Aarno Järvinen
JOKELA
ajarvine(at)sci.fi
040-706 7800
AKUUTTIOSASTO KATOAA HYRYLÄSTÄMaanantai 6.12.2021 klo 19.34 - Aarno Järvinen Olen taas vähän huonosti muistanut kirjoitella tälle palstalle eli pitää palautella mieleen soppusyksyn aikana tapahtuneita asioita. Yksi iso asia oli Keusoten valtuuston kokous, jossa äänestyksen jälkeen päätettiin, että Hyrylän terveyskeskuksen akuuttiosasto lakkautetaan ensi vuoden aikana. Muutoin terveyskeskus jatkaa. Syynä on Nurmijärven yksikön saneerauksen valmistuminen ja luonnollisesti säästösyyt. Keusotestahan on tehty säästöprojekti. Potilaat sijoitetaan lakkautuksen jälkeen jäljelle jääviin neljään yksikköön sen mukaan, miten sattuu missäkin tilaa olemaan. Ongelmaksi etelä-tuusulalaisille jää kulkeminen. Järvenpään Justiin pääsee bussilla, mutta Hyvinkäälle vain "mutkan kautta" ts suoraa yhteyttä ei ole ja kunnollista poikittaisliikennettä tunnetusti ei ole koskaan ollutkaan lukuunottamatta hyvin toiminutta kuntien yhteistä Sampo-joukkokutsuliikennettä, joka sekin säästösysitä aikanaan lopetettiin. Käytin Keusoten valtuustossa puheenvuoron, jossa ehdotin, että lakkautusta ei tehtäisi vielä ensi vuonna. Alla on käyttämäni puheenvuoro pääpiirteissään - ei aivan sanasta sanaan. PUHEENVUORO KEUSOTEN VALTUUSTOSSA 18.11.2021 §51 Keusoten palveluverkkosuunnitelma Arvoisa puheenjohtaja, Suunnitelmassa on paljon hyvää, mutta myös paljon kohtia, jotka aiheuttavat enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. Mutta aloitetaan muutamalla poiminnalla hyvistä asioista: - kotisairaala - ”Erityisesti ikäihmisten pitkiä vuodehoitojaksoja tule välttää ja aktiivinen kuntoutus ajoittaa ajoissa” – tämä oli ajatuksena, kun Kiljavan kuntoutussairaalaa lähdettiin perustamaan. Kunnat vaan säästivät silloin niin tehokkaasti, että Kiljavan Sairaala Oy oli vähällä mennä konkurssiin. - Ikäihmisten tarpeisiin perustuvia yhteisöllisiä ja monimuotoisia palveluita sekä asumisen verkostoa kehitetään ja laajennetaan. – Tässä asiassa ollaan 10 vuotta myöhässä, eikä muutos oikeaan suuntaan valitettavasti konkretisoidu kovin nopeasti. Kiire on, sillä me suuret ikäluokat ikäännymme joka vuosi ja alamme tällä vuosikymmenellä jo kymmenin tuhansin täyttää 80 v. -Laitoshoidosta luovutaan – sairaala ei saa olla kenenkään koti. Mutta se edellyttää, että hyviä, nimenomaan hyviä tehostetun palveluasumisen paikkoja on riittävästi ja tarpeen mukaan saatavissa – täällä esitetään nyt päinvastaista. Tehostetun palveluasumisen paikkoja ei pidä vähentää. Sitten se toinen puoli: Tavallaan positiivista on tietysti sekin, että esittelytekstissä on suoraan sanottu, että vain raha ratkaisee ja suunnitelma on laadittu täysin oman auton käytön ehdoilla. Ja tekstistä paistaa usko palvelujen keskittämisen säästöjä tuovaan voimaan ja pohjaton usko digiratkaisuihin. Olen sanonut jossain Keusotenkin tilaisuudessa, että Keusote on sairastunut digihypeen, joka on vakava sairaus ja kallis hoitaa. Digipalveluja, nimenomaan toimivia ja helppokäyttöisiä – harvoin vain olen sellaisia kohdannut - pitää tottakai kehittää. Kunhan muistetaan se tosiasia, että hyvin huomattava osa ikäihmisistä, mutta myös eri tavoin vammaisista ja jopa nuorista ei näitä standardiratkaisuja pysty käyttämään eri syistä – eikä se asia ainakaan lähivuosina tule muuttumaan. Toimivaa palveluverkkoa ei voi rakentaa irrallaan liikenneverkosta – erityisesti julkisen liikenteen verkosta. Tähän asti nämä molemmat verkot ovat olleet kunnan omissa käsissä. Nyt on ilmiselvä vaara, että osaoptimoidaan ratkaisut, josta seuraa, ettei kummastakaan tulee toimivaa. Tämä