valmisteluun.  Aloitetta esitettiin palautettavaksi seuraavin saatesanoin:

”Jo lähes vuoden kestänyt koronaepidemia on saattanut lapsiperheet hyvin tukalaan asemaan. Erityisesti yhden huoltajan perheet tarvitsevat apua. Valtuusto katsoo, että sillä on erityinen vastuu heikossa asemassa olevista lapsista. Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta apu lapsiperheille on pitkällä tähtäimellä mitä kannattavinta.”

Minäkin kannatin palautusta, mutta valtuusto kuitenkin päätti äänin 26-20 (4 tyhjää, 1 poissa) jatkaa asian käsittelyä kokouksessa, joka merkitsi, että aamupalakokeilua ei järjestetä liian kalliina.

Sitten olikin enää vuorossa ilmoitusasiat eli aloitteet ja niitähän riitti. Vaalit ovat ilmiselvästi tulossa, kun aloitelista on näinkin pitkä:

  • Lausunto 1.8.2021 voimaan tulevaan koulukuljetusoppaaseen
  • Ikääntyneiden pientaloasujien kotona asumista tukevan talkkaritoiminnan jatkuvuus
  • Kunnan kustannukset Hyrylän liike- ja palvelukeskushankkeessa
  • Koulukiusaamiseen puututtava entistä tehokkaammin
  • Sub-lautojen ym. vuokraus Kellokoskella
  • Tuusula, kulttuurista hyvinvoiva kunta, joka palkitsee ja tuo kulttuurin tekijät esille!
  • Pormestarimallista luopuminen
  • Ohjeet kunnan tilojen vuokraamiseen
  • Yhteistyösopimus Ruotsinkylän tutkimusmetsän virkistyskäytön lisäämisestä
  • Koululiitujärjestelmän uudelleenarviointi

Näistä ehkä eniten keskustelua jatkossa tulee herättämään Antti Kaikkosen lukema Keskustan aloite pormestarijärjestelmästä luopumisesta. Voin lyödä pienen vedon, että aloite ei tule menemään läpi, eikä ole syytäkään. Oma käsitykseni pormestarijärjestelmän onnistumisesta on täysin vastakkainen, kuin mitä aloitteessa väitetään. Mutta keskustelu jatkuu viimeistään toukokuussa tämän valtuuston viimeisessä kokouksessa.

Kommentoi kirjoitusta.

Koronarokotuspisteet myös Jokelaan ja Kellokoskelle

Torstai 4.2.2021 klo 20.12 - Aarno Järvinen

Keusote tiedotti koronarokotusten aloittamisesta myös meidän alueellamme. Tosin hyvin rajalliselle joukolle ihmisiä, koska rokotteita ei ole vielä tässä vaiheessa saatavilla kuin hyvin pieniä määriä, mikä ei tietenkään ole Keusoten vika. Keusoten vika sen sijaan on, että Keusoten tiedotteessa Tuusulan ainoaksi rokotuspaikaksi ilmoitettiin vain Hyrylän terveyskeskus. Asiaa tiedusteltaessakaan ei Keusotelta saatu selkeää vastausta, miksi Pohjois-Tuusula on unohdettu. Tästä sekä Jokelassa että Kellokoskella ihan aiheesta "pillastuttiin". Keusoten tiedotetta on tänään tarkennettu ja muutettu niin, että ainakin alkuvaiheessa ikäihmiset kutsutaan rokotukseen. Kenenkään ei tarvitse yrittää soittaa ruuhkautuneisiin ajanvarauspuhelimiin. Se on parannus, mutta pitää myös selkeästi kertoa, missä rokotukset annetaan.

Alla on Pohjois-Tuusulan eläkeläisjärjestöjen yhteinen kannanotto rokotustilanteeseen.

Jokelan Eläkkeensaajat Ja Kellokosken Eläkeläiset vaativat: Koronarokotukset myös Jokelaan ja Kellokoskelle

Keusote on aloittanut koronarokotukset ja jatkaa niitä sitä mukaa kun rokotteita saadaan. Rokotukset on aloitettu aivan oikein kaikkein iäkkäimmistä ja asumispalveluyksiköiden asukkaista ja omaishoitajista. Myös 85 vuotta täyttäneille on ollut varattavissa ajanvarauksella pieni erä rokoteaikoja viikolta viisi alkaen. Ajat varattiin samantien.

Keusoten tiedotteen mukaan rokotuksia annetaan kuntien rokotuspisteissä, joita ovat Hyvinkään H-sairaala, Järvenpään JUST sekä Mäntsälän, Pornaisten, Hyrylän ja Nurmijärven kirkonkylän terveysasemat. Tässä luettelossa ei ole mainittu Jokelan eikä Kellokosken terveysasemia. Miksi? Rokotteen kuljetusvaikeudet tai tilakysymykset eivät voi olla perustelu Tuusulan pohjoisosissa asuvien syrjimiselle. Jos Jokelan ja Kellokosken terveysasemat eivät sovi ajanvarauksella tehtäville rokotuksille, ne voidaan järjestää esimerkiksi Jokela-talolla ja Kellotuvalla, jossa on riittävästi tilaa eikä muuta toimintaa tällä hetkellä.

Nyt alkuvaiheessa rokotusaikoja on saatavilla hyvin rajallinen määrä rokotteiden huonon saatavuuden vuoksi. Se ei tietenkään ole Keusoten syy. Mutta rokotuspaikkojen rajaaminen Tuusulassa vain Hyrylään, ei ole mitenkään perusteltavissa. Vuosittaiset influenssarokotuksetkin on jo perinteisesti annettu Hyrylän lisäksi myös Jokelassa ja Kellokoskella ja ne ovat sujuneet hyvin. Nyt käytössä olevan ajanvarausvaatimuksen luulisi päinvastoin helpottavan rokotuksen järjestämistä myös Pohjois-Tuusulassa.

Keusotessa pitäisi ymmärtää, että ikäihmisten on niin Jokelasta kuin Kellokoskeltakin hankala kulkea Hyrylään rokotusta varten. Keusoten tulee huolehtia, että aidot lähipalvelut toimivat myös tältä osin ja molemmat Pohjois-Tuusulan terveysasemat vastaavat ilman katkoja ja supistuksia pohjois-tuusulalaisten terveyspalveluista niin ikäihmisille kuin lapsiperheillekin.

Jokelan Eläkkeensaajat ry                 Kellokosken Eläkeläiset ry

Kommentoi kirjoitusta.

Kansanedustajat myötämielisiä: Takojan seisake säilytettävä

Tiistai 2.2.2021 klo 20.23 - Aarno Järvinen

Näin otsikoi Keski-Uusimaa 10.10.1990, kun jokelalaisdelegaatio Matti Färlingin johdolla kävi eduskunnassa luovuttamassa 450 nimen vetoomuksen eduskuntaryhmille. Minäkin olin mukana delegaatiossa. Vetoomuksen vastaanottajat lupasivat jokainen tehdä työtä Takojan seisakkeen säilyttämiseksi. Hyvinkääläinen Pauli Uitto (vas) totesi, että kun kaikki hallitusryhmät ovat Takojan seisakkeen säilyttämisen puolesta, sitä tuskin voidaan lakkauttaa. Ei säilynyt Takojan seisake kansanedustajien myötämielisyydestä huolimatta. Samaa tietä ovat menneet Huikko, Purola ja Nuppulinna.

Kuitenkin tuolloin kansaedustaja Eero Paloheimo (vihr.) katsoi asiaa pidemmälle. Hän sanoi lehden mukaan: ”kaikki pienet seisakkeet voitaisiin säilyttää, jos junaliikenne jaettaisiin neljälle raiteelle. Kaksi niistä varattaisiin pikajunille ja kaksi joka pysäkillä pysähtyville junille.”

Kas kumma jo 30 vuoden odottelun jälkeen tämä on toteutumassa. Pasila-Riihimäki -lisäraidehanke on täyttä päätä toteutumassa nyt pikapuoliin Jokelan kohdalla. Riihimäelläkin korjataan laitureita. Mutta pitääkö odottaa vielä seuraavat 30 vuotta, jotta junat pysähtyisivät uudelleen näillä pienillä seisakkeilla, jos vielä jäljellä olevat laiturirakenteet nyt ratatöiden myötä puretaan?

Maailma on 30 vuodessa muuttunut. Nyt ympäristöllä, päästöillä ja sujuvalla joukkoliikenteellä on aivan toisenlainen merkitys kuin 30 vuotta sitten. Siihen raideliikenne on oiva ratkaisu. Jokelasta pääsee nyt 38 minuutissa Helsingin ydinkeskustaan. Paloheimon tuolloinen ajatus merkitsisi paluuta H-junien eli kaikilla seisakkeilla pysähtyvien junien aikaan, mutta hidastamatta nopeampien paikallisjunienkaan kulkua, koska junavuoroja voitaisiin lisätä. Tämän haaveen toteutuminen merkitsisi Tuusulan kehitykselle isoa harppausta. Samalla se avittaisi Järvenpäätä ja Hyvinkäätä. Nauhakaupunki-idea Helsingistä Tampereelle olisi askelen lähempänä. Ja ilmastoystävällisemmin, koska tuoreen selvityksen mukaan lisäraiteet Riihimäeltä Tampereelle olisivat oikorataa (ns. tunnin juna -hanke) ilmastoystävällisempi ja merkittävästi halvempi ratkaisu ja kaiken lisäksi huomattavasti nopeammin toteutettavissa. 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Jokelan puutarhakaupungin yleisuunnitelma

Maanantai 25.1.2021 - Aarno Järvinen

Jokelan puutarhakaupungin keskustan yleissuunnitelma oli vuoden vaihteen aikana nähtävillä ja siihen saattoi antaa näkemyksiä. Jokelan Eläkkeensaajat ry lausui asiasta omassa kannaotossaan Tuusulan kaavoitukselle varsin perusteellisesti. Laitan sen tähän kokonaisuudessaan, vaikka se on varsin pitkä ja perusteellinen. Kannanotto on luettavissa myös Jokelan Eläkkeensaajien kotisivuilla, jossa on myös linkki itse yleissuunnitelmaan. Siihen kannattaa Jokelan kehittämisestä kiinnostuneiden ehdottomasti tutustua.

Yleisuunnitelma ei ole sitova asiakirja, mutta se toimii pohjana ja linjauksena valmistelussa olevalle Tuusulan Yleiskaavalla 2040 ja myöhemmin tietysti asemakaavoille, jotka puolestaan ovat lainvoimaiseksi tultuaan sitovia asiakirjoja.   

KANNANOTTO JOKELAN KESKUSTAN TAVOITEMALLIIN 2050+, PUUTARHAKAUPUNGIN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA

Jokelan Eläkkeensaajat ry esittää mielipiteenään, että Jokelan Yleissuunnitelmassa on aivan oikein todettu, että jo vuosikymmeniä ideoitu puutarhakaupunkimaisuus ei ole toteutunut sellaisena laajana kokonaisuutena, joka värittäisi keskusta-aluetta selkeästi. Puutarhakaupungista on kyllä paljon puhuttu, mutta toteutus on jäänyt, koska kunnassa ei ole riittänyt kiinnostusta ja voimavaroja Jokelan kehittämiseen.

Jokelan identiteetin vahvistaminen

Yhdymme suunnitelman toteamukseen, että Jokelan identiteettiä tulee vahvistaa vanhaan pohjaten mutta nykyaikaa mukaan tuoden. Kuten suunnitelmassa todetaan, Jokelaa kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

 - Rautatieaseman potentiaali nyt, kun lisäraiteiden konkreettinen rakentaminen välillä Pasila-Riihimäki on edennyt Jokelan kohdalle. Tämä painottaa julkisen liikenteen yhteyksiä, kun HSL-jäsenyys mahdollistaa mm. paremman juna- ja bussiliikenteen aikataulujen yhteensovittamisen.

- Samoin kevyen liikenteen yhteyksien korostaminen, joka on keskeinen osa puutarhakaupungin ideaa ja identiteettiä.

- Puutarhakaupunkiin kuuluu olennaisena osana vihreys rakennetussa ympäristössä (esim. pihasuunnittelu).

- Lisäksi Jokelan rikkaan teollisuushistoriallisen miljöön hyödyntäminen, jossa Jokelan lammet ovat oleellinen osa.

Jokelan vetovoimatekijät

Suunnitelman (s. 9) mainitsemina Jokelan voimatekijöinä ovat päiväkoti, koulu, Notkopuisto, uimaranta, lintubongaus ja rautatieasema. Huomautamme, että Jokelan vetovoimatekijöihin kuuluvat keskeisesti myös oma terveyskeskus, lukion toimipiste, kirjasto sekä oma, yksityinen Kansalaisopisto, jotka vaikuttavat myös merkittävinä vetovoimatekijöinä Jokelaan muuttamiseksi ja siellä pysymiseksi. Lapsiperheille myös neuvola on erittäin tärkeä vetovoimatekijä.

Puutarhakaupunki-idea ja kaava-alue

Yhdymme suunnitelman ajatukseen, että koska Jokelan keskusta-alue on pinta-alaltaan pieni ja rajautuu pohjoisessa, idässä ja lännessä pientalovaltaiseen asutukseen jo 200– 400 m etäisyydellä asemasta, on perusteltua, että keskusta-alue tulevaisuudessa rakentuu tiiviimpänä ja korkeampana, eikä laajemmalle alueelle. Tätä perustelee myös puutarhakaupunki-idea, jossa keskuspisteen eli aseman ympärillä on korkeampaa ja tiiviimpää rakentamista, joka madaltuu etäämmällä rivitalo/townhouse tyyppisestä tiiviimmästä rakentamisesta perinteiseen yhdenperheen omakotiasumiseen. Tätä puoltavat myös liikenteelliset seikat mm, että näin aseman pysäköintipaikkojen tarve vähenee, kun tiivein asutus on kävely/pyöräilymatkan päässä asemasta ja palveluista.

Suunnitelma-alueen rajaus on mielestämme muuten hyvä, mutta tärkeää on, että alueeseen kuuluu koko Opintien itäpuoli seurakuntien jo kaavoitettuihin alueisiin asti eli alkuperäinen Kartano I alue kokonaisuudessaan, koska se on puutarhakaupunki-idean kannalta nopeimmin toteutettavissa oleva uusi alue.

