JHLn Päättäjäkirje 5/2020 tietää kertoa, että Mäntsälän kunta palauttaa ruoka- ja siivouspalvelut kokonaisuudessaan omaksi työksi ensi heinäkuusta lähtien. Oma tuotanto on todettu kustannustehokkaimmaksi, joustavimmaksi ja helpoiten hallittavaksi tavaksi toteuttaa palvelut. Järki siis palailee pikku hiljaa joissain kunnissa, kun ulkoistamisinnon haittapuolet kuten kustannusten nousu, laadun heikkeneminen ja oman päätösvallan väheneminen alkavat kirkastua. Tuusula ei onneksi ole ollut ulkoistajien kärkijoukkoa, eikä isoja riitoja asiasta ole käyty, vaikka palkkahallinnon ulkoistaminen Kunta-Prolle, nykyiselle Sarastialle oli virhe.

Jos lainataan vielä vähän lisää JHLn tiedotetta niin Mäntsälän ruoka- ja siivouspalvelut on tuotettu 80-luvulta lähtien monituottajamallilla. Kunnan oma osuus on vaihdellut paristakymmenestä prosentista noin 60 prosenttiin ja loput on hankittu ostopalveluna yksityisiltä yrityksiltä.

Tiedotteen mukaan ”Tällä hetkellä pääosa koulujen, päiväkotien ja muiden yksiköiden ateriatuotannosta ostetaan ISS Palvelut Oy:ltä. Osan siivouspalveluja tuotti Minjaco Oy, mutta sopimus päättyi viime kesäkuussa, ja sen kohteet otettiin kunnan omaan tuotantoon heinäkuun alusta lukien.”

Jopa FCG Konsultointi Oy:ltä tilatun selvityksen mukaan paluttaminen omaksi työksi on järkevää. Selvitys nimittäin osoitti, että ruoka- ja siivouspalvelujen keskittäminen kunnan omaksi työksi on selvästi kustannustehokkain tapa toteuttaa palvelut.

Kunnanjohtaja Esko Kairesalokin myöntää syntyvän säästön olevan merkittävä, noin puolen miljoonan euron luokkaa seuraavan neljän viiden vuoden aikana. Kairesalo luonnehtii päätöstä suunnanmuutokseksi ja sitähän se onkin, sillä Mäntsälällä on pitkät perinteet palvelujen ulkoistamisesta. Valtuuston päätti asiasta yksimielisesti.

Miksi oma työ on parempi ratkaisu. Koska ensinnäkin hallinto kevenee ja kustannukset pienenevät, kun ei ole erikseen kunnan omaa hallintoa ja palveluntuottajan hallintoa ja keskinäisten palvelusopimusten valvonnasta aiheutuvaa lisätyötä. Samalla myös henkilöstöä voidaan käyttää joustavammin, kun toimenkuvat laajenevat ja työntekijälle voi kuulua sekä ruokahuollon että puhtaanapidon tehtäviä. Samalla on tarkoitus keventää johtoa ja antaa vastuuta alemmalle tasolle, eli suoraan kohteisiin, sanoo Kairesalo.

Sen sijaan Oulu kulkee aivan päinvastaiseen suuntaa ja aikoo lisätä ulkoistuksia, sillä siellä valtuusto on päättänyt ulkoistaa ateria- ja puhtauspalveluja tuottavan Palvelukeskus -liikelaitoksen ensi vuoden syksyllä. Sen myötä noin 300 ammattilaisen työnantaja vaihtuu ja palkka ja muut työehdot heikkenevät.

JHL:n aluetoiminnan asiantuntija Lauri Vihervä toteaa asiasta, että ”kuntien into ulkoistaa ja yksityistää palvelut, on mielestäni yksi julkisen sektorin kummallisuuksista. Tuskin löytyy sellaista tapausta, jossa ulkoistaminen on onnistunut, eli hinta olisi halventunut ja palveluiden laatu ja henkilöstön hyvinvointi parantunut”.

”Samalla kunnallinen demokratia kapenee, kun palveluihin ei pystytä enää suoraan vaikuttamaan, vaan asiat sovitaan suljetuissa kabineteissa palvelusopimuksilla. Myös paikallisuus ja ympäristöarvot ovat usein häviäjiä toimintoja kilpailutettaessa” toteaa Vihervä edelleen.

Asia, jota harvoin kuntapäättäjät tulevat ajatelleeksi, että kun palveluita siirretään pois omasta toiminnasta, siirtyvät palvelut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta arvonlisäveron piiriin. Se nostaa Suomen kokonaisveroasetta, ja kaiken lisäksi osa veroista siirtyy EU:n yhteiseen budjettiin. Kaiken lisäksi ulkoistaminen voi lisätä toimeentulo- ja asumistukimenoja, kun asukkaat maksavat kalliimpaa hintaa. Kilpailuttaminenkaan ei ole halpaa touhua. Se vaatii erikoisosaamista, jota harvalla kunnalla on riittävästi omasta takaa. Sitten ostetaan taas kalliita konsulttipalkkioita, jotta vältytään kalliilta oikeudenkäyntikuluilta ja ehkä palveluiden keskeytyksiltä, kun tarjoajat valittavat mielestään väärin tehdyistä kilpailutusratkaisuista.

Ulkoa ostaminen on toki joissain tapauksissa ihan järkevää ja monesti jopa ainoa mahdollisuus. Kun ostetaan sellaisia palveluja, joihin itsellä ei ole osaamista tai joita tarvitaan niin harvoin tai vähän, että oman henkilökunnan palkkaaminen ei ole järkevää. Mutta kunnan perustoimintojen ulkoistamisessa, kuten esim. ruokahuolto, siivous, kiinteistönhoito ja vastaavat tehtävät, ei ole järjen hiventäkään.