ei tietysti ole samalla tavalla tiiviiden kaupunkikeskusten ongelma, mutta on ongelma Tuusulan ja Nurmijärven kaltaisten monen keskuksen ja pinta-alaltaan suht. isojen kuntien osalta. Meillä oli alueella kymmenkunta vuotta sitten hyvin toimiva julkisen liikenteen verkko eli kutsujoukkoliikenne Sampo, joka olisi hyvin tukenut tätäkin palveluverkkosuunnitelmaa, mutta kunnat säästösyistä lopettivat sen. Sitten näkökulma, jota ette tässä asiassa ole ajatelleet, eikä se ole oikein mahtunut vielä muutenkaan korvien väliin. Glasgowin ilmastokongressi päättyi muutama päivä sitten. Vaikka Intiaa ei saatu kuriin, meidän on kaikessa toiminnassamme jatkossa ihan vakavasti otettava toiminnan suunnittelussa myös ilmasto- ja kierrätysnäkökohdat huomioon, ennen kuin on ihan pakko. Lainaan Prof Katri Kauppia, Aalto yliopistosta ”lmastonmuutokseen ja toimitusketjujen hallintaan liittyy kaksi keskeistä tehtävää: 1) ilmastonmuutoksen lieventäminen ja estäminen vähentämällä toimitusketjujen negatiivisia ympäristövaikutuksia sekä 2) toimitusketjujen sopeutuminen ja varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.” Toimitusketju -sanan tilalle voidaan hyvin laittaa sana palveluverkko, koska palvelujahan tässä toimitetaan eri tavoin niitä tarvitseville. Suomalaisten yritysten toimitusketjuissa tehdään paraikaa kovasti töitä negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Näin pitää tehdä myös julkishallinnossa. Tässä nyt käsillä olevassa asiassa se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että palveluverkko suunnitellaan niin, että omaa autoa tai kela-taksia tarvitaan mahdollisimman vähän eli suomeksi sanottuna rakennetaan tehokkaat lähipalvelut yksinkertaisten perusasioiden hoitoon – yhtenä esimerkkinä vaikka nyt itselleni tänään ajankohtainen asia eli rokotukset. Influenssarokotuksen sain tänään Jokelassa - kävelyä 200 m - mutta kaksi koronapiikkiä piti hakea Hyrylästä eli 80 km täysin turhaa ajoa. Eilen oli ihan hyvä infotilaisuus (ministeriön sote-infotilaisuus Hyvinkäällä). Pistin ylös muutamia asioita, jotka ministeri otti puheenvuorossaan esiin: Hoitotakuun kiristäminen 1.4.2023 lukien ts nyt lausunnolle lähtenyt lakiluonnos. Mitä se vaikuttaa meidän palveluverkkoon? Palvelut yhdellä yhteydenotolla 7 vuorokaudessa eikä pelkästään virka-aikana Asiakkaan profiili pitää tuntea hyvin, jotta asiakasohjaus toimisi eli pitkät hoitosuhteet paljon palveluja tarvitseville samojen ammattilaisten kanssa – tässäkin auttaa lähipalvelut. Ministeri muistutti myös mielenterveysongelmien hoidon vakavista puutteista perustasolla, mutta lupasi jopa 100 % valtion tukea, että vastaanottotoiminta saadaan kuntoon. Hän varoitti vakavasti osaoptimoinnista ja että alibudjetointia sotemenoissa ei sallita. Lopetan lauseeseen, jota olen pruukannut käyttää: Ihmiseltä ihmiselle palvelussa toimii pienuuden ekonomia – sellunkeitossa suuruuden ekonomia. Eli me tarvitsemme lähipalveluja, tarvitsemme pieniä, hyvin toimivia ihmisläheisiä palvelupisteitä, joissa henkilökunta pysyy ja viihtyy ja jotka ovat helposti saavutettavia. Ja tietysti niitä kotiin tuotavia palveluita. Sellunkeiton suuruuden ekonomialla tarkoitan tässä erikoissairaanhoitoa esim. vaativia leikkauksia esim. sydänoperaatioita, elinsiirtoja yms, joissa tarvitaan huippu erikoisosaamista ja jotka pitääkin keskittää. MUUTOSEHDOTUS § 51 Palveluverkkosuunnitelmaan: Tuusulan Hyrylän akuuttiosasto jatkaa toimintaansa vuonna 2022." Äänin 27-12 esitykseni hylättiin. En toki ollut siitä mitenkään yllättynyt. Olihan sama asia kaatunut jo Keusoten hallituksessa äänin 14-3. |