Keusoten valtuusto päätti tänä iltana olla liittymättä Apottiin. Mielestäni päätös oli suuri virhe. Apotti ei missään tapauksessa ole mikään ihmeitä tekevä järjestelmä. Se on kallis ja monessa mielessä keskeneräinen ja sen käytön opiskelu on aluksi hankalaa ja työlästä. EPIC, joka on siis Apotin pohjana, on monessa maassa käytössä oleva alkujaan amerikkalainen sairaalajärjestelmä. Se on siis sairaalajärjestelmä, ei sote-järjestelmä, jollaista Apotista yritetään rakentaa. Sote- järjestelmää siinä mielessä, että samassa tietojärjestelmässä olisi sekä terveydenhoito että sosiaalitoimi, ei ole missään maassa maailmassa. Joten vertailukohtaa ei siis ole. On väitetty, että kotimainen tietojärjestelmä voitaisiin ehkä nopeastikin rakentaa ja halvemmalla. Väitän, että ei voida. Uuden järjestelmän alusta lähtien rakentaminen kilpailutuksineen vie vähintään 7-10 vuotta ja maksaa merkittävästi enemmän, kuin mitä Apotti olisi tullut Keusotelle maksamaan, vaikka kallis onkin. Nyt siis joudutaan toimimaan tulevat vuodet nykyisten toistakymmenen ei-yhteensopivan järjestelmän kanssa, mikä vie mahdollisuudet Keusoten palvelutoiminnan järkeistämiseltä vuosiksi. Jo pelkästään se tulee maksamaan paljon – vähintäänkin kymmeniä miljoonia.

Apotin vastustajat perustelivat kantaansa mm sillä, että pitäisi odottaa valtakunnallista sote-ratkaisua. No sitä olemme odottaneet toistakymmentä vuotta, eikä päätöstä ole näköpiirissä.

Keusoten tuoreen tiedotteen mukaan ”Apotti-hanke etenee toistaiseksi Keusoten Tuusulan toimipisteissä alkuperäisen suunnitelman mukaisesti siten, että Apotti-järjestelmä otetaan käyttöön Etelä-Tuusulassa, Jokelassa ja Kellokoskella keväällä 2021. Apotti korvaa Tuusulan toimipisteissä nykyisin käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät, mutta muualle yhtymään jäävät toistaiseksi nykyiset tietojärjestelmät käyttöön.”

Olikohan Keusoten perustaminen sittenkin virhe? Itse olin alkuun hyvinkin epäileväinen hankkeen mielekkyydestä, mutta taivuin kannattamaan sitä Tuusulan valtuustossa ”maakunnan pelossa”. Sipilän hallituksen sote-ratkaisu olisi monien muiden ongelmien lisäksi vienyt senkin vähäisen päätösvallan täältä Keski-Uudeltamaalta meidän omista sote-asioistamme Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Näin siksi, että koko Uudenmaan kokoiseen maakuntavaltuustoon (99 jäsentä) olisimme Keski-Uudeltamaalta saaneet korkeintaan 2-3 valtuutettua, Tuusulasta korkeintaan yhden.

Keusoten perustaminen antoi aluksi uskoa, että päätöksenteko omista asioistamme säilyisi täällä Keski-Uudellamaalla. Näin alkuun näyttikin tapahtuvan. Liikkeellä lähdettiin optimistisina, vaikka alusta alkaen painoi huoli siitä, että esim. palvelujen yhdenmukaistamisen perimmäinen tarkoitus oli säästöt, ei palvelujen todellinen parantaminen. Tilanne kehittyi jatkuvasti huonompaan suuntaan, kun useampikin kunta rupesi syyttämään Keusotea holtittomasta budjetin ylittämisestä, vaikka Tuusulaa lukuun ottamatta kaikki muut kunnat olivat jo vuosia alibudjetoineet omat sote-menonsa. Ja kaiken lisäksi kritiikin kohteena ollut 2019 budjetti oli rakennettu kuntien itsensä antamista luvuista ja ylityksistä karkeasti 2/3 johtui HUSista, ei suinkaan Keusoten toiminnasta. Lisäksi kaikille kunnille olisi alusta alkaen pitänyt olla selvää, että 3-5 ensimmäisenä vuonna Keusote tulee kalliimmaksi kuin kunnat erillään soten pyörittäjinä. Sitten olisi voinut olla säästöjä odotettavissa, kun toimintaa olisi päästy järkeistämään. Nyt tuntuu siltä, että se toivo on mennyt.

Sen virheen, näin jälkiviisastellen, voi vielä tähän loppuun todeta, että sote-asioiden tuotannon siirtoa Keusotelle ei olisi pitänyt tehdä vielä vuoden 2019 alusta, vaan olisi pitänyt odottaa, kunnes valtion sote-uudistuksen linjat ja rahoitus on päätetty. Siirtymävaihe olisi pitänyt käyttää toiminnan järjestämiseen eli toimintojen ja palveluiden yhdenmukaistamiseen ja organisaation rakentamiseen.

Mutta palataan näihin ja Keusoten muihin virheisiin toisessa kirjoituksessa tarkemmin.