Liikenne

Tuusulan ainoa rautatieasema sijaitsee tällä hetkellä Jokelassa. Jokelan julkisen liikenteen yhteydet ovat loistavat sekä pohjoiseen Hyvinkään ja Riihimäen suuntaan ja edelleen Tampereelle, että etelään Järvenpäähän, Keravalle, Vantaalle ja Helsinkiin. Jokelasta matka lähijunalla Tikkurilaan kestää 28 minuuttia ja Helsinkiin 38 minuuttia ja Tampereellekin R-junalla nopeimmillaan 1 t 27 min. Taksapoliittinen ”kukkanen” on, että Jokelasta pääsee eläkeläislipulla nykyisin halvemmalla Tampereelle kuin Helsinkiin HSLn poistettua eläkeläisalennuksen.

Yleissuunnitelmassa katsotaan tulevaisuuteen, jossa Jokelan keskusta nojautuu nykyistä enemmän joukkoliikenteeseen. Puutarhakaupunki-idean mukaista onkin, että keskustaalueella liikutaan enimmäkseen pyörällä tai kävellen ja pidemmät matkat taitetaan junalla tai bussilla. Jos toivotaan pyöräilyn lisääntyvän myös asemalle tultaessa, kiireellisempää on miettiä turvallisen pyörien parkkipaikan rakentamista.

Suunnitelmassa asemalle, rataa vierustaville alueille, esitetään parkkihallia, joka voisi palvella liityntäpysäköintiä, ja keskustan kerrostalojen asukkaita. Jos nykyiset liityntäpysäköintipaikat radan molemmin puolin säilyvät käytössä, ei parkkihallille ole vielä pitkään aikaan tarvetta, mutta varaus sitä varten on hyvä olla olemassa. Ydinkeskustan ulkopuolella asuvilla perheillä tulee jatkossakin vielä hyvin pitkään olemaan tarve ainakin yhteen, useimmiten kahteen omaan autoon.

Liikenneyhteyksistä tällä hetkellä kiireellisimmät kehittämiskohteet ovat radan alitukset eli yhteys Peltokaareen ja aseman jalankulkualikäytävän jatko Jokelantien ali. Nämä on tehtävä pikaisesti ja yhdessä lisäraiteiden rakentamisen kanssa. Peltokaaren asemakaavassa on osoitettu radan ja Jokelantien alittava yhteys, Blennerintie, Nukarintieltä Peltokaareen. Taajaman tasapainoisen kehityksen kannalta sen pitää olla sekä kevyen liikenteen että ajoneuvoliikenteen väylä. Jos se nyt toteutetaan pelkästään kevyen liikenteen väylänä, jää sen laajentaminen moottoriajoneuvoille vasta lisäraiteiden valmistuttua vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen.

Yleissuunnitelmassa on esitetty uusi katuyhteys Opintieltä Puistotielle. Yhteys kulkisi Paul Chmelewskin puiston pohjoislaitaa pitkin ja mahdollistaisi liittymisen Asemapäällikönkujalle. Ajoneuvoliikenteen katuyhteytenä se on täysin tarpeeton ja vaarantaisi Chmelewskin puiston olemassaolon etenkin, jos alueelle suunnitellaan yhden savenottokuopan paikalle uutta kerrostaloa. Jokelan Eläkkeensaajat ei pidä lisärakentamisajatusta nykyisten vihreiden arvojen ja Jokelan imagon mukaisina. Puisto on suosittu vihreä keidas etenkin vanhemmille ihmisille.

Kiireellisimmät kaksi kärkihanketta

Tuusulan kaavoitussuunnitelman 2020–2024 kaavahankkeista mielestämme kiireellisimmät ovat keskustan kaksi kärkihanketta:

- Keskustien asemakaavan muutos; ja

- Opintien ja Nukarintien risteyksen ympäristön asemakaavan muutos, kun sen ymmärretään pitävän sisällään myös alkuperäisen Kartano I kaavahankkeen alueen.

Keskustien eteläpuolen asemakaavan muutoksen tavoitteena on aivan oikein tehostaa keskusta-alueen kortteleita, mutta ei missään tapauksessa edes tutkia nykyisen asemakaavan julkisen palvelun korttelialueita muutettavaksi asuinkäyttöön. Entisen päiväkodin tontti on säilytettävä osaksi koulu-kulttuurikampusta, koska suunnitelmassakin on aivan oikein todettu, että ”Jokelan julkisen rakentamisen sydän muodostuu Koululammen, koulukeskuksen ja Notkopuiston ympäristöön. Alueella sijaitsee jo nyt valtaosa Jokelan julkisista palveluista, ja erityisen tärkeää on alueen ulkotilojen kehittäminen sekä laadukas ylläpito.” Siksi on äärimmäisen tärkeää, että puretun päiväkodin tontti Keskustien varressa varataan Jokelan kasvavan koulukampuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan rakentamisen tarpeisiin. On muistettava, että Jokela-talosta on toteutettu vain yksi kolmannes alkuperäisestä suunnitelmasta. Kulttuuri- ja liikuntatiloja ei aikanaan toteutettu kuntaan iskeneen rahapulan vuoksi. Jokela-talon eteläpäätyyn alkujaan ajatellut liikuntatilat on sittemmin toteutettu koulukeskukseen. Alueella oleva terveyskeskus on erittäin tärkeä palvelu paikallisesti niin eläkeläisille kuin myös potentiaalisille uusille asukkaille erityisesti lapsiperheille ollen lähipalveluna selkeä vetovoimatekijä. Koko alueen säilyminen julkispalveluille osoitettuna turvaisi myös terveyskeskuksen mahdollisen laajentamisen tulevaisuudessa.

Liikekeskus

Aivan kuten suunnitelmassa todetaan, Jokelan ydinkeskustan hajanaisuus on tiedostettu myös aiemmin ja alueella on käynnistetty kaavahankkeita, joita ei olla viety loppuun asti. Yksi keskeinen hanke on Jokelan liikekeskuksen kaavahanke, jota edistettiin vuosikymmen sitten. Alue sopii sijaintinsa puolesta hyvin isomman liikekeskittymän esim. kauppagallerian paikaksi, mutta sen aika ei ole aivan lähivuosina, koska nykyinen S-Market on rakennettu ja K-Supermarket laajennettu vasta muutama vuosi sitten, eikä Jokelan asukasmäärä vielä riitä ison kauppakeskuksen/kauppagallerian kannattavuuteen.

Liikekeskustalle on tärkeää – jopa elintärkeää, että se on saavutettavissa niin jalan ja pyöräillen kuin myös autoilla.

Kulttuuriarvot ja Teollisen historian säilyminen

Vanhoja teollisuustiloja ja lampialueita tulee kehittää muodostaen niistä liikuntapuiston kanssa yhtenäinen kulttuuripuisto. Siellä voisi olla myös taide- ja museotiloja.

Puistot ovat suosittuja vihreitä keitaita niin vanhemmille kuin nuoremmille ihmisille. Lisäksi ne olisivat kasvien ja eläinten – Jokelan joutsenetkin muistaen – kannalta nykyaikaisten vihreiden arvojen ja Jokelan puutarhakaupunkiarvojen mukaisia.

Koska vanhasta rakennuskannasta ei ole pidetty aikanaan huolta, osa arvokkaista historiallisista kiinteistöistä on jo käytännössä lopullisesti tuhoutunut. Tällaisia surullisia esimerkkejä ovat Vanutehdas ja Laatikkotehtaan konttorirakennus.

Myös ns. Jokelan talon purkamista muutama vuosi sitten voidaan pitää menetyksenä ajatellen Jokelan teollista historiaa.

Samoin Jokelan kirkon uhkaamassa oleva purkaminen on menetys rakennuskannan monikerroksisuuden kannalta.

Senioriasuminen

Eläkkeensaajat ovat samaa mieltä suunnitelman toteamuksesta että, ”kun Jokelaa koko ikänsä asuttanut väestö vanhenee, olisi perusteltua tutkia keskusta-alueella senioreille kohdennettua kerrostalorakentamista. Keskustan loistavat julkisen liikenteen yhteydet tarjoavat mahdollisuuden matkailuun, kun se ei muuten enää onnistu, ja lähipalvelut ovat kävelymatkan päässä.”

Tästä samasta asiasta Jokelan Eläkkeensaajat on tehnyt valtuustoaloitteen 1.3.2016: “Aloite uudenlaisesta ikäihmisten asumiskokeilusta Jokelassa” mutta hanke ei ole edennyt toteutukseen. Oikea paikka hankkeelle on Ester Matilda - kodin tuntumassa Jokelantien varressa, jolloin ikäihmisille suunnatuissa palveluissa voitaisiin hyödyntää Ester Matilda-kotia synergiaetuna.

Tässä yhteydessä Jokelan eläkkeensaajat vielä muistuttaa, että alueiden ja rakennusten suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon esteettömyys ja turvallisuus, joihin kuuluu myös hyvä valaistus.

Samoin kaavoituksessa tulee ottaa huomioon liikunta-avustelaitteiden (rollaattorit, sähkömopot, yms.) käytettävyys erilaisissa paikoissa ja säilytysmahdollisuus sekä sähköautojen lisäksi myös muiden sähkökulkimien latausmahdollisuus.

Lopuksi

Kokonaisuutena suunnitelmaa voi pitää onnistuneena, perusteellisena ja kattavana. Kun sitä vielä tarkistetaan saadun palautteen pohjalta, suunnitelma luo hyvän pohjan jatkosuunnittelulle Jokelan ja koko sen vaikutusalueen kehittämiseksi.

Jokelassa 15.1.2021

Jokelan Eläkkeensaajat ry

Aarno Järvinen  Puheenjohtaja, Anneli Koivunen Tiedottaja

Kommentoi kirjoitusta.

Mäntsälä palauttaa ruoka- ja siivouspalvelut itselle

Keskiviikko 9.12.2020 klo 12.24 - Aarno Järvinen

JHLn Päättäjäkirje 5/2020 tietää kertoa, että Mäntsälän kunta palauttaa ruoka- ja siivouspalvelut kokonaisuudessaan omaksi työksi ensi heinäkuusta lähtien. Oma tuotanto on todettu kustannustehokkaimmaksi, joustavimmaksi ja helpoiten hallittavaksi tavaksi toteuttaa palvelut. Järki siis palailee pikku hiljaa joissain kunnissa, kun ulkoistamisinnon haittapuolet kuten kustannusten nousu, laadun heikkeneminen ja oman päätösvallan väheneminen alkavat kirkastua. Tuusula ei onneksi ole ollut ulkoistajien kärkijoukkoa, eikä isoja riitoja asiasta ole käyty, vaikka palkkahallinnon ulkoistaminen Kunta-Prolle, nykyiselle Sarastialle oli virhe.

Jos lainataan vielä vähän lisää JHLn tiedotetta niin Mäntsälän ruoka- ja siivouspalvelut on tuotettu 80-luvulta lähtien monituottajamallilla. Kunnan oma osuus on vaihdellut paristakymmenestä prosentista noin 60 prosenttiin ja loput on hankittu ostopalveluna yksityisiltä yrityksiltä.

Tiedotteen mukaan ”Tällä hetkellä pääosa koulujen, päiväkotien ja muiden yksiköiden ateriatuotannosta ostetaan ISS Palvelut Oy:ltä. Osan siivouspalveluja tuotti Minjaco Oy, mutta sopimus päättyi viime kesäkuussa, ja sen kohteet otettiin kunnan omaan tuotantoon heinäkuun alusta lukien.”

Jopa FCG Konsultointi Oy:ltä tilatun selvityksen mukaan paluttaminen omaksi työksi on järkevää. Selvitys nimittäin osoitti, että ruoka- ja siivouspalvelujen keskittäminen kunnan omaksi työksi on selvästi kustannustehokkain tapa toteuttaa palvelut.

Kunnanjohtaja Esko Kairesalokin myöntää syntyvän säästön olevan merkittävä, noin puolen miljoonan euron luokkaa seuraavan neljän viiden vuoden aikana. Kairesalo luonnehtii päätöstä suunnanmuutokseksi ja sitähän se onkin, sillä Mäntsälällä on pitkät perinteet palvelujen ulkoistamisesta. Valtuuston päätti asiasta yksimielisesti.

Miksi oma työ on parempi ratkaisu. Koska ensinnäkin hallinto kevenee ja kustannukset pienenevät, kun ei ole erikseen kunnan omaa hallintoa ja palveluntuottajan hallintoa ja keskinäisten palvelusopimusten valvonnasta aiheutuvaa lisätyötä. Samalla myös henkilöstöä voidaan käyttää joustavammin, kun toimenkuvat laajenevat ja työntekijälle voi kuulua sekä ruokahuollon että puhtaanapidon tehtäviä. Samalla on tarkoitus keventää johtoa ja antaa vastuuta alemmalle tasolle, eli suoraan kohteisiin, sanoo Kairesalo.

Sen sijaan Oulu kulkee aivan päinvastaiseen suuntaa ja aikoo lisätä ulkoistuksia, sillä siellä valtuusto on päättänyt ulkoistaa ateria- ja puhtauspalveluja tuottavan Palvelukeskus -liikelaitoksen ensi vuoden syksyllä. Sen myötä noin 300 ammattilaisen työnantaja vaihtuu ja palkka ja muut työehdot heikkenevät.

JHL:n aluetoiminnan asiantuntija Lauri Vihervä toteaa asiasta, että ”kuntien into ulkoistaa ja yksityistää palvelut, on mielestäni yksi julkisen sektorin kummallisuuksista. Tuskin löytyy sellaista tapausta, jossa ulkoistaminen on onnistunut, eli hinta olisi halventunut ja palveluiden laatu ja henkilöstön hyvinvointi parantunut”.

”Samalla kunnallinen demokratia kapenee, kun palveluihin ei pystytä enää suoraan vaikuttamaan, vaan asiat sovitaan suljetuissa kabineteissa palvelusopimuksilla. Myös paikallisuus ja ympäristöarvot ovat usein häviäjiä toimintoja kilpailutettaessa” toteaa Vihervä edelleen.

Asia, jota harvoin kuntapäättäjät tulevat ajatelleeksi, että kun palveluita siirretään pois omasta toiminnasta, siirtyvät palvelut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta arvonlisäveron piiriin. Se nostaa Suomen kokonaisveroasetta, ja kaiken lisäksi osa veroista siirtyy EU:n yhteiseen budjettiin. Kaiken lisäksi ulkoistaminen voi lisätä toimeentulo- ja asumistukimenoja, kun asukkaat maksavat kalliimpaa hintaa. Kilpailuttaminenkaan ei ole halpaa touhua. Se vaatii erikoisosaamista, jota harvalla kunnalla on riittävästi omasta takaa. Sitten ostetaan taas kalliita konsulttipalkkioita, jotta vältytään kalliilta oikeudenkäyntikuluilta ja ehkä palveluiden keskeytyksiltä, kun tarjoajat valittavat mielestään väärin tehdyistä kilpailutusratkaisuista.

Ulkoa ostaminen on toki joissain tapauksissa ihan järkevää ja monesti jopa ainoa mahdollisuus. Kun ostetaan sellaisia palveluja, joihin itsellä ei ole osaamista tai joita tarvitaan niin harvoin tai vähän, että oman henkilökunnan palkkaaminen ei ole järkevää. Mutta kunnan perustoimintojen ulkoistamisessa, kuten esim. ruokahuolto, siivous, kiinteistönhoito ja vastaavat tehtävät, ei ole järjen hiventäkään.

Kommentoi kirjoitusta.

Varokaa tietokoneita!

Perjantai 27.11.2020 klo 22.50 - Aarno Järvinen

”Tietokoneet ovat hyödyllisiä – varokaa tietokoneita” kirjoitti Helsingin Sanomat 20.11.1970 kertoessaan Englannin kansalaisvapauksien yhdistyksen kansainvälisestä seminaarista, jossa useista maista tulleet asiantuntijat olivat pohtineet, miten voidaan välttää yksilön vapauden loukkauksia, jotka voivat johtua tietokoneiden yhä laajenevasta käytöstä. Lehti kirjoitti ”Ohjelmoitu tietokone tietää kaiken, ei unohda mitään ja sylkäisee tietonsa ulos napin painalluksella.”

Jutussa todetaan edelleen: ”Yksilön vapauden kannalta tätä pidetään vaarallisena, sillä asiantuntijoiden mielestä ollaan ennen pitkää siinä vaiheessa, että kansallisessa laajuudessa ohjelmoidut ja toisiinsa kansallisissa verkoissa kytketyt tietokoneet ovat aivan liian hyvin selvillä kansalaisten yksityisasioissa.” Kuinka hyvin nykypäivän suuri huoli ymmärrettiinkään jo 50 vuotta sitten, mutta asialle ollaan vasta nyt varovasti tekemässä jotakin. Tosin tuossa puhuttiin kansallisista verkoista. Tuolloin ei vielä voitu ymmärtää miten totaalisen kansainväliseksi internet muutama vuosikymmen myöhemmin muodostuisikaan.

Nyt korona-aikana ihmisiä kehotetaan käyttämään maksukortteja käteisen sijasta ja korttien käyttö maksuvälineenä onkin lisääntynyt merkittävästi käteisen kustannuksella. Mutta asialla on juuri tuo varjopuoli. Meistä tiedetään muualla paljon enemmän kuin itse tiedämme itsestämme. Tiedetään, missä liikumme, mitä, mistä ja milloin ostamme. Me emme täällä Suomessa, jossa vielä luotetaan viranomaisiin ja demokratian toimivuuteen, osaa pelätä, mitä muuta haittaa tästä voisi olla kuin kohdennettujen mainosten jatkuvasti kasvava ryöppy.

Kiinassa otettiin ensimmäisenä maailmassa käyttöön setelit. Nyt Kiina on ensimmäisenä maailmassa luopumassa käteisen käytöstä ja luopumassa myös maksukorteista siirtyessään mobiilimaksamiseen. Kiinassa ”isoveli valvoo” ihan oikeasti. Eli kansalaiset eivät voi kohta käytännössä tehdä yhtään mitään, ilman etteikö siitä jäisi seurattava jälki jonnekin järjestelmään. Se on totaalisen diktatuurin yksi pahimmista uhkista yksilön kannalta. Olet täydellisesti kontrollissa. Orwellilainen 1984 oli vain pieni raapaisu nykypäivän valvontatodellisuudesta.  DDR:ssäkään Stasi ei pystynyt valvomaan kansalaisiaan näin totaalisesti, koska tietokoneet eivät olleet yhtä kehittyneitä kuin nykyisin.

Itävaltalaiset ovat nousseet tätä vastaan vaatimalla oikeutta käteisen käyttöön.  Helsingin Sanomat kirjoitti 25.8.2019, että suurimmat puolueet ovat tehneet käteisestä vaaliteeman. Itävaltalaiset kuuluvat Euroopan innokkaimpiin käteismaksajiin. ”Käteisrahan käyttö on itsenäisen elämän perusedellytys monille ihmisille, erityisesti Itävallan vanhemmalle väestölle ja maalaisväestölle”, perusteli puoluejohtaja Sebastian Kurz ennen viime vuoden vaaleja. Miten todellisuus lienee nyt koronan pahasti runtelemassa Itävallassa.

HS:n jutun mukaan ”Lasi-ihminen” (gläserner Mensch) on saksan kielessä käytetty ilmaus, joka ei helposti käänny suomeksi. Sillä tarkoitetaan, että kaikki näkyy läpi eli kansalaisen toiminta on seurattavissa. Maksuliikenteen kohdalla kyse on siitä, että korttimaksamisesta jää jälki. ”Jos menen ostoksille ja ostamani snapsin määrä kirjautuu tarkasti, niin siinä tunkeudutaan yksityisyyteeni”, sanoi AFP:n haastattelema talousjuristi Werner Doralt.

Itävallan ja myös Saksan käteisrakkauden yhtenä syynä on varmastikin natsimenneisyys, eli se historiallinen muistijälki totalitaarisesta valtiosta, joka sai tietoonsa kaiken haluamansa. Nykyiset tietokoneet tekevät sen vaan paljon tehokkaammin.

Tietokoneiden mukanaan tuomat turvauhat ovat nousseet vakavaan keskusteluun Terapiakeskus Vastaamon tietomurron myötä. Poliisin mukaan entistä suurempi osa rikollisuudesta siirtyy verkkoon ja varmaan lähes jokainen tietokonetta käyttävä on sen jo huomannut jatkuvasti lisääntyvinä huijausviesteinä.ja tietojen kalasteluna.

IoT eli internet esineissä on jo pitkään ollut kehittelyssä eli vähän vitsillä: kahvinkeitin ja jääkaappi keskustelevat keskenään: pitäisi keittää isäntäväelle aamukahvit, johon jääkaappi: kahvimaito on lopussa ja kahvikin hyvin vähissä. Johon kahvinkeitin: No lähetä kauppaan viesti, että laittavat toimitukseen.

Aivan uudenlaisesta uhasta tiesi kertoa DigiToday 23.11.2020. Uutisen mukaan amerikkalaisen Marylandin yliopiston toteuttamassa ja Singaporen opetusministeriön osittain rahoittamassa tutkimuksessa havaittiin, että suositut kotien robotti-imurit voidaan hakkeroida etähallittavina mikrofoneina käyttämällä niiden laseriin perustuvaa lidar-tutkaa.

”Robotti-imurin suunnistamiseen käyttämä laser pystyttiin valjastamaan tunnistamaan ääniaaltojen värähtelyä, kun ne kimposivat koehuoneeseen laitetuista tavaroista, kuten roskapöntöstä tai pahvilaatikosta. Tällä tavalla kerätystä informaatiosta pystyttiin tunnistamaan ihmisäänen luettelemat numerot 90 prosentin tarkkuudella. Television soundbarin toistamat televisio-ohjelmat tunnistettiin yli 90 prosentin tarkkuudella.”

Tuskin voimme kuvitella nykyistä elämäämme ja elintasoamme enää ilman tietokoneita, mutta isoja muutoksia on varmastikin lähivuosina tulossa niin internetin vapaaseen käyttöön kuin tietoturvaankin, muutoin yksityisyytemme, se mitä vielä on jäljellä, on lopullisesti mennyttä. Ja se maksaa. Hyvä tietoturva ei suinkaan ole ilmaista.

Olemme tuudittautuneet siihen, että netin käyttö on ”ilmaista”, vaikka todellisuudessa maksamme siitä luovuttamalla omia henkilökohtaisia tietojamme monella tavalla ja huomaamattamme esim. mainostajille. Maailma voi tässä suhteessa olla hyvin erilainen jo muutaman vuoden kuluttua. Jää nähtäväksi. Mutta olisiko maailma jo nyt eri näköinen, jos tuo 50 vuoden takainen varoitus olisi otettu silloin vakavasti.

Kommentoi kirjoitusta.

KILJAVAN SAIRAALAN TOIMINTA KEUSOTELLE

Tiistai 24.11.2020 klo 22.36 - Aarno Järvinen

Kiljavan Sairaala tiedottaa toiminnan siirtymisestä Keusotelle. Lainaan koko tiedotteen tekstin tähän:

”Kiljavan Sairaalan hoito- ja kuntoutustoiminta siirtyy Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän (Keusote) tuotettavaksi 1.1.2021 alkaen. Hoito- ja kuntoutuspalvelujen henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksella Keusoten palvelukseen.  

Kiljavan Sairaala Oy:n toiminta yksityisenä terveydenhuollon palveluntuottajana päättyy 31.12.2020. Samaan aikaan päättyy myös Attendo Oy:n hoito- ja kuntoutuspalvelujen sopimus Kiljavalla. Kiljavan Sairaala Oy jatkaa toimintaansa vuokraamalla omistamansa sairaalarakennuksen Keusotelle.

Kiljavalla tapahtuvan moniammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on edelleen parantaa ja ylläpitää keskiuusimaalaisten toimintakykyä, tukea yksilöllistä kuntoutumista sekä kuntouttaa asiakkaat selviytymään itsenäisesti kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. 

Osana Keusoten palvelukokonaisuutta toiminta tulee olemaan kuntalaisille entistä joustavampaa ja kokonaisvaltaisempaa. Muutos antaa uudenlaisen ja laajemman mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen osana alueellisia hoito- ja palveluketjuja. 

Kiljavan Sairaala Oy kiittää kaikkia asianosaisia; henkilökuntaa, kuntoutujia, potilaita, omaisia, läheisiä ja yhteistyökumppaneita kuluneesta 12 vuodesta Kiljavan Sairaalassa.”

Yhdyn todella täydestä sydämestäni Kiljavan Sairaala Oy:n kiitoksiin. Kiljavan Sairaala on tullut minulle näiden 12 vuoden aikana hyvin merkitykselliseksi paikaksi. Olen toiminut Tuusulan nimeämänä edustajana yhtiön hallituksen jäsenenä, Tuusulan vuoron myös hallituksen puheenjohtajana ja muutaman kuukauden yhtiön toimitusjohtajanakin edellisen toimitusjohtajan eron ja nykyisen toimitusjohtaja Päivi Flinkmanin aloituksen välissä. Tänä aikana olen oppinut kuntoutuksen merkityksen ihmisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Olen aina suurella mielihyvällä lukenut hallituksen kokouksessa säännöllisesti käsiteltyjä potilaiden palautteita, jotka ylivoimaisen pääsääntöisesti ovat olleet kiittäviä. Samoin niitä lehtijuttuja, joissa kuntoutuksessa olleet ovat kiittäneet saamaansa hyvää hoitoa.

Aina se ei ole ollut helppoa. Sairaalalla on ollut monia vastoinkäymisiä kuten saneerauksen loppuvaiheessa sattunut tulipalo. Sairaalaa on vastustettu mm liian kalliina, valitettavasti eräät tahot Tuusulassa etunenässä. Onneksi muissa jäsenkunnissa sairaalan merkitys on nähty paremmin ja konkurssiuhastakin huolimatta on selvitty eteenpäin ja saatu toiminta vakiinnutettua ja loppuaikoina jopa voitolliseksi.

Sairaalan toiminnan siirto tuli ajankohtaiseksi sote-asioiden siirryttyä omistajakunnista Keusotelle. Ei olisi ollut mielekästä jatkaa sairaalan toimintaa kuntavetoisena, kun kaikki muut alueen sote-tehtävät ovat siirtyneet Keusotelle. Toivon hartaasti, että Keusote selviää tästä haasteesta ja pystyy pitämään kuntoutuksen yhtä tasokkaana ja ammattitaistoisena, mitä se on ollut Attendon aikana. 

Jos jotain haluan nostaa esille kohta 40 vuotiselta kunnalliselta luottamustoimiajaltani niin Kiljavan Sairaalan siksi, että monesta vastoinkäymisestä ja vastustuksesta huolimatta toiminta siellä on auttanut ihmisiä kuntoutumaan ja palaamaan kotiin parempi voimaisena. Ehkä olen voinut siihen itsekin pieneltä osin vaikuttaa.

PS. Pienenä mainoksena: Jokelan kirjaston vitriinissä on marraskuun loppuun asti pienoisnäyttely ”Kiljavan sairaala postikorteilla”, joka kertoo postikortein sairaalan historiaa 1930-luvulta nykypäivään.      

Kommentoi kirjoitusta.

Keusoten uskottavuus romahti

Torstai 16.4.2020 klo 22.50 - Aarno Järvinen

Keusoten valtuusto päätti tänä iltana olla liittymättä Apottiin. Mielestäni päätös oli suuri virhe. Apotti ei missään tapauksessa ole mikään ihmeitä tekevä järjestelmä. Se on kallis ja monessa mielessä keskeneräinen ja sen käytön opiskelu on aluksi hankalaa ja työlästä. EPIC, joka on siis Apotin pohjana, on monessa maassa käytössä oleva alkujaan amerikkalainen sairaalajärjestelmä. Se on siis sairaalajärjestelmä, ei sote-järjestelmä, jollaista Apotista yritetään rakentaa. Sote- järjestelmää siinä mielessä, että samassa tietojärjestelmässä olisi sekä terveydenhoito että sosiaalitoimi, ei ole missään maassa maailmassa. Joten vertailukohtaa ei siis ole. On väitetty, että kotimainen tietojärjestelmä voitaisiin ehkä nopeastikin rakentaa ja halvemmalla. Väitän, että ei voida. Uuden järjestelmän alusta lähtien rakentaminen kilpailutuksineen vie vähintään 7-10 vuotta ja maksaa merkittävästi enemmän, kuin mitä Apotti olisi tullut Keusotelle maksamaan, vaikka kallis onkin. Nyt siis joudutaan toimimaan tulevat vuodet nykyisten toistakymmenen ei-yhteensopivan järjestelmän kanssa, mikä vie mahdollisuudet Keusoten palvelutoiminnan järkeistämiseltä vuosiksi. Jo pelkästään se tulee maksamaan paljon – vähintäänkin kymmeniä miljoonia.

Apotin vastustajat perustelivat kantaansa mm sillä, että pitäisi odottaa valtakunnallista sote-ratkaisua. No sitä olemme odottaneet toistakymmentä vuotta, eikä päätöstä ole näköpiirissä.

Keusoten tuoreen tiedotteen mukaan ”Apotti-hanke etenee toistaiseksi Keusoten Tuusulan toimipisteissä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti siten, että Apotti-järjestelmä otetaan käyttöön Etelä-Tuusulassa, Jokelassa ja Kellokoskella keväällä 2021. Apotti korvaa Tuusulan toimipisteissä nykyisin käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät, mutta muualle yhtymään jäävät toistaiseksi nykyiset tietojärjestelmät käyttöön.”

Olikohan Keusoten perustaminen sittenkin virhe? Itse olin alkuun hyvinkin epäileväinen hankkeen mielekkyydestä, mutta taivuin kannattamaan sitä Tuusulan valtuustossa ”maakunnan pelossa”. Sipilän hallituksen sote-ratkaisu olisi monien muiden ongelmien lisäksi vienyt senkin vähäisen päätösvallan täältä Keski-Uudeltamaalta meidän omista sote-asioistamme Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Näin siksi, että koko Uudenmaan kokoiseen maakuntavaltuustoon (99 jäsentä) olisimme Keski-Uudeltamaalta saaneet korkeintaan 2-3 valtuutettua, Tuusulasta korkeintaan yhden.

Keusoten perustaminen antoi aluksi uskoa, että päätöksenteko omista asioistamme säilyisi täällä Keski-Uudellamaalla. Näin alkuun näyttikin tapahtuvan. Liikkeellä lähdettiin optimistisina, vaikka alusta alkaen painoi huoli siitä, että esim. palvelujen yhdenmukaistamisen perimmäinen tarkoitus oli säästöt, ei palvelujen todellinen parantaminen. Tilanne kehittyi jatkuvasti huonompaan suuntaan, kun useampikin kunta rupesi syyttämään Keusotea holtittomasta budjetin ylittämisestä, vaikka Tuusulaa lukuun ottamatta kaikki muut kunnat olivat jo vuosia alibudjetoineet omat sote-menonsa. Ja kaiken lisäksi kritiikin kohteena ollut 2019 budjetti oli rakennettu kuntien itsensä antamista luvuista ja ylityksistä karkeasti 2/3 johtui HUSista, ei suinkaan Keusoten toiminnasta. Lisäksi kaikille kunnille olisi alusta alkaen pitänyt olla selvää, että 3-5 ensimmäisenä vuonna Keusote tulee kalliimmaksi kuin kunnat erillään soten pyörittäjinä. Sitten olisi voinut olla säästöjä odotettavissa, kun toimintaa olisi päästy järkeistämään. Nyt tuntuu siltä, että se toivo on mennyt.

Sen virheen, näin jälkiviisastellen, voi vielä tähän loppuun todeta, että sote-asioiden tuotannon siirtoa Keusotelle ei olisi pitänyt tehdä vielä vuoden 2019 alusta, vaan olisi pitänyt odottaa, kunnes valtion sote-uudistuksen linjat ja rahoitus on päätetty. Siirtymävaihe olisi pitänyt käyttää toiminnan järjestämiseen eli toimintojen ja palveluiden yhdenmukaistamiseen ja organisaation rakentamiseen.

Mutta palataan näihin ja Keusoten muihin virheisiin toisessa kirjoituksessa tarkemmin.

Kommentoi kirjoitusta.

Tuusulan ensimmäinen etävaltuusto

Maanantai 6.4.2020 klo 23.20 - Aarno Järvinen

Tuusulan valtuusto kokoontui tänään ensimmäisen kerran etänä eli Microsoft Teamsin avulla. Puheenjohtaja ja aivan muutama valtuutettu oli paikan päällä Mikkolan koululla, mutta valtaosa valtuutetuista osallistui etänä. Etukäteen hieman jännitti, millainen sähläys saadaan aikaiseksi, mutta pienten alkuyhteyshässäköintien jälkeen kokous sujui kohtuullisen hyvin. Joitain ääni- ja kuvayhteysongelmia oli pitkin kokousta. Itsekin putosin kerran ”kyydistä”, mutta kokonaisuutena onnistuimme paremmin kuin odotin. Tosin aikaa meni varmasti enemmän kuin olisi mennyt paikalla ollen. Nimenhuutokin kesti lähes tunnin, mutta se oli osa tätä alun yhteysongelmatiikkaa. Kaikkiaan kokous kesti noin kolme ja puoli tuntia. Välillä oli yksi 5 min tauko. Tärkeintä tietysti, että asiat saatiin käsiteltyä.

Kokouksen aluksi kuultiin katsaus kunnan koronatoimenpiteisiin. Puheenjohtaja ei tässä erehdyksessä antanut minulle pyytämääni puheenvuoroa, mutta kiittelin sitten kokouksen lopussa aloitevastauksesta käyttämässäni puheenvuorossa kunnan tiedotusta ja kiittelin saamastani puhelinsoitosta ja pormestaria kirjeestä eli kunnan 70+ asukkailleen osoittamasta huolenpidosta, mutta annoin saamani palautteen perusteella risuja HUSille ja Keusotelle Jokelan ja Kellokosken terveysasemien ja labrojen sulkemisesta, jonka seurauksena monet riskiryhmiin kuuluvat eivät uskalla lähteä hoidattamaan ”normaaleja” sairauksiaan julkisilla kulkuneuvoilla Justiin, Hyvinkäälle tai Hyrylään.

Listalla oli seitsemän varsinaista päätösasiaa, joista kaksi kouluhanketta koskevaa olivat varmasti tärkeimmät.

Ensimmäisenä varsinaisena asiana oli Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelma, jonka aluksi Pekka Heikkinen esitti Seppo Noron kannattaman asian palauttamista valmisteluun. Perusteluna Pekalla oli, että hanke on varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa liian suuri. Keskustelun jälkeen äänestettiin ja valtuusto päätti äänin 40-11 jatkaa asian käsittelyä kokouksessa.

Kun ensimmäisestä äänestyksestä oli selvitty, Sanna Kervinen teki usean kannattamana lisäysesityksen päätökseen, jonka mukaan ”tuusulalaisille lapsille ja nuorille tulee varmistaa turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö Riihikallion monitoimikampukseen. Hanke tulee toteuttaa tehokkaasti ja laadukkaasti, kuitenkin niin, että nyt arvioitua kokonaiskustannusta, 32 370 000 euroa ei tulla ylittämään. Mikäli olosuhteet joiltain osin, kuten esimerkiksi yleisten rakennuskustannusten tai ennustettavissa olevan lapsimäärän suhteen tulevat muuttumaan niin, että tuo kokonaiskustannus näyttäisi ylittyvän, on hanke tuotava erikseen valtuuston käsittelyyn.” Tämä lisäys hyväksyttiin yksimielisesti.

Näin Riihikallion monitoimikampuksen hankesuunnitelma lähti eteenpäin ja samalla oikeutettiin vt. tilapalvelupäällikkö kilpailuttamaan toteutussuunnittelun.

Seuraavana asiana oli Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittäminen

Siinäkin Pekka Heikkinen ehti ensimmäisenä esittää asian palauttamista valmisteluun. Tässä olin Pekan kanssa samaa mieltä ja kannatin palautusta, Tosin omat perusteluni olivat hieman toisenlaiset. Puheenvuorossani kerroin, että minulla on kaksi erillistä syytä esittää palautusta:

1. Asia on keskenHyte-lautakunnassa. Sitä piti käsitellä maaliskuun kokouksessa, mutta kokous peruutettiin koronatilanteen vuoksi. Asia on listalla huhtikuun kokouksessa, joka on tarkoitus pitää etäkokouksena. Tähän perusteluun sain tuke Tuija Reinikaiselta.

2. Valmistelussa jäi monta kysymystä auki: a) Jos ruotsinkielinen opetus ja varhaiskasvatus siirtyy Kirkonkylän koululle, mitä tapahtuu Klementskogin koulurakennukselle.
b) Mikä on investointikustannus siirrosta
c) Naapurikuntien kantaa koulun käyttöön ja yleensä heidän suunnitelmiinsa ja tarpeisiinsa ei ole selvitetty. Vasta luvataan selvittää.

Sitten taas äänestettiin ja lopputulemana valtuusto päätti äänin 35-16 jatkaa asian käsittelyä kokouksessa.

Kun käsittelyä jatkettiin, Matti Alanko teki Pekka Heikkisen kannattamana muutosesityksen, että ruotsinkielisen opetuksen kehittäminen tapahtuu Klemetskogin koulun yhteydessä. Mutta tämä esitys kaatui äänin 39-9, tyhjiä 3. Itse äänestin poikkeuksellisesti tyhjää, koska en tässä vaiheessa viitaten edellä perustelujeni 1. kohtaan, halunnut ottaa kantaa siihen, mikä on oikea paikka ruotsinkieliselle opetukselle.

Sitten Jussi Salonen teki usean kannattamana muutosesityksen, että valtuusto päättäessään ruotsinkielisen opetuksen siirtämisestä Kirkonkylän uuteen kouluun edellyttää ennen lopullista rakentamispäätöstä tarkemmat taloudelliset laskelmat ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestä niin toiminta- kuin kiinteistökustannusten osalta. Tämä ja Sanna Kervisen muutosesitys, että jatkotyössä tulee ottaa huomioon HYTE-lautakunnan hankkeesta antama lausunto päätettiin molemmat  yksimielisesti hyväksyä. Olin itse tästä jälkimmäisestä muutoksesta tyytyväinen.

Loppujen lopuksi siis em. lisäysten lisäksi valtuusto päätti, että

  • Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten, että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023
  • Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten, että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla
  • kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko, jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse
  • toimeenpanon yhteydessä varmistetaan ruotsinkielisen yhteisön tarpeiden toteutuminen sekä tulevan koulukampuksen että Ruotsinkylän yhteisön näkökulmista.

Perään ropisi nippu eriäviä mielipiteitä. En jättänyt eriävää mielipidettä, mutta totesin, että niin tähän kuin Riihikallion kouluinvestointiinkin kyllä palataan syksyllä, kun palveluverkkosuunnitelma ja koko investointiohjelma joudutaan panemaan uusiin puihin ainakin aikataulutuksen osalta. Pekka Heikkinen totesikin, ettei valtuustolla oikein tunnu olevan käsitystä talouden realiteeteista tässä koronahässäkässä. Puheenvuorot olivat suurimmalta osalta, kuin mitään ei ympärillämme olisi tapahtumassakaan. Valitettavasti maailma ei taida syksyllä olla ihan ennallaan.

Jätinpuiston ja Puustellinmetsän tarjouskilpailulla myytävien omakotitonttien pohjahinnat hyväksyttiin ja Jätinpuiston, Puustellinmetsän ja Anttilanrannan tarjouskilpailutonttien vuokraus mahdollistettiin ilman äänestystä, kun korkeita tonttihintoja moittinut Ilmari Sjöblom ei halunnut kritiikkipuheenvuoronsa jälkeen kuitenkaan viedä asiaa äänestykseen. Jää sitten aikanaan nähtäväksi, miten tonttikauppa koronan jälkeisessä maailmassa näillä hinnoilla käy.

Käytin Eeva-Liisa Niemisen ja Lilli Salmen tavoin kiittävän puheenvuoron Konduktöörinkujan asemakaavan muutoksesta, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Toivottavasti tuo erinomaisella paikalla aseman tuntumassa oleva ryteikkö myös lähtee lähivuosina rakentumaan, mitä hieman epäilen, ellei Tukuki eli Tuusulan kunnan kiinteistöt lähde aluetta toteuttamaan..

Högberginhaaran jatkeen asemakaavan muutoksesta ei käytetty puheenvuoroja, mutta odotetusti aloite ”Olympiakasarmi taiteen, kulttuurin ja tapahtumien monitoimitilaksi” herätti keskustelua ja sai Jussi Saloselta tiukkaa kritiikkiä mm siitä, että aloitevastauksen antamisen viivyttelyn seurauksena alueen vanha lämpökeskus on purettu.

Itse kiittelin jättämääni Jokela Eläkkeensaajien aloitteeseen ”Erityisesti ikäihmisille sopivien kuntoilulaitteiden saaminen Notkopuistoon” saatua vastausta, joka on lyhin ikinä näkemäni aloitevastaus - yksi rivi - mutta yksi parhaista. Totesin, että kiitoksin hyväksytty!! Niin toki sillä lisäyksellä, että asiaa on hyvässä yhteisymmärryksessä valmisteltu.

Perinteiseen tapaan kohdassa Ilmoitusasiat / muut asiat jätettiin kolme uutta aloitetta:

”Aloite avoimen kuidun asentamiseksi”, aloite Koskenmäentien alikulun koronavirusaiheisen graffitin suojelemiseksi tästä ajasta kertovana dokumenttina ja lopuksi aloite sivukirjastosta Riihikallion monitoimikampuksen yhteyteen.

Näin oli asiat käyty läpi ja ihan kunnialla selvittiin ensimmäisestä etäkokouksesta. Seuraava on vuorossa toukokuussa, sillä tuskin koronarajoituksia vielä silloin on purettu.

Kommentoi kirjoitusta.

Koronaa ja peruutuksia

Sunnuntai 15.3.2020 klo 16.54 - Aarno Järvinen

Olen viime aikoina kovin huonosti kirjoitellut tälle blogipalstalleni. Pitää yrittää parantaa tapojaan. Kirjoitettavaa sinänsä olisi paljonkin, joten on aihetta ottaa itseään niskasta kiinni.

Koronatilanne ja siitä johtuneet eri tapahtumien peruutukset, joita olen tämän viikonlopun tehnyt sekä Jokelan Eläkkeensaajien että muiden harrastusteni osalta, antaisivat nekin aihetta kommentointiin, mutta mielessäni päällimmäisenä on kuitenkin Keusoten ympärillä viime viikkoina käyty vilkas yleisönosastokirjoittelu.  Siihen liittyen on esillä ollut myös Keusoten Apottiin liittyminen. Tuusulan valtuustohan päätti maaliskuun kokouksessaan osaltaan hyväksyä kunnanhallituksen päätöksen myydä Tuusulan omistus Apotti Oy:stä Keusotelle reilulla miljoonalla eurolla, joka vastaa Tuusulalle hankinnasta aiheutuneita kustannuksia, jos Keusote liittyy Apottiin. Samalla Tuusulan kunta vapautuisi Apotin hankintaan liittyvistä takaussitoumuksista. Keusoten on kilpailulainsäädännön vuoksi  tehtävä päätös liittymisestä 20.4.2020 mennessä, muutoin liittyminen ei ole enää mahdollista.

En väitä missään tapauksessa olevani Apotti-asiantuntija, kaikkea muuta, mutta eivätpä kaikki asiasta kirjoittaneetkaan tunnu sitä olevan.

Apottihan on ennen kaikkea sote-henkilöstön työväline, jonka tarkoitus on yhdistää nykyiset yli kymmenen keskenään keskustelematonta tietojärjestelmää yhdeksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäksi. Tällaista ei ole ikinä koskaan missään puolella maailmaa aiemmin tehty. Tehtävä on siis poikkeuksellisen haastava. Apottia ei voi arvostella vertaamalla sitä jossain muualla käytössä olevaan järjestelmään, koska vertailukohtaa ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Apotin pohjana on amerikkalainen Epic, jonka yrityksen perusti Judith R. Faulkner vuonna 1979, Wisconsinissa USAssa. Meillä hanke alkoi suunnitteluvaiheella vuonna 2012. Apotin järjestelmätoimittajaksi valittiin siis Epic Systems sekä käyttöpalveluiden, kuten konesalipalveluiden toimittajaksi Fujitsu Finland Oy. Järjestelmä otettiin käyttöön HUS Peijaksen sairaalassa 10.11.2018. Tuusulassa Apotti oli alkujaan tarkoitus ottaa käyttöön lokakuussa tänä vuonna, mutta nyt se on Keusoten toivomuksesta siirtymässä vuodella, jos Keusote päättää liittyä Apottiin. Apotti-järjestelmässä on nyt tuotantokäytössä kymmeniä järjestelmiä keskitettynä integraatioratkaisuna, joissa Apotti on mukana joko tietoa tuottavana tai vastaanottavana järjestelmänä. Lähivuosina integraatioiden määrä lisääntyy ja tulevaisuudessa Apottiin on liitetty noin 200 järjestelmää, kun kaikki suunnitellut integraatiot on tehty

Kuntalehdessä 31.10.2019 oli juttu kuntien digiyhdenvertaisuudesta ja siinä todettiin mm.  ”Julkisen sektorin puutteellisimmat digitaaliset palvelut näyttävät olevan juuri erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon digitaaliset palvelut jäävät Suomen keskimääräisestä tasosta esimerkiksi verkkosivujen käytettävyydessä ja palvelun valinnan opastuksessa.

Yksi syyllinen sairaanhoitopiirien digipalveluiden ongelmiin on poliittinen. Sote-ratkaisun vitkuttelu on jarruttanut kaikkia sektorin uudistuksia.

Viimeisen hallituskauden aikana sairaanhoitopiirit lykkäsivät digipalveluiden kehittämistä, koska ne odottivat sote-uudistusta. Jos tällä hallituskaudella käy samoin, on kyse jo kahdeksan vuoden paikoillaan olosta. Digitaalisessa maailmassa se on pieni ikuisuus.” Tässä on aika ytimekkäästi todettu, miksi ollaan tässä tilanteessa. HUS otti asiassa rohkean askeleen lähtiessään liikkeelle, vaikka sotesta ei ollut käsitystä.

Vaihtoehtona Apotille on esitetty, että pitäisi rakentaa kotimainen, oma sote-tietojärjestelmä. En epäile, etteikö sellainen syntyisi, mutta se kestäisi vähintään 7-10 vuotta ja maksaisi vähintään saman kuin Apotti, todennäköisesti merkittävästikin enemmän, koska Apotin pohjaksi ostettiin sairaalajärjestelmä EPIC, joka on käytössä kymmenissä sairaaloissa ympäri maailmaa. Ja erään johtavan husilaisen mukaan se toimii ”kuin junan vessa”. Mutta EPIC on vain sairaalajärjestelmä, jonka laajentaminen sotejärjestelmäksi on iso haaste.

Järvenpään valtuusto on ottanut Apottiin liittymiseen kielteisen kannan. Tuusula on luonnollisesti Apotin kannalla, mutta muissa kunnissa on erilaisia mielipiteitä. Jos Apottiin ei mennä, voidaan varmuudella unohtaa Keusoten toiminnan tehostaminen ja perustamisesta saatavaksi kuvitellut säästöt ainakin kymmeneksi vuodeksi.

Apotti on uusi järjestelmä, eikä sitä opi sormia naksauttamalla käyttämään ja hyödyntämään, mutta lieneekö vielä tehty yhtään tietojärjestelmää, joka olisi kerrasta valmis. Apotti on ennen muuta terveydenhoidon ja sosiaalipuolen henkilöstön työväline. Se ei ole mikään ”Koko kansan tietoautomaattti.” 

 

   

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Jäähyväiset Jokelan kirkolle?

Perjantai 10.1.2020 - Aarno Järvinen

Loppiaisena pidettiin Jokelan kirkossa näillä näkymin viimeinen jumalanpalvelus ja samalla kirkon desakralisaatio. Haikea tilaisuus. Kirkko oli täynnä väkeä. Jumalanpalveluksen jälkeen kuljimme kulkueena kirkolta Kotikirkolle, vanhaan Jokelan Osuuskaupan kiinteistöön, uudemmille jokelalaisille Valintatalona tuttuun, joka toimii nyt jatkossa ainakin toistaiseksi kirkon "korvikkeena". Kulkue seurasi edellä kulkenutta kulkueristiä perässään kirkon seinällä alttaritauluna ollut isä Caluven alttariristi, kynttilät, ehtoollismalja ja kastemalja.

Jokelan kirkko ehti palvella jokelalaisia vain 44 vuotta, mutta muodostui sinä aikana osaksi jokelalaisuutta, jonka kokonaisuuden osia ovat Kirsti Suomen aikanaan Jokelaan ajama uurnahautausmaa ja kirkon edessä oleva vuoden 1996 junaonnettomuuden muistomerkki.

Vain 44 vuotta. Omassa ajattelussani kirkko edustaa jatkuvuutta, joskus ehkä turhan tiukkaakin konservatismia tässä nopeasti muuttuvassa ajassa ja kirkkorakennukset vuosisataista perinnettä, perintöä sukupolvelta toiselle. Olen käynyt monissa satoja jopa yli tuhat vuotta palvelleissa kirkoissa, joissa toisaalta tuntee oman pienuutensa toisaalta kokee olevansa osa pitkää sukupolvien ketjua.

Viime vuonna kävimme Berliinissä rauniokirkossa, Keisari Vilhelmin muistokirkossa Breitscheidplatzilla, joka on jätetty sodan pommitusten muistomerkiksi ja sen vieressä olevassa uudessa kirkkorakennuksessa, joka on muodoltaan poikkeuksellinen: se on kahdeksankulmainen ja sen seinät on tehty kauttaaltaan himmeistä lasiruuduista. Siellä kuuntelimme pitkään urkumusiikkia. Viime vuonna kävin myös Kazanin Kremlissä Volgan varrella, jossa ortodoksikirkko ja Kul Sharif moskeija ovat vierekkäin kertomassa, että uskonnot voivat elää sovussa ja kolmannen "kirjanomistajauskonnon" pyhäköissä, Prahassa mm espanjalaisessa synagoogassa ja juutalaisella hautausmaalla. Kaikki nämä viime vuoden kokemukset tulivat mieleeni istuessani Jokelan kirkon penkissä sen viimeisessä jumalanpalveluksessa. Kirkko ja muiden uskontojen pyhäköt edustavat historiaa, jonka pitäisi kantaa sukupolvelta toiselle.

Vain 44 vuotta. Eihän se ole kirkolle ikä eikä mikään. Mikä meidän rakentamistamme vaivaa, jos rakennukset näin nopeasti kostuvat ja homehtuvat pilalle? Tuusulassa myös kunnantalo, vielä nuorempi rakennus, on todennäköisesti menossa purkuun ja useat koulut kärsivät sisäilmaongelm ista. En ole vähimmäsäkään määrin rakentamisen ammattilainen, mutta raa´asti yksinkertaistaen yksinkertaiseen ajatteluuni nousee tasakatto, koneellinen ilmastointi, joka säästövimmassa suljettiin viikonlopuiksi, kunnollisen siivouksen laiminlyönti, säästösyistä kiinteistönhoidon ja korjausten laiminlyönti, paikalla asuvien talonmiesten poistaminen. En näistä asioista suinkaan syytä seurakuntaa ja seurakunnan kiinteistönhoitoa. Uskon, että siellä moni asia on tehty ihan oikein ja huolella, mutta kunnan kiinteistöjen osalta tilanne on paljon pahempi. Listaan  pitää lisätä vielä kilpailutus, jossa vain hinnalla on merkitystä. Olenkin  ryhtynyt sanomaan, että meillä ei ole enää varaa säästöihin eikä kilpailutukseen. Eikä näitä asioita voi lykätä myöskään pelkästään osaamattomien suunnittelijoiden ja virkamiesten niskoille. Kyllä meillä luottamushenkilöillä, kuntapoliitikoilla on peiliin katsomisen paikka. On pitänyt säästää, irtisanoa  ja lomauttaa, osin pelkästään siksi, että on voitu osoittaa, että meillä pidetään tiukkaa taloutta - otetaan löysät pois. Nyt siitä maksetaan hintaa, joka on paljon enemmän kuin aikanaan saadut säästöt korkoineen.

   

Kommentoi kirjoitusta.

Syksy käynnistyi

Maanantai 2.9.2019 klo 23.33 - Aarno Järvinen

Myönnän olleeni kesälomalla, jos sellainen olotila eläkeläiselle on mahdollista. Siksi en ole tällekään palstalle pitkään aikaan kirjoittanut riviäkään. Nyt on aika palata taas "normaaliin päiväjärjestykseen" ja aktivoitua myös kirjoittamisessa.

Kunnanvaltuusto kokoontui tänään syksyn ensimmäiseen kokoukseen ja nyt poikkeuksellisesti Jokelassa. Minun muistini aikana, joka Tuusulan kuntapolitiikassa ulottuu vuoteen 1981, valtuusto ei ole kerttaakaan kokoontunut Jokelassa. Kokouspaikka oli Koulukeskuksen Peilisali, joka totta puhuen ei ollut mitenkään paras mahdollinen kokouspaikka valtuustolle.

Syy Jokelassa kokoontumiseen oli tietysti kunnatalon sisäilmatilanne eli kunnantaloa nyt tyhjennetään sekä henkilökunnasta että kokouksista. Monet sanovat saavansa siellä oireita. Minulla ei (onneksi) ole ollut sen suhteen ongelmia. Seuraava valtuuston kokous lokakuussa on tarkoitus pitää Kellokoskella ja sitten palataan taas Hyrylään.

Lista ei ollut järin pitkä, eikä kokouskaan kestänyt yhdestä neuvottelutaosta huolimatta kuin noin puolitoista tuntia.

Ensimmäinen asia eli Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma (MAL) 2019 ei jaksanut kirvoittaa puheenvuoroja. Siten valtuusto päätti hyväksyä KUUMA-johtokunnan päätöksen 23.5.2019 § 10 mukaisesti MAL 2019 -suunnitelman maankäytön ja asumisen osalta.

Sen sijaan pormestarijärjestelmään siirryttäessä kahden vuoden kuluessa tehtäväksi luvattu Tuusulan johtamisjärjestelmän uudistuksen arviointi herätti jo keskustelua ja Tupun muutosesityksen, joka olisi tarkoittanut, että valtuusto päättää jo nyt konsultin ottamisesta avustamaan järjestelmään mahdollisesti tehtävien muutosten suunnittelussa ja toteutuksessa hallintosääntöön. Tupulaiset eivät kuitenkaan tätä muutosesitystään olleet tuoneet esiin ennen valtuustoa pidetyissä ryhmien välisissä neuvotteluissa, jonka vuoksi muilla nousivat ns "karvat pystyyn" ja lähdettiin neuvottelutauolle. Neuvottelun lopputuloksena Tupu veti muutosesityksenä pois, koska kunnahallituksen pohjaesityksessä todettiin, että konsultin käyttö on mahdollista. Muut eivät halunneet jo nyt valtuuston päätöksellä sitoa jatkotyötä pakolliseen konsultin käyttöön.

Myöskään Monion hankintaoikaisuvaatimus valtuuston 10.6.2019 päätöksestä ei herättänyt puheenvuoroja, vaan valtuusto nuijan kopautuksella päätti hylätä YIT Suomi Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen valtuuston tekemästä Monion uuden oppimisympäristön ja monitoimitalon hankintapäätöksestä, ja sallia lainvoimaa vailla olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon, mikäli markkinaoikeus myöntää sille täytäntöönpanoluvan. Nyt on jännittävää nähdä, myöntääkö markkinaoikeus täytäntöönpanoluvan. Jos myöntää, rakentaminen käynnistyy, ellei myönnä tulee harkittavaksi tarjousten hylkääminen ja jollain aikavälillä uuden tarjouskierroksen käynnistäminen. Riski kunnalle tässä tilanteessa on, että jos rakentaminen käynnistetään ja markkinaoikeus sitten kuitenkin toteaa YITin valituksen aiheelliseksi, kunta joutuu korvausvelvolliseksi. Lain mukainen maksimikorvaus voisi olla jopa n 4,4 milj. €. Maksimeja ei yleensä ole tuomittu, mutta jonkinlainen korvausvelvoite siitä kunnalle tulisi. Toisaalta ei tässä tilanteessa oikeastaan muuta voitu tehdä, sillä markkinaoikeuden päätös valitukseen tulee ehkä vasta noin vuoden kuluttua, mutta täytäntöönpanoluparatkaisu saataneen muutamassa viikossa.  

Myös Hyrylän ydinkeskustan korttelin 8067 asemakaavan muutos meni puheenvuoroitta eli valtuusto päätti hyväksyä Ydinkeskusta, kortteli 8067, asemakaavan muutoksen.

Puolustusministeri Antti Kaikkoselle myönnettiin ero Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja tilalle valittiin Anu Åberg ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Satu Heikkilä jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Sitten vielä "tapettiin" kaksi aloitetta: Aarno Ranisen muistolle nimikkopolku tai -kuja Jokelaan ja aloite "Esimiehet lähelle työntekijöitä". Ja tietysti lopuksi luettiin muutama uusi aloite. Näin oli syksyn ensimmäinen kokous "taputeltu".

Minulle syksyn alku oli tietyllä tavalla nostalginen. Päivälleen eilen eli 1.9. tuli 60 vuotta siitä, kun aloitin oppikoulun Tampereen Yhteislyseossa. Tätä tapahtumaa juhlimme viime lauantaina yhdessä vanhojen luokkakavereiden kesken vanhassa koulussamme Tampereella.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Vuoden ensimmäiset valtuustot

Sunnuntai 24.3.2019 klo 20.36 - Aarno Järvinen

Kaksi valtuuston kokousta on jo ehditty istua. Olen ollut valitettavan laiska kommentoimaan, mutta yritetään parantaa tapoja.

Vuoden ensimmäinen valtuuston kokous alkoi vauhdikkaasti, kuten oli ennakkoon odotettukin. Mutta aloitus olikin vähän erilainen, mitä valtuutetut varmaan odottivat. Syynä tähän oli esittelijän tekemä tahaton virhe. Kokouksessa oli tarkoitus myöntää tämän pyytämä ero valtuutettu Eetu Niemelälle valtuuston jäsenyydestä. Yleensä valtuutettujen vaihdokset, silloin harvoin kun niitä on, ovat listalla ensimmäisenä varsinaisena päätösasiana. Näin siksi, että eron saaneen tilalle voidaan heti kutsua seuraavana listalla oleva varavaltuutettu varsinaiseksi valtuutetuksi ja täysivaltaiseksi edustajaksi jo ko. kokouksessa. Nyt oli kuitenkin sattunut kaksi kömmähdystä, joihon kukaan virkamiehistä eikä kunnanhallitus ollut huomannut puuttua. Eronpyyntöasia oli listalla vasta listan loppupuolella ja esittelijä oli vastoin Eetu Niemelän omaa eronpyyntöä kirjoittanut esitykseksi, että ero myönnetään 29.1.2019 lukien eli vasta kokousta seuraavasta päivästä. Jos näin olisi päätetty, Eetu Niemelä olisi ollut valtuutettu vielä tämän kokouksen ajan.

Normaalitapauksessa tämä ei varmaan olisi muodostanut ongelmaa, mutta nyt taustalla olikin tulossa oleva kiivas keskustelu Focus-alueen lunastuksesta. Tästä seurasi aikamoinen hulabaloo kokouksen aluksi, kun pormestari esitti eronpyyntöasian siirtämistä kokouksen ensimmäiseksi varsinaiseksi päätösasiaksi ja Eetu Niemelä itse oli paikalla. Vanhaan kunnon  "teiniliiton kokouskäytännön" mukaisesti kokouksen aluksi äänestettiin ikäänkuin aikanaan Teiniliitossa voimasuhteiden katsomiseksi heti kokouksen aluksi. Esityslistan muutos hyväksyttiin aika selkein numeroin, mutta sitten kinattiin siitä tuleeko päätös erosta heti vai myöhemmin voimaan. Normaalistihan ero tulee heti voimaan, ellei eron pyytäjä itse ole määritellyt eropäiväänsä. Nyt ongelmaksi tuli tuo esittelijän virhe. Eli hän oli kirjoittanut esitykseen päivämäärän, jota ei Eetu Niemelän omassa hakemuksessa ollut. Sitten vielä kinattiin siitä, että tuleeko päätös voimaan heti vai vasta, kun pöytäkirja on tarkastatettu. Tämä ratkaistiin tarkistamalla pöytäkirja saman tien.

Sitten päästiinkin illan varsinaiseen asiaan eli lunastumenettelyn käyttämiseen Focus-alueen kahden maanomistajan osalta. Taustalla on, että Kaukokiito osti "kunnan nenän edestä" ns Silverin maat varsin kovaan hintaan. Miksi aikataulu on tämä, johtuu siitä, että etuosto-oikeuden aikaikkuna on sulkeutumassa. Keskustelu velloi lähinnä lunastusmenettelyn vastustajien toimesta pakkolunastuksesta sosialisointiin. Kyseessä ei ole mikään pakkolunastuksen käyttäminen vaan perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyn lunastuslain soveltaminen. Eli kenenkään omaisuutta ei tässä "ryöstetä". Jussi Salonen käytti lunastusmenettelyn puolesta erittäin hyvän ja perusteellisen puheenvuoron.

Vuoden toinen valtuusto maaliskuun 11. oli enemmänkin rutiiniasioita eli eronpyyntöjä ja täydennysvalintoja eri luottamustehtävistä ja aloitteiden ”tappamista”. Tärkeinpänä asiana oli Päiväkoti Martta Wendelinin hankesuunnitelma. Päiväkodin on tarkoitus aikanaan korvata useampikin Etelä-Tuusulan nykyisistä pienistä päiväkodeista. Kritisoin puheenvuorossani kahta asiaa: päiväkodin kokoa, 240 lasta ja sen kaksikerroksisuutta. Sanoin, että aikanaan, kun 1980-90 luvuilla olin enemmän mukana päivähoitoasioissa, mm silloin Tuusulan päivähoitoa uudistaneessa työryhmässä opin, että. 64 paikkainen päiväkoti on tietynlainen optimikoko. Onko se sitä ollut, en osaa sanoa, mutta en usko, että tässä asiassa suuruuden ekonomia toimii. Paremminkin pienuuden ekonomia, kun kyse on ihmiseltä ihmiselle tuotettavasta palvelusta. Ja tässä tapauksessa erityisesti pienille lapsille. En edelleenkään ymmärrä, miksi Tuusulassa pitää rakentaa kaksikerroksinen päiväkoti. Kyllä meillä on tilaa tehdä yksikerroksisiakin. Ihan varmasti kaksikerroksisuus tuo lisäongelmia. Sanoin, että arvioidaan sitten kymmen vuoden kuluttua, olinko oikeassa vai väärässä.  

Maaliskuun tapaan listalla oli myös kesken olevien aloitteiden listaus, josta olen joka vuosi käyttänyt puheenvuopron. Niin tälläkin kertaa, mutta nyt en voinut kovin pahasti moittia, sillä myöhässä olevien (yli 6 kk käsittelyssä olleiden) aloitteiden lista oli oli aika lyhyt, eikä ihan kamalan vanhoja aloitteita listalla enää roikkunut. Vanhin taisi olla  Salla Heinäsen (kok) aloite  ”Rakennetyöryhmän perustaminen”, joka jätettiin  valtuustossa 8.10.2012. Kohtuudella tässä ajassa tämäkin aloite olisi pitänyt ”saada hengiltä”.

Jos ensimmäisessä kokouksessa istuttiin pitkään eli kokous meni ”ylitöiksi” (reilu kolme tuntia), nyt selvittiin  kolmessa vartissa.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Talvipäivän seisaus

Lauantai 22.12.2018 klo 23.09 - Aarno Järvinen

Tänään oli talvipäivänseisaus. Päivä on lyhimmillään ja yö pisimmillään. Tästä se kääntyy taas kohti valoisampia aikoja. On aika katsoa mennyttä vuotta ja miettiä tulevaa – tuoko se lisää valoa tähän pimeyteen.

Olen ollut nyt syksyn aikana perin laiska kirjoittamaan blogia. Tapahtumia on toki ollut monenlaisia, joita olisi voinut kommentoida, mutta puhtia ei ole jostain syystä riittänyt kirjallisiin harjoituksiin. Vaikka en uudenvuoden lupauksia pruukaakaan tehdä, pitää luvata ryhdistäytyä ja parantaa ainakin tältä osin tapojani.

Joitain asioita toki voi komentoida näin jälkikäteenkin. Mutta aloitetaan tuoreimmista eli joulukuun valtuustosta ja sosiaali- ja terveyslautakunnan lakkauttamisesta.

Varmasti hyvin pitkälle pormestarijärjestelmän ansiota on, että Tuusulan ensi vuoden budjetti saatiin käsiteltyä varsin vaivattomasti. Toki äänesteltiin useastikin,kaikkiaan kuusi kertaa, mutta äänestykset olivat lähinnä ”pormestariopposition”  ja Eetu Niemelän esityksistä. Äänestystulokset vaihtelivat välillä 38-40 vastaan  10-11.  Jo ennen pormestarijärjestelmän käyttöönottoa veikkasin, että Tuusulaan syntyy hallitus-oppositio -asetelma. Ja näinhän siinä kävi. Tosin oppostio on enemmän pormestarijärjestelmää kuin itse asioita vastaan.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätettiin valtuuston joulukuun kokouksessa lakkauttaa, koska myös sote-tehtävien  tuotanto siirtyy vuoden vaihteeessa Kuudensotelle ja samalla kunnan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön työnantajaksi vaihtuu kuntayhtymä. Mullistus on varmasti paljon isompi monessakin mielessä, kuin mitä nyt vielä ymmärretään.

Sosiaali- ja terveyslautakunta piti viimeisen kokouksensa joulukuun 12. ehkä vähän haikeissa tunnelmissa. Se oli samalla myös lautakunnan puheenjohtaja Satu Taiveahon jäähyväiskokous. Mitään oikeita päätösasioita kokouksessa ei ollut, mutta lautakunta sai varsin hyvän tilannekatsauksen.  Lautakuntahan piti tänä vuonna kaikkiaan vain neljä kokousta, mikä minusta oli aivan liian vähän. Vaikka sote-asioiden järjestämisvastuu sirrtyikin jo vuoden alusta Kuudensotelle ja sitä myötä tietysti myös valtaosa ”oikeista” päätösasioista, olisi lautakunnalla ollut varsin paljon keskusteltavaa ja linjattavaa siitä, miten tehtäviä jatkossa tullaan hoitamaan ja miten tuusulalaisten etuja voidaan kuntayhtymässä valvoa ja puolustaa.

Kun sote-lautakunta valtuustossa lopetettiin, oli heti seuraavana asiana uuden  lautakunnan eli Hyvinvoinnin ja terveydenedistämislautakunnan perustaminen. Tätäkin Eetu Niemelä vastusti, mutta esitys raukesi kannattamattomana. Eriävän mielipiteen hän kuitenkin saattoi jättää: ”Hyvinvointilautakunnan perustaminen on täysin turhaa, varsinkin kun lautakunnalle ei ole määritelty tehtäviä. Muissa kunnissa lakkautettavien lautakuntien tehtävät on sulautettu muille lautakunnille. Tätä tietä Tuusulankin olisi ollut syytä seurata." Näinhän asia ei ole. Muissa kunnissa tehtävät on ratkaistu hyvinkin eri tavoin ja Tuusulassakin uudelle lautakunnalle on määritelty tehtävät.

Koska Satu Taiveaho muuttaa paikkakuntaa ja joutui näin luopumaan kunnallisista luottamustehtävistä Tuusulassa, jäi puheenjohtajan paikka tavallaan ”auki”. Satuhan olisi muutoin ollut itseoikeutettu puheenjohtaja uudessakin lautakunnassa. Näin sitten puheenjohtajan tehtävä ”tipahti” minulle, koska se oli vaalien jälkeen ”läänitetty” demareille.  Palataan uuden lautakunnan tehtäviin myöhemmin uudestaan.

Tässä vaiheessa oikein hyvää joulua kaikille, jotka tämän ehtivät vielä ennen joulua lukea. Ennen vuoden vaihdetta ehdin toivottavasti vielä kirjoittaa uuden jutun, joten en vielä toivottele vuoden vaihtumista.

Kommentoi kirjoitusta.

Turha enää rypistellä. Sote tulee

Maanantai 6.8.2018 klo 16.50 - Aarno Järvinen

Keski-Uudellemaalle sote tulee täydellä painolla ensi vuoden alusta. Siitä on kuuden kunnan lainvoimaiset päätökset. Sote-tuotanto ja sen myötä kuntien sote-henkilökunta siirtyvät Kuudensotelle ensi vuoden alusta päätti eduskunta syksyllä mitä hyvänsä. 

Nyt näyttää yhä todennäköisimmältä vaihtoehdolta, että valtakunnan sote kaatuu eduskunnassa syksyllä ja uusi, huhtikuussa valittava eduskunta joutuu aloittamaan koko homman taas kerran alusta. Käykö näin todellisuudessa vai ei, nähdään tietysti vasta syksyllä.

Keski-Uusimassa oli  30.7.2018 Uutissuomalaisen artikkeli, joka lienee ollut samansisältöisenä useassa konsernin lehdessä. Juttu oli otsikoitu ”Ilman lakejakin yli 10 maakunnallista sotea.” Siinä oli ihan hyvä, joskin osin jo vanhentunut katsaus miten perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen on Suomessa hoidettu. Jutun tiedot ja siinä ollut karttakuva olivat viime vuodelta, joten Kuudensotesta ja Keski-Uudenmaan tilanteesta ei jutussa ollut ajantasaista tietoa, vaan viime vuotisen mukaisesti alueen kunnan järjestävät sote-palvelut itse. Näinhän se oli viime vuonna, mutta ei enää tänä vuonna.

Jutussa kerrottiin, että maakunnallisesti asiat hoidetaan jo Siun-sotessa Pohjois-Karjalassa, Eksotessa Etelä-Karjalassa, Siutessa Keski-Pohjanmaalla ja Kainuun sotessa. Maakunnalliset sotet ovat jutun mukaan vireillä Kymenlaaksossa ja Satakunnassa. Muuallakin valmistelua toki tehdään, kuten myös Uudellamaalla maakunnan tasolla.

Lääkäriliiton Heikki Pärnänen toteaa jutussa, että omaehtoinen kehitys ei voi korvata lakisääteistä kehitystä. ”Se johtaa hajanaiseen kehitykseen ja osamaakunnallisiin ratkaisuihin. Vain lakisääteisyys takaa riittävän isot järjestäjät ja perusterveydenhuollon palvelut yhdenvertaisesti. Valinnanvapaus laajentuessaan yksityiselle sektorille tuo lisää tuottajia juuri perusterveydenhuoltoon. Pärnäsen mukaan ongelmana on myös demokratiavaje: ”Kuntayhtymien päätökset karkaavat suoraan vaaleilla valittujen päättäjien ulkopuolelle.”

Näistä mielipiteistä voi olla osin samaa mieltä ja osin jyrkästikin eri mieltä.  Nykytilanne johtaa ilman muuta hajanaisiin  ja osamaakunnallisiin ratkaisuihin. Sitähän Kuudensotekin edustaa.  Sen seurauksena jää väistämättä saavuttamatta soten alkuperäinen tavoite taata yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Eri mieltä voi olla siitä, eikö Kuudensote ole riittävän suuri järjestäjä, kun se on paljon suurempi asukasluvultaan kuin useat kaavailluista maakunnista. Perusvirhehän onkin liian monta ja erisuuruista maakuntaa. Ei asioita Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla tai Pohjois-Karjalassa voi hoitaa samalla tavalla.

Valinnanvapauden autuudesta saatiin lukea esim. Taloussanomista muutama päivä sitten, kun uutisoitiin, että Pihlajalinna lopetti valinnanvapauskokeilun Jyväskylässä – ”Monisairaimmat lähtivät vaihtamaan”. Asiakkaita tuli liian vähän. Heidän hoitamisensa kävi kalliiksi ja kokeilu tuotti tappiota.

Terveydenhoitoyhtiö Pihlajalinna jättää valinnanvapauskokeilun kesken Jyväskylässä tappioiden vuoksi, kertoi Helsingin Sanomat puolestaan heinäkuun lopulla. Yhtiö vetäytyy hankkeesta lokakuussa.

