Keski-Uudellemaalle sote tulee täydellä painolla ensi vuoden alusta. Siitä on kuuden kunnan lainvoimaiset päätökset. Sote-tuotanto ja sen myötä kuntien sote-henkilökunta siirtyvät Kuudensotelle ensi vuoden alusta päätti eduskunta syksyllä mitä hyvänsä. 

Nyt näyttää yhä todennäköisimmältä vaihtoehdolta, että valtakunnan sote kaatuu eduskunnassa syksyllä ja uusi, huhtikuussa valittava eduskunta joutuu aloittamaan koko homman taas kerran alusta. Käykö näin todellisuudessa vai ei, nähdään tietysti vasta syksyllä.

Keski-Uusimassa oli  30.7.2018 Uutissuomalaisen artikkeli, joka lienee ollut samansisältöisenä useassa konsernin lehdessä. Juttu oli otsikoitu ”Ilman lakejakin yli 10 maakunnallista sotea.” Siinä oli ihan hyvä, joskin osin jo vanhentunut katsaus miten perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen on Suomessa hoidettu. Jutun tiedot ja siinä ollut karttakuva olivat viime vuodelta, joten Kuudensotesta ja Keski-Uudenmaan tilanteesta ei jutussa ollut ajantasaista tietoa, vaan viime vuotisen mukaisesti alueen kunnan järjestävät sote-palvelut itse. Näinhän se oli viime vuonna, mutta ei enää tänä vuonna.

Jutussa kerrottiin, että maakunnallisesti asiat hoidetaan jo Siun-sotessa Pohjois-Karjalassa, Eksotessa Etelä-Karjalassa, Siutessa Keski-Pohjanmaalla ja Kainuun sotessa. Maakunnalliset sotet ovat jutun mukaan vireillä Kymenlaaksossa ja Satakunnassa. Muuallakin valmistelua toki tehdään, kuten myös Uudellamaalla maakunnan tasolla.

Lääkäriliiton Heikki Pärnänen toteaa jutussa, että omaehtoinen kehitys ei voi korvata lakisääteistä kehitystä. ”Se johtaa hajanaiseen kehitykseen ja osamaakunnallisiin ratkaisuihin. Vain lakisääteisyys takaa riittävän isot järjestäjät ja perusterveydenhuollon palvelut yhdenvertaisesti. Valinnanvapaus laajentuessaan yksityiselle sektorille tuo lisää tuottajia juuri perusterveydenhuoltoon. Pärnäsen mukaan ongelmana on myös demokratiavaje: ”Kuntayhtymien päätökset karkaavat suoraan vaaleilla valittujen päättäjien ulkopuolelle.”

Näistä mielipiteistä voi olla osin samaa mieltä ja osin jyrkästikin eri mieltä.  Nykytilanne johtaa ilman muuta hajanaisiin  ja osamaakunnallisiin ratkaisuihin. Sitähän Kuudensotekin edustaa.  Sen seurauksena jää väistämättä saavuttamatta soten alkuperäinen tavoite taata yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Eri mieltä voi olla siitä, eikö Kuudensote ole riittävän suuri järjestäjä, kun se on paljon suurempi asukasluvultaan kuin useat kaavailluista maakunnista. Perusvirhehän onkin liian monta ja erisuuruista maakuntaa. Ei asioita Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla tai Pohjois-Karjalassa voi hoitaa samalla tavalla.

Valinnanvapauden autuudesta saatiin lukea esim. Taloussanomista muutama päivä sitten, kun uutisoitiin, että Pihlajalinna lopetti valinnanvapauskokeilun Jyväskylässä – ”Monisairaimmat lähtivät vaihtamaan”. Asiakkaita tuli liian vähän. Heidän hoitamisensa kävi kalliiksi ja kokeilu tuotti tappiota.

Terveydenhoitoyhtiö Pihlajalinna jättää valinnanvapauskokeilun kesken Jyväskylässä tappioiden vuoksi, kertoi Helsingin Sanomat puolestaan heinäkuun lopulla. Yhtiö vetäytyy hankkeesta lokakuussa.

” Monisairaimmat ja eniten palveluita käyttävät lähtivät vaihtamaan. Sillä määrällä ja potilasjakaumalla toimintaa oli vaikea toteuttaa kannattavasti. Emme hae maksimaalista tuottoa, vaan sitä, että toiminta on kannattavaa eikä laadusta tarvitse tinkiä.” Kommentoi Pihlajalinnan Väli-Suomen liiketoimintajohtaja Teija Kulmala Taloussanomissa. 

Pärnäsen kaipaama valinnanvapaus tuo kyllä yksityiselle sektorille lisää tuottajia, mutta viekö se samalla kannattavuuden ja sen myötä mahdollisuudet laadukkaan palvelun tuottamiseen? Ja miten käy potilaiden, kun yksityinen tuottaja muutaman kuukauden varotusajalla vetäytyy?

Myös demokratiavajeesta olen samaa ja eri mieltä. On totta, että HUSin päätöksentekoon vaaleilla valituilla rivikunnanvaltuutetuilla ei ole minkäänlaista sananvaltaa. HUSin valtuusto ja hallitus toki valitaan tiukasti vaalituloksen mukaisesti ja jokaisella jäsenkunnalla on vähintään yksi edustaja valtuustossa, mutta sen varsinaisen päätöselimen eli hallituksen jäsenten kuntajakautuma yhteensovitettuna vaalituloksen mukaiseen puoluejakautumaan päätetään puolueiden politrukkien eli piirijohtajien palavereissa. Ei vaaleilla valittu rivikunnanvaltuutettu kuntavaaleissa äänestäneestä kuntalaisesta puhumattakaan voi siihen tai henkilönimiin käytännössä vaikuttaa. 

Mutta kumpi on demokraattisempaa? Vaaleilla valittavaan 99 jäseniseen Uudenmaan maakuntavaltuustoon ei välttämättä tule joka kunnasta edes sitä yhtä edustajaa puhumattakaan maakuntahallituksesta. Kuudensoten valtuustossa ja hallituksessa sen sijaan on vahva edustus kaikista jäsenkunnista. Kummalla tavalla mahtaakaan esim. jokelalaisten ääni oman terveysaseman jatkoon kuulua paremmin?  

Keskustelu sotesta niin valtakunnan kuin Keski-Uudenmaankin tasolla jatkuu tiiviinä heti syksyllä. Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontuu seminaariin 22.8., jolloin varmaan kuullaan tuoreita uutisia, miten Kuudensoten valmistelu on kesä aikana edennyt.