Yhteystiedot

Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800

Uutiset

21.11.2020Aarno jatkaa Jokelan Eläkkeensaajien puheenjohtajanaLue lisää »23.12.2018Aarno jatkaa Jokelan Eläkkeensaajien puheenjohtajanaLue lisää »22.12.2018Aarno Järvinen uuden Hyte-lautakunnan puheenjohtajaksiLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Varokaa tietokoneita!

Perjantai 27.11.2020 klo 22:50 - Aarno Järvinen


”Tietokoneet ovat hyödyllisiä – varokaa tietokoneita” kirjoitti Helsingin Sanomat 20.11.1970 kertoessaan Englannin kansalaisvapauksien yhdistyksen kansainvälisestä seminaarista, jossa useista maista tulleet asiantuntijat olivat pohtineet, miten voidaan välttää yksilön vapauden loukkauksia, jotka voivat johtua tietokoneiden yhä laajenevasta käytöstä. Lehti kirjoitti ”Ohjelmoitu tietokone tietää kaiken, ei unohda mitään ja sylkäisee tietonsa ulos napin painalluksella.”

Jutussa todetaan edelleen: ”Yksilön vapauden kannalta tätä pidetään vaarallisena, sillä asiantuntijoiden mielestä ollaan ennen pitkää siinä vaiheessa, että kansallisessa laajuudessa ohjelmoidut ja toisiinsa kansallisissa verkoissa kytketyt tietokoneet ovat aivan liian hyvin selvillä kansalaisten yksityisasioissa.” Kuinka hyvin nykypäivän suuri huoli ymmärrettiinkään jo 50 vuotta sitten, mutta asialle ollaan vasta nyt varovasti tekemässä jotakin. Tosin tuossa puhuttiin kansallisista verkoista. Tuolloin ei vielä voitu ymmärtää miten totaalisen kansainväliseksi internet muutama vuosikymmen myöhemmin muodostuisikaan.

Nyt korona-aikana ihmisiä kehotetaan käyttämään maksukortteja käteisen sijasta ja korttien käyttö maksuvälineenä onkin lisääntynyt merkittävästi käteisen kustannuksella. Mutta asialla on juuri tuo varjopuoli. Meistä tiedetään muualla paljon enemmän kuin itse tiedämme itsestämme. Tiedetään, missä liikumme, mitä, mistä ja milloin ostamme. Me emme täällä Suomessa, jossa vielä luotetaan viranomaisiin ja demokratian toimivuuteen, osaa pelätä, mitä muuta haittaa tästä voisi olla kuin kohdennettujen mainosten jatkuvasti kasvava ryöppy.

Kiinassa otettiin ensimmäisenä maailmassa käyttöön setelit. Nyt Kiina on ensimmäisenä maailmassa luopumassa käteisen käytöstä ja luopumassa myös maksukorteista siirtyessään mobiilimaksamiseen. Kiinassa ”isoveli valvoo” ihan oikeasti. Eli kansalaiset eivät voi kohta käytännössä tehdä yhtään mitään, ilman etteikö siitä jäisi seurattava jälki jonnekin järjestelmään. Se on totaalisen diktatuurin yksi pahimmista uhkista yksilön kannalta. Olet täydellisesti kontrollissa. Orwellilainen 1984 oli vain pieni raapaisu nykypäivän valvontatodellisuudesta.  DDR:ssäkään Stasi ei pystynyt valvomaan kansalaisiaan näin totaalisesti, koska tietokoneet eivät olleet yhtä kehittyneitä kuin nykyisin.

Itävaltalaiset ovat nousseet tätä vastaan vaatimalla oikeutta käteisen käyttöön.  Helsingin Sanomat kirjoitti 25.8.2019, että suurimmat puolueet ovat tehneet käteisestä vaaliteeman. Itävaltalaiset kuuluvat Euroopan innokkaimpiin käteismaksajiin. ”Käteisrahan käyttö on itsenäisen elämän perusedellytys monille ihmisille, erityisesti Itävallan vanhemmalle väestölle ja maalaisväestölle”, perusteli puoluejohtaja Sebastian Kurz ennen viime vuoden vaaleja. Miten todellisuus lienee nyt koronan pahasti runtelemassa Itävallassa.

HS:n jutun mukaan ”Lasi-ihminen” (gläserner Mensch) on saksan kielessä käytetty ilmaus, joka ei helposti käänny suomeksi. Sillä tarkoitetaan, että kaikki näkyy läpi eli kansalaisen toiminta on seurattavissa. Maksuliikenteen kohdalla kyse on siitä, että korttimaksamisesta jää jälki. ”Jos menen ostoksille ja ostamani snapsin määrä kirjautuu tarkasti, niin siinä tunkeudutaan yksityisyyteeni”, sanoi AFP:n haastattelema talousjuristi Werner Doralt.

Itävallan ja myös Saksan käteisrakkauden yhtenä syynä on varmastikin natsimenneisyys, eli se historiallinen muistijälki totalitaarisesta valtiosta, joka sai tietoonsa kaiken haluamansa. Nykyiset tietokoneet tekevät sen vaan paljon tehokkaammin.

Tietokoneiden mukanaan tuomat turvauhat ovat nousseet vakavaan keskusteluun Terapiakeskus Vastaamon tietomurron myötä. Poliisin mukaan entistä suurempi osa rikollisuudesta siirtyy verkkoon ja varmaan lähes jokainen tietokonetta käyttävä on sen jo huomannut jatkuvasti lisääntyvinä huijausviesteinä.ja tietojen kalasteluna.

IoT eli internet esineissä on jo pitkään ollut kehittelyssä eli vähän vitsillä: kahvinkeitin ja jääkaappi keskustelevat keskenään: pitäisi keittää isäntäväelle aamukahvit, johon jääkaappi: kahvimaito on lopussa ja kahvikin hyvin vähissä. Johon kahvinkeitin: No lähetä kauppaan viesti, että laittavat toimitukseen.

Aivan uudenlaisesta uhasta tiesi kertoa DigiToday 23.11.2020. Uutisen mukaan amerikkalaisen Marylandin yliopiston toteuttamassa ja Singaporen opetusministeriön osittain rahoittamassa tutkimuksessa havaittiin, että suositut kotien robotti-imurit voidaan hakkeroida etähallittavina mikrofoneina käyttämällä niiden laseriin perustuvaa lidar-tutkaa.

”Robotti-imurin suunnistamiseen käyttämä laser pystyttiin valjastamaan tunnistamaan ääniaaltojen värähtelyä, kun ne kimposivat koehuoneeseen laitetuista tavaroista, kuten roskapöntöstä tai pahvilaatikosta. Tällä tavalla kerätystä informaatiosta pystyttiin tunnistamaan ihmisäänen luettelemat numerot 90 prosentin tarkkuudella. Television soundbarin toistamat televisio-ohjelmat tunnistettiin yli 90 prosentin tarkkuudella.”

Tuskin voimme kuvitella nykyistä elämäämme ja elintasoamme enää ilman tietokoneita, mutta isoja muutoksia on varmastikin lähivuosina tulossa niin internetin vapaaseen käyttöön kuin tietoturvaankin, muutoin yksityisyytemme, se mitä vielä on jäljellä, on lopullisesti mennyttä. Ja se maksaa. Hyvä tietoturva ei suinkaan ole ilmaista.

Olemme tuudittautuneet siihen, että netin käyttö on ”ilmaista”, vaikka todellisuudessa maksamme siitä luovuttamalla omia henkilökohtaisia tietojamme monella tavalla ja huomaamattamme esim. mainostajille. Maailma voi tässä suhteessa olla hyvin erilainen jo muutaman vuoden kuluttua. Jää nähtäväksi. Mutta olisiko maailma jo nyt eri näköinen, jos tuo 50 vuoden takainen varoitus olisi otettu silloin vakavasti.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini