Yhteystiedot

Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800

Uutiset

27.11.2017Aarno jatkaa Jokelan Eläkkeensaajien puheenjohtajanaLue lisää »22.10.2017Aarno Kiljavan Sairaala Oy:n hallitukseenLue lisää »19.10.2017Aarno Keudan Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksiLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Liikenneinfoa luvassa

Sunnuntai 15.1.2017 klo 15:44 - Aarno Järvinen

Tämän vuoden valtuustokausi ja samalla tämän valtuuston viimeisten kuukausien ”rypistys” käynnistyy maanantaina 23.1.2017. Lista ei ole kovin kummoinen: kaksi kaava-asiaa (Lahelanpelto II ja Aropelto), kaksi maakauppaa (ilmatorjuntamuseoalue ja toinen kauppa Tuomalassa), neljän aloitteen ”tappaminen” ja pari luottamushenkilövaihdosasiaa. Tärkeitä asioita sinällään, mutta ei mitään Jokelaa erityisesti koskevaa.

Valtuustoifo pidetään torstaina poikkeuksellisesti samalla Etelä-Tuusulan Kuntalaisiltana Hyökkälän koulun auditoriossa. Vastaava info on Jokelassa tiistaina 24.1.2017 klo 18.  Aiheena on mahdollinen Tuusulan liittyminen HSL:een. Asia, josta pidetään ylimääräinen valtuusto helmikuussa.  Vanha valtuusto kokoontuu aiemmin ilmoitetun kolmen kokouksen sijaan siis ainakin neljä kertaa.

En ole vielä perehtynyt HSL-aineistoon, joten en osaa enkä halua ottaa asiaan lopullista kantaa. Paljon epäilyksiä on liikkeellä. Pelätään, että Tuusula joutuu pelkästään maksumieheksi ja maksumieheksi myös Länsimetroon saamatta vastineeksi yhtään parempaa liikennettä. Näinhän kerrotiin, kun asia oli edellisen kerran selvitettävänä edellisellä valtuustokaudella. Silloin kerrotuilla kustannuksilla olisi saatu vain silloinen liikenne. Kaikesta muusta olisi pitänyt maksaa lisää. Tilanne on nyt toki monellakin tapaa erilainen. ELY on  vähentänyt ja käytännössä lopettaa bussiliikenteen tuen Tuusulassa. Kehärata on valmistunut, mutta ei valmistunut Ruskeasannan asema, kun Tuusula ei halunnut sen kustannuksiin osallistua. Näin ainakin kerrotaan.

Infossa varmaan kerrotaan, onko epäilykseni oikea. HSL ei tule järjestämään yhtään ainutta bussivuoroa Helsingin keskustaan, ainoastaan syöttöliikennettä Aviapoliksen asemalle Kehäradalla ja mahdollisesti Keravalle. Eli etelä-tuusulalaisten työmatkat Helsinkiin kulkevat vaihdolla Aviapoliksessa tai Keravalla ja mahdollisesti toisella vaihdolla sitten jossain muualla esim. Rautatieasemalla ratikkaan tai bussiin.  Ellei sitten pääse pitkän matkan bussilla suoraan Hyrylästä Helsinkiin – siis ei HSL-bussilla.

Meillä jokelalaisilla taas pelko on  junayhteyksistä ja lipun hinnoista. Yhteydet todennäköisesti säilyvät suurin piirtein ennallaan – parannusta on turha odottaa – mutta lippujen hinnat nousevat ainakin eläkeläisillä ja opiskelijoilla, kun VR-alennukset poistuvat.  Käykö meille kuten Keravalla, että lippu kannattaa ostaa Järvenpäästä Helsinkiin, vaikka matkustaisi Keravalta. Ostammeko me jokelalaiset sitten lipun Hyvinkäältä Helsinkiin? Hyötyjiä ovat epäilemättä ne, jotka jo nyt joutuvat vaihtamaan kulkuneuvoa Helsingissä tai vaikkapa Tikkurilassa, ja ovat joutuneet ostamaan tätä varten eri lipun.

Monta kysymystä on auki. Ehkä torstain jälkeen ollaan vähän viisaaampia.  

Sitten vähän toisenlaisesta liikenneongelmatiikasta. Talouselämä-lehdessä 1/2017 oli liikenneministeri Bernerin haastattelu otsikolla ”Tämä ei edellytä liikkumisen valvontaa” paljon jo polemiikkia herättäneesta liikenneväylien yhtiöittämisestä ja autoihin tuleviksi veikatuista ”mustista laatikoista”, joilla on siis tarkoitus poistaa auto- ja polttoaineverot.

Ministeri toteaa ”Tämä ei edellytä liikkumisen valvontaa. Järjestelmä voi toimia joko aikaperusteisesti tai kilometrikorvausperusteisesti. Voi olla esimerkiksi kuukausimaksu, viikkomaksu tai vuosimaksu, ja se ei vaadi minkäänlaista seurantaa”  Ja ministeri lupaa, että kenenkään ei tarvitse ottaa autoonsa mustaa laatikkoa.

Oli laatikko sitten musta tai punainen, miten se maksaminen ja sen seuranta tapahtuvat? Ostavatko autoilijat Ärrältä pre-paid kortin, kilometri- tai aikapohjaisen, jota ilman auto ei käynnisty? Vähän kuten kuorma-autojen ajopiirturit. Ja poliisit puhalluttamisen sijaan tien päällä tsekkaavat, että kortti on ”laatikossa” paikallaan.  Niin tai näin, ehkä meille joskus kerrotaan suunniteltu tekninen ratkaisu. Yksi asia taitaa olla varma. Jos polttoaineverot ja autoverot poistuvat, tai edes merkittävästi alenevat, siitä hyötyvät vanhoilla ”polttoainesyöpöillä” ja uusilla ökyautoilla ajavat. Mutta sehän on nykyhallituksen linjan mukaista: köyhät maksavat ja rikkaat hyötyvät.  

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kunnat yhteen alueen paremman kehityksen turvaamiseksi

Lauantai 7.1.2017 klo 19:11 - Aarno Järvinen

Järvenpääläinen valtuutettu Eemeli Peltonen kirjoitti (Keski-Uuusimaa 6.1.2017), että Järvenpään, Keravan ja Tuusulan kuntaliitoksesta ei saa tulla ikuisuuskysymystä. Eemelin ajatuksiin on helppo yhtyä. Kuten Eemeli totesi, liitoksesta on puhuttu jo pitkään, oman muistini mukaan jo 1980 -luvulla.

Kunnat tulee yhdistää Keski-Uudenmaan alueen erinomaisen sijainnin, vahvuuksien ja osaamisen hyödyntämiseksi ja asukkaiden parhaaksi. Vaikka kuntien yhteistyötä on pyritty lisäämään ja siinä osin onnistuttukin, viime vuodet ovat edelleen osoittaneet, että Keski-Uudenmaan kunnat eivät itsenäisinä pysty ratkaisemaan esim. liikenteen, maankäytön ja kaavoituksen ongelmia koko alueen parhaaksi. Olen Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhdistymisen kannalla, mikäli se tehdään alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, ei säästöjen aikaansaamiseksi.  Yhdistymisen tulee tapahtua asukkaiden palveluiden parantamiseksi. Rima on asetettava parhaan käytännön tasolle, ei siihen missä hommat halvimmalla hoidetaan.

Olen Eemelin kanssa täysin samaa mieltä hänen sanojaan lainaten ”nyt jos koskaan olisi järkevää yhdistää kolmen kunnan voimavarat”. Aika olisi ollut jo aiemminkin, mutta kuten Eemelikin toteaa ”maakunta- ja sote-uudistuksen vähentäessä kuntien taloudellisia resursseja kuntiin jäävät tehtävät olisi järkevää toteuttaa nykyistä leveämmillä harteilla.” Sote-asiat eivät siirry aivan kokonaan pois kunnasta. Ennaltaehkäisevä toiminta, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee ainakin tämänhetkisten kaavailujen mukaan jäämään kuntien tehtäväksi. Siinä kunnan rooli tulee muodostumaan aiempaakin merkittävämmäksi. Se tarkoittaa erityisesti liikunta- ja kulttuuritoimen roolin korostumista, jossa näitä leveämpiä harteita tarvitaan.

Tuo Eemelin tarkoittama  ”nyt jos koskaan” on kevään kuntavaalien jälkeen, kun uudet valtuustot ovat aloittaneet. Silloin on oikea aika käynnistää uusi, vakavalla mielellä tehtävä valmistelu. Sitä ennen kuntalaisten pitää päästä sanomaan oma kantansa. Siksi pidän tärkeänä, että jokainen valtuustoehdokas ennen vaaleja selkeästi kertoo oman kantansa asiaan.  Jos uusien valtuustojen enemmistöt ovat liitoksen kannalla, asiaa ei enää pidä vetkutella.  Tekosyyksi ei saa ottaa esim. Tuusulan siirtymistä pormestarimalliin. Päinvastoin se antaa hyvää kokemusta uudenlaisesta hallintomallista, jota kokemusta voidaan hyödyntää yhdistyneen kunnan hallintoa ratkottaessa. Sen pohjalta voidaan edetä joka pormestrimallilla tai perinteisemmin ratkaisuin. Myöskään uuden kunnnan nimestä ei saa tehdä kynnyskysymystä.

Kommentoi kirjoitusta.

Kultaa Keudaan Göteborgista

Keskiviikko 7.12.2016 - Aarno Järvinen

Lila_Hagman

Keudan Lila Hagman sai floristiikassa EuroSkills-kultaa ja Suomen joukkueen parhaat pisteet. Lila jatkoi Keudan Saaren kartanossa opiskelleiden floristien upeaa menestystarinaa kansainvälisissä kilpailuissa.

Göteborgissa järjestettiin 30.11.-4.12.2016 Nuorten ammattitaidon EM-kilpailu EuroSkills 2016.  Kisa  päättyi myöhään sunnuntai-iltana palkintojenjakoon. Kilpailijat saivat tietää sijoituksensa vasta palkintojakotilaisuudessa.

Suomi saavutti kilpailussa ennätysmäärän mitaleita: kuusi kultaa, neljä hopeaa ja kaksi pronssia. Suomi saikin kaikista joukkueista eniten kultamitaleja.

Kisoihin osallistui yli 500 nuorta ammattilaista 28:sta Euroopan maasta. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi jossain päin Eurooppaa. Suomesta osallistui 30 oman ammattinsa nuorta huippua. Kisoja seurasi kolmen päivän aikana lähes 75 000 katsojaa.

Minulla oli ilo olla keudalaisten mukana seuraamassa kisoja paikan päällä Göteborgissa. Olen ollut katsomossa kannustamassa myös kolmessa aiemmassa kisassa; Rotterdamissa, Lissabonissa ja Belgian Spassa. On todella hienoa, että suomalainen ammattiosaaminen pärjää maailmalla. Mutta miten on jatkossa, kun valtio leikkaa 190 miljoonaa ammatillisen koulutuksen rahoituksesta.

Tämä leikkaus merkitsee 2017 oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen 12,5 %:n yksikköhinnan leikkausta. Se on niin iso lovi, että Keudassakin jouduttiin kuluneena syksynä yt-neuvotteluihin ja niiden seurauksena irtisanomisiin. Vaikka Keudassa ei toki tiedetty, miten isot leikkaukset ovat tulossa, huonoihin vuosiin osattiin jo pitkään varautua. Sen ansiosta isot investoinnit on tehty ja talous tukevalla pohjalla, mutta ei näin isoista leikkauksista Keudassakaan selvitä ilman vaurioita. Toivottavasti tämä ei johda tulevina vuosina osaamistason laskuun kuten näyttää käyvän peruskoulussa Pisa-tutkimusten valossa.

Kommentoi kirjoitusta.

JUSTiinsa niin

Maanantai 28.11.2016 klo 23:06 - Aarno Järvinen

JUST_2Kävin tänään tutustumassa JUSTiin. Siellä oli avointen ovien päivä järvenpääläisille, joita olikin paikalla tutustumassa taloon oikein pilvin pimein. En ole järvenpääläinen - älkää huolestuko. Olin siellä "kuokkimassa" eli varaamassa paikkaa jokelalaisille.

Mikä on JUST? Se on Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus, joka valmistui ja luovutettiin Järvenpään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön lokakuussa 2016. Nyt syksyn aikan taloa testataan ja kalustetaan ja varsinainen toimintojen muutto alkaa vuodenvaihteessa ja pitäisi olla hoidettu loppiaiseen mennessä. Järvenpään palvelut kuitenkin toimivat keskeytyksettä koko ajan muutosta huolimatta.

Palvelualuejohtaja Tiina Salminen kertoi olleen lottovoitto, että alkuperäisestä urakkakilpailutuksesta valitettiin ja se meni markkinaoikeudessa nurin. Alkuperäinen  ratkaisu olisi ollut varsin perinteinen JUSTiin verrattuna, joka edustaa monellakin tapaa uudenlaista ajattelua ja toimintamallia.  Vaikka aikaa kului paljon, lopputulos varmaankin on paljon parempi ainakin nykyistä sote tilannetta ajatellen.   Talo on ensimmäinen julkinen rakennus, joka on toteutettu ns allianssimallilla, jolla tehtiin mm aikatauluaan nopeammin ja edullisemmin valmistunut Tampereen keskustatunneli. Jos Keski-Uudellamaalla  uudessa maakuntahallinnossa Hyvinkään sairaalan lisäksi säilyy sosiaali- ja terveyskeskus niin JUSTin ansiosta Järvenpäässä.

Siksi olinkin nyt "varaamassa paikkoja" jokelalaisille. Alustavien arvioiden mukaan noin puolet Uudenmaan terveysasemista voidaan sote-uudistuksen myötä lakkauttaa. Listalla ovat varmasti Jokela ja Kellokoski ja todennäköisesti myös joko Keravan tai Hyrylän terveyskeskukset. Eikä siinä mitään, jos korvaavat palvelut liikkuvina palveluina tai uuden tekniikan avulla tuodaan kotiin tai vaikka lähikauppaan niille ihmisille, jotka eivät esim. JUSTiinpääse. JUSTissa on laajennusvaraus eli voidaan rakentaa 5. kerros, jos me naapurit alamme sitä käyttää.JUST_1

Ehdotin aikanaan Tuusulan valtuustossa, että Tuusulan olisi pitänyt lähteä mukaan JUSTin suunnitteluun ja että se olisi toteutettu kahden kunnan yhteistyönä. Kuten arvata saattaa, ehdotus ei johtanut mihinkään.

Tänään oli mahdollisuus tutustua talon kaikkiin neljään kerrokseen. Ei tosin kaikkiin tiloihin, mutta varsin hyvän yleiskuvan talosta sai, vaikka siellä ei vielä juurikaan kalusteita ollut. Pari potilashuonetta oli kuitenkin kalustettu valmiiksi. Vuodeosastolla on vain yhden ja kahden hengen huoneita ja huoneissa on oma wc-pesuhuone - siis "ulkohuussi". Eli ne ulokkeet talon seinässä, joiden kaupunkilegenda kertoi syntyneen siksi, että vessat oli suunnittelussa unohdettu. No ei tietenkään ollut unohdettu, mutta ratkaisu on varsin omaperäinen ja toimivan tuntuinen.

Talo on hieno ja järvenpääläisten on syytä olla ylpeitä ja tyytyväisiä. Toki oli jo aikakin. Vanhat tilathan olivat esim. Vanhakylänniemessä lievästi sanottuna surkeat. Muutto tapahtuu kuukauden kuluttua ja ehkä jo vuoden päästä osataan sanoa, onnistuttiinkin talon suunnittelussa myös toiminnallisesti. Toivottavasti. Olihan mukana suunnittelussa alusta asti myös kokemusasiantuntijona talon tulevat käyttäjät.

Kommentoi kirjoitusta.

VALTUUSTO ALOITTI SYKSYN KEVYELLÄ KOKOUKSELLA PAINAVISTA ASIOISTA

Maanantai 5.9.2016 klo 20:59 - Aarno Järvinen

Kesäkuussa valtuusto kokoontui peräti kolme kertaa todella pitkiin kokouksiin. Nyt syksyn ensimmäisessä kokouksessa 29.8. listalla oli neljä päätösasiaa. Onkohan ihan kaikki kohdallaan asialistojen suunnittelussa?

Ehkä asialistan asioita paljon merkittävämpi juttu kokouksessa oli kuitenkin Tupun valtuutetun ja kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Tuija Reinikaisen hieno ja tunteikas puhe, jossa hän ilmoitti eronpyynnöstään Tuusulan valtuustosta syntymäkaupunkiinsa  Keravalle muuton vuoksi. Ajankohta oli ainakin minulle yllätys. Vaikka olinkin saanut vihiä Tuijan aikeista, odotin eronpyyntöä vasta vuodenvaihteen tienoilla. Tuusula valitettavasti menetti Tuijassa asiantuntevan, asiallisen ja rakentavan kuntapoliitikon.  Ja Tupu ryhmänä varmaan paljon enemmän kuin vielä arvaakaan,  yhden kantavista voimistaan. Omasta puolestani parhaat kiitokset vuosista, joina olemme olleet yhdessä Tuusulan politiikkaa tekemässä. Arvostan Tuijan panosta suuresti.

Varsinaisia lista-asoita oli siis neljä. Ensimmäisenä  poliittisen johtamisen ja luottamushenkilöorganisaation uudistaminen, josta pidettiin edellisviikon torstaina reilun kahden tunnin laajennettu valtuustoinfo. Nyt valtuusto tyytyi merkitsemään tiedoksi valmistelun sisällön ja aikataulun. Mutta keskustelu jatkuu ja seuraavava on vuorossa kuntalaisillat. Jokelan vuoro on 20.9.2016.

Sitten hyväksyttiin puheenvuoroitta Kaikkosen Antin ja Taiveahon Sadun kiinteistökauppa eli valtuusto hyväksyi 23.6.2016 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla Tuusulan kunta myy kiinteistön 858-413-6-19 Leppäranta Rusutjärvellä Antti Kaikkoselle ja Satu Taiveaholle 422 000 euron kauppahinnalla. Onnea isoon remonttiprojektiin!

Lopuksi listalla oli kaksi aloitetta ”tapettavaksi”. Ensin Timo Huhtaluoman (kepu) aloite  ”Tavoitteeksi 5 vuoden tonttivaranto” ja sitten Rehti Tuusula -ryhmän eli Risto Rämön aloite ”Asuinrakentamisen tiivistäminen”. Molemmista käytettiin useampikin puheenvuoro, joiden jälkeen molemmat aloitteet todettiin käsitellyiksi.

Alle tunnin kokouksen päätteeksi esitettiin pari uutta aloitetta: Vanhasta paloasemasta kylän toimintakeskus Hyrylään” ja ”Olympiakasarmi taiteen monitoimitilaksi”

Näin poliittinen syksy Tuusulassa oli polkaistu käyntiin ja se jatkunee paljon pidempien valtuuston iltapuhteiden merkeissä. Pormestarikeskustelu jatkuu höystettynä kuntaliitosajatuksilla (katso edellinen blogini) ja syksyn isona asiana ensi vuoden budjetin lisäksi lausunnon antaminen maakunta- ja sotelainsäändäntöluonnoksista. Lukemista ja perehtymistä riittää pimeille illoille.

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntaliitos on tärkein, ei uuden kunnan nokkamiehen nimike

Torstai 25.8.2016 klo 11:22 - Aarno Järvinen

Kuluneen kesän poliittiset paukut, Tuusulan valtuuston päätös pormestarimalliin siirtymisestä 1.6.2017 lukien eli ensi kevään kuntavaalien jälkeen sekä kunnanjohtaja Hannu Joensivun ja kaupunginjohtaja Erkki Kukkosen "samassa veneessä" haastattelu Keski-Uusimassa 17.8.2016 ovat odotetusti herättäneet vilkasta keskusteua. Kunnanjohtajathan ehdottivat Tuusulan ja Järvenpään liitosta, vaikka Tuusulan valtuuston enemmistö ja Joensivu sitä vielä vajaa vuosi sitten kiivaasti vastustivat.  

Kommentoin tässä tuoreeltaan yhtä, tänään Keski-Uusimassa ollutta yleisönosastokirjoitusta.

Järvenpään kaupunginvaltuutettu Eemeli Peltonen (sd) vastasi kyllä kuntaliitokselle, mutta ei pormestarimallille (K-U 25.8.2016). Olen täysin samaa mieltä Eemelin kanssa siitä, että esitys kuntaliitoksesta on tärkeä ja tervetullut. Muodostaisivathan Tuusula ja Järvenpää yhdessä monin tavoin luontevan kuntakokonaisuuden, aivan kuten Eemeli kirjoittaa.

Sen sijaan olen eri mieltä, että kysymys uuden kunnan hallintomallista, jolla Eemeli tarkoittaa pormestari vai kaupunginjohtajamallia, tulisi ratkaista jo ennen mahdollista kuntaliitosta. Minusta se on uuden kunnan itsenäisesti ratkaistava asia. Järvenpään ja Tuusulan liitoksessahan ei ole kysymys jonkun sivukylän liittämisestä isoon keskuskuntaan, vaan kahden tasavertaisen kumppanin yhdistymisestä. Tavoitteena yhdistymisessä pitää olla ensisijaisesti alueen tarjoaminen loistavien mahdollisuuksien nykyistä paljon  parempi hyödyntäminen ja sitä kautta alueen elinvoimaisuuden ja kasvumahdollisuuksien turvaaminen. Näin erityisesti, kuten Eemelikin kirjoittaa, sote-uudistuksen viedessä kunnilta puolet niiden tehtävistä. Kunnille kuitenkin jää keskeisenä elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja työllisyyden parantaminen sekä sosiaali- ja terveyspuolen tehtävistä aiempaa keskeisemmin ennaltaehkäisevä toiminta, jossa esim. kulttuuri- ja liikuntatoimella tulee jatkossa olla nykyistä paljon suurempi rooli.

Suomessa on kokemusta pormestarimallista vain Pirkkalassa ja Tampereella. Muualla maailmassa se on eri muodoissaan hyvin yleinen paikallishallinnossa. Suomea on tosin hankala verrata muihin maihin, koska meillä kuntien rooli ja vastuu on ollut poikkeuksellisen laaja kansalaisten arjen hyvinvoinnista huolehtimisessa. Nythän tilanne soten myötä muuttuu hieman lähemmäs eurooppalaista mallia.

Minusta on täysin ennenaikaista ja jopa vahingollista lähteä ratkomaan kuntaliitosta hallintomalli edellä. Jätetään uuden kunnan valtuuston ratkaistavaksi, valitsevatko he kaupunginjohtajan  vai pormestarin. Oli uusi johtaja sitten nimikkeeltään kumpi hyvänsä, päätöksen valinnasta, sekä henkilöstä että nimikkeestä,  tekee valtuusto. Suoraa pormestarivaalia ei nykyinen vastauudistettu kuntalaki mahdollista. Paljon tärkeämpi asia on miettiä aluedemokratian toteutusmalleja uudessa, pinta-alaltaan ja asukasluvultaankin varsin suuressa ja hajanaisessa kunnassa.

Lähdetään nyt miettimään kuntaliitoksen toteuttamisen kannalta paljon keskeisempiä asioita ja palataan sitten aikanaan kaikessa rauhassa kysymykseen pormestarista tai kaupunginjohtajasta. Lisäksi on hyvä muistaa, että Tuusulan valtuuston päätöksessa 6.6.2016 pormestarimalliin siirtymisestä 1.6.2017 lukien oli mukana  yhtenä kohtana ranskalainen viiva, jossa todetaan sanatarkasti ” kahden vuoden jälkeen esittelyoikeus siirtyy pormestarille ja samalla valtuusto arvioi johtamisjärjestelmää ja tekee tarvittavia muutoksia”. Olemme silloin jo varmasti montaa kokemusta viisaampia.

1 kommentti .

Järki palailee pikku hiljaa

Keskiviikko 17.8.2016 klo 9:45 - Aarno Järvinen

Tämän aamun kuntapoliittinen jymypaukku oli kunnanjohtajien Joensivu ja Kukkonen haastattelu, jossa herrat tuntuivat yksimielisesti olevan Järvenpään ja Tuusulan kuntaliitoksen kannalla. Olisi kahvi mennyt väärään kurkkuun, jos joisin aamulla kahvia.

Yllätys ei ole, että kuntaliitoksesta puhutaan, vaan että siitä puhutaan näin pian ja aloitteentekijöinä ovat kunnanjohtajat.  Eihän ole montaakaan kuukautta, vajaa vuosi, kun kasikuntaliitoshankkeen rippeet haudattiin Tuusulan valtuustossa 21.9.2015 (lue blogini 8.10.2015). Tuusulassahan ”siunaustilaisuudessa” keskusteltiin nimenomaan Järvenpään ja Tuusulan liitosneuvottelujen jatkamisesta, mutta kokoomuksen ja keskiryhmien sitkeän vastustuksen seurauksena jatkoa kannattaneet demarit ja tupulaiset joutuivat hautaamaan tämän ajatuksen.

Itse olen ollut koko ajan varma, että asia nousee uudelleen esille, mutta uskoin sen tapahtuvan vasta ensi valtuustokaudella, kun talouden realiteetit iskevät rajusti päin näköä. Viimeksi kirjoitin asiasta blogissani 28.1.2016.

Kunnanjohtajien keskustelunavaus on enemmän kuin tervetullut, mutta miksi tässäkin asiassa piti mennä näin pitkään? Jos asiaa olisi valmisteltu vakavasti jo kasikuntaselvityksen yhteydessä tai jatkona, Tuusulassa olisi selvitty mm ilman pormestarikeskustelua ja siihen liittyvää isoa valmistelua.

Kun Kerava vielä saataisiin mukaan neuvottelupöytään vakavasti keskustelemaan kolmen kunnan liitoksesta, oltaisiin oikealla tiellä. Keravan toinen peruste vastustaa liitosta eli halu säilyä Peijaksen sairaalan käyttäjänä, murenee soten myötä.  Toinen peruste eli kannattavan Keravan Energian alhaisen sähkönhinnan ja voittojen käyttö nykyisten keravalaisten hyväksi, voitaisiin minun puolestani hoitaa niin, että Keravan Energia säätiöitäisiin. Säädekirjassa määrättäisiin, että säätiön tuotot käytetään nykyisin Keravan Energialta energiaa ostavien keravalaisten asiakkaiden maksujen tukemiseen.

Politiikan syksy alkaa mielenkiintoisissa merkeissä.

Kommentoi kirjoitusta.

Sote lähestyy - nousevatko verot ja huononevatko palvelut? Oletko valmis maakuntahallintoon ja valinnanvapauteen?

Sunnuntai 17.7.2016 klo 22:27 - Aarno Järvinen

Hallituksen esityksen mukaan ”Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä, jolla pystytään vastaamaan nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelutarpeisiin sekä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua.”

Ja mitä on tulossa? Maakuntahallinto – ei siis maakuntaITSEhallinto – ja ns. valinnanvapaus. Talouselämä –lehti kirjoitti jo viime vuoden lopulla (15.11.2015) soteen liittyvistä väärinkäsityksistä listaten niitä kuusi.

Vapaasti lainaten lehden listaamaa kuutta kohtaa: 1. Valinnanvapaus ei ole kokoomuksen ansiota, vaan koska EU–lainsäädäntö niin vaatii. 2. Hoivapaikoista on jatkossakin pulaa ja virkamies päättää edelleen milloin olet liian sairas pärjätäksesi kotona. On kuvitelmaa, että vanhus tai tämän omaiset saisivat valita mieluisimman hoivapaikan, kun sitä katsoo tarvitsevansa. 3. Syrjäseutujen ja aina välillä rintamaidenkin lääkäripula on ollut syy terveyskeskusten jonoihin. Sote ei pakota lääkäreitä muuttamaan peräkylille. Palvelut keskittyvät entistä enemmän kasvukeskuksiin, joten lähipalvelut eivät suinkaan säily kaikkialla. Meillä Jokelassa lähipalvelu tulee tarkoittamaan Järvenpään uutta terveyskeskusta. Se on onneksi lähellä asemaa. 4. Muisti- ja syöpäsairaiden määrä kasvaa, kun me suuret ikäluokat vanhenemme. Raha ei riitä kaikkien hoitamisen. Hoitoja on priorisoitava. 5. ja suurin myytti taitaa olla, että kokonaisveroaste ei kiristy. Talouselämää suoraan lainatakseni ”Tämä on katteeton lupaus, sillä hallitus ei voi määrätä kuntia ja niiden verotusta”. Vaikka sote irtoaakin kuntien rahoituksesta, kunnat eivät pysty puristamaan veroprosenttejaan niin alas kuin mitä soten poistuminen prosenteissa edellyttäisi.

Toisaalta kolmen miljardin säästöt ovat kuvitelmaa, eikä alun alkaenkaan säästöä nykytilanteeseen verrattuna vaan menojen kasvun hillintää. Ts kuvitellaan, että menot nousisivat soten myötä kolme miljardia vähemmän kuin mitä ne nousevat ilman sotea.  Totuus on karusti toisenlainen: sote-menot tulevat tämän ison mylläkän vuoksi nousemaan alkuvuosina nykytasoon verrattuna, ellei tehdä tosi rajuja leikkauksia. Myöhemmin, ehkä kymmenen vuoden kuluttua voidaan saada säästöjä nykytoimintaan verrattuna, jos toimitaan fiksusti ja löydetään todellisia synergiaetuja samalla vanhoja käytäntöjä ja toimintamalleja uudistaen.

Tosin säästöjen todentaminen on siinä vaiheessa enää mahdotonta, koska olosuhteet ovat muuttuneet. Esim. tietojärjestelmäkulut ovat merkittävästi kasvaneet – toivottavasti myös tietojärjestelmät parantuneet. Lopputulemana sekä kuntaverot että valtionverotus tulevat nousemaan ja kaiken lisäksi hyvin epätasaisesti eri kunnissa. Talouselämän 6. pointti oli, että veronmaksajan piikki on auki. Talouselämä kuitenkin uskoo, että yritykset tuottavat monia palveluja kustannustehokkaammin kuin kunnat itse. Tämä toki voi onnistuakin ainakin rintamailla, jossa on palveluja tuottavia yrityksiä ja kilpailua. Mutta yrityksiä tuskin syntyy koko maan kattavasti ja maakunnat joutuvat itse hoitamaan syrjäseutujen palvelutuotantoa, ellei sitten palveluja lopeteta ja keskitetä kokonaan maakuntien keskuskaupunkeihin.

Kolmen miljardin leikkaus kustannusten kasvuun tarkoittaisi Talouselämän mukaan, että sote-menot saisivat kasvaa keskimäärin 0,9 % vuodessa, kun vuotuinen kasvu viime vuosina on ollut 2,4 prosenttia.

Kirjoitin nämä synkistelyt ennen kuin olen lukenut hallituksen n 600-sivuisen lakimuutospinkan, joka tuli julki kesäkuun lopulla ja on toki kaikkien luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla. Siitä vaan pikapikaa opiskelemaan! Katsotaan, muuttuuko mieleni ja ennakkosynkistelyt, kun olen tuohon ehdotuspinkkaan perehtynyt.

Mielenkiintoista on syksyn aluksi kuulla, miten kunnissa aiotaan asiasta lausua ja pääseekö valtuusto ja valtuutetut millään tavalla tuomaan omia käsityksiään esiin ja mukaan kunnan lausunnon valmisteluun.   

Kommentoi kirjoitusta.

Kolme valtuustoa kesäkuussa

Tiistai 28.6.2016 klo 18:15 - Aarno Järvinen

Tuusulan valtuusto taisi lyödä kaikkien aikojen ennätyksen kokoontumalla kolme kertaa saman kuukauden aikana. Ainakaan ei omalla, vuonna 1981 alkaneella kyläpoliitikon urallani ole moista ennen tapahtunut.

Ensimmäinen kokous oli ihan vuosiohjelman mukaisesti 6.6.2016. Seuraava eli tämän kokouksen jatkokokous viikkoa myöhemmin 13.6. ja kolmas eli ylimääräinen kokous juhannuksen jälkeisenä maanantaina 27.6.

Mistä moinen kokoussuma näin lyhyelle ajalle? Perussyy on varmastikin ensimmäisen eli 6.6. kokouksen huono valmistelu, joka johtui ensisijaisesti siitä, että kokouksen esityslistalle oli tungettu täysin kohtuuton määrä asioita, joista jo etukäteen saattoi arvata, että ainakin kolme niistä tulee aiheuttamaan erittäin pitkän käsittelyn. Toinen, joskin varmasti pienempi syy oli, että ainakin yksi keskustelua herättäneistä asioista oli mittaluokkaansa nähden huonosti valmisteltu valtuuston listalle.

Kolmesta kokouksesta riittää juttua ainakin kolmeen blogikirjoitukseen, joten keskitys tässä vain kokousten kulun selvittelyyn ja seuraavissa jutuissa varsinaiseen asiasisältöön.

Ensimmäinen eli maanantaina 6.6. pidetty kokous alkoi normaalisti klo 18, kuten valtuuston kokoukset yleensä alkavat. Kokous keskeytettiin seuraavan vuorokauden puolella 0.42 puheenjohtajan salaman nopealla nuijan heilutuksella, josta tarkempi kuvaus on jo edellisessä bologijutussani.

Viikon kuluttua pidetyssä jatkokokouksessa oli tarkoitus käsitellä Tuusulan suhtautumista pakolaisten vastaanottoon. Niin käsiteltiin ja pitkään, mutta jouduttiin käsittelemään myös edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksymistä. Toinen pöytäkirjantarkastajista Paavo Juntunen (kok) ei hyväksynyt edellisen kokouksen pöytäkirjaa Apotti-pykälän osalta. Jos pöytäkirjantarkastaja ei syystä tai toisesta allekirjoita pöytäkirjaa, joudutaan tarkastaminen käsittelemään seuraavassa valtuuston kokouksessa. Pöytäkirjan hyväksymisestä jouduttiin äänestämään. Niukasti äänin 24-23 pöytäkirjaa ei hyväksytty Apotti-pykälän osalta. Tämä tarkoitti sitä, että 6.6. kokouksessa pikkutunneilla puheenjohtaja ”Speedy Lindbergosin” pöytään nuijima päätös ei tullut toimeenpanokelpoiseksi, joten asia oli käsiteltävä uudelleen. Tätä varten kutsuttiin koolle jo järjestyksessä kolmas kokous juhannuksen jälkeiseksi maanantaiksi, jossa asia piti alkuperäisen päätösesityksen pohjalta käsitellä uudelleen.

Tätä ainoaa asiaa eli Apottia, sosiaali- ja terveystoimen tietojärjestelmähankintaa käsiteltiinkin sitten peräti yli viisi tuntia. Puheenjohtaja uhkasi keskeyttää käsittelyn klo 23, mutta antoi sen kuitenkin jatkua yli tuon kellonlyömän, koska näytti ilmeisestä, että äänestyksen saadaan saman vuorokauden puolella hoidettua ja asia päätökseen. Näin sitten kävikin ja kahden samaan tulokseen 27 puolesta, 22 vastaan, yksi tyhjä ja yksi poissa, asia saatiin päätökseen ja Tuusula liittymään Apottiin. Tosin kokoomuslaisten eriävän mielipiteen saattelemana. Mitä tämä sitten tuleekaan tarkoittamaan on pitkä, monta vuotta kestävä ja kallis juttu, joka ansaitsee ihan oman tarinansa.

Kolmen, yhteensä liki parikymmentä tuntia kestäneen kokoustamisen jälkeen valtuustolla alkoi kesäloma. Onko se ansaittu vai ansaitsematon, jääköön äänestäjien ratkaistavaksi, mutta useita tärkeitä asioita saatiin päätökseen ja etenemään. Opimmeko tästä sekoilusta mitään? Emme, mutta jatkossa ei yhteen kokoukseen pitäisi kerätä liian montaa sellaista asiaa, joiden käsittelyn tiedetään ottavan aikaa.  

Kommentoi kirjoitusta.

"Speedy Lindbergos" ratkaisi salamana

Maanantai 13.6.2016 klo 17:53 - Aarno Järvinen

Tuusulan valtuusto taisi lyödä kaikkien aikojen ennätyksen kokoontumalla kolme kertaa saman kuukauden aikana. Ainakaan ei omalla, vuonna 1981 alkaneella kyläpoliitikon urallani ole moista ennen tapahtunut.

Ensimmäinen kokous oli ihan vuosiohjelman mukaisesti 6.6.2016. Seuraava eli tämän kokouksen jatkokokous viikkoa myöhemmin 13.6. ja kolmas eli ylimääräinen kokous juhannuksen jälkeisenä maanantaina 27.6.

Mistä moinen kokoussuma näin lyhyelle ajalle? Perussyy on varmastikin ensimmäisen eli 6.6. kokouksen huono valmistelu, joka johtui ensisijaisesti siitä, että kokouksen esityslistalle oli tungettu täysin kohtuuton määrä asioita, joista jo etukäteen saattoi arvata, että ainakin kolme niistä tulee aiheuttamaan erittäin pitkän käsittelyn. Toinen, joskin varmasti pienempi syy oli, että ainakin yksi keskustelua herättäneistä asioista oli mittaluokkaansa nähden huonosti valmisteltu valtuuston listalle.

Kolmesta kokouksesta riittää juttua ainakin kolmeen blogikirjoitukseen, joten keskitys tässä vain kokousten kulun selvittelyyn ja seuraavissa jutuissa varsinaiseen asiasisältöön.

Ensimmäinen eli maanantaina 6.6. pidetty kokous alkoi normaalisti klo 18, kuten valtuuston kokoukset yleensä alkavat. Kokous keskeytettiin seuraavan vuorokauden puolella 0.42 puheenjohtajan salaman nopealla nuijan heilutuksella, josta tarkempi kuvaus on jo edellisessä bologijutussani.

Viikon kuluttua pidetyssä jatkokokouksessa oli tarkoitus käsitellä Tuusulan suhtautumista pakolaisten vastaanottoon. Niin käsiteltiin ja pitkään, mutta jouduttiin käsittelemään myös edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksymistä. Toinen pöytäkirjantarkastajista Paavo Juntunen (kok) ei hyväksynyt edellisen kokouksen pöytäkirjaa Apotti-pykälän osalta. Jos pöytäkirjantarkastaja ei syystä tai toisesta allekirjoita pöytäkirjaa, joudutaan tarkastaminen käsittelemään seuraavassa valtuuston kokouksessa. Pöytäkirjan hyväksymisestä jouduttiin äänestämään. Niukasti äänin 24-23 pöytäkirjaa ei hyväksytty Apotti-pykälän osalta. Tämä tarkoitti sitä, että 6.6. kokouksessa pikkutunneilla puheenjohtaja ”Speedy Lindbergosin” pöytään nuijima päätös ei tullut toimeenpanokelpoiseksi, joten asia oli käsiteltävä uudelleen. Tätä varten kutsuttiin koolle jo järjestyksessä kolmas kokous juhannuksen jälkeiseksi maanantaiksi, jossa asia piti alkuperäisen päätösesityksen pohjalta käsitellä uudelleen.

Tätä ainoaa asiaa eli Apottia, sosiaali- ja terveystoimen tietojärjestelmähankintaa käsiteltiinkin sitten peräti yli viisi tuntia. Puheenjohtaja uhkasi keskeyttää käsittelyn klo 23, mutta antoi sen kuitenkin jatkua yli tuon kellonlyömän, koska näytti ilmeisestä, että äänestykset saadaan saman vuorokauden puolella hoidettua ja asia päätökseen. Näin sitten kävikin ja kahden samaan tulokseen päättyneen äänestyksen jälkeen, 27 puolesta, 22 vastaan, yksi tyhjä ja yksi poissa, asia saatiin päätökseen ja Tuusula liittymään Apottiin. Tosin kokoomuslaisten eriävän mielipiteen saattelemana. Mitä tämä päätös sitten tuleekaan tarkoittamaan on pitkä, monta vuotta kestävä ja kallis juttu, joka ansaitsee ihan oman tarinansa.

Kolmen, yhteensä liki parikymmentä tuntia kestäneen kokoustamisen jälkeen valtuustolla alkoi kesäloma. Onko se ansaittu vai ansaitsematon, jääköön äänestäjien ratkaistavaksi, mutta useita tärkeitä asioita saatiin päätökseen ja etenemään. Opimmeko tästä sekoilusta mitään? Emme, mutta jatkossa ei yhteen kokoukseen pitäisi kerätä liian montaa sellaista asiaa, joiden käsittelyn tiedetään ottavan aikaa.  

Kommentoi kirjoitusta.

Seminaaria Tampereen huipulla

Perjantai 22.4.2016 klo 18:24 - Aarno Järvinen

Kunnanvaltuuston tämän kertainen seminaari pidettiin Tampereen uudessa maamerkissä Torni –hotellissa rautatieaseman kupeessa. Seminaaritilat olivat tornin juurella vanhassa veturitallissa, joka on fiksusti remontoitu kokoustiloiksi. Eli asian puolesta oltiin maanpinnalla, mutta oli toki tilaisuus pistäytyä myös Torni-hotellin 25. kerroksen baarissa, josta on hulppeat näkymät joka suuntaan yli kaupungin kattojen.

Seminaarin keskeisin aihe oli uuden luotamushenkilöorganisaation miettiminen; suomeksi sanottuna siis pormestarimalli.

Siinä olikin syy, miksi seminaari pidettiin juuri Tampereella. Näin voitiin kuulla kokemuksia niistä kahdesta kunnasta, joissa pormestarimalli on käytössä. Kokemuksia pormestarimallista oli jakamassa Tampereen entinen pormestari Timo P. Nieminen ja Pirkkalan entinen kansliapäällikkö ja nykyinen Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen.

Nykyisen kuntalain mukaan luottamushenkilöhallinto voidaan ratkaista eri tavoin. Perinteisessä lautakuntamallissa lautakunnat toimivat kunnanhallituksen alaisina. Valiokuntamallissa kunnanhallitukseen ja muihin toimielimiin valitaan vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Puheenjohtaja- eli ministerimallissa kunnanhallituksen jäsenistä valitaan lautakuntien tai valiokuntien puheenjohtajat. Pormestarimallissa esittelyoikeus on kunnanhallituksen puheenjohtajalla, jonka valtuusto valitsee. Nyt haluttiin kuulla ja pohtia erityisesti, miten pormestarimalli istuisi Tuusulaan. Hyvin todennäköisesti pormestarimallin ottaa vaalien jälkeen käyttöön Helsingin lisäksi muutama muukin kunta.

Valtuusto päättää poliittisen johtamisen mallista kesäkuun kokouksessa. Silloin otetaan kantaa myös lautakuntien toiminnan tiivistämiseen ja määrään. Kesäkuussa valtuuston pitäisi päättää, tuleeko Tuusulaan osa- vai kokopäiväisiä puheenjohtajia vai pormestarimalli. Täysin yhteistä näkemystä tämä seminaari ei vielä tuottanut, vaikka yhteisymmärrystä syntyi mm. lautakuntien määrän karsimisesta. Lopullinen uusi lautakuntajako ei vielä selvinnyt, mutta haarukka liikkui kahden ja neljän välillä lakimääräisten lautakuntien, (tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta) lisäksi. Myös kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenmääriä pohdittiin.

Seminaarissa keskusteltiin myös, millaisia linjauksia tarvitaan valtuustokauden viimeisen vuoden strategisiin tavoitteisiin ja kuntatalouteen. Pohdittiin myös, mitä kuluvalla valtuustokaudella pitäisi vielä saada aikaiseksi. Lisäksi keskusteltiin, miten uuden valtuustokauden strategiaa tulisi valmistella ja miten nykyistä strategiaa pitää muuttaa vai tehdäänkö kokonaan uusi.

Toisena seminaaripäivän kuultiin myös yleiskaavasta ja kuulosteltiin mielipiteitä, minne rakentamista pitäisi yleiskaavakaudella ohjata.

Seminaarin parasta antia oli kuulla pormestarikokemuksista ja ryhmien pohdinnat luottamushenkilöhallinnon muutosajatuksista. Muutoksia on joka tapauksessa tulossa. Saadaanko Tuusulaan pormestari jäi vielä nähtäväksi, mutta jo kesäkuussa on luvattu ratkaisuja tehdä.

Kommentoi kirjoitusta.

Leipäjonot venyvät

Tiistai 5.4.2016 klo 22:59 - Aarno Järvinen

Valtakunnan hallitus julkisti tänään illalla alustavat tiedot kehysriihen päätöksistä. Odotetusti oli tulossa sekä huonoja että hyviä uutisia.

Hyviin uutisiin on ilman muuta laskettava Raidejokerin ja Tampereen ratikan rahoitus, vaikka ei kumpikaan suoranaisesti tuusulalaisia lämmitä. Samoin tietysti tiehankkeet. Myönteistä on myös, että kova kritiikki koulutusleikkauksia kohtaan on saanut hallituksen pään kääntymään ja lisäleikkauksia ei tehdä. Tosin tämän päivän uutisista ei vielä selvinnyt, miten indeksileikkausten kompensointi iskee opiskelijoihin.

Huonoihin uutisiin kuuluu ilman muuta se että, kun indeksileikkausten teho jää nollainflaatiotilanteessa nollaksi, leikataankin nyt  suoraan erilaisten perustoimeentulokorvausten euromääriä. Ts leikataan joka tapauksessa kaikkein heikommassa asemassa olevien ostovoimaa. Tästä on väistämätön seuraus leipäjonojen kasvu. Varsinkin, kun huolestuttavaa vauhtia kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ei ainakaan tänä iltana kuultu mitään toimia. Työttömyyttä kyllä pyritään vähentämään, mutta ongelma on kroonistuva pitkäaikaistyöttömyys, joka vaatii omat erityistoimensa, muutoin kustannukset kaatuvat kasvavassa määrin kuntien niskaan. Pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset Tuusulassa kasvoivat viime vuonna edellisvuoteen verrattuna jo yli kaksinkertaiseksi ja kasvu tulee tänä vuonna edelleeen jatkumaan.

Huonoa on myös se, että ne kunnat, jotka eivät nostaneet sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksuja viime vuoden lopulla heti lain sallimaan tappiin eli 30 %:lla saavat sapiskaa, eli joutuvat ilmeisesti tuon korotuksen joka tapauksessa tekemään. Tuusulahan "kiltisti" (tosin äänestyksen jälkeeen) heti rokotti sairaita ja muutoin kurjia nostamalla maksut "tappiin".

EU:n kieltämän karkkiveron korvaaminen bensaveron korotuksella ei raakaöljyn hinnan ollessa näin alhaalla kauheasti kirpaise, mutta ratkaisu kertoo enemmänkin hallituksen huonosta mielikuvituksesta. Bensa ei useimmille ole ylellisyystuote, karkit ovat ja ainakin runsaasti syötyinä myös haitallisia, joten olisi toivonut jotain enemmän ympäristöystävällistä verotuskohdetta, vaikkapa muovikasssit. Bensaan on aina helppo mätkäistä sentti tai pari lisää hintaa.

Ainakaan tänään ei kuultu mitään suoraan Tuusulaa koskevaa. Liekö niitä uutisia tulossakaan, tuskin.

Soten yksityiskohtia ei vielä tänään kuultu, mutta mitä asiasta on voinut muualta kuulla, kertoo sekin sekä hyvää että huonoa. Suoraa verotusoikeutta ei maakunnille olisi tulossa, joka tarkoittaa, että valtio rahoittaa soten. Tämä taas tarkoittaa, että puheet maakuntien itsehallinnosta voi lopettaa. Ei ole itsehallintoa, jos kaikkiin investointeihin tarvitaan valtion lupa, koska maakunnat eivät saa rahoitusta ilman valtion takausta markkinoilta, kun niillä ei ole omaa verotusoikeutta.

Huolestuttavalta kuulostaa myös, että ensimmäiset maakuntavaalit järjestettäisiinkin vasta keväällä 2018. Ei siis minkään muun vaalin, esim presidentinvaalin yhteydessä. Se taas tietää, että äänestyprosentti tulee jäämään osuuskauppavaalien tasolle. Tradekan äänestyprosentti oli 30,4 % juuri päättyneissä vaaleissa. Päästäänkö maakuntavaaleissa edes siihen? 

Positiivista on, että sote-omaisuuden siirto tapahtuisi lyhyesti todettuna niin, että sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit siirtyvät maakuntiin, muut toimitilat vuokrataan kunnilta sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymiltä, irtaimisto siirtyy maakunnalle. Tämä on yksinkertaisin malli toteuttaa ja sisältää sekä hyvää että huonoa kuntien kannalta, eikä kohtele sekään kuntia tasapuolisesti.

Mutta palataanpa näihin asioihin, kun ollaan viisaampia.

Kommentoi kirjoitusta.

Viimeinen juna Nuppulinnaan

Tiistai 29.3.2016 klo 23:14 - Aarno Järvinen

Matkustin lauantaina 26.3.2016 junalla Jokelasta Nuppulinnaan. Viimeistä kertaa, sillä junat eivät enää pysähdy Nuppulinnassa. Eivätkä ne pysähdy enää Purolassakaan. Juna_Nuppulinnaan

Purolassa asuessa kuljin junalla töihin Helsinkiin. H-juna pysähtyi kerran tunnissa. Purolan asemalla oli posti.  Sieltä haettiin päivän posti. Sitä ei tuotu tontin rajalle postilaatikkoon. Osoitteemme oli silloin yksinkertaisesti Jamppa pp. Siitä on aikaa kolmisenkymmentä vuotta.  Enää ei ole asemaa,  postia eikä pysähtyviä junia.

Nuppulinnalaiset järjestivät ”junabongauksen ” Nuppulinnan asemalaiturilla viimeisten siellä pysähtyvien junien kunniaksi. Paikalla oli toistasataa henkeä ja kahvitarjoilut. Muisteltiin junalla kulkemista ja Nuppulinnan aseman vaiheita aina vuodesta 1883. Siitä lähtien junat ovat siellä pysähtyneet aina viime lauantaihin saakka.Nuppulinnan_aseman_vihkiaisetDSC_0033.JPG

(Kuva: Nuppulinnan aseman vihkiäiset)

Ja päiviteltiin nykyhallituksen liikennepolitiikkaa ja liikenneministerin aikeita myydä VR ja yksityistää rautatiet. Ihmisiä on kannustettu asumaan radan varteen ja käyttämään ympäristöystävällistä junaa. Sitten lakkautetaan junaliikenne. Johdonmukaista, eikö vain? Kunta yrittää nyt  hätäapuna järjestää korvaavaa bussiliikennettä töihin ja kouluun menoajoiksi. Yritys on tuomittu epäonnistumaan liian harvojen vuorojen ja byrokratian takia. On pakko siirtyä käyttämään autoa ja hankkia perheeseen toinenkin auto, jos molemmat käyvät töissä ja perheessä on lapsia. Näin maailma pelastuu ja päästöt lisääntyvät.

Oikeaa rautatieliikenteen kilpailutusta ajatellen Suomessa on kaksi ongelmaa. Venäjältä peräisin oleva muusta Euroopasta poikkeava raideleveys  ja eurooppalaisittain harva asutus. Tänne ei voi tuoda Euroopasta radalla kulkevia onnibusseja, vaan on ostettava tai vuokrattava nykyisin VR:n omistama kalusto. Tokiossa yksityinen junaliikenne toimii. Olen itse kokenut, mutta siellä matkustajia riittää niin, että asemilla tarvitaan henkilökuntaa sullomaan matkustajat täpötäysiin juniin. Meillä vastaavaa voi kokea vain Pasilan asemalla jääkiekkomatsin tai ison konsertin jälkeen.

Pääradan lisäraideparin suunnitelmat ovat pitkällä. Lisäraidepari mahdollistaa sen, että paikallisjunat voivat Helsinki-Riihimäki välillä  kulkea omalla raideparillaan ja pikajunat pyyhältää omallaan ohi. Aikanaan, kun Huikon, Takojan ja Palopuron liikenne lakkautettiin, sitä perusteltiin, että pääradalle ei mahdu joka pysäkillä pysähtyviä paikallisjunia, jotka ovat pikajunien tiellä. Silloin VR:lle oli tärkeintä kaukoliikenne ja sen matkustajamäärien kasvu. Paikallisliikenteen matkustajat saivat värjötellä asemilla katsellen myöhässä ohi pyyhältäviä pikajunia.

Sitten tuli oikorata Lahteen, joka vei merkittävän osan Keravan pohjoispuolisesta liikenteestä mennessään. Raiteille tuli tilaa, mutta se  ei avannut lakkautettuja seisakkeita. Nyt suunnitellaan lisäraideparia, mutta ennen töiden käynnistymistä lakkautetaan liikennettä.  Näin toimii johdonmukainen liikennesuunnittelu.

Mitä tästä opimme. Emme mitään. Tai ehkä sittenkin jotain: että nykyhallituksen toiminnan epäjohdonmukaisuuden lyömiseen tarvitaan aikamoinen sähläriporukka.

Huhtikuun kuntalaisilloissa pitäisi pohtia Tuusulan vetovoimatekijöitä. Niitä on taas kaksi vähemmän: Purola ja Nuppulinna. Tuusulassa on enää yksi paikka, jossa junat pysähtyvät – Jokela.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Rauhallinen alku odottaa myrskyistä loppuvuotta

Sunnuntai 27.3.2016 klo 20:10 - Aarno Järvinen

Valtuusto kokoontui vuoden toiseen kokoukseen maanantaina 14.3.2016. Lista oli varsin lyhyt vaikka sisälsikin sinänsä tärkeitä ja isoja asioita.Varsinainen kuuma peruna eli pormestarimalli jäi vielä nyt yksimielisesti odottamaan valtuustoseminaaria ja kesäkuun valtuustoa.

Ensimmäinen varsinainen päätösasia kunnanjohtajan ajankohtaiskatsauksen jälkeen oli lausunto  Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Lausunto annettiin kunnanhallituksen esittämässä muodossa. 

Sitten hyväksyttiin nuijan kopauksella Tuusulan Tenniskeskuksen laajennukseen liittyvä  maanvuokrasopimus.

Illan vaikein asia ja ainoa, josta äänestettiin, oli maankäyttösopimus ja alueiden luovutuksia koskeva esisopimus Sjöblomien kanssa tiloilla Aroharju 4:178 (858-401-4-178) ja Jussilan risteys 4:181(858-401-4-181) eli Hyrylän keskustassa. Asia herätti kuumia tunteita. Risto Rämö esitti Tuija Reinikaisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Äänin 45-3, 3 poissa valtuusto kuitenkin päätti käsitellä asian tässä kokouksessa ja hyväksyi sen sitten yksimielisesti, mutta Tuija Reinikainen ja Risto Rämö jättivät eriävän mielipiteen.

Kyse on jo vuonna 2007 liikkeelle lähteneestä hankkeesta joka on ollut neuvottelujen vaikeuden vuoksi jumissa. Oman ryhmän ja myös oma vakaa kantani oli, että asia pitää saada nopeasti eteenpäin ja tämä keskeinen alue Hyrylässä vihdoin rakentumaan.

Tämän vuoden varmasti kuuma kysymys on poliittisen johtamisen ja luottamushenkilöorganisaation uudistaminen, joka oli listalla seuraavana. Nyt valtuusto tyytyi merkitsemään asian tiedoksi, mutta lisäsi päätökseen ranskalaisen viivan: ”Valtuusto päätti velvoittaa kunnanhallituksen valmistelemaan asian valtuuston kesäkuun kokoukseen.” Valtuustohan lähtee pohtimaan tätä pormestarimallin soveltamista Tuusulaan huhtikuun lopulla seminaariin Tampereelle, jossa on jo pitkältä ajalta kokemusta pormestarista.

Puustellinmetsän eli tulevan asuntomessualueen kunnallistekniikan yleissuunnitteluun myönnettiin 300 000 €:n lisämääräraha käyttötalouspuolelle nuijan kopauksella. Syynä oli, että tilintarkastajien mielestä yleissuunnittelua ei voi aktivoida eli maksaa investointimäärärahoista. Lisäys oli siis tekninen.

Sitten oli vuorossa jokavuotinen ”pakkopuheenvuoroni” eli vuoden lopussa kesken olleiden valtuustoaloitteiden lista. Olen vuosittain käyttänyt asiasta puheenvuoron ja niin tein ”perinteen vuoksi” nytkin, vaikka tilanne aiempiin vuosiin verrattuna on nyt selvästi parempi. Laskujeni mukaan myöhässä olevia eli yli 6 kk vanhoja aloitteita oli 15, joista vanhimmat viisi vuodelta 2012 siis vain nelisen vuotta vanhoja, Ennätys taitaa olla jo edesmenneen Antti Vainion aloite puurivin istuttamisesta Kellokoskelle, jonka käsittely aikoinaan kesti 12 vuotta. Muistutin, että neljäkin vuotta on kohtuullinen aika, jotta ehtisi vastata sinänsä helppoihin aloitteisiin kuten ”Lähiruoka kunniaan Tuusulassa”. Sitten totesin, että jos aloitevastauksessa jotain luvataan, lupaukset pitäisi panna myös toimeen. Viittasin sos.dem. ryhmä viimevuotiseen aloitteeseen defibrillaattorien hankkimisesta Jokela-taloon ja Mäntymäelle. Vastauksessa niitä luvattiin neljä. Yhtään ei ole ainakaan Jokela-talolla vielä näkynyt

Seuraavaksi valittiin Lea Varpasen tilalle rakennuslautakunnan varajäseneksi Jenni Kuusivuori.

Listan lopuksi ”tapettiin” neljä aloitetta: ”Ensivaikutelmat Tuusulasta”, ”Ympäristötaideteos Jokelan meluaitaan” ja ”Hammashuollon ja terveyskeskusmaksujen toteutus” sekä ”Koirapuisto Jokelaan”.

Kokous päättyi joukkoon uusia aloitteita. Minäkin tein poikkeuksellisesti yhden eli luin Jokelan Eläkkeensaajien aloitteen uudenlaisesta ikäihmisten asumiskokeilusta Jokelassa. Aloitteen koko teksti on luettavissa kohdassa "Valtuustoaloitteeni".

Kommentoi kirjoitusta.

Viimeistä aamua asemalla

Tiistai 22.3.2016 klo 7:32 - Aarno Järvinen

Tätä kirjoittaessani olen ainakin tällä erää viimeistä aamua Jokelan asemalla ”asemapäällikkövuorossa” eli pitämässä asemaa auki junanodottajille. Asema sulkeutuu kiirastorstaina ja seuraava aukioloaika on näillä näkymin hämärän peitossa.Jokelan_asema

Me vajaat kymmenen vapaaehtoista olemme pitäneet Jokelan asemarakennusta auki junanodottajille aamujunien ajan eli kolme tuntia klo 6.30-9.30, koska siihen on ollut selkeä tarve. Lämmittelijöitä on parhaimmillaan ollut näiden kolmen tunnin aikana yli 90. Parempien säiden sattuessa nelisenkymmentä. Tänään, maaliskuun lopun pakkasaamuna, jolloin pakkasta oli 15 astetta, odottelen kohtalaista asiakasmäärää.

Aloitimme homman marraskuussa asemalla toimineen Café Brunon lopetettua toimintansa toisaalta kannattamattomana toisaalta kahvilatyöntekijän irtisanouduttua. Asemaa on pidetty auki vilkkaimpien aamun tuntien ajan joulutaukoa lukuun ottamatta. Nyt homma päättyy ainakin toistaiseksi kevään jo väistämättä lämmittäessä junaa odottaviakin.

Aseman kohtalo on täysin auki. Kahden yrityksen jälkeen on tullut todistetuksi, että pelkkä kahvilanpito asemalla ei kannata. Vaikka väkeä käykin aika paljon, harvat kuitenkaan ostivat kahvia tai mitään muutakaan. Mikä sitten neuvoksi? Ajatuksia on heitelty, mutta toimivaa ratkaisua ei ainakaan vielä ole löytynyt. R-kioskin siirtymistä asemalla on toivottu, nyt kun postikin siirtyi R:lle. Siinä olisi paljon hyviä puolia. Silloin lipunmyyntikin palautuisi asemalle, jonne se kuuluu ja postitoiminnoille olisi paremmin tilaa kuin nykyisellä paikalla. Posti ja asema ovat kuuluneet aikojen alusta yhteen. Mutta ei, asema on liian syrjässä?

Mikä voisi toimia? Yritys, joka päätoimintonsa ohella voisi hoitaa pienimuotoista kahvilaa ja paikallisten tuotteiden myyntiä, ehkä pop-up myyntitapahtumia, tuote-esittelyjä, pienimuotoisia näyttelyjä, kokouspalvelua aseman kunnostetussa kabinetissa. Ja vaikkapa etätyötilojen lyhytaikaista vuokrausta. Mikä voisi olla tällaisen yrittäjän pääasiallinen leivän lähde. Edellä mainitut ovat kuitenkin vain niitä voin ja mahdollisen makkaransiivun tuojia siihen leivän päälle. On heitetty ajatusta tilitoimistosta tai vastaavasta. Se voisi olla toiminto, joka tarvitsee hyvin saavutettavissa olevan kiinteän toimipisteen, mutta ennen kaikkea yrittäjän, joka haluaa organisoida ja kombinoida erilaista toimintaa ympärilleen ja hyötyä siitä myös varsinaisessa busineksessaan. Tarvitaan aamuvirkku yrittäjä, joka avaa aseman ovet varhaisillekin junanodottajille.

Asema on kalliin remontin jäljiltä hyvässä kunnossa. Siinä on toimiva keittiö ja toimistotilaksi hyvin sopiva huone ison odotustila/kahvilan ja kabinetin lisäksi. Entä ne esteet? VRn suht. koht. kova vuokra ja joustamattomuus lipunmyynnin palauttamisessa asemalle. Onko niissä neuvotteluvaraa, jää nähtäväksi.

Toivottavasti tällainen rohkea ja innovatiivinen yrittäjä löytyy. Kunnan elinkeinotoimi on nyt saatu mukaan etsintään.

Valtiovallan ja VRn toimintaa ei voi syyttää kuin täydellisestä epäjohdonmukaisuudesta. Toisaalta ympäristön nimissä puhutaan suu vaahdossa joukkoliikenteen tärkeydestä. Toinen käsi taas lakkauttaa joukkoliikennettä ja tukee yksityisautoilua mm autoveroa alentamalla. Ei mitään järkeä. Paitsi tietysti se järki, että VR:tä valmistellaan myyntiin, kun henkilöliikenteen kilpailutus alkaa. Sen jälkeen junalla pääsee enää muutaman isomman kaupungin väliä.

Bussiliikenne heikkeni Tuusulassa merkittävästi valtion määrärahaleikkausten myötä. Nyt heikkenee junaliikenne, kun H-junat pääsiäiseltä lakkautetaan eli junat eivät enää pysähdy Purolassa ja Nuppulinnassa. Samalla kuitenkin suunnitellaan ja toivottavasti toteutetaankin lisäraidepari Riihimäelle asti ja korjataan Riihimäen asemalaiturit. Lisäraiteiden myötä poistuisi se perustelu, jolla seisakkeiden lakkautusta aiemmin perusteltiin eli että hitaat paikallisjunat eivät mahdu vilkkaasti liikennöidylle pääradalle. Aikanaan lakkautettiin Huikko, Takoja ja Palopuro. Eivät ole tulleet takaisin. Eivätkä tule. Eivät tule myöskään Purola ja Nuppulinna. Purolan asemallakin oli aikoinaan posti, Jamppa pp.

Lyhyeksi tulee jämään myös Purolan ja Nuppulinnan lakkautusta korvaavaksi suunniteltu bussikokeilu. Markkinaehtoisesta liikenteestä ei kannata puhuakaan. Ken Tuusulaan muuttaa, vararautukoon hankkimaan perheeseen vähintään kaksi autoa ja unohtamaan puheet päästöjen vähentämisestä ja joukkoliikenteen suosimisesta. Työssäkäyvä perhe ei vähemmällä pärjää, ellei satu asumaan Jokelassa ja työpaikka olemaan lähellä jotain pääradan vielä toimivaa asemaa. Näin meilläkin toimi, kunnes jäimme eläkkeelle. Sitten oli pakko hankkia kahden eläkeläisen perheeseen toinen auto.

Kaikesta huolimatta "asemapäällikkönä" toimiminen on ollut ihan mukava ja hauska kokemus. Samalla voi olla iloinen, jos on onnistunut tuottamaan muutoin kylmässä värjöttelemään joutuville junanodottajille edes hetken hyvää mieltä. Näin muistaen niitä yli 30 vuotta, jolloin itse käytin junaa työmatkoihin. Mutta silloinhan Jokelan asema oli vielä auki ja sieltä sai ostaa myös junalippuja.

Kommentoi kirjoitusta.

Carua kertomaa

Torstai 3.3.2016 klo 9:08 - Aarno Järvinen

Mieleen ovat viime aikoina nousseet muistot 1990 luvun lopulta. Ajalta, jolloin Tuusulan kunnanhallitus vastoin valtuuston tahtoa myi  Tuusulanjärven Sähkölaitos Oy:n osakkeet yhdessä Järvenpään kanssa silloiselle Imatran Voimalle, josta myöhemmin tuli Fortum. Tuusulassa asiasta syntyi kalabaliikki, jonka seurauksena asetettiin kuntalain tarkoittama tilapäinen valiokunta. Toimin siinä puheenjohtajana ja silloinen kokoomusvaltuutettu Minna Vanhala sihteerinä. Tilapäinen valiokunta esitti yksimielisesti kunnanhallituksen erottamista. Näin myös tapahtui. Sähkölaitoksen myyntiä päätös ei kuitenkaan enää muuttanut. Kerava piti oman sähkölaitoksensa ja nyt keravalaiset sähkönkäyttäjät nauttivat Suomen halvimmalla taksalla siirretystä sähköstä. Tämä historia on edelleen yhtenä – ei toki ainoana – kantona kaskessa, että kolmen kunnan kuntaliitos ei ole edennyt.

Tuusulasta tuli muutamaksi vuodeksi velaton kunta, mitä se ei ole enää. Sähkölaitosrahat ovat menneet ja Tuusulasta on tullut keskivertovelkainen kunta muiden joukkoon. Velkataakka tosin on viime vuosina noussut huomattavan nopeasti.

Fortum puolestaan myi koko sähkönsiirtoverkkonsa vuonna 2013 Carunalle. Ja tämä puolestaan teki päätöksen nostaa kerralla sähkön siirtohintoja 30 %, mistä nousi koko valtakuntaa kuohuttava kohu. Kohun myötä Caruna joutui perääntymään ja jakamaan korotukset useammalle vuodelle.

Hieman aiemmin valtio korotti sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen kattoa 27 % + indeksimuutoksen eli noin saman 30 %. Sen seurauksena Tuusula ja monet muut kunnat – eivät kaikki – korottivat maksut saman tien tappiin. Kohu ei kuitenkaan ole ollut lainkaan Caruna-kohun tasoa. Tuusulassa molemmat muutokset kopasevat pahimmin pientä eläkettä saavia ja työttömiä. Eläkkeet kun tänä vuonna eivät nousseet lainkaan. Elämä ei ole oikeudenmukaista tässäkään asiassa. Terveyskeskusmaksujen korotukset koskevat kaikkia niitä palveluja tarvitsevia,  Carunan korotukset vain vanhan Tuusulanjärven Sähkön jakelualueella asuvia. Ei siis esim. minua, koska asumme Nurmijärven Sähkön alueella. Mutta monelle pienituloiselle, sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle tämä on todella carua todellisuutta. Asuinpaikasta riippuva eriarvoisuus taas kasvaa.

Missä meni pieleen? Monessa kohdin. Virheet ovat seuranneet toistaan. Tuusulalaisten kannalta jälkikäteen viisastellen ensimmäinen virhe oli oman sähkölaitoksen myynti. Siitä syylliset saivat aikanaan ainakin jonkinlaisen poliittisen tuomion ja rangaistuksen. Valtion puolella emämunauksen tekivät kokoomus (Jan Vapaavuori elinkeinoministerinä) ja demarit (Jutta Urpilainen valtiovarainministerinä) hyväksyessään Fortumin sähkönjakeluverkon myynnin Carunalle. Monet viisaat ovat sanoneet, että valtion ei pidä myydä ns. luonnollista monopolia.

Sähkönjakeluverkko on tyypillinen luonnollinen monopoli, koska kuluttajat eivät voi sähköverkko-operaattoriaan valita tai kilpailuttaa.

Toinen asia kokonaan on, että isoja investointeja tarvitaan sähköverkon maakaapelointiin ja sen maksavat joka tapauksessa kuluttajat. Myös muut yhtiöt tulevat tämän vuoksi nostamaan hintoja elleivät ole jo sitä tehneet, mutta eivät varmaankaan uskalla enää nostaa 30 prosenttia kerrallaan. Jokainen voi sitten tykönään miettiä, onko valtion asettama maakaapelointitavoite virhe sekin eli liian tiukka, kun on istunut mökissään talvipakkasella myrskyn jälkeen toista vuorokautta ilman sähköä.

Mutta se moraalisesti härskein kohta tässä hässäkässä on täysin laillinen verosuunnittelu, joku saattaisi sanoa veronkierto, jota mm Caruna muiden vastaavanlaisten kansainvälisten pääomasijoittajien omistamien yhtiöiden lailla tekee. Poliitikkoja syyttävä sormi osoittaa kyllä tässäkin asiassa, kun tätä porsaanreikää, eli konsernin sisäisten korkojen verovähennysoikeutta ei ole jo vuosia sitten tukittu. Eihän se veronkiertoa, laillista tai laitonta poista sekään. Sitä vartenhan on firmojen käytössä taitavien juristien armeija miettimässä uusia innovatiivisia keinoja, mutta aina yhdenkin reiän tukkiminen tekee asian vaikeammaksi. Hyvään tulokseen veronkierron estämisessä päästäisiin vain EU:n ja USA:n yhteistyöllä, mutta sitähän on täysin turha toivoa.   

Mitä tästä kaikesta opimme? Emme mitään. Nyt valtio valmistelee Postin ja VR:n myyntiä.

Kommentoi kirjoitusta.

Peloista pahin

Sunnuntai 7.2.2016 klo 15:57 - Aarno Järvinen

Nyt kuuluu kummia ja perin huolestuttavaa. Puoluesihteerityöryhmä esittää, että kuntavaalit siirrettäisiinkin jo sovitusta huhtikuusta 2017 lokakuuhun 2017 ja sanaikaisesti pidettäisiin ensimmäiset maakuntavaalit.  Tämä tarkoittaisi montaa asiaa. Ensinnäkin nykyisten kunnanvaltuustojen toimikautta pidennettäisiin täydellä vuodella alkuperäisestä eli nyt istuvat valtuustot jatkaisivat vuoden 2017 loppuun.  Samalla tietysti myös nykyiset lautakunnat ja muut elimet jatkaisivat vastaavan ajan. Seurauksena menetettäisiin ainakin ensimmäisellä kertaa se, mitä vaalien siirrolla huhtikuulle tavoiteltiin eli, että uusi valtuusto voisi valmistella ensimmäisen täyden vuoden budjettinsa. Monessa kunnassa myös valtuustokauden alussa tehdyt poliittiset sopimukset paikkajaosta menisivät ”pyllylleen”, kun tulisi kokonainen lisävuosi, jota ei paikkajakoja pohdittaessa osattu arvata. Siirto huhtikuulle ei olisi ollut kovinkaan merkittävä siirto.

Lisäksi on kuulunut, että Uusimaa olisi maakuntavaalissa yhtenä vaalipiirinä, eikä listavaalia otettaisi käyttöön. Sen sijaan ei ole vielä käsitystä, voisiko sama henkilö olla ehdolla sekä kunnanvaltuustoon, maakuntavaltuustoon että eduskuntaan. Tämä tarkoittaisi, että Uudenmaan maakuntavaltuustoon kaavaillusta 99 paikasta valtaosa menisi Helsinkiin ”valtakunnanjulkkiksille”, osa Espooseen ja Vantaalle ja joitain rippeitä niille paikkakunnille, joista nyt on kansanedustaja. Edes koko Keski-Uudellemaalle puhumattakaan Tuusulasta ei paikkoja olisi odotettavissa.     

Olen eri mieltä. Minusta kuntavaalit tulisi järjestää jo aiemmin päätetyn mukaisesti huhtikuussa 2017 ja ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä. On äänestäjien aliarvioimista väittää, että kahteen erilaiseen asiaan kantaa ottaminen samalla kertaa olisi ylivoimaista. Eli pitäisi samalla äänestyskäynnillä ratkaista, kuka johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja ketkä päättävät maakunnan (ei siis enää oman kunnan) sosiaali-ja terveyspalveluista. Olisiko se ylivoimaista, siis ylivoimaisempaa, kuin päättää myöhemmin, ketkä päättävät oman kunnan päivähoidosta ja ketkä maakunnan sote-palveluista?

Kunta- ja maakuntavaalien yhdistäminen heti ensimmäisestä kerrasta tietää melkoisella varmuudella äänestysprosentin jäämistä varsin alhaiseksi. Presidentinvaaleissahan äänestysprosentti on ollut varsin korkea. Toki moni varmaan jättäisi sen ”maakuntalapun” täyttämättä silloinkin tai pudottaisi sen uurnaan tyhjänä, mutta moni varmaan täyttäisikin, kun kerran on äänestämään tullut.

Jos ehdolle asettumista ei rajoitettaisi, pitäisi ainakin maakuntavaaleissa ottaa käyttöön listavaali vaikka sitten ruotsalaisittain sovellettuna. Näin voitaisiin ensinnäkin turvata edes jollain lailla maakuntavaltuuston paikkojen jakautuminen koko maakuntaan, jolloin reuna-alueillekin tulisi edes teoreettinen sanavalta maakunnan asioihin. Lisäksi se, ettei meille tulisi ”poliittista ylieliittiä” eli runsasta joukkoa henkilöitä, jotka istuvat kolmella tuolilla. Nythän suuri osa kansanedustajista on jo kunnanvaltuutettuja.

Uudenmaan jakamista maakuntana en kannata, mutta jos listavaaliin ei mennä, pitää Uusimaa jakaa useampaan vaalipiiriin. Tämä turvaisi, että koko maakunta saisi edustuksen maakuntavaltuustoon ja ainakin osittain rajoittaisi vallan keskittymistä vain harvoille ja valituille. Vakavasti olisi lisäksi harkittava, että valtaa voisi käyttää vain yhdellä tasolla kerrallaan ts. jos tulet valituksia maakuntavaltuustoon ja olet jo kunnanvaltuutettu, olisi pakko valita, kummalla pallilla istuisit.

Se ”peloista pahin” taitaa kuitenkin toteutua. Kunta- ja maakuntavaalit pidetään lokakuussa 2017, listavaalia ei oteta käyttöön eikä ehdokkaaksi asettumista rajoiteta. Sitten Tuusulalla ei enää olekaan mitään mistä päättää. Maakunnan asiat, siis myös sote-asiat, päätetään Helsingissä, eikä silloin Kehä III:n ulkopuolisia rutinoita tarvitse kuunnella.  

Kommentoi kirjoitusta.

Opistoviikonvaihde

Torstai 4.2.2016 klo 22:43 - Aarno Järvinen

Jukola_2.jpg

Kuvia Nurmijärven Opiston 60 -vuotisjuhlasta 31.1.2016

Viikonloppu tuli vietettyä kansalaisopistotunnelmissa. Sunnuntaina 31.1.2016 Nurmijärven Opisto vietti 60 - vuotisjuhliaan Nurmijärven yhteiskoulun tiloissa.  Ohjelma oli luonnollisesti opiston omaa tuotantoa;  monipuolinen ja musiikkipainotteinen. Kaiken kaikkiaan onnistunut juhla. Minulla oli ilo olla mukana Jokelan Kansalaisopiston kolmihenkisessä onnittelijaporukassa.

Nurmijärven Opisto ja Jokelan Kansalaisopisto ovat molemmat yksityisiä kannatusyhdistyksen ylläpitämiä. Perustehtävältään molemmat ovat samanlaisia, mutta Nurmijärven Opisto koko kuntaa palvelevana luonnollisesti merkittävästi Jokelan Kansalaisopistoa isompi. Tuusulassahan kansalaisopistotoiminnasta Etelä-Tuusulassa ja Kellokoskella vastaa kunnan omistama Tuusulan Kansalaisopisto.

Nurmijärven Opisto on vajaat kymmenen vuotta meidän opistoamme vanhempi eli perustettu tammikuussa 1956, kun Jokelan Kansalaispisto perustettiin 1964. Mehän juhlimme viisikymppisiä  marraskuussa 2014.

Kummankin opiston synty on asukkaiden omatoimisuudessa ja tarpeessa saada paikkakunnalle harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia. Kielet, musiikki, liikunta ja kädentaidot ovat olleet molemmilla opistoilla keskeisiä koko toiminnan ajan. Valtion tekemät leikkaukset kurjistavat lähivuosina vapaata sivistystoimintaa kuten muutakin koulutusta. Kuntien avustuksia on leikattu jo aiemmin. Jokelassahan ikuinen kina on ollut kunnan avustus. Sitä leikattiin 15 % vuodelle 2015, kun kaikkia muitakin kunnan myöntämiä avustuksia leikattiin samalla määrällä. Vuodelle 2016 sentään pysyttiin samassa eli lisäleikkauksia tuohon leikattuun määrään ei tälle vuodelle tehty. Kaikesta huolimatta naapurukset Nurmijärven ja Jokelan yksityiset kannatusyhdistysten ylläpitämät opistot sinnittelevät ja tiivistävät yhteistyötä oman paikkakuntansa eri järjestöjen kanssa.

Lauantaikin meni opistotunnelmissa, kun oman opistomme rehtori Juha Aunola vietti 50 –vuotisjuhliaan upean konsertin merkeissä. Siitä parhaat kiitokset ja vielä kerran onnentoivotukset monipuolisena musiikkimiehenä ja pätevänä rehtorina tunnetulle Juhalle!

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntaliitosten aika ei ole ohi.

Torstai 28.1.2016 - Aarno Järvinen

Edellisen hallituskauden tavoite oli saada maahan elinvoimaisia, isoja peruskuntia. Puhuttiin suurella paatoksella kuntamäärän puristamisesta jopa alle sadan. Nämä puheet ovat nyt unohdettu uuden hypetyksen eli itsehallintoalueiden varjoon. Uusia kuntaliitoksia ei ole syntynyt eikä taideta kovin aktiivisesti missään valmistellakaan. Nyt odotellaan, mikä tulee olemaan ”uusi kunta”. Mitä tehtäviä kunnalle jää ja miten ne tulevat painottumaan ja miten todellisuudessa kuntien toimet jatkossa rahoitetaan, kun iso ”sote-viipale” irtoaa kuntataloudesta.

Voidaan väittää, että maakuntahallinto vie tarpeen kuntaliitoksilta ja pienet kunnat voivat uudessa rakenteessa jatkaa itsenäisinä. Tämä epäilemättä on Kepun toive, koska se takaa vahvan keskustaedustuksen edelleen lukumääräisesti moneen kuntaan ja Suomen kartalla Kepu näyttää hallitsevan laajaa aluetta.

Asia ei taida kuitenkaan olla aivan näin yksikertainen. Paljon toki ratkaisee ”uuden kunnan” todelliset tehtävät ja maakuntahallinnon kattavuus. Tuleeko uusista kunnista vain lähipalveluita hoitavia, kuten päivähoito, peruskoulu, vähäinen vapaa-aikatoiminnan edellytysten luonti, kirjasto ja muut paikalliset kulttuuririennot, nekin käytännössä paikallisten toimijoiden toimesta pyöritettyinä. Kunnallistekniikkakin on järkevää joko ulkoistaa tai hoitaa yhteistyössä naapurien kanssa.  Vaikka ammatillinen koulutus ei menekään maakunnille, se on jo nyt järjestetty monessa paikassa maakuntatasolla tai ainakin kuntaa isommalla alueella, kuten meillä Keudassa. Myös lukiokoulutuksessa on pienissä kunnissa hakeuduttu yhteistyöhön naapurien kanssa. Tämä suunta tulee varmasti jatkumaan.

Jos ”uuden kunnan” tehtävät painottuvat nykyistä selvästi enemmän em. lähipalveluiden lisäksi alueen elinkeinoelämän edistämiseen, toimintaedellytysten luomiseen ja varmistamiseen sekä työttömyyden hoitoon, ovat monet nykyiset kunnat siihen aivan liian pieniä. Näin on Keski-Uudellamaallakin, jossa kuntarajojen merkitys on muutoinkin käytännössä hävinnyt muualta kuin kunnan byrokratiasta. Tuusulassakin pikku hiljaa aletaan ymmärtää, että lasten on järkevää käydä lähintä koulua, vaikka se sattuisikin olemaan naapurikunnan puolella, eikä lumenaurasta kannata lopettaa kuntarajalle, kun ihmisten pitäisi päästä kulkemaan sinne naapurinkin puolelle.

Keski-Uudenmaan kunnat Järvenpää, Kerava ja Tuusula ovat jo pitkään olleet yhtenäinen talousalue, jossa ihmiset liikkuvat ostoksilla ja asioilla, harrastuksissa ja kulttuuririennoissa yli kuntarajojen niitä mitenkään miettimättä. Uudelleen yhdistymisestä on puhuttu jo 1960-luvulta lähtien, mutta mitään ei ole tapahtunut. Vakavin yritys taisi olla ns TRIO-hanke muutama vuosi sitten. Paikallisten poliitikkojen paikalliset edut tai kuvitteelliset edut tuntuvat kansan mielissä ajavan järkevän toiminnan edelle. Onko edelleen niin, että Tuusulassa pelätään maapolitiikan radikaalia muutosta ja Keravalla sähkölaitoksen voittojen hupenevan oman sähkölaitoksensa myyneiden ja rahat tuhlanneiden järvenpääläisten ja tuusulalaisten taskuihin?

Eikö nyt olisi juuri oikea hetki panna hynttyyt yhteen näiden kolmen kesken ja ottaa Pornainen mukaan, jos he sitä haluavat? Kinaamaan ei kannata jäädä uuden kunnan nimestä eikä kunnantalon paikasta, vaan keskittyä hyötyihin, joita yhdistymisellä saataisiin asukkaiden palvelujen, elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja työllisyyden vahvistamisen ja jopa kunnallisen byrokratian keventymisen kannalta. Yhdistymisessä pitää keskittyä alueen vahvuuksiin, ei mahdollisiin pieniin haittoihin tai joidenkin luottamushenkilöiden pelkoihin paikkojen menetyksistä tai poliittisten voimasuhteiden muutoksista. Ja jos valtapolitiikkaa kuitenkin ajatellaan, pitää nähdä, että yhdistynyt Keski-Uusimaa on pääkaupunkiseutuun nähden selvästi painavampi sanankäyttäjä kuin yksittäiset kunnat, vaikka Kuuma säilyttäisikin edunvalvotatehtävänsä.

Asia pitää valmistella vanhan TRIO-aineiston pohjalta niin, että kansanäänestyksellä voidaan kysyä selkeät vaihtoehdot esittäen kuntalaisten mielipide liitoksesta.

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuusto aloittaa uuden vuoden

Maanantai 25.1.2016 klo 10:34 - Aarno Järvinen

Tuusulan kunnanvaltuusto pitää tänään 25.1.2016 tämän vuoden ensimmäisen kokouksensa. Samalla käynnistyy tämän valtuustokauden viimeinen kokonainen vuosi, ellei sitten tulevien itsehallintoalue- eli maakuntavaalien vuoksi kuntavaaleja vielä kerran siirretä, jotta maakunta- ja kuntavaalit voitaisiin jo heti ensimmäisestä kerrasta pitää samanaikaisesti. Alun alkaenhan ensimmäiset maakuntavaalit ajateltiin yhdistettäväksi 2018 presidentin vaaleihin toivomuksena, että äänestysprosentti muodostuisi korkeammaksi. Presidentinvaaleissahan äänestysprosentti on perinteisesti ollut muita vaaleja korkeampi.

Jos nyt sitten koko maakuntavaaleja koskaan tulee. Niin levällään ja täynnä jatkuvasti esiin nousevia uusia aina vaan vaikeampia kysymyksiä koko sote – anteeksi - itsehallintouudistus tuntuu olevan. Ja kaikki ainakin vielä täysin levällään. Ehkä keväällä olemme viisaampia.

Kuntavaalejahan jo kertaalleen siirrettiin kuntalain muutosten vuoksi huhtikuuhun 2017. ”Oikea” ajankohtahan olisi ollut lokakuu 2016.

Mutta vuoden ensimmäisestä valtuustostahan piti kirjoittaa. Lista ei ole järin pitkä, mutta tärkeitä asioita on kuitenkin muutama. Periaatteellisesti tärkein, joskin päätöksenä helppo,  on vastauksen antaminen valtion lausuntopyyntöön, mihin maakuntaan eli itsehallintoalueeseen kunta haluaa kuulua. Tuusulalla ei käytännössä ole vaihtoehtoja. Tuskin me muuhun voisimmekaan kuulua kuin Uudenmaan maakuntaan. Kunnanhallitus on omalta osaltaan vastannut joukkoon muita kysymyksiä.

Toisena isona asiana on Kellokosken koulun laajennuksen muutospiirustusten hyväksyminen. Iso asia se on siksi, että kyseessä on samalla kauan kaivattu Kellokoski-talo, jonka koulun lisäksi pitäisi toimia kyläläisten yhteisenä kokoontumispaikkana eli siellä pitäisi olla eri järjestöille toimintatilaa ja lisäksi vielä tulevana nuorisotalona. Antaa aikamoiset haasteet suunnittelulle. Kunnanhallitus jo korjasi alustavien suunnitelmien yhden erittäin pahan virheen. Taloon oltiin tekemässä taas kerran liian pientä liikuntasalia eli toistamassa Jokelan koulukeskuksen laajennuksessa muutama vuosi sitten tehdyn emämunauksen. Kunnanhallitus esittää nyt suurempaa salia eli 989 neliön salia, joka riittää esim. salibandyn sarjapeleille.

Kaksi asiaa, joihin tänään pitää vielä saada varmistus, on järjestöjen toiminnan kannalta tärkeät säilytystilat, ja nuorisotiloiksi suunniteltujen tilojen toimivuus. Kumpaankaan asiaan ei valmisteluasiakirjoista löydy tyhjentävää vastausta.

Sinänsä tärkeä, mutta ei varmastikaan ristiriitoja herättävä asia on määräalan ostaminen Rykmentinpuistosta eli Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehdyn aiesopimuksen linjausten mukaisesti Kyse on Fincentin eli Puolustusvoimien entisen kansainvälisen keskuksen kiinteistön ostamisesta kunnalle, jonka kunta myy edelleen Tuusulan seurakunnalle uudeksi seurakuntakeskukseksi.

Listan rutiiniasioihin kuuluvat yhden kioskitontin vuokraaminen, takauksen myöntäminen Kellokoskelle tulevalle kunnan vuokratalolle ja yhden henkilön luottamustoimista eronpyyntö. Ne mennevät varmaan nopealla nuijankopautuksella.

Listan loppu on perinteisesti aloitteiden tappamisia. Tosin tällä kertaa taitaa pari aloitetta olla sen verran sitkeähenkisiä, että niitä ei saadakaan esityksestä poiketen tapetuiksi.

Ensimmäinen eli kokoomuksen aloite irtautumisesta Keski-Uudenmaan kaupunkihankkeesta saanee kyllä kirvestä. Valtuustohan päätti jo syksyllä irtautumisesta. Sen sijaan kaksi seuraavaa eli Tuija Reinikaisen ja Arto Lindbergin yhteisaloite Järvenpään Keravan ja Tuusulan kuntaliitoksesta sekä siihen olennaisesti liittyvä Pasi Huuhtasen aloite kansanäänestyksen järjestämisestä kuntaliitoksesta on tarkoitus palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Näistä saadaan varmasti mielenkiintoinen keskustelu kuntaliitosten puolesta ja niitä vastaan.

Demarien aloite joukkoliikenteen kehittämisestä herättänee myös keskustelua, mutta aloite siirtyy todennäköisesti ”aloitteiden taivaaseen”.

Käsitellyksi todettaneen myös Ulla Palomäen ansiokas aloite ”Ympärivuorokautinen tehostetun kotihoito osana terveyskeskussairaalan ja kotihoidon hoitoketjua”, johon on hyvän vastauksen lisäksi tehty myös konkreettisia hyviä toimenpiteitä. Näistä valtuusinfossa Pirjo Vainiolle annettiinkin jo kiitosta.

Viimeisenä listalla on Tapio Tammilehdon viisi vuotta sitten jättämä aloite Jokelan jäähallista. Aloite todettaneen vähin äänin ” vanhuuteen kuolleeksi”.  Jokelan jäähalli ei tällä hetkellä ole ajankohtainen. Jokelan tekonurmi vilkkaalle jokelalaiselle jalkapallotoiminnalle ajoi jäähallin ohi. Jäähallille epäilemättä olisi tarvetta, mutta hankkeen vetäjäksi kaivattaisiin tulisieluinen henkilö tai porukka, joka jaksaisi puskea asiaa läpi niiden isojen haasteiden ja vaikeuksien, jotka esim. Kellokosken jäähallihankkeessa oli aikanaan voitettava.

Vaikka lista ei ole tämän kummoisempi, veikkaukseni illan istunnon pituudeksi on noin kaksi tuntia. Saas nähdä.

 

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »