Yhteystiedot

Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800

Uutiset

30.7.2021KÄY KIRPPIKSELLÄ TIILITEHTAAN RUOKALASSA!Lue lisää »14.6.2021Aarnolle 121 ääntä! KIITOS!!Lue lisää »21.5.2021MUISTA 47Lue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Jokelan puutarhakaupungin yleisuunnitelma

Maanantai 25.1.2021 - Aarno Järvinen


Jokelan puutarhakaupungin keskustan yleissuunnitelma oli vuoden vaihteen aikana nähtävillä ja siihen saattoi antaa näkemyksiä. Jokelan Eläkkeensaajat ry lausui asiasta omassa kannaotossaan Tuusulan kaavoitukselle varsin perusteellisesti. Laitan sen tähän kokonaisuudessaan, vaikka se on varsin pitkä ja perusteellinen. Kannanotto on luettavissa myös Jokelan Eläkkeensaajien kotisivuilla, jossa on myös linkki itse yleissuunnitelmaan. Siihen kannattaa Jokelan kehittämisestä kiinnostuneiden ehdottomasti tutustua.

Yleisuunnitelma ei ole sitova asiakirja, mutta se toimii pohjana ja linjauksena valmistelussa olevalle Tuusulan Yleiskaavalla 2040 ja myöhemmin tietysti asemakaavoille, jotka puolestaan ovat lainvoimaiseksi tultuaan sitovia asiakirjoja.   

KANNANOTTO JOKELAN KESKUSTAN TAVOITEMALLIIN 2050+, PUUTARHAKAUPUNGIN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA

Jokelan Eläkkeensaajat ry esittää mielipiteenään, että Jokelan Yleissuunnitelmassa on aivan oikein todettu, että jo vuosikymmeniä ideoitu puutarhakaupunkimaisuus ei ole toteutunut sellaisena laajana kokonaisuutena, joka värittäisi keskusta-aluetta selkeästi. Puutarhakaupungista on kyllä paljon puhuttu, mutta toteutus on jäänyt, koska kunnassa ei ole riittänyt kiinnostusta ja voimavaroja Jokelan kehittämiseen.

Jokelan identiteetin vahvistaminen

Yhdymme suunnitelman toteamukseen, että Jokelan identiteettiä tulee vahvistaa vanhaan pohjaten mutta nykyaikaa mukaan tuoden. Kuten suunnitelmassa todetaan, Jokelaa kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

 - Rautatieaseman potentiaali nyt, kun lisäraiteiden konkreettinen rakentaminen välillä Pasila-Riihimäki on edennyt Jokelan kohdalle. Tämä painottaa julkisen liikenteen yhteyksiä, kun HSL-jäsenyys mahdollistaa mm. paremman juna- ja bussiliikenteen aikataulujen yhteensovittamisen.

- Samoin kevyen liikenteen yhteyksien korostaminen, joka on keskeinen osa puutarhakaupungin ideaa ja identiteettiä.

- Puutarhakaupunkiin kuuluu olennaisena osana vihreys rakennetussa ympäristössä (esim. pihasuunnittelu).

- Lisäksi Jokelan rikkaan teollisuushistoriallisen miljöön hyödyntäminen, jossa Jokelan lammet ovat oleellinen osa.

Jokelan vetovoimatekijät

Suunnitelman (s. 9) mainitsemina Jokelan voimatekijöinä ovat päiväkoti, koulu, Notkopuisto, uimaranta, lintubongaus ja rautatieasema. Huomautamme, että Jokelan vetovoimatekijöihin kuuluvat keskeisesti myös oma terveyskeskus, lukion toimipiste, kirjasto sekä oma, yksityinen Kansalaisopisto, jotka vaikuttavat myös merkittävinä vetovoimatekijöinä Jokelaan muuttamiseksi ja siellä pysymiseksi. Lapsiperheille myös neuvola on erittäin tärkeä vetovoimatekijä.

Puutarhakaupunki-idea ja kaava-alue

Yhdymme suunnitelman ajatukseen, että koska Jokelan keskusta-alue on pinta-alaltaan pieni ja rajautuu pohjoisessa, idässä ja lännessä pientalovaltaiseen asutukseen jo 200– 400 m etäisyydellä asemasta, on perusteltua, että keskusta-alue tulevaisuudessa rakentuu tiiviimpänä ja korkeampana, eikä laajemmalle alueelle. Tätä perustelee myös puutarhakaupunki-idea, jossa keskuspisteen eli aseman ympärillä on korkeampaa ja tiiviimpää rakentamista, joka madaltuu etäämmällä rivitalo/townhouse tyyppisestä tiiviimmästä rakentamisesta perinteiseen yhdenperheen omakotiasumiseen. Tätä puoltavat myös liikenteelliset seikat mm, että näin aseman pysäköintipaikkojen tarve vähenee, kun tiivein asutus on kävely/pyöräilymatkan päässä asemasta ja palveluista.

Suunnitelma-alueen rajaus on mielestämme muuten hyvä, mutta tärkeää on, että alueeseen kuuluu koko Opintien itäpuoli seurakuntien jo kaavoitettuihin alueisiin asti eli alkuperäinen Kartano I alue kokonaisuudessaan, koska se on puutarhakaupunki-idean kannalta nopeimmin toteutettavissa oleva uusi alue.

Liikenne

Tuusulan ainoa rautatieasema sijaitsee tällä hetkellä Jokelassa. Jokelan julkisen liikenteen yhteydet ovat loistavat sekä pohjoiseen Hyvinkään ja Riihimäen suuntaan ja edelleen Tampereelle, että etelään Järvenpäähän, Keravalle, Vantaalle ja Helsinkiin. Jokelasta matka lähijunalla Tikkurilaan kestää 28 minuuttia ja Helsinkiin 38 minuuttia ja Tampereellekin R-junalla nopeimmillaan 1 t 27 min. Taksapoliittinen ”kukkanen” on, että Jokelasta pääsee eläkeläislipulla nykyisin halvemmalla Tampereelle kuin Helsinkiin HSLn poistettua eläkeläisalennuksen.

Yleissuunnitelmassa katsotaan tulevaisuuteen, jossa Jokelan keskusta nojautuu nykyistä enemmän joukkoliikenteeseen. Puutarhakaupunki-idean mukaista onkin, että keskustaalueella liikutaan enimmäkseen pyörällä tai kävellen ja pidemmät matkat taitetaan junalla tai bussilla. Jos toivotaan pyöräilyn lisääntyvän myös asemalle tultaessa, kiireellisempää on miettiä turvallisen pyörien parkkipaikan rakentamista.

Suunnitelmassa asemalle, rataa vierustaville alueille, esitetään parkkihallia, joka voisi palvella liityntäpysäköintiä, ja keskustan kerrostalojen asukkaita. Jos nykyiset liityntäpysäköintipaikat radan molemmin puolin säilyvät käytössä, ei parkkihallille ole vielä pitkään aikaan tarvetta, mutta varaus sitä varten on hyvä olla olemassa. Ydinkeskustan ulkopuolella asuvilla perheillä tulee jatkossakin vielä hyvin pitkään olemaan tarve ainakin yhteen, useimmiten kahteen omaan autoon.

Liikenneyhteyksistä tällä hetkellä kiireellisimmät kehittämiskohteet ovat radan alitukset eli yhteys Peltokaareen ja aseman jalankulkualikäytävän jatko Jokelantien ali. Nämä on tehtävä pikaisesti ja yhdessä lisäraiteiden rakentamisen kanssa. Peltokaaren asemakaavassa on osoitettu radan ja Jokelantien alittava yhteys, Blennerintie, Nukarintieltä Peltokaareen. Taajaman tasapainoisen kehityksen kannalta sen pitää olla sekä kevyen liikenteen että ajoneuvoliikenteen väylä. Jos se nyt toteutetaan pelkästään kevyen liikenteen väylänä, jää sen laajentaminen moottoriajoneuvoille vasta lisäraiteiden valmistuttua vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen.

Yleissuunnitelmassa on esitetty uusi katuyhteys Opintieltä Puistotielle. Yhteys kulkisi Paul Chmelewskin puiston pohjoislaitaa pitkin ja mahdollistaisi liittymisen Asemapäällikönkujalle. Ajoneuvoliikenteen katuyhteytenä se on täysin tarpeeton ja vaarantaisi Chmelewskin puiston olemassaolon etenkin, jos alueelle suunnitellaan yhden savenottokuopan paikalle uutta kerrostaloa. Jokelan Eläkkeensaajat ei pidä lisärakentamisajatusta nykyisten vihreiden arvojen ja Jokelan imagon mukaisina. Puisto on suosittu vihreä keidas etenkin vanhemmille ihmisille.

Kiireellisimmät kaksi kärkihanketta

Tuusulan kaavoitussuunnitelman 2020–2024 kaavahankkeista mielestämme kiireellisimmät ovat keskustan kaksi kärkihanketta:

- Keskustien asemakaavan muutos; ja

- Opintien ja Nukarintien risteyksen ympäristön asemakaavan muutos, kun sen ymmärretään pitävän sisällään myös alkuperäisen Kartano I kaavahankkeen alueen.

Keskustien eteläpuolen asemakaavan muutoksen tavoitteena on aivan oikein tehostaa keskusta-alueen kortteleita, mutta ei missään tapauksessa edes tutkia nykyisen asemakaavan julkisen palvelun korttelialueita muutettavaksi asuinkäyttöön. Entisen päiväkodin tontti on säilytettävä osaksi koulu-kulttuurikampusta, koska suunnitelmassakin on aivan oikein todettu, että ”Jokelan julkisen rakentamisen sydän muodostuu Koululammen, koulukeskuksen ja Notkopuiston ympäristöön. Alueella sijaitsee jo nyt valtaosa Jokelan julkisista palveluista, ja erityisen tärkeää on alueen ulkotilojen kehittäminen sekä laadukas ylläpito.” Siksi on äärimmäisen tärkeää, että puretun päiväkodin tontti Keskustien varressa varataan Jokelan kasvavan koulukampuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan rakentamisen tarpeisiin. On muistettava, että Jokela-talosta on toteutettu vain yksi kolmannes alkuperäisestä suunnitelmasta. Kulttuuri- ja liikuntatiloja ei aikanaan toteutettu kuntaan iskeneen rahapulan vuoksi. Jokela-talon eteläpäätyyn alkujaan ajatellut liikuntatilat on sittemmin toteutettu koulukeskukseen. Alueella oleva terveyskeskus on erittäin tärkeä palvelu paikallisesti niin eläkeläisille kuin myös potentiaalisille uusille asukkaille erityisesti lapsiperheille ollen lähipalveluna selkeä vetovoimatekijä. Koko alueen säilyminen julkispalveluille osoitettuna turvaisi myös terveyskeskuksen mahdollisen laajentamisen tulevaisuudessa.

Liikekeskus

Aivan kuten suunnitelmassa todetaan, Jokelan ydinkeskustan hajanaisuus on tiedostettu myös aiemmin ja alueella on käynnistetty kaavahankkeita, joita ei olla viety loppuun asti. Yksi keskeinen hanke on Jokelan liikekeskuksen kaavahanke, jota edistettiin vuosikymmen sitten. Alue sopii sijaintinsa puolesta hyvin isomman liikekeskittymän esim. kauppagallerian paikaksi, mutta sen aika ei ole aivan lähivuosina, koska nykyinen S-Market on rakennettu ja K-Supermarket laajennettu vasta muutama vuosi sitten, eikä Jokelan asukasmäärä vielä riitä ison kauppakeskuksen/kauppagallerian kannattavuuteen.

Liikekeskustalle on tärkeää – jopa elintärkeää, että se on saavutettavissa niin jalan ja pyöräillen kuin myös autoilla.

Kulttuuriarvot ja Teollisen historian säilyminen

Vanhoja teollisuustiloja ja lampialueita tulee kehittää muodostaen niistä liikuntapuiston kanssa yhtenäinen kulttuuripuisto. Siellä voisi olla myös taide- ja museotiloja.

Puistot ovat suosittuja vihreitä keitaita niin vanhemmille kuin nuoremmille ihmisille. Lisäksi ne olisivat kasvien ja eläinten – Jokelan joutsenetkin muistaen – kannalta nykyaikaisten vihreiden arvojen ja Jokelan puutarhakaupunkiarvojen mukaisia.

Koska vanhasta rakennuskannasta ei ole pidetty aikanaan huolta, osa arvokkaista historiallisista kiinteistöistä on jo käytännössä lopullisesti tuhoutunut. Tällaisia surullisia esimerkkejä ovat Vanutehdas ja Laatikkotehtaan konttorirakennus.

Myös ns. Jokelan talon purkamista muutama vuosi sitten voidaan pitää menetyksenä ajatellen Jokelan teollista historiaa.

Samoin Jokelan kirkon uhkaamassa oleva purkaminen on menetys rakennuskannan monikerroksisuuden kannalta.

Senioriasuminen

Eläkkeensaajat ovat samaa mieltä suunnitelman toteamuksesta että, ”kun Jokelaa koko ikänsä asuttanut väestö vanhenee, olisi perusteltua tutkia keskusta-alueella senioreille kohdennettua kerrostalorakentamista. Keskustan loistavat julkisen liikenteen yhteydet tarjoavat mahdollisuuden matkailuun, kun se ei muuten enää onnistu, ja lähipalvelut ovat kävelymatkan päässä.”

Tästä samasta asiasta Jokelan Eläkkeensaajat on tehnyt valtuustoaloitteen 1.3.2016: “Aloite uudenlaisesta ikäihmisten asumiskokeilusta Jokelassa” mutta hanke ei ole edennyt toteutukseen. Oikea paikka hankkeelle on Ester Matilda - kodin tuntumassa Jokelantien varressa, jolloin ikäihmisille suunnatuissa palveluissa voitaisiin hyödyntää Ester Matilda-kotia synergiaetuna.

Tässä yhteydessä Jokelan eläkkeensaajat vielä muistuttaa, että alueiden ja rakennusten suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon esteettömyys ja turvallisuus, joihin kuuluu myös hyvä valaistus.

Samoin kaavoituksessa tulee ottaa huomioon liikunta-avustelaitteiden (rollaattorit, sähkömopot, yms.) käytettävyys erilaisissa paikoissa ja säilytysmahdollisuus sekä sähköautojen lisäksi myös muiden sähkökulkimien latausmahdollisuus.

Lopuksi

Kokonaisuutena suunnitelmaa voi pitää onnistuneena, perusteellisena ja kattavana. Kun sitä vielä tarkistetaan saadun palautteen pohjalta, suunnitelma luo hyvän pohjan jatkosuunnittelulle Jokelan ja koko sen vaikutusalueen kehittämiseksi.

Jokelassa 15.1.2021

Jokelan Eläkkeensaajat ry

Aarno Järvinen  Puheenjohtaja, Anneli Koivunen Tiedottaja


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini