Kuntavaalit on käyty reilu puolitoista kuukautta sitten. Uusi valtuustokausi käynnistyi virallisesti elokuun ensimmäinen päivä, mutta Tuusulassa ensimmäinen uuden valtuuston kokous on maanantaina 16.8. Tällöin pitäisi valita uusi pormestari, kunnanhallitus ja lautakunnat. 

Neuvotteluja on käyty ja puolueiden välinen luottamuspaikkajako pitäisi olla pääpiirteissään selvillä. Omalta osaltani vaalitulos oli yllättävänkin hyvä 121 ääntä. En odottanut 18 äänen parannusta neljän vuoden takaiseen. Kiitos vielä kerran kaikille minua äänestäneille.

Demareilla Tuusulassa vaalit menivät suoraan sanottuna penkin alle. Sitä on turha kieltää. Oli selvää, että edelliskerran ”onnenkantamoinen” ei voi toistua toista kertaa peräkkäin. Mutta kahdeksan paikkaa eli viiden paikan pudotus edellisestä kerrasta on surkea tulos. Miksi näin kävi? Siitä varmaan keskustellaan  vielä tarkemmin pitkin syksyä.

Yksi selkeä syy verrattuna neljän vuoden takaiseen menestykseen verrattuna oli tietysti, että Satu Taiveaho ei ollut enää Tuusulassa ehdolla ja toinen selkeä syy, että Kokoomus sai koottua rivinsä ja esiintyi ulospäin yhtenäisenä. Viimeksihän Sanna Kervinen ja Lauri Untamo tiputettiin Kokoomuksen listalta viime hetkessä ja kannatus jakaantui, kun Kervinen onnistui keräämään viime minuuteilla oman listan, joka keräsi yli tuhat ääntä.

Tuon avulla voisi selittää kahden-kolmen paikan verran kannatuksen katoamista, mutta ei kaikkea. Loppuun ei varmaan ole yhtä selkeää syytä. Vaalitulos on kuntalaisten päätös, josta ei voi valittaa. Siihen on siis tyydyttävä ja pyrittävä toimimaan yhteistyössä muiden ryhmien kanssa omien tavoitteiden ajamiseksi eteenpäin niin hyvin kuin mahdollista.

Pormestarijärjestelmästä keskusteltiin paljon viime valtuustokaudella ja sitä myös kritisoitiin,  myös vastoin parempaa tietoa. Ehkä vähän yllättäväkin tulos, joka taitaa pitkälti mennä pormestarijärjestelmän piikkiin, oli elokuun alussa julkistettu kuntatutkija Timo Aron tutkimustulos, että Tuusula oli nyt kaikista Suomen kunnista kaikkein pito- ja vetovoimaisin ja kasvatti asukaslukuaan eniten. Tuusulan asukasluku kasvoi 454 hengellä tämän vuoden tammi-kesäkuun välisenä aikana. Aiempina vuosina vauhdilla kasvanut Järvenpää jäi nyt toiseksi 412 uudella asukkaalla. Selkeä muutos siis monta vuotta jatkuneeseen hitaaseen kasvuun ja jopa miinusmerkkisiin lukuihin.

Onko tämä sitten pormestarijärjestelmän ansiota? Tampere otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön pormestarimallin kymmenen vuotta sitten. Tampereella on tehty isoja ratkaisuja kaupungin kehittämiseksi kuten keskustatunneli ja pikaraitiotie. Tuusulan politiikkaa on menneinä vuosina moitittu, ettei päätöksiä kunnan kehittämisestä synny. Tähän voisi lainata Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marinin toteamusta syksyltä 2016:  ”Se, että päätöksiä vihdoin syntyy, johtuu ainakin pormestarista. Siis siitä, että sellainen kaupungissa ylipäätään on.” (HS 20.11.2016)

Kuntapolitiikassa asiat tapahtuvat pitkällä viiveellä. Vuosi on aivan liian lyhyt aika mitata. Valtuustokausikin on lyhyt aika, mutta sen nuokin luvut osoittavat, että pitkän "pysähtyneisyyden kauden" jälkeen asioita on Tuusulassa saatu vihdoin liikkeelle ja pormestarijärjestelmä on siihen yksi iso vaikuttaja.

Uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa 16.8.2021 valitaan uusi pormestari. Hän on mitä todennäköisimmin vaalit voittaneen Kokoomuksen Kalle Ikkelä. Haaste on hänelle kova, mutta toivottavasti myönteinen kehitys Tuusulassa saadaan jatkumaan hyvässä yhteistyössä hänen johdollaan