” Monisairaimmat ja eniten palveluita käyttävät lähtivät vaihtamaan. Sillä määrällä ja potilasjakaumalla toimintaa oli vaikea toteuttaa kannattavasti. Emme hae maksimaalista tuottoa, vaan sitä, että toiminta on kannattavaa eikä laadusta tarvitse tinkiä.” Kommentoi Pihlajalinnan Väli-Suomen liiketoimintajohtaja Teija Kulmala Taloussanomissa. 

Pärnäsen kaipaama valinnanvapaus tuo kyllä yksityiselle sektorille lisää tuottajia, mutta viekö se samalla kannattavuuden ja sen myötä mahdollisuudet laadukkaan palvelun tuottamiseen? Ja miten käy potilaiden, kun yksityinen tuottaja muutaman kuukauden varotusajalla vetäytyy?

Myös demokratiavajeesta olen samaa ja eri mieltä. On totta, että HUSin päätöksentekoon vaaleilla valituilla rivikunnanvaltuutetuilla ei ole minkäänlaista sananvaltaa. HUSin valtuusto ja hallitus toki valitaan tiukasti vaalituloksen mukaisesti ja jokaisella jäsenkunnalla on vähintään yksi edustaja valtuustossa, mutta sen varsinaisen päätöselimen eli hallituksen jäsenten kuntajakautuma yhteensovitettuna vaalituloksen mukaiseen puoluejakautumaan päätetään puolueiden politrukkien eli piirijohtajien palavereissa. Ei vaaleilla valittu rivikunnanvaltuutettu kuntavaaleissa äänestäneestä kuntalaisesta puhumattakaan voi siihen tai henkilönimiin käytännössä vaikuttaa. 

Mutta kumpi on demokraattisempaa? Vaaleilla valittavaan 99 jäseniseen Uudenmaan maakuntavaltuustoon ei välttämättä tule joka kunnasta edes sitä yhtä edustajaa puhumattakaan maakuntahallituksesta. Kuudensoten valtuustossa ja hallituksessa sen sijaan on vahva edustus kaikista jäsenkunnista. Kummalla tavalla mahtaakaan esim. jokelalaisten ääni oman terveysaseman jatkoon kuulua paremmin?  

Keskustelu sotesta niin valtakunnan kuin Keski-Uudenmaankin tasolla jatkuu tiiviinä heti syksyllä. Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontuu seminaariin 22.8., jolloin varmaan kuullaan tuoreita uutisia, miten Kuudensoten valmistelu on kesä aikana edennyt.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kusti polkee sähläyksestä toiseen

Tiistai 24.7.2018 klo 23.45 - Aarno Järvinen

”Lopeta harhailu, Posti” otsikoi Talouselämä (15/2018) Posti Groupin tulosarvioinnin. Posti on onnistunut kulkemaan viime vuosina munauksesta toiseen. Yhtenä rajapyykkinä voinee pitää kunnianarvoisan, vuonna 1638 perustetun laitoksen nimenmuutosta Itellaksi, joka osoittautui täydelliseksi virheeksi. Ei yli 300 vuotista nimihistoriaa muuteta keksimällä uusi nimi, joka ei tarkoita mitään. Tästä on jatkettu ulkomaanseikkailuilla, ruohonleikkuulla, postinjakelun lopettamisella tiistaisin ja viimeisimpänä postimerkkien käytön kiellolla pakettien lähettämisessä virheellisin perustein. Em Talouselämän juttua lainatakseni ”Posti on kuin norsu posliinikaupassa. Minne se ikinä kääntyy, aina rytisee.”   

Jakeluhäiriöitä on ollut viime vuosina ympäri Suomea. Vakavana on pidettävä sitä, että työttömille on tullut karensseja, koska TE-toimiston lähettämät työtarjoukset eivät ole tulleet perille. Vakuutusoikeus onkin  joutunut purkamaan näitä karensseja ja perusteluina juuri Postin hankaluudet toimittaa työtarjoukset perille. Talouselämä (17/2017) kertoi ainakin kahdeksasta tällaisesta tapauksesta.

On toki aivan totta, että varsinainen kirjeposti, eli se business, jolla Posti 1600-luvulla aloitti, on digitalisaation myötä vähentynyt ja vähentyy edelleen. Tilalle on kuitenkin tullut verkkokaupan myötä pakettiliikenteen huima kasvu, jonka rajoja ei ole näköpiirissä. Siinäkin uhkana on ”norsun” käännös posliinikaupassa eli PostNordin huonon esimerkin seuraaminen. Kiinalaiset verkkokauppapaketit ovat tulevaisuudessa Postille iso mahdollisuus, vaikka ne nyt vaikuttavat kannattamattomilta. Verkkokaupan kehitystä ei pidä lähteä hillitsemään korottamalla postimaksuja.

Ruohonleikkuu postin palveluna oli idea, jolle edelleen nauravat naurismaan aidatkin. Uusinta avausta eli mukaanmenoa hoivapalveluihin en täysin tuomitse, kunhan pysytään alueella, jossa se istuu Postin varsinaiseen perustehtävään eli posti jakeluun harvaan asutuilla alueilla. Kun kerran joka arkipäivä (ainakin toistaiseksi) kierretään alueilla, joilta kaikki muut palvelut ovat kaikonneet kymmenien kilometrien päähän, ei ole huono idea, että postinjakaja samalla hoitaa ikäihmisten palveluita esim. kauppa-, apteekki-  ja pankkiasioita.

Uusimpana hulluutena ja lisäksi täysin virheellisiin perusteluihin nojautuen Posti ilmoitti, että postimerkkejä ei voi enää ensi vuoden alun jälkeen käyttää pakettien lähettämisessä – ei koti- eikä ulkomaille. Tätä perustellaan Kansainvälisen Postiliiton (Union Postale Universelle, UPU – perustettu 1874) määräyksellä, jotta pakettaja voidaan seurata digitaalisesti (Track & Trace). Ensinnäkin UPUn määräys koskee vain ulkomaan paketteja. Toisekseen pakettien matkaa lähettäjältä vastaaottajalle on tähänkin asti voitu vaivattomasti seurata digitaalisesti niin Suomen kuin muidenkin EU-maiden järjestelmissä postin ja tullin tarpeisiin. Myös paketin vastaanottaja ja lähettäjä on voinut seurata paketin kulkua eri postihallintojen nettisivuilla täysin riippumatta, miten lähetys on maksettu. Tästä kirjoitti Jorma Veikkolainen ansiokkaasti Keski-Uusimaassa 12.7.2018 otsikolla ”Postin pakettipäätös loukkaa oikeuksia”. Kirjoitukseen Postin pakettipalveluiden kehittämisjohtaja vastasi (Keski-Uusimaa 19.7.2018) otsikolla ”Postimerkeillä voi edelleen maksaa kirjelähetyksiä”, mutta ei mitenkään kumonnut Veikkolaisen asiallista kritiikkiä, eikä pystynyt selittämään postimerkkien käyttökiellon todellista syytä.

Ongelma ei olekaan pakettien digitaalisessa seuraamisessa, vaan siinä, että posti jo aiemmin lyhensi pakettien säilytysaikaa vastaanottotoimipaikassa yhteen viikkoon (kirjatut kirjeet kaksi viikkoa). Paketin saapumisesta ilmoittavalla lapulla kun on paha tapa kadota silloin tällöin postin jakelussa, eikä toista ilmoitusta enää tule, kuten aiemmin oli laita. Tällöin paketti saatetaan palauttaa lähettäjälle ilman, että vastaanottaja ehtii saada tietoa paketin saapumisesta. Näin on minullekin pari kertaa käynyt.

Posti on ainakin toistaiseksi valtionyhtiö, mutta mitä omistaja eli valtio tekee? Ei mitään! Antaa norsun vaan rymistellä posliinikaupassa, joskin pääministeri on vihjaillut Postin pörssiin menosta jo pari vuotta sitten. Tuskin noin huonosti johdetun yrityksen anti olisi mikään menestys – ei ainakaan Altian veroinen.

2 kommenttia .

Sote tulee - et voi sille mitään

Sunnuntai 15.7.2018 - Aarno Järvinen

Jatkapallon MM-kisat ovat ohi! Ennakkosuosikki Ranska vei pokaalin, mutta Kroatia yllätti. Kuukauden mittainen television tuijotus on ohi. Olo on tyhjä. Mitäs nyt iltaisin tehdään? Kuntapolitiikkakin on lomalla. On varmaan lähdettävä illaksi kalaan.

Mutta siitä huolimatta sote tulee. Sote tulee Tuusulaan tapahtui valtakunnan politiikassa mitä hyvänä. Kun valtakunnan sote todennäköisesti kaatuu syksyllä eduskunnassa, se ei vaikuta Tuusulaan. Sote tulee Tuusulaan ensi vuoden alusta joka tapauksessa.

Miksi näin on? Koska Tuusulan valtuusto päätti kevään viimeisesssä kokouksessaan 4.6.2018, että myös sote-asioiden tuotanto siirretään ensi vuoden alusta lukien Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymälle eli Kuudensotelle. Jo viime vuoden keväällähän Tuusulakin päätti siirtää sote-asioiden järjestämisvastuun kuntayhtymälle, mutta tuottamisvastuu eli se varsinainen kuntalaisia koskeva käytännön toiminta, jäi kunnille. Tuusulan jätti tuolloin varauman, että tuotantoa ei siirretä ennenkuin valtakunnalisen soten lainsäädäntö on selvillä. Sehän ei ole edelleenkään selvillä.

Muut kunnat halusivat kuitenkin siirtää myös tuotannon eli kaikki sosiaali- ja terveystoimen palvelut, siis myös Jokelan terveysaseman toiminnan, kuntayhtymälle jo ensi vuoden alusta. Samalla siis noin puolet kunnan budjetista ja koko sote-henkilökunta muutamia rajatapauksia lukuunottamatta siirtyvät pois kunnalta ja henkilökunta kuntayhtymän palvelukseen. Tosin vastuu rahojen riittävyydestä säilyy edelleen Kuudensoten kunnilla toisin kuin olisi käynyt, jos sote-tehtävät olisivat siirtyneet maakuntaan. Mitä tämä kaikki käytännössä merkitsee, jää nähtäväksi. Ainakin isoa hallinnollista rumbaa. Tosin asiat eivät käytännön tasolla eli siellä Jokelan terveyskeskuksen toiminnassa muutu kovinkaan nopeasti, eikä terveyskeskus katoa minnekään ensi vuoden eikä vielä seuraavankaan alussa.

Vastustin tuotannon siirtoa siinä vaiheessa, kun vielä uskottiin valtakunnallisen soten tulevan ja maakuntien ottavan sote-tehtävät 2020 alusta haltuunsa, koska katsoin, ettei tuotantotehtävien siirto vain yhdeksi vuodeksi kuntayhtymään ole järkevää. Tilanne kuitenkin muuttui oleellisesti, kun valtakunnan soten ratkaisut siirtyivät ja siirtyivät ja nyt näyttää entistä todennäköisemmältä, että koko hanke kaatuu ja ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen lähdetään liikkeelle uudenlaislla malleilla. Maakuntien tilalle saattaa hyvinkin tulla sote-kunnat, jollainen Kuudensote itse asiassa jo on. Eli useampi kunta ryhtyy yhdessä hoitamaan sote-asioita eli muodostavat ne "isommat hartiat", joita sote-asioiden hoitamiseen on kaivattu.

Kesäkuun valtuuston kokouksessa kannatin päätösesitystä tuotannon siirrosta jo ensi vuoden alusta kahdesta syystä. Ensinnäkin valtakunnan soten tilanne on ratkaisevasti muuttunut siitä oletuksesta, joka meillä oli vuosi sitten syksyllä. Toisekseen Tuusula oli viimeisenä päätöksentekijänä pakkoraossa. Kaikki muut kuntayhtymän kunnat olivat jo päättäneet tuotannon siirrosta. Jää nähtäväksi kuinka hyvä tai huono tehty ratkaisu oli. Mutta meidän tuusulaisten osalta sote siis toteutuu joka tapauksessa ensi vuoden alusta. Maakuntaan verrattuna tässä kuntayhtymäratkaisussa on ainakin yksi selkeä hyvä puoli. Päätöksenteko säilyy lähempänä meitä kuntalaisia. Kuntayhtymän valtuustossa ja hallituksessa on vahva tuusulaisedustus. Maakunnan 99 jäseniseen valtuustoon olisi tuskin tullut 1-2 tuusulalaista enempää ja maakuntahallitukseen tuskin yhtään.

Päätöstä, niin kunnanvaltuuston kuin omaanikin, voi kritisoida, koska kyse on hypystä tuntemattomaan ja perustiedot näin suuren ratkaisun pohjaksi esim. kustannuskysymysten osalta olivat täysin riittämättömät. Tulen itse seuraamaan hyvinkin tarkkaan, oliko päätös oikea vai liian hätiköity. Omat perusteluni esitin valtuustossa pitämässäni puheenvuorossa, joka on kokonaisuudessaan luettavissa näiden kotisivujeni kohdassa "Puheita ja kannanottoja" ja se on varmaan edelleen katsottavissa myös valtuuston kokouksissa tehdyistä tallenteista kunnan nettisivujen kautta. Palaan aiheeseen kesän kuluessa myös tällä blogipalstallani.

Kiinnostavaa poliittista syksyä odotellessa nautitaaan nyt helteistä!

Kommentoi kirjoitusta.

HSL on täällä!

Lauantai 6.1.2018 klo 23.56 - Aarno Järvinen

Tuusula liittyi HSL:een vuoden 2018 alusta. Asia on herättänyt ymmärrettävästi varsin paljon huolta, kysymyksiä ja epätietoisuutta. Osa on ollut muutokseen tyytyväisiä, osa taas on ollut huolissaan mm. lippujen kallistumisesta. Yhtä selvää totuutta, vielä vähemmän selviä voittajia tai häviäjiä asiassa ei olekaan.

Itse olen nyt tehnyt ensimmäiset matkani tuusulalaisena HSL-jäsenenä. Matkustin ensimmäiseksi Järvenpäästä Jokelaan HSL-mobiililipulla, joka maksoi 2,20. VR-lippu vastaavalle matkalle maksaa 2,60. Hyödyin siis 40 senttiä. Sitten matkustin Jokelasta Helsinkiin, mutta en suinkaan ostanut HSL-lippua  Jokelasta Helsinkiin, joka olisi maksanut 6,20, vaan ostin VR-lähiliikenteen mobiilisovelluksella lipun Hyvinkää-Helsinki, joka maksoi (vain) 5,40. Eli ”voitin” 80 senttiä. Viime vuonnahan Jokela-Helsinki VR-eläkeläislippu maksoi 4,30. En ole vielä ladannut arvoa HSL:n ”lahjoittamaan” matkakorttiin, koska minusta mobiililippu on kätevämpi eikä edellytä rahan ”sitomista”  etukäteen. Toteutuneet matkat maksetaan aikanaan puhelinlaskun yhteydessä.

Matkustin Helsingissä siellä pidetyn kokouksen jälkeen raitiovaunulla. johon ostin mobiililipun 2,20. Jos olisin jatkanut ratikalla heti Helsinkiin tultuani, olisin ostanut HSL-lipun Jokela-Helsinki, jolloin olisin samalla 6,20 hintaisella lipulla voinut jatkaa ratikalla, bussilla tai metrolla. Eli vanhaan aikaan verrattuna olisin  ”säästänyt” 4,30+2,20-6,20=0,30. Takaisin Helsingistä tulin Järvenpään kautta, jonne tulin taas vuorostaan VR-lipulla (3,60) , koska Järvenpää ei kuulu HSL-alueeseen, mutta sinne tai sieltä HSL-alueelle voi matkustaa kummalla lipulla hyvänsä.

Näin eläkeläisenä matkustaminen vaatii hieman kikkailua ja eri mahdollisuuksien tutkimista, mutta en voi omalta osaltani varmuudella sanoa, kumpi vaihtoehto HSL vai vanha VR-lippu tulee omaa matkustamistani ajantellen edullisemmaksi. Tämä vertailu on tehty käyttäen mobiililippua. Jos ostaa lipun R-kioskilta tai lippuautomaatista, hinnat ovat erilaiset. Mobiilisovellukset (HSL ja VR-lähiliikenne), jotka toki edellyttävät älypuhelimen käyttöä, tuntuvat molemmat sovellukset toimivan tyydyttävästi. Tähänastisen vähäisen kokemuksen perusteella HSL-sovellus tuntuu toimivammalta. VR-sovelluksen, jonka latasin jo tosin viime vuonna,  olen joutunut jo kolme kertaa asentamaan uudelleen. Toimiessaan sekin on suht. helppokäyttöinen.

Varmuudella voi sanoa vain sen, että HSL:n tai vanhan VR:n edullisuus riippuu itse kunkin käyttäjän matkustustarpeista. Yleistä vastausta ei asiaan voi antaa. Jokseenkin selvää on, että jos Jokelasta matkustaa Helsinkiin ja jatkaa sieltä edelleenn bussilla, ratikalla tai metrolla, HSL vaihtoehto on aavistuksen edullisempi eläkeläisellekin. Jos menee vain Helsinkiin, vanha VR-lippu oli edullisempi kuin HSL-lippu tai ”kiertotie” Hyvinkään kautta VR-lipulla.

Kun HSL:ään liittymisestä keskusteltiin Tuusulan valtuustossa, kysyin HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rithniemeltä, että eihän jokelalaisille eläkeläisille vaan  käy samalla tavalla kuin kävi keravalaisille eläkeläisille Keravan liityttyä. Eli Keravallahan on edullisempi ostaa VR-lippu Järvenpäähän/Järvenpäästä kuin HSL-lippu. En saanut kysymykseeni vastausta. Mutta juuri niinhän siinä kävi.

Äänestin valtuustossa liittymisen puolesta, koska katsoin ja katson edelleenkin, että julkista liikennettä tulee tarkastella ja hoitaa seudullisena. Yksi kunta on liian pieni yksikkö järjestämään liikennettä varsinkin alueeella, jossa matkustetaan pääsasiassa kuntarajojen yli, kuten on laita Keski-Uudellamaalla. Aika tulee näyttämään, miten HSL pystyy ja haluaa kehittää Tuusulan julkista liikennettä ja mitä se tulee tuusulalaislle veronmaksajille loppujen lopuksi maksamaan. Enemmän se maksaa joka tapauksessa kuin julkisen liikenteen tuki takavuosina. Mutta toisaalta, ne summat eivät jatkossa olisi kuitenkaan riittäneet edes entisen olemattoman tason ylläpitämiseen, vaikka ei olisi liityttykään.

Kommentoi kirjoitusta.

Jokelaakin pitää muistaa.

Sunnuntai 31.12.2017 klo 18.24 - Aarno Järvinen

Joulukuun valtuuston kokouksessa käsiteltiin osana ensi vuoden budjettikokonaisuutta mm kaavoitussuunnitelmaa vuosille 2018-2022. Kaavoitussuunnitelma on hyvin Etelä-Tuusula painotteinen. Sitä se on ollut koko viime valtuustokauden. Toki Jokelassakin on saatu valmiiksi kaksi merkittävää kaavaa Peltokaari ja ns Kartano I, mutta kaavoitusta on erityisesti viime valtuustokaudella hallinnut Rykmentinpuisto ja asuntomessut.

Käytin asiasta valmistellun puheenvuoron, jonka aloitin vanhalla asialla. Valtuuston kokouksessa 9.9.1991  hyväksyttiin Jokelan Kartanon alueen yleissuunnitelma. Siinä sanotan toteutuksen ajoituksesta: ”vuoden 1991 alussa olisi mahdollista aloittaa ensimmäisen asemakaavan laatiminen yleisuunnitelman pohjalta kunnan omistamilla mailla. Tällöin ensimmäisten asuntojen toteuttaminen Kartanon alueella voisi ajoittua vuoden 1993 loppupuolelle ensimmäisten asemakaavojen vahvistuttua”  

Jatkoin toteamalla, että kaavojen edistämiseen luotiin toissa valtuustokaudella priorisointimalli, jossa nimettiin erityiset kärkihankkeet. Valtuustokauden aikana on totesimme tarkastuslautakunnassa useaan kertaan, että kärkihankkeita on resursseihin nähden liikaa. Vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa esiteltiin kärkihankkeiksi neljä yleiskaavaa ja osayleiskaavaa, viheraluestrategia ja Tuusulan keskustan yleissuunnitelma sekä 25 asemakaavaa. Vuoden 2016 katsauksessa kärkihankkeiden määrä ei ollut vähentynyt: yleiskaavoja ja suunnitelmia on kuusi ja asemakaavoja 28 kappaletta.

Etelä-Tuusula painotteisuus näkyy mm siinä, että vuosi sitten käsitellyssä vastaavassa paperissa kaavakärkihankkeita Etelä- Tuusulassa oli 23 kpl, Jokelassa 3  ja Kellokoskella 3  kpl. Nyt Etelä-Tuusulassa  23, Kellokoskella 3 ja Jokelassa peräti 1.

Totesin puheenvuorossani, että Etelä-Tuusulan painottaminen on totta kai perusteltua monestakin syystä: väkiluku, tonttien kysyntä ja se, ettei mitään ole aikoihin ollut tarjolla sekä tietysti, että Focus-alue on valtakunnallisestikin tärkeä hanke, joka pitää saada vauhdilla eteenpäin, vaikka Tallinnan rata ei ikinä toteutuisikaan. Ja tottakai Rykmentinpuiston eteneminen on etelä-tuusulaisten ja Keravan kaupallisten palveluiden kannalta tärkeä hanke.

Korostin, että toinen valtakunnallisesti sijainniltaan tärkeä alue Tuusulassa on Jokela, joka sattuu sijaitsemaan kahden valtakunnan nopeimmin kasvavan alueen eli pääkaupunkiseudun ja Pirkanmaan yhdistävän liikennekäytävän varrella. Tämän asian merkitystä ei ainakaan tässä kaavasuunnitelmassa ole havaittu, vaikka lisäraiteita Riihimäelle rakennetaan jo täyttä päätä ja Jokelasta pääsee paikallisjunalla niin Helsinkiin kuin Tampereellekin junaa vaihtamatta. Helsinkiin  38 min ja Tampereellekin vain tunti 31 min.

Tässä kaavoitussuunnitelmassa Jokelan kohdalla kärkihankkeena on vain ja ainoastaan viime vuonna  jostain taivaista tipahtunut Hevoskylä, mutta ei mitään muuta.

Viime vuonna vastaavassa paperissa Jokelaan oli merkitty kolme kärkihanketta:

- Äsken mainittu hevoskylä

- Ns Kartanon alue I, eli seurakuntien maa-alueet, joka kaava valmistui kuluvan vuoden aikana 

- Keskustie I ja II eli Keskustan kortteleiden tehostaminen, joka nyt on tippunut                       pois, vaikka tarve on viime vuotista tähdellisempi.

Perusteita Jokelan unohtamiselle en voi ymmärtää. Siihen ei käy selitys, että Jokelassa on tontteja tarjolla. On kyllä Peltokaaressa ja viimeksi valmistuneella ns. Kartano I alueella sitten, kun on eli nyt käsillä olevien paperien mukaan rakentaminen tapahtuu vasta tämän suunnittelukauden jälkeen eli 2020-luvun puolivälin tienoilla.

Jos halutaan oikeasti hyödyntää Jokelan erinomainen asema ja raideyhteys kunnan väestönkasvuna, tarjontaa ja nimenomaan monipuolista tonttitarjontaa pitää olla koko ajan. On perin vanhentunut ajatus nykyisessä kilpailutilanteessa kuntien kesken, että vain myymällä yksi alue kerrallaan loppuun, pärjättäisiin kilpailussa uusista asukkaista.  Enää kunnan omakotitontteja ei jonoteta, vaan kunnan on niitä aktiivisesti markkinoitava tarjoamalla monipuolisia vaihtoehtoja sille pienenevälle joukolle ihmisiä, joka vielä haluaa omakotitaloon muuttaa. Kehyskuntien vetovoimasta oli juttua mm tämän päivän Keski-Uusimaassa.

Kun tiedämme, että Tuusulassa kaavoitusprosessa kestää 7-10 vuotta, onneksi ei kaikkien osalta 25 vuotta kuten Kartanon alueen osalta on tapahtunut,  kaavan laittaminen nyt kärkihankkeeksi tarkoittaa sitä, että kaava voisi olla valmis 2025-2028 ja rakentaminen voisi alkaa 2030-luvun alussa. Eli jos nyt laitamme uudelleen kärkihankkeeksi sen oikean Kartano I eli Opintien itäpuolen, joka sattuu olemaan kunnan maata, se olisi rakennettavissa kun Kartano I:ksi virheellisesti  kutsuttu eli seurakuntien alue on  rakentumassa  suunnittelukauden jälkeen eli 2020-luvun puolivälin tienoilla.

Tein seuraavan Jokelaa koskevan muutosesityksen:

Jokelan kärkihankkeiksi merkitään

1. Keskustien eteläpuolisten kortteleiden tarkastelu ja keskustarakenteen tiivistäminen.

2. Opintien itäpuoli ja Varikonkulma. Puutarhakaupunki-idean toteuttamista tukeva alue aivan keskustan tuntumassa palvelujen äärellä.

3. Lepola III. Täydennetään pientaloaluetta Hyvinkään rajan tuntumassa

Lisäperusteluina muutokselle esitin  

1. Erityisenä perusteluna  Keskustien osalta on nyt jo puretun päiväkodin tontin kohtalo. Se ei voi jäädä vuosikymmeniksi roikkumaan  nurmikenttänä aivan kylän ydinkeskustassa.

2. Opintien itäpuoli ja Varikonkulma. Opintien itäpuoli on siis se oikea Kartano I, joka oli kärkihankkeena jo 1990-luvun alkuolella, mutta katosi jonnekin.  Koska yhden korttelin postimerkkikaavojen tekeminen ei ole mitenkään järkevää, Varikonkuloman yhdistäminen tähän on mielekästä ja luo paremmat mahdollisuudet ideoida puutarhakaupunkia toteuttavaa innovatiivista ratkaisua.

3. Lepola III , jotta kuntalaisten usko kaavoitukseen ei aivan kokonaan menisi. Toisena perusteluna, että Lepola II ja III alueiden liikenne saataisin kiertolittymän avulla purettua nykyistä turvallisemmin Ridasjärventielle ja samalla hillittyä ajonopeuksia Jokelan ydinkeskustaan saavuttaessa.  

Yllätyksekseni esitykseni hyväksyttiin yksimielisesta. Sain  jopa muilta jokelalaisilta valtuutetuilta kiitoksia esityksestä. Tämä oli toki vain alku. Jatkossa pitää huolehtia, että jotain oikeasti alkaa tapahtua.

6 kommenttia .

Terveiset Sinterklaasilta!

Sunnuntai 24.12.2017 klo 16.07 - Aarno Järvinen

Olimme Eilan kanssa marras-joulukuun vaihteessa Delftissä. Se on n 100.000 asukkaan kaupunki Amsterdamin ja Rotterdamin välissä. Siellä törmäsimme ensimmäistä kertaa Sinterklaasiin. Kaupungilta kuului iloinen torvi- ja rumpumusiikki. Luulin jo Retuperän WPKn olevan kaupungissa kylässä, mutta ei: Ikään kuin joulupukin näköinen pitkäpartainen hahmo pitkässä punaisessa viitassa, mutta piispanhiippaa muistuttavassa punaisessa päähineessä kulki kaupungilla iloinen harlekiiniasuinen ”neekerijoukko” ympärillään. Nämä ”neekerit”, naamansa taitavasti mustiksi värjänneet nuoret jakelivat ympärilleen pepernoteneita, noin euron lantin kokoisia ruskeita pipareita.

Sinterklaas_2

Sinterklaas on vanha belgialais-hollantilainen perinne, joka pohjautuu taruun Pyhästä Nikolauksesta, lasten pyhimyksestä, jonka syntymäpäivä on 6.12.  Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä oli Myran piispa ja hänet on nimitetty pyhimykseksi niin katolisen kuin ortodoksisen kirkon piirissä. Nikolaos on osaltaan ollut antamassa hahmoa modernille Joulupukille.

Sinterklaas tulee veneellä Espanjasta ja hänellä on valkoinen hevonen, joka voi ratsastaa talojen kattoja pitkin ja hän saapuu koteihin mustan apulaisensa Zwarte Pieten kanssa savupiipun kautta ja jättää takan eteen jätettyihin kenkiin lahjoja lapsille. Sinterklaasia juhlitaan Hollannissa 5.12., Belgiassa lahjat jaetaan vasta päivää myöhemmin. Sinterklaasilla ei kuitenkaan ole tekemistä joulun ja joulupukin kanssa. Siellä nimittäin lapsilla on hyvät oltavat. Lahjoja tulee kahteen otteeseen, koska joulupukki vierailee sitten jouluna.

HYVÄÄ JOULUA!

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »