Vain kaljurotta selviää sotesta

Maanantai 27.11.2017 klo 23.29 - Aarno Järvinen

Helsingin Sanomat kirjoitti Tiede-palstallaan 27.11.2017: "Näyttää siltä, että ainoastaan itäafrikkalainen kaljurotta on kehittynyt evoluutiossa selviämään sote-uudistuksesta." Lehden mukaan näin siksi, että sillä on useita ominaisuuksia, jotka ovat hyödyllisiä, kun valinnanvapaus pian lisääntyy. Kaljurotta ei sairastu syöpään, mikä vähentää pitkäaikaisen ja kalliin hoidon tarvetta. Niiden solut valmistavat proteiinia virheettömästi. Kaljurotta voi maata hapen puutteessa paikallaan tuntikausia, joten ambulanssilla ei ole kiire. Kaljurotta ei myöskään tunne kipua, mikä vähentää oireita lievittävän hoidon tarvetta. Lisäksi se sietää kylmää, koska se on  ainoa vaihtolämpöinen nisäkäs.

Meidän ihmisten käy sote-myllytyksessä paljon huonommin. Kuten Ruotsissa, jossa terveydenhuollon uudistus heikensi paljon hoitoa tarvitsevien palveluita ja hyödyttää lähinnä terveitä uusimman raportin mukaan.

Meillä Keski-Uudellamaalla sote alkaa toteutua ensin Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kautta, jolle kuuden kunnan sote-asioiden järjestämisvastuu siirtyy ensi vuoden alusta. Sitä koskeva sopimus hyväksyttiin kunnissa marraskuun valtuustoissa. Niin myös Tuusulassa. Sopimuksen mukaan myös tuotantoa voitaisiin ryhtyä siirtämään kunnista kuntayhtymille. Tähän ennenaikaiseen ajatukseen saatiin Tuusulassa aikalisä, kun päätökseen kirjattiin, että tuotannon siirtoa voidaan valmistella vasta, kun sote-lainsäädäntö on annettu. Pidin asiasta meteliä sekä sote-lautakunnassa että valtuustossa ja sain itseäni tyydyttävän lisäyksen kirjattua päätökseen. Näin siksi, että tuotannon pois kunnista siirron kanssa ei ole mitään syytä kiirehtiä. Sote-kuntayhtymän valmistelukoneisto kun tulee ensi vuonna tukehtumaan jo järjestämisen siirron aiheuttamaan tolkuttoman isoon työmäärään. Ja myös siiron valmisteluun osallistuvan hallinnon kustannukset räjähtämään käsiin niin kuntayhtymässä kuin kunnissakin.

Tämä johtuu siitä, että kuuden kunnan varsin erilaiset palvelujen myöntämiskriteerit ja muut käytännöt pitäisi yhdenmukaistaa. Yksi sote-uudistuksen alkuperäisesitä ideoista oli taata kaikille yhdenmukaiset sote-palvelut asuinpaikasta riippumatta. Tämä on minusta edelleen hyvä ja oikea tavoite, kunhan se ei tapahdu, kuten pelkään,  pelkästään eurot edellä. Näin valitettavasti tuntuu käyvän, koska muualtahan ei säästöjä saada, joilla pystyttäisiin lisääntyvän hallinnon ja valinnanvapauden kulut kattamaan, kuin leikkaamalla ihmisten palveluita.  Ehkä tuntuu yllättävältä, mutta näinkin pienellä alueella kuin Keski-Uudellamaalla kuntien kriteerit erilaisten sote-palveluiden myöntämisessä, oli kyse omaishoidosta tai palveluasumisesta yksinkertaisina esimerkkeinä, poikkeavat huomattavasti toisistaan puhumattakaan päivittäisen toiminnan erilaisista käytännöistä. Jotain hyvääkin on toki tuusulalaisille tulossa, nimittäin kotisairaalatoiminta on tarkoitus ulottaa koko alueelle.

Kun kriteerejä yhdenmukaistetaan ja haetaan samalla säästöjä seurauksena on, että useimpien palvelut heikkenevät, joidenkin voivat joltain osin toki parantuakin riippuen asuinkunnasta. Tavoite yhdenmukaisista palveluista asuinpaikasta riippumatta on hyvä, enkä vastusta sitä, mutta vastustan, että yhdenmukaistamista käytetään säästökeinona ja asioissa mennään vain ja ainoastaan eurot edellä. Korvaavia palveluja esim. omaishoitosopimusten irtisanomisia korvaamaan ei kuitenkaan ole tulossa.

Tässä tilanteessa tärkeää on seurata, mitä valmistelussa tapahtuu. Tärkeää on myös saada eri tahot, erityisesti vanhus- ja vammaisneuvostot, eläkeläis- ja eri potilas- ym järjestöt  ottamaan tiukasti kantaa ja vaatimaan pääsyä mukaan kriteerien valmisteluun. Ensi vuosi on monessa mielessä ratkaiseva koko soten kannalta Keski-Uudellamaalla.

 

Uuteen kokousjärjestelmään

Keskiviikko 11.10.2017 klo 9.55 - Aarno Järvinen

Politiikan syksy on käynnistynyt uuteen pormestariaikaan. Valtuusto on ehtinyt kokoontua kerran syyskuun alussa ja jo toisenkin lokakuun alussa. Sosiaali- ja terveyslautakunta jo kahteen kertaan syksyn aikana. Uutta on ainakin uusi kokousjärjestelmä, joka oli ensimmäisen kerran käytössä valtuustossa syyskuun kokouksessa. Koen sen sekä hyvänä että huonona. Hyvää on esim. että kunnan verkkosivuilla olevat eri toimielinten esityslistat ovat nyt selkeämmin löydettävissä ja luettavissa vanhaan nettiversioon verrattuna. Esityslistojen rakennetta on myös muutettu selkeämmäksi. Huonoa on sitten vähän enemmän – tai ehkä en ole vielä keksinyt niiden hyviä puolia. Kokousjärjestelmä oli ensimmäistä kertaa käytössä syyskuun valtuustossa. Kun uuteen järjestelmään perehdytystä ei ollut hoidettu kunnolla, vaan se jäi itse kunkin oman aktiivisuuden varaan, lopputulos ensimmäisessä kokouksessa oli vähän ontuva. Eihän se lokakuussakaan mennyt vielä ihan putkeen. Itseltäni loppui läppäristä virta. Sitähän saa lisää pistorasiasta, vaan ei saa valtuustosalissa, jos istuu sellaisessa paikassa kuin minä, kun ei tullut pitkää jatkojohtoa mukaan. Siis äänestin kaksi kertaa JAA ihan ääneen.  

Järjestelmällä pyydetään puheenvuorot ja äänestetään sähköisesti, minkä lisäksi sillä rekisteröidytään paikalla olevaksi ja jäävätään tarvittaessa itsensä. On tietysti aivan liian aikaista arvioida järjestelmää parin hapuilevan käyttökerran jälkeen, mutta päällimmäinen kysymykseni on, mihin tällaista järjestelmää näin pienessä valtuustossa tarvitaan. Kokemus tulee tietysti osoittamaan, helpottaako se äänestyksiä ja jakaako se puheenvuor0pyynnöt oikeudenmukaisemmin pyytämisjärjestyksessä kuin puheenjohtajan silmämääräinen arvio. Pelkään, että jotain menetetään valtuustokokousten hengestä, kun osa toiminnasta siirtyy sähköiseen muotoon.

Lautakunnissa ei äänestys- yms. ominaisuuksilla tee mitään. Reilun kymmenen hengen palavereissa hommat hoituvat paljon paremmin vanhalla menetelmällä. On tietysti helpotus kunnantoimistolle, että esityslistoja ei enää tarvitse monistaa ja lähettää jäsenille postitse, mutta toisaalta jos haluaa lukea jonkun asian edelleen paperilta, on siirryttävä itsepalveluun ja tulostettava ko. asiat kotona. Minusta A4:n voittanutta käyttöliittymää ei vielä ole tullut. Varsinkin pitempien tekstien luku, selaaminen ja muistiinpanojen teko käy parhaiten paperiversiolla. Mutta olen tietysti ajattelussani vanhanaikainen.

Pahin julkinen hässäköinti pormestarimallista on näyttäisi rauhoittuneen. Pormestari on eri tavoin ryhtynyt lähestymään kuntalaisia mm kirjastoauton kyydissä, mikä on pantu myönteisesti merkille. Nyt alkaa myös valjeta, että kuntaan on ihan oikeasti syntynyt hallitus-oppositio asetelma kuten keväällä ennakoin. Tämä näkyi varsinkin lokakuun valtuustossa. Pormestarimallia vastustaneet muodostavat opposition ja sitä kannatteet hallitusrintaman. Tämä näkyi kyllä jo myös syksyn ensimmäisessä valtuustossa ja on näkynyt kunnanhallitustyöskentelyssä.

Miten se tulee näkymään jatkossa, kun tärkeämmät asiat kuten ensi vuoden budjetti, tulevat käsittelyyn. Kaikki kuitenkin hyväksyivät pormestariohjelman asiasisällön ja siinä olleet tavoitteet kunnan kehittämiseksi, vaikka eivät pormestarimallia hyväksyneetkään. 

Sotehan toimii jo

Perjantai 15.9.2017 klo 12.52 - Aarno Järvinen

Kävin ”vuosihuollossa”, kuten olen tehnyt säännöllisesti jo kymmenen vuotta eli laboratoriokokeissa kardiologilla käyntiä varten. Olen käyttänyt edelleen eläkkeelle jäätyänikin Diacoria hyvin toimineen työterveyshuollon peruja ja uskoen siihen, että Diacorissa voitot käytetään Diakonissalaitoksen arvokkaaseen sosiaaliseen toimintaan, eivätkä ne karkaa ulkomaisille pääomasijoittajille.

Vuodessa asiat olivat muuttuneet. Diacorista oli tullut Terveystalo. Diacorissa asiat aina toimivat. Labraan saattoi mennä ilman ajanvarausta ja sisään pääsi muutaman minuutin odotuksella. Menin  Terveystaloksi muuttuneeseen tuttuun entiseen Diacorin toimipisteeseen uskossa, että asiat hoituvat kuten ennenkin.  Eivät hoituneet. Odotin numerolappu kädessä noin tunnin. Ohi meni koko ajan nimellä sisään kutsuttuja. Selvisi, että labrassa ollaan siirtymässä kokonaan ajanvaraukseen.

Hinnat olivat tietysti myös muuttuneet. Arvasit oikein – ylöspäin. Minulle määrättyjen tutkimusten osalta 31 % Diacorin vuoden takaisista hinnoista.

Positiivista oli, että Diacorin osaava henkilökunta, nyt Terveystalon nimilappu rinnassa, hoiti homman yhtä ammattitaitoisesti kuin ennenkin. Näytteet sen sijaan lähtivät nyt saksalaiselle firmalle, joka teettää tutkimukset Virossa.

Sote siis jo toimii aivan kuten valtakunnan hallituksessa on suunniteltu. Valinnanvapaus pelaa. Voit mennä minkä firman nimikyltin alla toimivaan yksikköön haluat. Palvelu on samanlaista julkisella ja yksityisellä puolella, mutta yksityisellä puolella voitot siirtyvät sujuvasti kansainvälisille pääomasijoittajille. Kela-korvaus on täysin mitätön.  

Mikä on lopputulema muutaman vuoden kuluttua? Meillä on kolmenlaista terveyspalvelua – ja  työterveyshuolto erikseen niille, joilla on siihen oikeus.

1. Ne muutamat harvat, edelleen  julkiset, maakuntien ylläpitämät terveyskeskukset, joita Järvenpää-Kerava-Tuusula alueella on yksi eli Järvenpään JUST.

2. Julkisen puolen asukkailleen ostamat yksityiset terveyspalvelut kuten esim. juuri Terveystalo. Näissä palvelu on aivan samanlaista, kuin kohdassa 1, mutta yritysten voitot siirtyvät sujuvasti ulkomaisille pääomasijoittajille, paitsi ”Kela-korvauksina” eli osinkoina niille suomalaisille, joilla on varaa ja kiinnostusta sijoittaa näiden yritysten osakkeisiin. Älä unohda, jos haluat jatkossa ”Kela-korvausta”: Terveystalon osakeanti on kohta tulossa!!

3. ”Oikeat” yksityispalvelut, joita alkaa syntyä niitä varten, joilla on varaa maksaa laadukkaista, nopeasti ja hyvin toimivista palveluista. Kela-korvausta ei näihin tule, mutta eipä sitä oikeastaan enää tule  vaihtoehdossa kaksikaan.

Toivottavasti en ole oikeassa. Vai oliko edellä kuvaamani juuri se lopputulos, jota me tavalliset ihmiset sotelta olemme odottaneet?

Pyhäaamun rauha

Sunnuntai 23.7.2017 klo 23.26 - Aarno Järvinen

Kurkiparin terävä keskustelu naapurin pellolla katkaisee muutoin täydellisen, varhaisen  sunnuntaiaamun hiljaisuuden hakiessani Helsingin Sanomia muutaman kymmenen metrin päässä olevasta postilaatikosta. Aurinko kimaltelee kastepisaroista poiketessani poimimaan kasvimaalta salaattia ja retiisiä aamupalaleiville. Nyt on kesä täällä pohjois-satakuntalaisessa maalaismaisemassa.

Sanon pohjois-satakuntalaisessa, vaikka Ikaalinen nyt kuuluukin Pirkanmaahan. Nykyisen maakunta-ajattelun mukaan pitäisi siis sanoa pohjois-pirkanmaalaisessa maisemassa. Minulle tämä on kuitenkin aina Satakuntaa, koska lapsuudessani nämäkin maisemat kuuluivat Turun-  ja Porin lääniin ja vuosi sitten lakkautettu paikallislehtikin oli nimeltään Pohjois-Satakunta. Kesän merkittävin tapahtuma täällä – Sata-Häme Soi  -  on kompromissi Satakunnan, Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan rajamailla. Pohjanmaahan aukeaa täältä jonkin matkaa pohjoiseen Parkanon takana Jalasjärvellä.

Kolmostien tarjoama nopea yhteys Tampereelle oikeuttaa kuulumisen nykyisin Pirkanmaahan ja Tampere toki oli ”kaupunki” omassa lapsuudessanikin. Ei täältä Poriin saati Turkuun koskaan kuljettu.

Täällä luetaan Aamulehteä, on aina luettu paikallislehti Pohjois-Satakunnan ohella. Sen virkaa hoitaa nykyisin kerran viikossa ilmestyvä UutisOiva, joka on tuonut entisen Hämeenkyrön Sanomat ja sen myötä  Hämeenkyrön ja Ylöjärveen nykyisin kuuluvan Viljakkalan yhteen Ikaalisten ja Jämijärven paikallisuutisten lukijoiden kanssa.

Meillekin on monena kesänä tullut Aamulehti. Nyt on kuitenkin käännetty Helsingin Sanomat kesälukemistoksi. Hesari tulee viikonloppuisin jo varhain eli on luettavissa samaan aikaan kuin Jokelassakin, mutta arkipäivisin se tulee päiväpostin mukana eli puolenpäivän jälkeen. Keski-Uusimaa tulee lähinnä milloin sattuu. Viikonlopun Keski-Uusimaat tulevat maanantaina, jos tulevat ja arkipäivän lehdet joko seuraavana päivänä tai sitä seuraavana kaksi lehteä samalla kertaa. Siksi  Keski-Uusimaa luetaankin näköislehtenä hitaahkosti toimivan netin välityksellä. 

Sitten lapsuuden päivien palvelut ovat kylältä kadonneet. Ei ole enää kauppoja, pankkeja eikä postiakaan. Palveluita on kesäasukkaankin haettava Parkanosta tai Ikaalisten keskustasta 30 km päästä. Koulu sentään vielä on, koska Tevaniemen kouluun kuljetetaan lapsia lähiseudun lakkautetuista kyläkouluista. Maanviljelykin on muuttunut. Pienet karjatilat ovat kadonneet. Yksikkökoko on kasvanut. Heinää ei enää tehdä seipäille vaan paaleihin, jotka koristavat ympäri vuoden pellonreunoja. Jotain maaseudun vanhasta tunnelmasta on sentään jäljellä: "kesän tuoksu", kun naapuriviljelijä levittää lehmänlantaa. Ei tosin enää talikolla vaan traktorin perässä kulkevalla isolla lingolla, joka levittää lantakakkarat tehokkaasti sänkipellolle ja tuo meille kesäasukkaille sen aidon maaseudun tuoksun.

Sunnuntain jälkeen tulee maasedullakin arki. Tosin nykyisin eivät viikonpäivät enää eroa toisistaan täällä maallakaan. Traktorit ja työkoneet pörräävät kaikkina viikonpäivinä. Lomalainen voi sentään pyhittää lepopäivän ja siirtää ajatukset alla näkyvästä kesän pikku urakasta maanantaille.

Keskikesä jo ohitettu

Maanantai 17.7.2017 klo 12.14 - Aarno Järvinen

Kesä on almanakan mukaan jo hieman yli puolenvälin ja ankean alun jälkeen vaikuttaa, että oikea kesä olisi vihdoin saapunut. Kesän ”pakolliset” on hoidettu eli osallistuttu Vanhan kirjallisuuden päiville Sastamalassa. Tällä kertaa suosituin esiintyjä oli varmastikin Tellervo Koivisto, jota haastattelivat hänen elämäkertansa kirjoittaja Anne Mattsson ja Päivi Istala. Sylvaan koulun juhlasali oli seisomapaikkoja myöden täynnä jo varttia vaille ennen esityksen alkua. Omassa rankingissani toiseksi kiinnostavin esiintyjä oli Helena Petäistö ja kolmannella sijalla kirjailija Sirpa Kähkönen, molemmat ”Elämäni tietokirjat” -sarjassa.

Tänä vuonna osallistuin sekä perjantaina 30.6. että lauantaina 1.7. Myyjiä oli mielestäni nyt vähemmän kuin aiempina vuosina. Kuvaako se sitä, että aktikvaarien lukumäärä on Suomessa huolestuttavasti supistumassa? Väkeä oli kyllä liikkeellä hyvästä säästä ja kirjoista nauttien. Tällä kertaa maltoin itseni ja matkaan tarttui vain kaksi kirjaa.

Kesän toinen ”must”  ”Sata-Häme Soi” kesäkotikaupungissa Ikaalisissa oli jäädä aika vähälle. Kävin sentään Anne-Mari Kivimäen ”Lakkautettu kylä”, soiva valokuvanäyttely, jossa oli mukana niin valokuvia kuin mykkäelokuvaa musiikin ohella kuvaten rajan taakse jäänyttä Suistamoa. Esitys oli osa Kivimäen taiteen tohtoriväitöstä. Sanoisin, että aika erilainen kokemus.  Sateisena sunnuntaina tietysti Ikaalisten päivän ja Sata-Hämeen päätösjuhlassa. 

Vuoden kesäteatterikierros alkoi Turusta Samppalinnasta, jossa olin mukana Jokelan Eläkkeensaajien jokakesäisellä teatterimatkalla katsomassa ”Elo-heinä-kesää. Hauska ja ammattitaidolla toteutettu juttu ikäihmisistä.

Ihan samaan tasoon ei yltänyt amatöörien esittämä ”Amerikan morsian” Seleentakusten kesäteatterissa Röyhiössä. Röyhiön kyläseuralaisten ohella mukana oli Ilmajoen nuorisoseura, joka kyllä kuului murteesta. Kesäteatterikiertue toivottavasti jatkuu oman kylän eli Joka-teatterin ”Akselin ja Elinan” lisäksi vielä ”ikaalihlaisillakin” lavoilla.

Kuntapolitiikka on nyt kesätauolla ja jatkuu omalta osaltani ilmeisesti 23.8. Sote-lautakunnan talousseminaarilla. Viimeinen tapahtuma oli Keski-Uudenmaan uuden Sote-kuntayhtymän yhtymävaltuuston ensimmäinen kokous juhannuksen jälkeen 29.6.2017, jossa hoidettiin järjestäytymisasiat eli valittiin puheenjohtajistot ja yhtymähallitus sekä nimettiin valmistelua vetänyt Pirjo Laitinen-Parkkonen vt. kuntayhtymäjohtajaksi. Osallistuin kokoukseen yhtymävaltuuston varajäsenenä varsinaisen eli pormestarin oltua estynyt.

Syksy on todennäköisesti vilkasta monessakin mielessä. Uuden pormestarijärjestelmän vaikutusten odotetaan näkyvän ainakin kuntastrategian ja ensi vuoden budjetin valmistelussa. Nyt on vielä liian varhaista arvioida, millaista tulosta alkaa syntyä. Jatketaan kesän viettoa.  

 

 

Vielä kerran

Sunnuntai 28.5.2017 klo 22.48 - Aarno Järvinen

Vanha valtuusto kokoontuu vielä kerran eli 29.5.2017. Uusi valtuusto aloittaa kokouksella heti, kun se lain mukaan on mahdollista eli torstaina 1.6.2017. Eli siis kaksi valtuuston kokousta saman viikon aikana.

Miksi näin? Syynä on Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän perustamispäätös. Asia oli listalla jo 9.5. kokouksessa, jonka siis piti olla vanhan valtuuston viimeinen kokous, mutta asian käsittely päätettiin siirtää. Käsittelyn siirto uudelle valtuustolle taas ei olisi ollut oikein reilua, koska asia on valmisteltu vanhan valtuuston aikana ja muutenkin mm seminaareissa asiaan perehtynyt. Syy siirtoon oli, että osa valtuutetuista halusi kuulla, mitä muissa Kuuma-kunnissa asiasta päätetään. Toukokuun alun kokouksen aikaan Tuusula olisi ollut ensimmäinen, jolla asia on valtuustossa. Nyt ollaan siltä osin viisaampia. Osa valtuutetuista tietysti vastustaa koko asiaa.

Listalla piti olla alkujaan vain tämä yksi asia, mutta valtuuston puheenjohtaja antoi ottaa listalle muutkin päätöksentekoon valmiit asiat. Niinpä lista onkin varsin pitkä eli kaikkiaan 15 päätösasiaa.

Samaan aikaan on tistysti käyty tiiviitä neuvotteluja uuden valtuuston paikkajaoista, joista keskesimmät ovat sitten torstain kokouksen listalla. Eli tiivis ja kiinnostava viikko on alkamassa. Palailen asioihin viikon kuluessa.

103

Tiistai 11.4.2017 klo 22.49 - Aarno Järvinen

Kuntavaalit ovat tällä kertaa ohi. Sain 103 ääntä, joista olen todella iloinen ja tyytyväinen. Lämpimät kiitokset kaikille äänestäjilleni!

Se on toki 28 ääntä vähemmän kuin edellisellä kerralla, mutta riitti loistavasti läpimenoon. Valtuustotyöskentelyni siis jatkuu seuraavat neljä vuotta ja viides valtuustokauteni alkaa kesäkuun alussa.

Tulos oli Tuusulassa sosialidemokraattien kannalta erinomainen. Kaksi lisäpaikkaa ja suurimman ryhmän asema. Mutta sen takana oli toki paljon työtä. Olen ollut mukana 1980-luvun alusta ja minusta tämä oli paras ja yhtenäisin vaalikampanja mitä demarit ovat Tuusulassa tehneet. Listoilla oli paljon uusia ja nuoria ehdokkaita, jotka olivat innolla mukana teltoilla ja jakamassa aineistoa. Aivan loistavaa työtä. Parhaat kiitokset kaikille ja erityisesti Karitalle Jokelassa jaossa olleista muffinsseista. 

Demarien menestyksen takana oli kaksi naista. Ensinnäkin Satu Taiveaho, joka Tuusulassa ensikertalaisena  keräsi aivan uskomattomat yli tuhat ääntä ja toiseksi Kokoomuksen Sanna Kervinen, jonka äänipotti oli myös yli tuhat ja jonka mukanaolo omalla listalla hajotti Kokoomuksen pahanpäiväisesti. Ei ole syytä olla vahingoniloinen, mutta kylläkin äärimmäisen hämmästynyt tavasta, jolla ehdokasasettelu Kokoomuksessa hoidettiin. Miten se tulee vaikuttamaan tulevaan valtuustotyöskentelyyn, jää nähtäväksi.

Tunnustelut ja neuvottelut luottamustoimipaikkojen jaosta alkavat varmaan lähipäivinä, kunhan vaalitulos on tarkistuslaskennan jälkeen vahvistettu. Pienet muutokset tuloksissa ovat vielä täysin mahdollisia. Hylättyjä ääniä oli yli 90, jotka joutuvat vielä syyniin ja pieniä virheitä on voinut sattua äänestysalueiden laskennassakin illan kiireessä.

Jännityksellä tietysti odotetaan, miten pormestarivalinta Tuusulassa tulee etenemään. En sitä vielä lähde ennakoimaan. Minusta oli kuitenkin oikein, että demarit eivät asettaneet etukäteen pormestriehdokkaita. Helsinki on nyt varottava esimerkki, miten kuntavaali muuttuu henkilövaaliksi, jossa asiakysymykset unohtuvat. Emme halua, että raha ratkaisee vaalityössä. Jos kuntavaalitkin muuttuvat pormestariehdokkaat ja iso raha edellä tapahtuvaksi taistoksi muutaman kärkiehdokkaan välillä, se on tappio demokratialle.  Kuntavaaleissa kyse on jokaisen arkea ja lähiympäristöä koskevista asioista ja niistä pitää kuntalaisten ja ehdokkaiden voida keskustella turuilla ja toreilla ilman, että isoilla kalliilla kampanjoilla rynnitään eteenpäin.

Itse vierastin sitä "plakaattimerta", joka peitti varsinkin Hyrylässä tienvarsia. En tiedä kuinka paljon niillä on loppujen lopuksi muuta merkitystä kuin maiseman rumentaminen. Onneksi kaikki ovat toimineet vastuullisesti ja keränneet kylttinsä ja taulunsa pois varsin ripeästi. Ehkä on syytä keskustella, pitäisikö jonkinlaista rajoitusta olla seuraavissa kuntavaaleissa siihen, missä ja miten paljon kylttejä saa levittää. Kuntahan on vähentänyt omien yhteistaulupaikkojen määrää säästösyistä merkittävästi ja tämä on varmasti yksi syy haluun laittaa omia kylttejä. Sanon näin, vaikka a) vastustan erilaisia byrokraattisia rajoituksia b) aloitin oman poliittisen urani vuoden 1956 presidentinvaaleissa isän apuna Tampereella katujen varsille laitettavien kylttien teossa.

 

Totta vai tarua pormestarista

Perjantai 31.3.2017 klo 20.32 - Aarno Järvinen

Tuusulan siirtymisestä pormestarijärjestelmään on kirjoitettu paljon väärää ja epätäsmällistä tietoa, vähemmän pelkkää faktaa. Kerrataan tässä muutamia peruasioita.

Tuusulan valtuusto hyväksyi kokouksessaan 6.6.2016 pormestarimalliin siirtymisen vuoden 2017  kesäkuun alusta, jolloin huhtikuussa valittava valtuusto aloittaa työnsä. Joulukuun budjettivaltuusto puolestaan hyväksyi uuden hallintosäännön ja pormestarille maksettavan palkan.

Pormestari ei ole uusi nimike Suomen kunnallishallinnossa. Jo Ruotsin vallan aikana kaupunkilaki määräsi, että pormestari johti kaupunkia raadin kanssa maistraattina. Maunu Eerikinpojan kaupunginlaissa pormestarin valitseminen määrättiin raadin tehtäväksi. Pormestarin ja raatimiehen virkanimikkeet tulivat Saksasta 1300-luvulla.

Nyt pormestarimalli on käytössä Tampereelle ja Pirkkalassa, jossa tuoreen EPSI Kuntarating 2016:n mukaan on tyytyväisimmät asukkaat. Helsinki valitsee pormestaria Tuusulan kanssa samanaikaisesti.  Muutama muukin kunta on asiaa selvitellyt tai asiasta on tehty aloitteita. Tuusulan valtuusto on kuullut valmistelun aikana sekä Tampereen että Pirkkalan kokemuksia ja työsti omaa mallliaan mm. valtuustoseminaarissa viime vuoden huhtikuussa Tampereella.

Pormestari tulee johtamaan vaalien jälkeen valittavaa kunnanhallitusta. Kunnanjohtajan virka lakkaa ja tilalle tulee kansliapäällikön nimikkeellä toimiva virkamies, joka johtaa kunnan henkilöstöä ja operatiivista toimintaa.

Mitkä ovat erot nykyjärjestelmän ja uuden pormestarimallin välillä?

Nykyisin tapana on ollut – nimenomaan tapana, jota ei ole kyseenalaistettu, että kunnanhallituksen puheenjohtajuuden saa suurin ryhmä, joka on voinut osoittaa tehtävään haluamansa henkilön. Poliittiseen käytäntöön ei ole kuulunut, että henkilön nimi olisi kyseenalaistettu muiden ryhmien taholta, kuten ei muidenkaan luottamustetäviin valittavien henkilöiden nimiä.

Kunnanhallituksen puheenjohtajan ei ole nykyjärjestelmässä tarvinnut olla valtuutettu, vaikka näin toki Tuusulassa viime aikoina asia on ollut. Vanhan kunnallislain aikana eli ennen vuotta 1976 kunnanjohtaja toimi kunnanhallituksen puheenjohtajana. Valta oli keskitetty virkamiehelle, joka johti sekä operatiivista puolta että hoiti näkyvintä poliittista vakanssia.

Kuntalaiset eivät nykylain mukaan voi äänestää suoraan pormestaria, vaan pormestariksi valittavalla tulee olla paikka seuraavassa valtuustossa. Tätä kautta hän saa tehtävään kuntalaisten valtuutuksen. Eli kuntavaalit käydään kuten ennenkin. Äänestäjät valitsevat valtuuston ja vaalien jälkeen valtuusto valitsee pormestarin. Valintaan ei voi vaikuttaa niin, että äänestää pormestariehdokkaita kuvitellen, että eniten ääniä saanut valittaisiin automaattisesti pormestariksi. Pormestariksi valittavan pitää saada taakseen valtuuston enemmistö, mutta Tuusulassa ei ole etukäteen sovittu, että pormestari valittaisiin suurimmasta ryhmästä. Hän voi olla yhtä hyvin vaikka pienimmästä ryhmästä.

Pormestarin pitää olla henkilö, jonka osaamiseen luotetaan ja joka henkilönä on sellainen, että hän myös sosiaalisilta taidoiltaan pystyy tehtävän hoitamaan. Muodollista tutkintovaatimusta ei ole – ei vaadita ylempää korkeakoulututkintoa tai kunnallistutkintoa kuten kunnanjohtajan virkaan -  mutta ei ole tähän asti ollut vaatimuksena kunnanhallituksen puheenjohtajalla eikä valtuuston puheenjohtajallakaan – silti meillä on ollut silloin tällöin jopa erinomaisia puheenjohtajia.

Pormestarimallissa poliittinen ja operatiivinen johtaminen on erotettu. Kansliapäällikkö hoitaa operatiivisen johtamisen ja pormestari poliittisen johtamisen. Tämä voi olla haaste, jos jompikumpi ei miellä omaa rooliaan oikein.

Valtuusto voi erottaa pormestarin yksinkertaisella enemmistöllä kesken kauden, jos luottamus menee. Kunnanjohtajankin on voinut 1990-luvulta lähtien erottaa epäluottamuksen vuoksi, mutta se on vaatinut 2/3 enemmistön.

Pormestari on ennen kaikkea poliittinen päättäjä, joka antaa päätöksille kasvot. Hän on myös verkostojen johtaja ja kuntaorganisaation johtaja. Toki työhön liittyy myös seremoniallisia tehtäviä.

Järjestelmään liittyy pormestarisopimus, jossa valtuusto (tai pormestarin taakse ryhmittynyt valtuuston enemmistö) ja pormestari sopivat valtuustokauden tavoitteista. Pormestarisopimus ohjaa päätöksenteon valmistelua, eikä pormestari voi ainakaan kovin helposti kävellä valtuuston tahdon ylitse. Ristiriitatilanteessa ylin valta on valtuustolla, joka voi erottaa pormestarin. Näinhän Pirkkalassa on kerran käynyt.

Pormestarisopimus vastaa nykyistä valtuustostrategiaa. Siinä puolueet sopivat talouden raameista, tavoitteista ja keinoista. Siis samaan tapaan kuin valtakunnan hallituksen muodostajat sopivat hallitusohjelmastaan. Iso muutos aiempaan voi olla, että valtuustoon syntyy hallitus-oppositio -asetelma. Näin voi käydä, jos pormestarin valinnassa syntyy kaksi kovasti erimielistä blokkia. Tällainen asetelma ei ole Suomessa kuulunut kunnallishallintoon. Meillä on toimittu suhteellisuusperiaatteen mukaan.

Tampere otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön pormestarimallin kymmenen vuotta sitten. Tampereella on tehty isoja ratkaisuja kaupungin kehittämiseksi kuten keskustatunneli ja pikaraitiotie. Tuusulan politiikkaa on moitittu, ettei päätöksiä kunnan kehittämisestä synny.  ”Se, että päätöksiä vihdoin syntyy, johtuu ainakin pormestarista. Siis siitä, että sellainen kaupungissa ylipäätään on” toteaa Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (HS 20.11.2016)

Pormestarimalliin siirtyminen on iso poliittisen kulttuurin muutos, mutta samalla askel kohti eurooppalaista käytäntöä. Se ei ole sellaisenaan autuaaksi tekevä ratkaisu, joka poistaisi kaikki ongelmat. Siihen liittyy ilman muuta isoja riskejä, joista yksi on kuntavaalien henkilöityminen asioiden jäädessä sivummalle, jos vaaleihin lähdetään pormestariehdokkaat edellä. Mutta siihen liittyy myös isoja mahdollisuuksia tuoda kuntapolitiikan tekoa lähemmäksi tavallisia kuntalaisia hetkellä, jolloin suomalaisessa kunnallishallinnossa ollaan joka tapauksessa historiallisten muutosten edessä.

"Oman liikkeen leivissä"

Torstai 23.3.2017 klo 23.22 - Aarno Järvinen

Tampereella avattiin tänään yleisölle edistysmielisen osuuskauppaliikkeen 100-vuotisnäyttely  työväenmuseo Werstaalla. Näyttely kertoo Osuuskunta Tradekan historiasta suomalaisen yhteiskunnan rakentajana ja elämänmenon muokkaajana niin jäsenten kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Jokelan Osuuskauppakin mainitaan ainakin parissa kohtaa.

Pääsin tutustumaan näyttelyyn jo eilen, kun osallistuin Tradekan edustajiston kokoukseen, joka tällä kertaa pidettiin Tampereella. Kokouksen jälkeen kokousväki pääsi tutustumaan näyttelyyn.

Edistysmielisen osuuskauppaliikkeen 100-vuotisjuhlaa vietetään Suomen Osuustukkukauppa OTK:n perustamiskokouksen päivänä 12.12. Samana päivänä vuonna 1917 94 osuuskauppaa eri puolilta Suomea olivat Helsingin uudella ylioppilastalolla perustamassa OTK:ta. Mukana oli myös Jokelan Osuuskauppa.

Tradekahan ei enää ole osuuskauppa siinä mielessä, jollaisia vähittäiskauppoja sata vuotta sitten Suomeen perustettiin. Lyhyt kertaus osuuskunnan historiaa lainaten viime vuosikymmenten tapahtumista voidaan aloittaa vuodesta 1983, jolloin E-osuuskunta Eka perustetaan 39 paikallisen osuusliikkeen suurfuusiolla OTK:hon. Tässä fuusiossa Jokelan Osuuskauppakin oli mukana. Sitten alkoivat vaikeat vuodet.  

Eka-yhtymän asetettiin rahoittajapankkien hakemuksesta yrityssaneeraukseen vuonna 1993. Pian tämän jälkeen Rakennusliike Haka ja Vakuutusyhtiö Kansa ajautuivat konkurssiin. Vuonna 1995 Osuuskunnan nimi muutettiin Osuuskunta Tradeka-yhtymäksi. Osuuskunta jatkoi toimintaansa Tradeka Oy:n ja Restel Oy:n omistajana.

Tradeka-yhtymän saneerausohjelman päättyi vuonna 2003. Vuonna 2005 päivittäistavarakaupassa toteutettiin rakennejärjestely, jonka myötä Osuuskunta Tradeka-yhtymä siirtyi vähemmistöomistajaksi uuteen Tradeka Oy:ön, joka syntyi Wihurin ja Osuuskunta Tradeka-yhtymän päivittäistavarakauppatoiminnot yhdistämällä. Sitten Tradeka luopui vähittäiskaupasta, kun Suomen Lähikauppa Oy:n osakkeet myytiin vuonna 2013. 

Jokelassakin 110 vuotinen osuuskauppaperinne Jokelan Osuuskaupan tontilla päättyi, kun Valintatalo lopetti ja Tradekan osalta Wanhan Mestari sulki ovensa. Jännityksellä odotamme, mitä kiinteistön uusi omistaja Tapio Tammilehto kiinteistössä tulee saamaan aikaan.

Puheet ns. punapääoman katoamisesta taivaan tuuliin ovat kuitenkin olleet ennenaikaisia. Viime vuosi oli yhtymälle parempi kuin odotettiin. Osuuskunnan 18,1 miljoonan tuloksesta 2,5 miljoonaa käytetään tänä vuonna lahjoituksiin eli palautetaan yhteiskuntaan. Näistä lahjoituksista julkistettiin edustajiston kokouksessa 1.478.000 euroa ja Eläkkeensaajatkin saavat tänäkin vuonna taas osan tästä summasta. Myös jäsenet tulevat tänä vuonna saamaan 100 vuoden kunniaksi 100 euron arvoiset lahjasetelit Restelin hotelli- ja ravintolapalveluiden ostamiseen. Lisäksi vielä osuuskunnan aika tuoreen ostoksen eli Lehtipisteen lahjasetelin.

Edustajiston kokouksessa julkistettiin Tradekan uusi aluevaltaus, kohtuuhintaisten asuntojen tuottaminen.  Nimittäin Y-Säätiö solmi 22.3.2017 aiesopimuksen Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n, Metallityöväen Liitto ry:n sekä Tradeka-Yhtiöt Oy:n kanssa valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamisesta 10 vuoden korkotukimallilla. Y-Säätiön ja liittojen tavoitteena on rakennuttaa merkittävä määrä asuntoja pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin lähivuosina.

Yhteistyö koskee sekä asuntojen rakennuttamista, omistamista ja vuokraamista. Kohtuuhintaisuus toteutuu sitä kautta, että sijoittajat tyytyvät normaalia alhaisempaan tuottoon. Tavoitevuokrana on enintään 15 €/m2.

Vaikka uusia omistuksia ja aluevaltauksia tulee, huolestuttavaa on jäsenkehitys. Nykyisestä noin 240 000 jäsenen joukosta poistuu lähinnä kuoleman kautta noin 10 000 henkeä vuodessa. Uusia tulee tilalle vain noin 1000.

Ilta vierähti valtuustossa

Sunnuntai 19.3.2017 klo 23.55 - Aarno Järvinen

Tämän valtuustokauden näillä näkymin toiseksi viimeinen valtuuston kokous istuttiin pitkään ja hartaasti maanantaina 13.3.2017. Lista ei ollut vallan hirveän pitkä, mutta muutama asia herätti vilkkaan keskustelun ja äänestääkin saatiin.

Vs kunnanjohtaja Markku Vehmas kävi kokouksen aluksi läpi viime vuoden tilinpäätöstä. Tulos oli 3,8 milj. ylijäämäinen, kun se oli budjetissa arvioitu saman verran alijäämäiseksi. Kiitos osakkeiden myynnistä saatujen myyntivoittojen.

Ensimmäinen varsinainen asia listalla oli kunnan omaisuuden tehokkaampi käyttö ja realisoitava omaisuus. Uusittiin jo syksyllä 2013 laadittuun myytävien kiinteistöjen listaan kirjattujen kiinteistöjen myyntivaltuutus. Alkuperäiseltä listalta oli jo matkan varrella poistettu muutamia kiinteistöjä mm Tuusulanjärven rannalla sijaitseva Fjällbo ja Kellokosken rantasauna. Jotain oli sentään saatu näinä vuosina myytyäkin.

Nyt äänesteltiin kahdesta asiasta. Ensinnäkin Eetu Niemelä (ps) esitti, että päätökseen lisätään seuraava osio: asuntoyhtiöiden osakkeet myydään yksitellen ja vuokrattujen asuntojen osalta asunnoissa olevilla vuokralaisilla tai sellaisella vuokralaisella, jonka vuokrasopimus on päättynyt tai päättymässä, eikä vuokrasopimusta ole jatkettu kunnasta johtuvasta syystä, on etuosto-oikeus asumansa huoneiston hallintaan oikeuttavaan osakkeeseen, kunnan hyväksymän ostotarjouksen hinnalla. Selkein numeroin eli äänin 41-10 valtuusto hylkäsi esityksen. Tähänkin asti käytäntö on ollut, että yksittäisissä osakehuoneistoissa asukkaalla on etuosto-oikeus. Jos kyseessä on koko kiinteistön myynti, Eetun ehdotus on käytännössä mahdoton, minkä vuoksi se kaatui selvin numeroin.

Sitten äänestettiin Jussi Salonen esityksestä poistaa listalta Tuusulanjärven rannalla sijaitseva Aattola. Äänin 38-12, 1 tyhjä, kiinteistö päätettiin kuitenkin pitää listalla.

Myyntivaltuutuspäätös on voimassa 31.12.2020 asti, ellei päätöstä sitä ennen muuteta. Saa sitten nähdä montako kiinteistöä saadaan kaupaksi. Lista on varsin haastava.

Sitten päätettiin valtakunnan hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettavasta lausunnosta, joka oli Kuuma-kuntien yhteistyönä valmistelema. Lausunto hyväksyttiin sellaisenaan, vaikka siinä varmasti monenkin mielestä olisi ollut paljonkin korjaamista.

Sitten kinattiin Rykmentinpuiston taideohjelmasta ja taiteen merkityksestä yleensä hyvinvointiin ja yhdyskuntasuunnitteluun.

Pasi Huuhtanen (ps) esitti, että tontinostajat maksavat tontinluovutuksen yhteydessä myyntihinnan lisäksi 2 % taiderahaa, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1 % myyntihintaa vastaavan summan perustettavaan taiderahastoon ja tontinvuokraaja on velvollinen maksamaan vuokrasopimuksen yhteydessä 2 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon, jonka lisäksi kunta luovuttaa 1 % myyntihintaa vastaavan summan taiderahastoon. Jarno Ruusala (ps) puolestaan esitti, että Rykmentinpuiston taideprosentti on 0 %.

Huuhtasen ja Ruusalan esitysten välillä toimitetussa äänestyksessä voitti Huuhtasen esitys äänin 36-2, 13 tyhjää. Osa valtuutetuista ei halunnut ottaa kantaa perussuomalaisten keskinäiseen taidekiistaan.

Sen jälkeen pohjaesityksen ja Huuhtasen esityksen välillä toimitetussa äänestyksessä voitti pohjaesitys äänin 36-14, 1 tyhjä. Näin hyväksyttiin kunnanhallituksen esitys Rykmentinpuiston taideohjelmaksi ja näin Rykmentinpuiston alueella otetaan käyttöön taideohjelman mukaisesti tontinluovutusehdoissa, maanvuokrasopimuksissa sekä maankäyttösopimuksissa Taiteen prosenttiperiaate.

Seuraavaksi vahvistettiin tonttien myynti- ja vuokraushinnat asuntomessualueen eli Puustellinmetsän  kortteleissa.

Sitten oli vuorossa seuraava kina eli Monion sijoituspaikan mahdollistava sopimus Kruunuasunnot Oy:n kanssa ja heti perään Monion hankesuunnitelma. Moniosta on tarkoitus tulla Hyrylän lukion sijoituspaikka ja sinne tulisi myös mm. Tuusulan Kansalaisopiston ja Musiikkiopiston tiloja tavoitteena toteuttaa oikea monitoimitalo. Sitä varten käynnistetään arkkitehtikilpailu. Samalla edellytetään, että uudisrakentamishankkeen kokonaiskustannusarvio on maksimissaan 20–21 milj. euroa (alv 0 %). Tämä viimeinen kohta minua hieman hirvittää. Kunnollinen ja toimiva talo, joka pitää sisällään kaiken suunnitellun, ei tule nousemaan tuolla rahalla. Mutta Monioon palataan seuraavalla valtuustokaudella vielä monta kertaa, mutta toivottavasti sitä ei säästetä pilalle. Lukiolaiset ja muut talon tulevat käyttäjät ansaitsevat toimivan rakennuksen. Jos siitä saadaan läheskään yhtä onnistunut kokonaisuus, mitä Jokelan monitoimitalon on näiden 30 vuoden aikana ollut, niin voimme onnitella itseämme.

Uusimaa-kaavan 2050 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettiin nuijan kopautuksella lausunto. Uskallan väittää, että edes puolet valtuustosta ei ollut perehtynyt koko asiaan.

Sitten mentiinkin jo seuraavan valtuustokauden asioihin eli päätettiin nuijan kopautuksella, että 1.6.2017–31.12.2018 kunnalliset kuulutukset ja ilmoitukset julkaistaan internetissä kunnan verkkosivuilla. Ja aiemman käytännön mukaisesti myös ilmoitustaululla kunnantalolla ja sanomalehti Keski-Uusimaassa ja ilmaisjakelulehti Viikkouutiset Keski-Uusimaassa.

Seuraavassa kohdassa eli 31.12.2016 kesken olleet valtuustoaloitteet käytin ”perinteisen” puheenvuoroni siitä, että tällä kertaa 33 aloitteeseen vastaaminen on myöhässä sääntöjen mukaisesta puolen vuoden määräajasta. Tiedän hyvin, ettei rutinani mitään auta, sama tilanne on joka vuosi, mutta pääsinhän taas Keltaiseen Keskariin. Lista aloitteista merkittiin tiedoksi muutaman muunkin puheenvuoron saattelemana. Nyt vanhimman aloitteet (3) olivat vuodelta 2012.

Sitten täytettiin keskusvaalilautakunnan ja tarkastuslautakunnan jäsenen paikat, yksi kumpaankin. Valinnat ovat muodollisuuksia valtuustokauden näin loppuvaiheessa paitsi Keskusvaalilautakunnan osalta, jonka hommat nyt vasta alkavat.

Sitten alkoi aloitteiden ”tappaminen”. Nyt oli listalla kolme aloitetta: ”Liikennevalot Kellokosken koulun kohdalla”, ”Kunnan liputuskäytäntö” ja ”Nimetön työnhaku Tuusulan kunnan rekrytoinneissa” Ne eivät herättäneet suuria tunteita.

Aikaa saatiin kulutettua reippaasti yli iltakymmenen eli ylityöksi meni sekin kokous. Nykyinen valtuusto kokoontuu vielä kerran toukokuussa hyväksymään mm viime vuoden tilinpäätöksen. Sitä ennen kuntalaiset käyvät uurnilla kertomassa, ketkä 51 onnellista pääsevät ratkomaan seuraavan valtuustokauden tosi kinkkisiä ongelmia.

Kuntavaaleista maakuntavaaleihin

Lauantai 25.2.2017 klo 12.45 - Aarno Järvinen

Kun kuntavaalit ovat ohi, ryhdytään valmistautumaan historian ensimmäisiin koko maan kattaviin maakuntavaaleihin, jotka pidetään samanaikaisesti presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen kanssa.  Kahdet vaalit samanaikaisesti jo sinällään Suomessa harvinaista, joskaan ei ainutkertaista. Suomessa on ainoastaan kerran valtakunnallisesti järjestetty samanaikaiset vaalit, nimittäin vuonna 1996 ensimmäiset europarlamenttivaalit järjestettiin samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Myös Kainuun hallintokokeilussa vaalit Kainuun maakuntavaltuustoon on vuosina 2004 ja 2008 toteutettu kuntavaalien yhteydessä. Kansainvälisiä esimerkkejä erilaisten vaalien yhdistämisestä on sen sijaan melko runsaasti

Suomeen on tarkoitus perustaa 18 maakuntaa, jotka ovat keskenään hyvin erikokoisia. Suurin on luonnollisesti Uusimaa (1,6 milj. asukasta). Maakunnan ylin päätöksentekoelin on maakuntavaltuusto, jonka jäsenet valitaan suoralla kansanvaalilla. Uudenmaan maakuntavaltuustoon valitaan 99 jäsentä. 

Järjestelmässä on demokratian kannalta kaksi pahaa ”valuvikaa”. Ensimmäinen on se, että sama henkilö voi olla ehdolla sekä kuntavaaleissa, maakuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa sekä halutessaan vielä kirkkovaaleissakin. Tämä merkitsee vallan keskittymistä muutamille harvoille kärkipoliitikoille, jotka istuvat kaikilla kolmella päätösvaltatasolla. Tätä tukee toinen ”valuvika” eli, että Uusimaa on yksi iso vaalipiiri, jonka vuoksi läpimenijät ovat valtaosin Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Muista kunnista voi päästä läpi muutamia, mutta valtaosasta Uudenmaan kuntia ei tule valituksia maakuntavaltuustoon ketään. Jako esim. neljään vaalipiiriin olisi turvannut merkittävästi paremman edustavuuden, vaikka vaalipiirien paikkamäärät olisikin jaettu asukasmäärien suhteessa

Näin isoa vaalipiiriä ei ole eduskuntavaaleissa, koska Uudenmaan maakunta on jaettu Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireihin. Vaikka valittavia on 99, tarkoittaa yksi vaalipiiri, että läpi päästäkseen ehdokkaan tulee saada jättiäänimäärä. Se taas tarkoittaa, että läpi menevät lähinnä valtakunnan julkkikset pääkaupunkiseudulta. Kuntalehti on laskenut, että läpimenoon tarvitaan enemmän ääniä kuin Askolassa, Inkoossa Lapinjärvellä tai Siuntiossa on asukkaita. Kuntalehden laskelmien mukaan viime kuntavaalien tuloksia pohjana käyttäen demarimaakuntavaltuutetuksi pääsisi, jos saa vähintään  6886 ääntä.

Saammeko me maakuntaitsehallinnon? Emme, koska maakunnille ei tule verotusoikeutta. Maakunnista tulee valtion aluehallintoyksiköitä, joissa kyllä muodollista ylintä valtaa käyttää maakuntavaltuusto, mutta todellista valtaa valtiovarainministeriö, koska rahat maakuntaan tulevat valtiolta. Maakunnan on tultava toimeen sillä rahalla, jonka valtiovarainministeriö sille raamibudjetissa osoittaa.

Tämä on järjestelmän kolmas ”valuvika”. Maakunnille siirtyville sote-tehtäville tulee tätä kautta erittäin tiukka menokatto, joka tarkoittaa todella rajua karsintaa nykyisiin kunnan järjestämiin palveluihin verrattuna.  Paljon mainostettu valinnanvapaus tulee käytännössä tarkoittamaan valinnanrajoitusta, myös siellä missä saattaisi olla tarjontaa, josta valita. Syrjäisemmissä maakunnissa ei ole edes mahdollisuutta valita, kun ei ole palveluita, joista valita.

Uhka maakuntien toiminnan käynnistymisessä on sama, joka tuskaillaan nyt toimeentulotuen Kelaan siirron seurauksena. Kelassa on ollut ruuhkaa ja toimeentulotukihakemusten käsittely on venynyt yli lain salliman ajan, kun perustoimeentulotuen käsittely siirtyi kunnilta Kelaan vuodenvaihteessa. Kela arvioi alun perin, että tehtävä vaatii 750 työntekijän työpanoksen, mutta arvio meni pahasti metsään. Kunnissa tehtäviä hoiti 1500 henkeä. Se on jälleen yksi varoittava esimerkki siitä kuinka julkisella sektorilla säästöjä tavoitellessa tehtävät resursoidaan jo lähtötilanteessa liian niukasti. Sama vaara on maakuntahallinnon käynnistysvaiheessa. Jotta ihmisten sote-palveluihin ei tulisi samanlaisia katkoja asioiden siirtyessä kunnista maakuntien vastuulle, siirtovaihe on resursoitava kunnolla. Siirtymävaiheessa väkeä tarvitaan enemmän, myöhemmin on mahdollista jossain määrin saada hyötyjä suuruuden ekonomian kautta. On kuitenkin muistettava, että niin sosiaali- kuin terveyspuolenkin asioista valtaosa on sellaisia, joissa ihminen pitää kohdata kasvokkain ja palvelu, jonka asiakas kokee hyvänä, syntyy tai on syntymättä tässä henkilökohtaisessa kontaktissa.

HSL vaikea rasti

Keskiviikko 22.2.2017 klo 22.52 - Aarno Järvinen

Valtuuston ylimääräisessä kokouksessa 13.2.2017 oli käsittelyssä Tuusulan liittyminen Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymään (HSL). Tämä oli varmaan tämän valtuustokauden vaikein päätös omalta osaltani.

Olen ehdottomasti seudullisen liikennejärjestelyn kannalla, koska kunta on liian pieni yksikkö järjestämään liikennettä alueella, jossa pääosin liikutaan kuntarajojen yli. Olen julkisen liikenteen kannattaja ja käyttänyt julkista liikennettä koko työurani.

Mitä enemmän asiaa mietin, sitä monimutkaisemmalta se tuntui. Mitään selkeää linjaa voittajista tai häviäjistä ei tuntunut löytyvän. Aivan yleisellä tasolla voinee sanoa, että hyötyjiä ovat ne tuusulalaiset, jotka vaihtavat HSL-alueella johonkin toiseen kulkuneuvoon. Häviäjiä kaikki muut, myös ne nyt omalla autolla kulkevat, jotka julkisilla liikkuessaan joutuisivat vaihtamaan HSL-alueeen sisällä, koska työmatkavähennys tehdään julkisen liikenteen taksojen mukaan. Mutta on puhdas arvaus, mikä on liittymisen vaikutus kunnan verokertymään.

Asiasta äänestettiin valtuustossa kaksi kertaa. Ensin äänestettiin asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi ja toisessa äänestyksessä hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Vastaesitys oli muodollisesti hylkäys, mutta asiallisesti sekin oli lykkäysesitys.

Harvoin olen mennyt valtuustosaliin tietämättä, mitä mieltä kustakin yksittäisestä asiasta olen. Tällä kertaa niin jouduin tekemään. Kuuntelin pitkään jatkuneen keskustelun ja äänestin ensimmäisessä äänestyksessä palautuksen puolesta. Toisessa äänestyksessä, kun palautusesitys oli selkein numeroin hävinnyt, äänestin hyväksymisen puolesta, koska kannatan julkisen liikenteen järjestämistä alueellisesti eikä HSL toki ole hommiaan huonosti hoitanut. HSL on kuitenkin pitkällä tähtäimellä kestävä alusta joukkoliikenteen kehittämiseksi myös koko Keski-Uudenmaan alueella.

En edelleenkään ole varma, oliko tämä oikea hetki liittyä, kun tiedämme, että emme saa mitään lisää, mutta tiedämme että se, että emme saa mitään lisää, maksaa lisää. Eli liittyminen sinänsä ei tuo yhtään uutta vuoroa liikennettä. Sitä on mahdollista saada, jos Tuusula itse maksaa. Tuusulahan maksaa tuusulalaisten käytön mukaan ja saa tuusulalaisten käytön mukaan osuuden lipputuloista.

Ihmettelin, miksi Tuusula ei ole neuvotellut Järvenpään ja Nurmijärven kanssa mahdollisuudesta liittyä yhtä aikaa, kun kummassakin naapurissa kuitenkin asiaa pohditaan. Yhdessä liittymisellä olisi saatu koko Keski-Uudenmaan liikenteen yhtenäinen suunnittelualue. Kun Kerava jo HSL:n jäsenenä on mukana, voitaisiin miettiä myös koko alueen sisäistä- ja poikittaisliikennettä syöttöliikenteen ja suorien Helsingin yhteyksien lisäksi. Kellokoskikaan ei jäisi pussinperäksi. Samalla saataisiin yhdessä päätöksentekoon yhtymäkokouksessa (HSL:llä ei ole yhtymävaltuustoa) yli 10 % ääniosuus, joka sentään painaa enemmän kuin Tuusulan n. 3 % yksin. Tosin HSL:n hallituksessa Helsingillä edelleen säilyisi nykyinen yksinkertainen enemmistö.  HSL:n hallituksen 14 jäsenestä kapitaatioperiaatteen eli asukasluvun suhteessa kuuluu 7 Helsingille ja lisäksi puheenjohtaja on aina helsinkiläinen.

Ennen liittymispäätöstä olisi ollut hyvä tietää tulossa oleva vyöhykejako ja sen todellinen hinnoittelu. HSL päättää vyöhykehinnoittelun todennäköisesti ensi syksynä. VR:hän poisti hiljattain vyöhykejaon, joka toimenpide oli yhtä kuin piilohinnankorotus. HSL:lle on tulossa vyöhykejako ja me olisimme ilmeisesti D-eli kalleimmalla vyöhykkeellä. Nykyinen HSLn lippujärjestelmä vaikuttaa kokonaisuutena monimutkaiselta. Tosin on se VR:lläkin nykyisin aikamoista hulabaluuta kaukoliikenteen puolella. Paikallisliikenteen hinnoittelu on sentään ollut johdonmukaista.

Valtuuston kokouksessa oli paikalla myös HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi, jolta kysyin useampaakin asiaa mm suljettujen seisakkeiden avaamismahdollisuutta, kun uusi ratapari valmistuu Riihimäelle asti.  Tuusulassa asumisemme aikana on Purolan ja Nuppulinnan seisakkeiden lisäksi lakkautettu Ristinummi 1998, Takoja, Palopuro ja Monni 1996 .  Edes muutaman uudelleen avaaminen parantaisi haja-asutusalueiden julkisen liikenteen palvelua merkittävästi. Luonnollisestikaan en saanut tähän selkeää vastausta. Muistutin myös Jokelan aseman ja sen lipunmyynnin loppumisesta ja kysyin, mistä lippuja jatkossa voi ostaa Jokelassa, kun lippujen myynti junissa ja busseissa on tarkoitus lopettaa. (Päätös lipunmyynnin lopettamisesta on tosin siirtynyt hamaan tulevaisuuteen).  Heikoimmassa asemassa olevat joutuvat maksamaan lipuista kalliimman hinnan, kun eivät pysty/osaa käyttää elektronisia laitteita. Muistutin, että HSL-lippuja pitää voida ostaa ainakin R-kioskilta.

Muistutin myös matkakortinlukijan vaikeakäyttöisyydestä, josta mm Hesari kirjoitti 22.1.2017 ja samalla myös VRn lippuautomaattien vaikeakäyttöisyydestä. Lisäksi kysyin uuden kaluston hankkimisesta eli ryhtyykö HSL ajamaan Jokelaan Flirt-kalustolla vai pysyykö R-junat ennallaan. Tähän sain selkeän vastauksen, että junakalusto säilyy ennallaan.

Totesin puheenvuorossani, että Keravan kaltainen lippuhintafarssi ei saa Jokelassa toistua. Keravallahan eläkeläiset ostavat lipun Helsingistä Järvenpäähän, koska se on halvempi kuin Keravalle. Järvenpää-Helsinki lippujen myynti Keravalla yritettiin aluksi kieltää, mutta sitten onneksi todettiin, että lipulla voi matkustaa lyhyemmän matkan kuin, mitä siihen on merkitty. Ts. Jokelassa ei saa tapahtua niin, että jokelalaiset eläkeläiset joutuisivat ostamaan Hyvinkää-Helsinki lippuja. Viesti tuntui menevän perille. Saa nähdä mitä tapahtuu.

Päätös on nyt tehty. Oliko päätös oikea ja oikea-aikainen selviää vuosien kuluessa, kun HSLn kanssa lähdetään suunnittelemaan Tuusulan bussi- ja junavuoroja ja niitä käytännössä ajetaan sekä nähdään kunnalle ja matkustajille aiheutuvat kustannukset. Toivottavasti tämä oli oikea päätös tulevaisuutta ajatellen.

Tärkeitä asioita vaalien alla

Sunnuntai 5.2.2017 - Aarno Järvinen

Vuoden ensimmäinen valtuusto tammikuun lopulla oli lyhyt, vain 58 minuttia. Ei ollut listakaan kovin pitkä, mutta siihen mahtui kuitenkin tärkeitä asioita.

Listalla oli kaksi kaava-asiaa Aropelto ja Lahelanpelto II, joista varsinkin jälkimmäinen on erittäin merkittävä Hyrylän kroonisen omakotitonttipulan kannalta. Asia myös kirvoitti illan pisimmän keskustelurallin. Kaavan valmistumista vihdoin viimein kiiteltiin ja Sanna Kervinen totesi sen olevan yksi kunnan tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Näin epäilemättä onkin. Ainakin osaa tonteista toivottiin nopeaan toteteutukseen, mutta asiaa hidastuttaa maan stabilointiongelma. Sen taas asiantuntijoiden mukaan voi tehdä nopeasti ja kalliisti tai halvemmalla, mutta hitaammalla tavalla. Keskustelussa oli tietysti mukana  myös liikenneyhteydet eli ns. Lahelan Orren toteutus.

Valtuusto luonnollisesti päätti hyväksyä ilman soraääniä molemmat kaavat.

Tärkeä oli myös Ilmatorjuntamuseon alueen hankinta kunnalle ja alueen kehittäminen yhteistyössä Ilmatorjuntasäätiön kanssa. Päätöksellä kunta sitoutuu ostamaan Suomen valtiolta noin 3,4 ha:n suuruisen alueen 420 000 euron kauppahinnalla. Näin it-museo saadaan säilymään Tuusulassa. Museohalliin saatiin päätöksen jälkeen siirrettyä yksi Ukrainan sodan myötä surullisen kuuluisaksi tullut BUK-ohjuspatteri. Yksi niistä, joita Suomi vaihtoi entisen Neuvostoliiton velkoja vastaan 1990-luvun lopulla.

Karien perikunnalta ostettiin Tuomalasta maata useammassa palassa yhteensä 26,7 ha 738 228 euron kauppahinnalla.

Sitten päätettuiin nuijan kopautuksella työpaikka-alueiden tonttihinnoittelu Hitsaajan työpaikka-alueella.

Myös nuijan kopautuksella ilman keskustelua hyväksyttiin Mats Fagerströmin ero tarkastuslautakunnasta ja rakennuslautakunnan varajäsenen paikalta. Tilalle tuli Jari Anttalaisen tarkastulautakuntaa ja Juuso Lindberg rakennuslauatkunnan varajäseneksi varsin lyhyeksi jääväksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Kokouksen lopuksi ”tapettiin” neljä aloitetta. Ensin ”Valtuuston kokousten videointi", joka on totetutettu viime vuoden lopulla eli nyt valtuuston kokoukset ovat seurattavissa netin kautta. Sitten pantiin päiviltä aloitteet Gungkärrin ja Vähäsuonkallion välisen alueen suojelemisesta, sitten aloite Etelä-Tuusulan ja kaavoitettavien alueiden viemäröinnistä ja kunnallistekniikan riittävyydestä ja lopuksi aloite ”Harrastustakuu – jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus”.

Näin oli vanhan valtuuston viimeinen vajaaksi jäänyt vuosi käynnistynyt. Se jatkuu ylimääräisellä kokouksella 13.2.2017, jolloin ratkaistavana on Tuusulan liittyminen HSL:ään. Joukkoliikenne on selkeästi yksi niistä asioista, joiden hoitamisessa kuntalaisia tyydyttävällä tavalla nykyinen valtuusto on pahasti epäonnistunut. Onko HSL sitten oikea ratkaisu tässä vaiheessa, onkin sitten jo kokonaan oman juttunsa arvoinen asia.

Pormestarimalli - väärin vai vääristelyä

Lauantai 4.2.2017 klo 18.41 - Aarno Järvinen

Tuusulan valtuusto hyväksyi kokouksessaan 6.6.2016 pormestarimalliin siirtymisen vuoden 2017  kesäkuun alusta, jolloin huhtikuussa valittava valtuusto aloittaa työnsä. Joulukuun budjettivaltuusto puolestaan hyväksyi uuden hallintosäännön ja pormestarille maksettavan palkan. Pormestarimallista on kirjoitettu paljon sekä asiallisesti että vähemmän asiallisesti.

Pormestarimalli on käytössä Tampereelle ja Pirkkalassa ja Helsinki siirtyy siihen Tuusulan kanssa samanaikaisesti.  Muutama muukin kunta on asiaa selvitellyt tai asiasta on tehty aloitteita.

Tuusulan valtuusto on kuullut valmistelun aikana sekä Tampereen että Pirkkalan kokemuksia ja työsti omaa mallliaan mm. valtuustoseminaarissa viime huhtikuussa Tampereella.

Pormestari tulee johtamaan vaalien jälkeen valittavaa kunnanhallitusta. Kunnanjohtajan virka lakkaa ja tilalle tulee kansliapäällikön nimikkeellä toimiva virkamies, joka johtaa kunnan henkilöstöä ja operatiivista toimintaa.

Mitkä ovat erot nykyjärjestelmän ja uuden pormestarimallin välillä?

Nykyisin käytäntönä on ollut, että kunnanhallituksen johtoon on valittu suurimman valtuustoryhmän esittämä henkilö. Kunnanhallituksen puheenjohtajan ei ole nykyjärjestelmässä tarvinnut olla valtuutettu, vaikka näin toki Tuusulassa viime aikoina asia on ollut. Vanhan kunnallislain aikana eli ennen vuotta 1976 kunnanjohtaja toimi kunnanhallituksen puheenjohtajana. Valta oli keskitetty virkamiehelle, joka johti sekä operatiivista puolta että hoiti näkyvintä poliittista vakanssia.

Joukko pääosin kokoomuslaisia ja keskustalaisia valtuutettuja kirjoitti otsikolla ”Pormestari-intoilu ei ole kuntalaisten etu ” (K-U 6.12.2016) , että ”ammattijohdon tilalle pormestarimallin kannattajat haluavat neljännestusinan (uusi mitta ainakin minulle – on siis kolme – mutta ehkä neljännestusina tuntuu ihmisistä isommalta määrältä – kirj. huom.) hyvin palkattuja "poliittisen prosessin" johtajia, johon toimeen pääsemiseksi riittää paikka seuraavassa valtuustossa ja kollegoiden kannatus. Jokainen suuri valtuustoryhmä saa oman, kuntalaisten rahoilla palkatun agentin kunnantalolle ja kuntalaiset kolmikon, joka johtaa valmistelua ja linjaa kunnan toiminnan suunnat lähidemokraattisin keinoin "lähempänä kuntalaista" liian objektiivisuuden tai pitkäjänteisyyden häiritsemättä. Strateginen johtaminen ja asiantuntemus pannaan syrjään turhina hidasteina olennaisempien asioiden edestä.”

Nimenomaan näin ei asia ole.

Pormestarilta vaaditaan paikka seuraavassa valtuustossa eli hänen pitää saada tehtävään kuntalaisten suora valtuutus. Toinen erittäin kova vaatimus on, että pormestarin pitää saada taakseen valtuuston enemmistö.

Nykyisin tapana on ollut – nimenomaan tapana, jota ei ole kyseenalaistettu, että kunnanhallituksen puheenjohtajuuden saa suurin ryhmä, joka on voinut osoittaa tehtävään haluamansa henkilön. Poliittiseen käytäntöön ei ole kuulunut, että henkilön nimi olisi kyseenalaistettu muiden ryhmien taholta, kuten ei muidenkaan luottamustetäviin valittavien henkilöiden nimiä. Mutta nyt kyseenalaistetaan:

Pormestari voi olla suurimmasta ryhmästä tai yhtä hyvin pienimmästä ryhmästä, jos hän saa taakseen valtuuston enemmistön luottamuksen. Tämä on iso vaatimus. Pormestarin pitää olla henkilö, jonka osaamiseen luotetaan ja joka henkilönä on sellainen, että hän myös sosiaalisilta taidoiltaan pystyy tehtävän hoitamaan. Muodollista tutkintovaatimusta ei ole – ei vaadita ylempää korkeakoulututkintoa tai kunnallistutkintoa kuten kunnanjohtajan virkaan -  mutta ei ole tähän asti ollut vaatimuksena kunnanhallituksen puheenjohtajalla eikä valtuuston puheenjohtajallakaan – silti meillä on ollut silloin tällöin jopa erinomaisia puheenjohtajia.

Pormestarimallissa poliittinen ja operatiivinen johtaminen on erotettu. Kansliapäällikkö hoitaa operatiivisen johtamisen ja pormestari poliittisen johtamisen. Tämä voi olla haaste, jos jompikumpi ei miellä omaa rooliaan oikein.

Pormestari ei siis välttämättä edusta suurinta valtuustoryhmää, mutta hänen pitää nauttia valtuuston enemmistön luottamusta. Hän voi edustaa pientäkin poliittista ryhmää, jos enemmistö katsoo hänet tehtävään sopivaksi, päteväksi ja luottamuksen arvoiseksi. Valtuusto voi hänet myös erottaa kesken kauden, jos luottamus menee. Kunnanjohtajankin on voinut 1990-luvulta lähtien erottaa epäluottamuksen vuoksi, mutta se on vaatinut 2/3 enemmistön.

Pormestari on ennen kaikkea poliittinen päättäjä, joka antaa päätöksille kasvot. Hän on myös verkostojen johtaja ja kuntaorganisaation johtaja. Toki työhön liittyy myös seremoniallisia tehtäviä.

Järjestelmään liittyy myös pormestarisopimus, jossa valtuusto ja pormestari (tai pormestarin taakse ryhmittynyt valtuuston enemmistö) sopivat valtuustokauden tavoitteista. Pormestarisopimus ohjaa päätöksenteon valmistelua eikä pormestari voi ainakaan kovin helposti kävellä valtuuston tahdon ylitse. Ristiriitatilanteessa ylin valta on valtuustolla, joka voi erottaa pormestarin. Näinhän Pirkkalassa on kerran käynyt.

Pormestarisopimus vastaa nykyistä valtuustostrategiaa. Siinä puolueet sopivat talouden raameista, tavoitteista ja keinoista. Siis samaan tapaan kuin valtakunnan hallituksen muodostajat sopivat hallitusohjelmastaan. Iso muutos aiempaan voi olla, että valtuustoon syntyy hallitus-oppositio -asetelma. Näin voi käydä, jos pormestarin valinnassa syntyy kaksi kovasti erimielistä blokkia. Tällainen asetelma ei ole Suomessa kuulunut kunnallishallintoon. Meillä on toimittu suhteellisuusperiaatteen mukaan.

Tampere otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön pormestarimallin kymmenen vuotta sitten. Tampereella on tehty isoja ratkaisuja kaupungin kehittämiseksi kuten keskustatunneli ja pikaraitiotie. Tuusulan politiikkaa on moitittu, ettei päätöksiä kunnan kehittämisestä synny.  ”Se, että päätöksiä vihdoin syntyy, johtuu ainakin pormestarista. Siis siitä, että sellainen kaupungissa ylipäätään on” toteaa Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (HS 20.11.2016)

Pormestarimalliin siirtyminen on iso poliittisen kulttuurin muutos, mutta samalla askel kohti eurooppalaista käytäntöä. Se ei ole sellaisenaan autuaaksi tekevä ratkaisu, joka poistaisi kaikki ongelmat. Siihen liittyy ilman muuta isoja riskejä, mutta myös isoja mahdollisuuksia tuoda kuntapolitiikan tekoa lähemmäksi tavallisia kuntalaisia hetkellä, jolloin suomalaisessa kunnallishallinnossa ollaan joka tapauksessa historiallisten muutosten edessä.

Liikenneinfoa luvassa

Sunnuntai 15.1.2017 klo 15.44 - Aarno Järvinen

Tämän vuoden valtuustokausi ja samalla tämän valtuuston viimeisten kuukausien ”rypistys” käynnistyy maanantaina 23.1.2017. Lista ei ole kovin kummoinen: kaksi kaava-asiaa (Lahelanpelto II ja Aropelto), kaksi maakauppaa (ilmatorjuntamuseoalue ja toinen kauppa Tuomalassa), neljän aloitteen ”tappaminen” ja pari luottamushenkilövaihdosasiaa. Tärkeitä asioita sinällään, mutta ei mitään Jokelaa erityisesti koskevaa.

Valtuustoifo pidetään torstaina poikkeuksellisesti samalla Etelä-Tuusulan Kuntalaisiltana Hyökkälän koulun auditoriossa. Vastaava info on Jokelassa tiistaina 24.1.2017 klo 18.  Aiheena on mahdollinen Tuusulan liittyminen HSL:een. Asia, josta pidetään ylimääräinen valtuusto helmikuussa.  Vanha valtuusto kokoontuu aiemmin ilmoitetun kolmen kokouksen sijaan siis ainakin neljä kertaa.

En ole vielä perehtynyt HSL-aineistoon, joten en osaa enkä halua ottaa asiaan lopullista kantaa. Paljon epäilyksiä on liikkeellä. Pelätään, että Tuusula joutuu pelkästään maksumieheksi ja maksumieheksi myös Länsimetroon saamatta vastineeksi yhtään parempaa liikennettä. Näinhän kerrotiin, kun asia oli edellisen kerran selvitettävänä edellisellä valtuustokaudella. Silloin kerrotuilla kustannuksilla olisi saatu vain silloinen liikenne. Kaikesta muusta olisi pitänyt maksaa lisää. Tilanne on nyt toki monellakin tapaa erilainen. ELY on  vähentänyt ja käytännössä lopettaa bussiliikenteen tuen Tuusulassa. Kehärata on valmistunut, mutta ei valmistunut Ruskeasannan asema, kun Tuusula ei halunnut sen kustannuksiin osallistua. Näin ainakin kerrotaan.

Infossa varmaan kerrotaan, onko epäilykseni oikea. HSL ei tule järjestämään yhtään ainutta bussivuoroa Helsingin keskustaan, ainoastaan syöttöliikennettä Aviapoliksen asemalle Kehäradalla ja mahdollisesti Keravalle. Eli etelä-tuusulalaisten työmatkat Helsinkiin kulkevat vaihdolla Aviapoliksessa tai Keravalla ja mahdollisesti toisella vaihdolla sitten jossain muualla esim. Rautatieasemalla ratikkaan tai bussiin.  Ellei sitten pääse pitkän matkan bussilla suoraan Hyrylästä Helsinkiin – siis ei HSL-bussilla.

Meillä jokelalaisilla taas pelko on  junayhteyksistä ja lipun hinnoista. Yhteydet todennäköisesti säilyvät suurin piirtein ennallaan – parannusta on turha odottaa – mutta lippujen hinnat nousevat ainakin eläkeläisillä ja opiskelijoilla, kun VR-alennukset poistuvat.  Käykö meille kuten Keravalla, että lippu kannattaa ostaa Järvenpäästä Helsinkiin, vaikka matkustaisi Keravalta. Ostammeko me jokelalaiset sitten lipun Hyvinkäältä Helsinkiin? Hyötyjiä ovat epäilemättä ne, jotka jo nyt joutuvat vaihtamaan kulkuneuvoa Helsingissä tai vaikkapa Tikkurilassa, ja ovat joutuneet ostamaan tätä varten eri lipun.

Monta kysymystä on auki. Ehkä torstain jälkeen ollaan vähän viisaaampia.  

Sitten vähän toisenlaisesta liikenneongelmatiikasta. Talouselämä-lehdessä 1/2017 oli liikenneministeri Bernerin haastattelu otsikolla ”Tämä ei edellytä liikkumisen valvontaa” paljon jo polemiikkia herättäneesta liikenneväylien yhtiöittämisestä ja autoihin tuleviksi veikatuista ”mustista laatikoista”, joilla on siis tarkoitus poistaa auto- ja polttoaineverot.

Ministeri toteaa ”Tämä ei edellytä liikkumisen valvontaa. Järjestelmä voi toimia joko aikaperusteisesti tai kilometrikorvausperusteisesti. Voi olla esimerkiksi kuukausimaksu, viikkomaksu tai vuosimaksu, ja se ei vaadi minkäänlaista seurantaa”  Ja ministeri lupaa, että kenenkään ei tarvitse ottaa autoonsa mustaa laatikkoa.

Oli laatikko sitten musta tai punainen, miten se maksaminen ja sen seuranta tapahtuvat? Ostavatko autoilijat Ärrältä pre-paid kortin, kilometri- tai aikapohjaisen, jota ilman auto ei käynnisty? Vähän kuten kuorma-autojen ajopiirturit. Ja poliisit puhalluttamisen sijaan tien päällä tsekkaavat, että kortti on ”laatikossa” paikallaan.  Niin tai näin, ehkä meille joskus kerrotaan suunniteltu tekninen ratkaisu. Yksi asia taitaa olla varma. Jos polttoaineverot ja autoverot poistuvat, tai edes merkittävästi alenevat, siitä hyötyvät vanhoilla ”polttoainesyöpöillä” ja uusilla ökyautoilla ajavat. Mutta sehän on nykyhallituksen linjan mukaista: köyhät maksavat ja rikkaat hyötyvät.  

 

 

 

Kunnat yhteen alueen paremman kehityksen turvaamiseksi

Lauantai 7.1.2017 klo 19.11 - Aarno Järvinen

Järvenpääläinen valtuutettu Eemeli Peltonen kirjoitti (Keski-Uuusimaa 6.1.2017), että Järvenpään, Keravan ja Tuusulan kuntaliitoksesta ei saa tulla ikuisuuskysymystä. Eemelin ajatuksiin on helppo yhtyä. Kuten Eemeli totesi, liitoksesta on puhuttu jo pitkään, oman muistini mukaan jo 1980 -luvulla.

Kunnat tulee yhdistää Keski-Uudenmaan alueen erinomaisen sijainnin, vahvuuksien ja osaamisen hyödyntämiseksi ja asukkaiden parhaaksi. Vaikka kuntien yhteistyötä on pyritty lisäämään ja siinä osin onnistuttukin, viime vuodet ovat edelleen osoittaneet, että Keski-Uudenmaan kunnat eivät itsenäisinä pysty ratkaisemaan esim. liikenteen, maankäytön ja kaavoituksen ongelmia koko alueen parhaaksi. Olen Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhdistymisen kannalla, mikäli se tehdään alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, ei säästöjen aikaansaamiseksi.  Yhdistymisen tulee tapahtua asukkaiden palveluiden parantamiseksi. Rima on asetettava parhaan käytännön tasolle, ei siihen missä hommat halvimmalla hoidetaan.

Olen Eemelin kanssa täysin samaa mieltä hänen sanojaan lainaten ”nyt jos koskaan olisi järkevää yhdistää kolmen kunnan voimavarat”. Aika olisi ollut jo aiemminkin, mutta kuten Eemelikin toteaa ”maakunta- ja sote-uudistuksen vähentäessä kuntien taloudellisia resursseja kuntiin jäävät tehtävät olisi järkevää toteuttaa nykyistä leveämmillä harteilla.” Sote-asiat eivät siirry aivan kokonaan pois kunnasta. Ennaltaehkäisevä toiminta, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee ainakin tämänhetkisten kaavailujen mukaan jäämään kuntien tehtäväksi. Siinä kunnan rooli tulee muodostumaan aiempaakin merkittävämmäksi. Se tarkoittaa erityisesti liikunta- ja kulttuuritoimen roolin korostumista, jossa näitä leveämpiä harteita tarvitaan.

Tuo Eemelin tarkoittama  ”nyt jos koskaan” on kevään kuntavaalien jälkeen, kun uudet valtuustot ovat aloittaneet. Silloin on oikea aika käynnistää uusi, vakavalla mielellä tehtävä valmistelu. Sitä ennen kuntalaisten pitää päästä sanomaan oma kantansa. Siksi pidän tärkeänä, että jokainen valtuustoehdokas ennen vaaleja selkeästi kertoo oman kantansa asiaan.  Jos uusien valtuustojen enemmistöt ovat liitoksen kannalla, asiaa ei enää pidä vetkutella.  Tekosyyksi ei saa ottaa esim. Tuusulan siirtymistä pormestarimalliin. Päinvastoin se antaa hyvää kokemusta uudenlaisesta hallintomallista, jota kokemusta voidaan hyödyntää yhdistyneen kunnan hallintoa ratkottaessa. Sen pohjalta voidaan edetä joka pormestrimallilla tai perinteisemmin ratkaisuin. Myöskään uuden kunnnan nimestä ei saa tehdä kynnyskysymystä.

Kultaa Keudaan Göteborgista

Keskiviikko 7.12.2016 - Aarno Järvinen

Keudan Lila Hagman sai floristiikassa EuroSkills-kultaa ja Suomen joukkueen parhaat pisteet. Lila jatkoi Keudan Saaren kartanossa opiskelleiden floristien upeaa menestystarinaa kansainvälisissä kilpailuissa.

Göteborgissa järjestettiin 30.11.-4.12.2016 Nuorten ammattitaidon EM-kilpailu EuroSkills 2016.  Kisa  päättyi myöhään sunnuntai-iltana palkintojenjakoon. Kilpailijat saivat tietää sijoituksensa vasta palkintojakotilaisuudessa.

Suomi saavutti kilpailussa ennätysmäärän mitaleita: kuusi kultaa, neljä hopeaa ja kaksi pronssia. Suomi saikin kaikista joukkueista eniten kultamitaleja.

Kisoihin osallistui yli 500 nuorta ammattilaista 28:sta Euroopan maasta. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi jossain päin Eurooppaa. Suomesta osallistui 30 oman ammattinsa nuorta huippua. Kisoja seurasi kolmen päivän aikana lähes 75 000 katsojaa.

Minulla oli ilo olla keudalaisten mukana seuraamassa kisoja paikan päällä Göteborgissa. Olen ollut katsomossa kannustamassa myös kolmessa aiemmassa kisassa; Rotterdamissa, Lissabonissa ja Belgian Spassa. On todella hienoa, että suomalainen ammattiosaaminen pärjää maailmalla. Mutta miten on jatkossa, kun valtio leikkaa 190 miljoonaa ammatillisen koulutuksen rahoituksesta.

Tämä leikkaus merkitsee 2017 oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen 12,5 %:n yksikköhinnan leikkausta. Se on niin iso lovi, että Keudassakin jouduttiin kuluneena syksynä yt-neuvotteluihin ja niiden seurauksena irtisanomisiin. Vaikka Keudassa ei toki tiedetty, miten isot leikkaukset ovat tulossa, huonoihin vuosiin osattiin jo pitkään varautua. Sen ansiosta isot investoinnit on tehty ja talous tukevalla pohjalla, mutta ei näin isoista leikkauksista Keudassakaan selvitä ilman vaurioita. Toivottavasti tämä ei johda tulevina vuosina osaamistason laskuun kuten näyttää käyvän peruskoulussa Pisa-tutkimusten valossa.

JUSTiinsa niin

Maanantai 28.11.2016 klo 23.06 - Aarno Järvinen

Kävin tänään tutustumassa JUSTiin. Siellä oli avointen ovien päivä järvenpääläisille, joita olikin paikalla tutustumassa taloon oikein pilvin pimein. En ole järvenpääläinen - älkää huolestuko. Olin siellä "kuokkimassa" eli varaamassa paikkaa jokelalaisille.

Mikä on JUST? Se on Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus, joka valmistui ja luovutettiin Järvenpään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön lokakuussa 2016. Nyt syksyn aikan taloa testataan ja kalustetaan ja varsinainen toimintojen muutto alkaa vuodenvaihteessa ja pitäisi olla hoidettu loppiaiseen mennessä. Järvenpään palvelut kuitenkin toimivat keskeytyksettä koko ajan muutosta huolimatta.

Palvelualuejohtaja Tiina Salminen kertoi olleen lottovoitto, että alkuperäisestä urakkakilpailutuksesta valitettiin ja se meni markkinaoikeudessa nurin. Alkuperäinen  ratkaisu olisi ollut varsin perinteinen JUSTiin verrattuna, joka edustaa monellakin tapaa uudenlaista ajattelua ja toimintamallia.  Vaikka aikaa kului paljon, lopputulos varmaankin on paljon parempi ainakin nykyistä sote tilannetta ajatellen.   Talo on ensimmäinen julkinen rakennus, joka on toteutettu ns allianssimallilla, jolla tehtiin mm aikatauluaan nopeammin ja edullisemmin valmistunut Tampereen keskustatunneli. Jos Keski-Uudellamaalla  uudessa maakuntahallinnossa Hyvinkään sairaalan lisäksi säilyy sosiaali- ja terveyskeskus niin JUSTin ansiosta Järvenpäässä.

Siksi olinkin nyt "varaamassa paikkoja" jokelalaisille. Alustavien arvioiden mukaan noin puolet Uudenmaan terveysasemista voidaan sote-uudistuksen myötä lakkauttaa. Listalla ovat varmasti Jokela ja Kellokoski ja todennäköisesti myös joko Keravan tai Hyrylän terveyskeskukset. Eikä siinä mitään, jos korvaavat palvelut liikkuvina palveluina tai uuden tekniikan avulla tuodaan kotiin tai vaikka lähikauppaan niille ihmisille, jotka eivät esim. JUSTiinpääse. JUSTissa on laajennusvaraus eli voidaan rakentaa 5. kerros, jos me naapurit alamme sitä käyttää.

Ehdotin aikanaan Tuusulan valtuustossa, että Tuusulan olisi pitänyt lähteä mukaan JUSTin suunnitteluun ja että se olisi toteutettu kahden kunnan yhteistyönä. Kuten arvata saattaa, ehdotus ei johtanut mihinkään.

Tänään oli mahdollisuus tutustua talon kaikkiin neljään kerrokseen. Ei tosin kaikkiin tiloihin, mutta varsin hyvän yleiskuvan talosta sai, vaikka siellä ei vielä juurikaan kalusteita ollut. Pari potilashuonetta oli kuitenkin kalustettu valmiiksi. Vuodeosastolla on vain yhden ja kahden hengen huoneita ja huoneissa on oma wc-pesuhuone - siis "ulkohuussi". Eli ne ulokkeet talon seinässä, joiden kaupunkilegenda kertoi syntyneen siksi, että vessat oli suunnittelussa unohdettu. No ei tietenkään ollut unohdettu, mutta ratkaisu on varsin omaperäinen ja toimivan tuntuinen.

Talo on hieno ja järvenpääläisten on syytä olla ylpeitä ja tyytyväisiä. Toki oli jo aikakin. Vanhat tilathan olivat esim. Vanhakylänniemessä lievästi sanottuna surkeat. Muutto tapahtuu kuukauden kuluttua ja ehkä jo vuoden päästä osataan sanoa, onnistuttiinkin talon suunnittelussa myös toiminnallisesti. Toivottavasti. Olihan mukana suunnittelussa alusta asti myös kokemusasiantuntijona talon tulevat käyttäjät.

VALTUUSTO ALOITTI SYKSYN KEVYELLÄ KOKOUKSELLA PAINAVISTA ASIOISTA

Maanantai 5.9.2016 klo 20.59 - Aarno Järvinen

Kesäkuussa valtuusto kokoontui peräti kolme kertaa todella pitkiin kokouksiin. Nyt syksyn ensimmäisessä kokouksessa 29.8. listalla oli neljä päätösasiaa. Onkohan ihan kaikki kohdallaan asialistojen suunnittelussa?

Ehkä asialistan asioita paljon merkittävämpi juttu kokouksessa oli kuitenkin Tupun valtuutetun ja kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Tuija Reinikaisen hieno ja tunteikas puhe, jossa hän ilmoitti eronpyynnöstään Tuusulan valtuustosta syntymäkaupunkiinsa  Keravalle muuton vuoksi. Ajankohta oli ainakin minulle yllätys. Vaikka olinkin saanut vihiä Tuijan aikeista, odotin eronpyyntöä vasta vuodenvaihteen tienoilla. Tuusula valitettavasti menetti Tuijassa asiantuntevan, asiallisen ja rakentavan kuntapoliitikon.  Ja Tupu ryhmänä varmaan paljon enemmän kuin vielä arvaakaan,  yhden kantavista voimistaan. Omasta puolestani parhaat kiitokset vuosista, joina olemme olleet yhdessä Tuusulan politiikkaa tekemässä. Arvostan Tuijan panosta suuresti.

Varsinaisia lista-asoita oli siis neljä. Ensimmäisenä  poliittisen johtamisen ja luottamushenkilöorganisaation uudistaminen, josta pidettiin edellisviikon torstaina reilun kahden tunnin laajennettu valtuustoinfo. Nyt valtuusto tyytyi merkitsemään tiedoksi valmistelun sisällön ja aikataulun. Mutta keskustelu jatkuu ja seuraavava on vuorossa kuntalaisillat. Jokelan vuoro on 20.9.2016.

Sitten hyväksyttiin puheenvuoroitta Kaikkosen Antin ja Taiveahon Sadun kiinteistökauppa eli valtuusto hyväksyi 23.6.2016 allekirjoitetun kauppakirjan, jolla Tuusulan kunta myy kiinteistön 858-413-6-19 Leppäranta Rusutjärvellä Antti Kaikkoselle ja Satu Taiveaholle 422 000 euron kauppahinnalla. Onnea isoon remonttiprojektiin!

Lopuksi listalla oli kaksi aloitetta ”tapettavaksi”. Ensin Timo Huhtaluoman (kepu) aloite  ”Tavoitteeksi 5 vuoden tonttivaranto” ja sitten Rehti Tuusula -ryhmän eli Risto Rämön aloite ”Asuinrakentamisen tiivistäminen”. Molemmista käytettiin useampikin puheenvuoro, joiden jälkeen molemmat aloitteet todettiin käsitellyiksi.

Alle tunnin kokouksen päätteeksi esitettiin pari uutta aloitetta: Vanhasta paloasemasta kylän toimintakeskus Hyrylään” ja ”Olympiakasarmi taiteen monitoimitilaksi”

Näin poliittinen syksy Tuusulassa oli polkaistu käyntiin ja se jatkunee paljon pidempien valtuuston iltapuhteiden merkeissä. Pormestarikeskustelu jatkuu höystettynä kuntaliitosajatuksilla (katso edellinen blogini) ja syksyn isona asiana ensi vuoden budjetin lisäksi lausunnon antaminen maakunta- ja sotelainsäändäntöluonnoksista. Lukemista ja perehtymistä riittää pimeille illoille.

Kuntaliitos on tärkein, ei uuden kunnan nokkamiehen nimike

Torstai 25.8.2016 klo 11.22 - Aarno Järvinen

Kuluneen kesän poliittiset paukut, Tuusulan valtuuston päätös pormestarimalliin siirtymisestä 1.6.2017 lukien eli ensi kevään kuntavaalien jälkeen sekä kunnanjohtaja Hannu Joensivun ja kaupunginjohtaja Erkki Kukkosen "samassa veneessä" haastattelu Keski-Uusimassa 17.8.2016 ovat odotetusti herättäneet vilkasta keskusteua. Kunnanjohtajathan ehdottivat Tuusulan ja Järvenpään liitosta, vaikka Tuusulan valtuuston enemmistö ja Joensivu sitä vielä vajaa vuosi sitten kiivaasti vastustivat.  

Kommentoin tässä tuoreeltaan yhtä, tänään Keski-Uusimassa ollutta yleisönosastokirjoitusta.

Järvenpään kaupunginvaltuutettu Eemeli Peltonen (sd) vastasi kyllä kuntaliitokselle, mutta ei pormestarimallille (K-U 25.8.2016). Olen täysin samaa mieltä Eemelin kanssa siitä, että esitys kuntaliitoksesta on tärkeä ja tervetullut. Muodostaisivathan Tuusula ja Järvenpää yhdessä monin tavoin luontevan kuntakokonaisuuden, aivan kuten Eemeli kirjoittaa.

Sen sijaan olen eri mieltä, että kysymys uuden kunnan hallintomallista, jolla Eemeli tarkoittaa pormestari vai kaupunginjohtajamallia, tulisi ratkaista jo ennen mahdollista kuntaliitosta. Minusta se on uuden kunnan itsenäisesti ratkaistava asia. Järvenpään ja Tuusulan liitoksessahan ei ole kysymys jonkun sivukylän liittämisestä isoon keskuskuntaan, vaan kahden tasavertaisen kumppanin yhdistymisestä. Tavoitteena yhdistymisessä pitää olla ensisijaisesti alueen tarjoaminen loistavien mahdollisuuksien nykyistä paljon  parempi hyödyntäminen ja sitä kautta alueen elinvoimaisuuden ja kasvumahdollisuuksien turvaaminen. Näin erityisesti, kuten Eemelikin kirjoittaa, sote-uudistuksen viedessä kunnilta puolet niiden tehtävistä. Kunnille kuitenkin jää keskeisenä elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja työllisyyden parantaminen sekä sosiaali- ja terveyspuolen tehtävistä aiempaa keskeisemmin ennaltaehkäisevä toiminta, jossa esim. kulttuuri- ja liikuntatoimella tulee jatkossa olla nykyistä paljon suurempi rooli.

Suomessa on kokemusta pormestarimallista vain Pirkkalassa ja Tampereella. Muualla maailmassa se on eri muodoissaan hyvin yleinen paikallishallinnossa. Suomea on tosin hankala verrata muihin maihin, koska meillä kuntien rooli ja vastuu on ollut poikkeuksellisen laaja kansalaisten arjen hyvinvoinnista huolehtimisessa. Nythän tilanne soten myötä muuttuu hieman lähemmäs eurooppalaista mallia.

Minusta on täysin ennenaikaista ja jopa vahingollista lähteä ratkomaan kuntaliitosta hallintomalli edellä. Jätetään uuden kunnan valtuuston ratkaistavaksi, valitsevatko he kaupunginjohtajan  vai pormestarin. Oli uusi johtaja sitten nimikkeeltään kumpi hyvänsä, päätöksen valinnasta, sekä henkilöstä että nimikkeestä,  tekee valtuusto. Suoraa pormestarivaalia ei nykyinen vastauudistettu kuntalaki mahdollista. Paljon tärkeämpi asia on miettiä aluedemokratian toteutusmalleja uudessa, pinta-alaltaan ja asukasluvultaankin varsin suuressa ja hajanaisessa kunnassa.

Lähdetään nyt miettimään kuntaliitoksen toteuttamisen kannalta paljon keskeisempiä asioita ja palataan sitten aikanaan kaikessa rauhassa kysymykseen pormestarista tai kaupunginjohtajasta. Lisäksi on hyvä muistaa, että Tuusulan valtuuston päätöksessa 6.6.2016 pormestarimalliin siirtymisestä 1.6.2017 lukien oli mukana  yhtenä kohtana ranskalainen viiva, jossa todetaan sanatarkasti ” kahden vuoden jälkeen esittelyoikeus siirtyy pormestarille ja samalla valtuusto arvioi johtamisjärjestelmää ja tekee tarvittavia muutoksia”. Olemme silloin jo varmasti montaa kokemusta viisaampia.