Yhteystiedot

Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800

Uutiset

27.11.2017Aarno jatkaa Jokelan Eläkkeensaajien puheenjohtajanaLue lisää »22.10.2017Aarno Kiljavan Sairaala Oy:n hallitukseenLue lisää »19.10.2017Aarno Keudan Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksiLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Jokelaakin pitää muistaa.

Sunnuntai 31.12.2017 klo 18:24 - Aarno Järvinen


Joulukuun valtuuston kokouksessa käsiteltiin osana ensi vuoden budjettikokonaisuutta mm kaavoitussuunnitelmaa vuosille 2018-2022. Kaavoitussuunnitelma on hyvin Etelä-Tuusula painotteinen. Sitä se on ollut koko viime valtuustokauden. Toki Jokelassakin on saatu valmiiksi kaksi merkittävää kaavaa Peltokaari ja ns Kartano I, mutta kaavoitusta on erityisesti viime valtuustokaudella hallinnut Rykmentinpuisto ja asuntomessut.

Käytin asiasta valmistellun puheenvuoron, jonka aloitin vanhalla asialla. Valtuuston kokouksessa 9.9.1991  hyväksyttiin Jokelan Kartanon alueen yleissuunnitelma. Siinä sanotan toteutuksen ajoituksesta: ”vuoden 1991 alussa olisi mahdollista aloittaa ensimmäisen asemakaavan laatiminen yleisuunnitelman pohjalta kunnan omistamilla mailla. Tällöin ensimmäisten asuntojen toteuttaminen Kartanon alueella voisi ajoittua vuoden 1993 loppupuolelle ensimmäisten asemakaavojen vahvistuttua”  

Jatkoin toteamalla, että kaavojen edistämiseen luotiin toissa valtuustokaudella priorisointimalli, jossa nimettiin erityiset kärkihankkeet. Valtuustokauden aikana on totesimme tarkastuslautakunnassa useaan kertaan, että kärkihankkeita on resursseihin nähden liikaa. Vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa esiteltiin kärkihankkeiksi neljä yleiskaavaa ja osayleiskaavaa, viheraluestrategia ja Tuusulan keskustan yleissuunnitelma sekä 25 asemakaavaa. Vuoden 2016 katsauksessa kärkihankkeiden määrä ei ollut vähentynyt: yleiskaavoja ja suunnitelmia on kuusi ja asemakaavoja 28 kappaletta.

Etelä-Tuusula painotteisuus näkyy mm siinä, että vuosi sitten käsitellyssä vastaavassa paperissa kaavakärkihankkeita Etelä- Tuusulassa oli 23 kpl, Jokelassa 3  ja Kellokoskella 3  kpl. Nyt Etelä-Tuusulassa  23, Kellokoskella 3 ja Jokelassa peräti 1.

Totesin puheenvuorossani, että Etelä-Tuusulan painottaminen on totta kai perusteltua monestakin syystä: väkiluku, tonttien kysyntä ja se, ettei mitään ole aikoihin ollut tarjolla sekä tietysti, että Focus-alue on valtakunnallisestikin tärkeä hanke, joka pitää saada vauhdilla eteenpäin, vaikka Tallinnan rata ei ikinä toteutuisikaan. Ja tottakai Rykmentinpuiston eteneminen on etelä-tuusulaisten ja Keravan kaupallisten palveluiden kannalta tärkeä hanke.

Korostin, että toinen valtakunnallisesti sijainniltaan tärkeä alue Tuusulassa on Jokela, joka sattuu sijaitsemaan kahden valtakunnan nopeimmin kasvavan alueen eli pääkaupunkiseudun ja Pirkanmaan yhdistävän liikennekäytävän varrella. Tämän asian merkitystä ei ainakaan tässä kaavasuunnitelmassa ole havaittu, vaikka lisäraiteita Riihimäelle rakennetaan jo täyttä päätä ja Jokelasta pääsee paikallisjunalla niin Helsinkiin kuin Tampereellekin junaa vaihtamatta. Helsinkiin  38 min ja Tampereellekin vain tunti 31 min.

Tässä kaavoitussuunnitelmassa Jokelan kohdalla kärkihankkeena on vain ja ainoastaan viime vuonna  jostain taivaista tipahtunut Hevoskylä, mutta ei mitään muuta.

Viime vuonna vastaavassa paperissa Jokelaan oli merkitty kolme kärkihanketta:

- Äsken mainittu hevoskylä

- Ns Kartanon alue I, eli seurakuntien maa-alueet, joka kaava valmistui kuluvan vuoden aikana 

- Keskustie I ja II eli Keskustan kortteleiden tehostaminen, joka nyt on tippunut                       pois, vaikka tarve on viime vuotista tähdellisempi.

Perusteita Jokelan unohtamiselle en voi ymmärtää. Siihen ei käy selitys, että Jokelassa on tontteja tarjolla. On kyllä Peltokaaressa ja viimeksi valmistuneella ns. Kartano I alueella sitten, kun on eli nyt käsillä olevien paperien mukaan rakentaminen tapahtuu vasta tämän suunnittelukauden jälkeen eli 2020-luvun puolivälin tienoilla.

Jos halutaan oikeasti hyödyntää Jokelan erinomainen asema ja raideyhteys kunnan väestönkasvuna, tarjontaa ja nimenomaan monipuolista tonttitarjontaa pitää olla koko ajan. On perin vanhentunut ajatus nykyisessä kilpailutilanteessa kuntien kesken, että vain myymällä yksi alue kerrallaan loppuun, pärjättäisiin kilpailussa uusista asukkaista.  Enää kunnan omakotitontteja ei jonoteta, vaan kunnan on niitä aktiivisesti markkinoitava tarjoamalla monipuolisia vaihtoehtoja sille pienenevälle joukolle ihmisiä, joka vielä haluaa omakotitaloon muuttaa. Kehyskuntien vetovoimasta oli juttua mm tämän päivän Keski-Uusimaassa.

Kun tiedämme, että Tuusulassa kaavoitusprosessa kestää 7-10 vuotta, onneksi ei kaikkien osalta 25 vuotta kuten Kartanon alueen osalta on tapahtunut,  kaavan laittaminen nyt kärkihankkeeksi tarkoittaa sitä, että kaava voisi olla valmis 2025-2028 ja rakentaminen voisi alkaa 2030-luvun alussa. Eli jos nyt laitamme uudelleen kärkihankkeeksi sen oikean Kartano I eli Opintien itäpuolen, joka sattuu olemaan kunnan maata, se olisi rakennettavissa kun Kartano I:ksi virheellisesti  kutsuttu eli seurakuntien alue on  rakentumassa  suunnittelukauden jälkeen eli 2020-luvun puolivälin tienoilla.

Tein seuraavan Jokelaa koskevan muutosesityksen:

Jokelan kärkihankkeiksi merkitään

1. Keskustien eteläpuolisten kortteleiden tarkastelu ja keskustarakenteen tiivistäminen.

2. Opintien itäpuoli ja Varikonkulma. Puutarhakaupunki-idean toteuttamista tukeva alue aivan keskustan tuntumassa palvelujen äärellä.

3. Lepola III. Täydennetään pientaloaluetta Hyvinkään rajan tuntumassa

Lisäperusteluina muutokselle esitin  

1. Erityisenä perusteluna  Keskustien osalta on nyt jo puretun päiväkodin tontin kohtalo. Se ei voi jäädä vuosikymmeniksi roikkumaan  nurmikenttänä aivan kylän ydinkeskustassa.

2. Opintien itäpuoli ja Varikonkulma. Opintien itäpuoli on siis se oikea Kartano I, joka oli kärkihankkeena jo 1990-luvun alkuolella, mutta katosi jonnekin.  Koska yhden korttelin postimerkkikaavojen tekeminen ei ole mitenkään järkevää, Varikonkuloman yhdistäminen tähän on mielekästä ja luo paremmat mahdollisuudet ideoida puutarhakaupunkia toteuttavaa innovatiivista ratkaisua.

3. Lepola III , jotta kuntalaisten usko kaavoitukseen ei aivan kokonaan menisi. Toisena perusteluna, että Lepola II ja III alueiden liikenne saataisin kiertolittymän avulla purettua nykyistä turvallisemmin Ridasjärventielle ja samalla hillittyä ajonopeuksia Jokelan ydinkeskustaan saavuttaessa.  

Yllätyksekseni esitykseni hyväksyttiin yksimielisesta. Sain  jopa muilta jokelalaisilta valtuutetuilta kiitoksia esityksestä. Tämä oli toki vain alku. Jatkossa pitää huolehtia, että jotain oikeasti alkaa tapahtua.


Kommentit

3.1.2018 10:54  Anneli Koivunen

Hyvä Aarno, olet ensimmäinen poliitikko joka ottaa tällä vuosikymmenellä Jokelan asian esille.
Kiitos siitä.

3.1.2018 11:24  Johanna Nuopponen

Loistava juttu! Hyvä Aarno!

3.1.2018 11:56  Repe Harmanen

Hyvä Aarno! Niin totta. Muistan, kun 2000 mietimme ostaako tontti Jokelasta nykyiseltä paikalta vai odottaako Kartanon alueen kaavaa ja rakentaa sinne. Kylmä, ahdas tai kylän vaihto olisi tullut, jos odotus olisi ollut valinta.

3.1.2018 13:20  Harri

Suurin syy, miksei tontit Jokelassa ja muuallakaan Tuusulassa mene kaupaksi, on varmasti se ettei niitä markkinoida missään. Se, että Tuusulalaiset tietää Jokelan tonteista ja ehkä rakentaa sinne, ei vielä tuo uusia veronmaksajia Tuusulaan. Monet naapurikunnat kyllä tekevät lehti ja TV kampanjoita, mutta Jokelan tonteista mainostetaan ainoastaan yli maalatussa kyltissä aseman vieressä ja Tuusulan omilla nettisivuilla, jonne ei varmasti ulkopaikkakuntalaiset uuden asuinpaikan etsiät ainakaan vahingossa eksy huomaamaan, että Jokelassa on Uudenmaan tasolla todella kilpailukykyiset tontti hinnat, uskomattoman hyvä sijainti radan varressa ja keskeinen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varressa haluaapa lähteä mihin päin Uuttamaata töihin tai vain vierailemaan jossain päin Suomea.

3.1.2018 22:19  Vmp

Hieno kirjoitus. Kuka olisi se henkilö, joka saisi puhuttua Jokelaan vielä tekojään? Harrastajia olisi, mutta jää puuttuu. Kelliksellä ja Hyrylässä on hallit, Jokelassa loskaa täynnä oleva kaukalo. Hyvä jos pari viikkoa on käytössä talvisin. Ja porukkaa siellä sitten onkin. Nurmijärven tekojää vetää porukkaa runsaasti. Näin kävisi myös meille. Siinä yksi vetovoimatekijä lisää.

4.1.2018 21:56  Juha Saarimäki

Hyvä Aarno! Kaavoitus on niin niin tärkeä asia kehityksen näkövinkkelistä ja jos sitä pihdataan niin huonompi homma. Keskustaa pitää tosiaan edelleen tiivistää ja Jokelaa kehittää raideyhteyteen nojaavana puutarhakaupunkina.Myös rakentamisen ympäristökuvaan pitäisi kiinnittää huomiota. Jokelan tiillen valmistuksen entinen kehto ja ansaitsisi laadukasta rakentamista. Uusin juuri keskustaan valmistunut talo on askel oikeaan suuntaan.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini