Vauhdikas vuosi on takana

Torstai 1.1.2026 klo 20.03 - Aarno Järvinen

Vuosi 2025 on historiaa. Paljon on tapahtunut ja valitettavan paljon myös ikäviä asioita niin maailmalla kuin kotimaassakin. Sota jatkuu Euroopassa ja maailmanpolitiikassa olemme siirtyneet sopimuspohjaisesta maailmanjärjestyksestä diilipohjaiseen maailmanjärjestykseen, jossa suurvallat katsovat vain omia lyhytnäköisiä etujaan. Suomessa talous on taantunut entisestään, työttömyys, lapsiköyhyys ja muut sosiaaliset ongelmat lisääntyneet valtionvelan jatkaessa kasvuaan.

Mutta tarkoitus ei ollut sotkeentua maailmanpolitiikkaan tai edes Suomen politiikkaan vaan pysytellä ihan vaan Tuusulan kyläpolitiikassa. Sillä siinäkin on tapahtunut aika paljon. Valtuustokausi vaihtui kesäkuun alussa. Minulle se merkitsi valtuustouran jatkoa ja 7. valtuustokauden alkua.

Tuusulassakin kasvu on hidastunut verrattuna viime valtuustokauden alkuvuosiin. Se ei toki ole Tuusulan tai tuusulalaisten poliitikkojen syy, vaan on seurausta Suomen surkeasta yleisestä taloustilanteesta. Rakentaminen on käytännössä pysähtynyt ja sen seurauksena Tuusulan väkiluvun kasvu on hidastunut tuhansista uusista asukkaista muutamaan sataan vuodessa. Tänä vuonna päästäneen noin neljään sataan, mikä ei sekään toki ole huono luku. Ja toisaalta on ihan hyvä vetää välillä henkeä, ellei edelleen kasvava kunnan velkataakka painaisi päälle. Mutta kuten olen monesti sanonut: kasvu on kallista ja nopea kasvu vielä kalliimpaa.

Väkihän on kasvanut nimenomaan Etelä-Tuusulassa eli Hyrylässä, jossa tietysti suurimpana kohteena Rykmentinpuiston rakentuminen. Pohjois-Tuusulassa ei päättyneellä valtuustokaudella juuri rakentamista näkynyt muutamia omakotitaloja lukuunottamatta.

Mistä kunnan raskas velkataakka sitten johtuu? Tärkein syy on uusien koulujen ja päiväkotien rakentaminen, joka toki on ollut tarpeenkin, sillä muuttovoiton myönteisenä puolena on tullut lasten määrän kasvu, muuten Keski-Uudenmaan nopeiten ikääntyvässä kunnassa. Viime vuosikymmenen puolella linjattiin ”nollatoleranssi sisäilmaongelmille”, joka siirsi ajatukset vanhan korjaamisesta uuden uljaan rakentamiseen. Ja mainetta ja kunniaa onkin tullut: erityisesti Martta Wendelin -päiväkoti ja Monio ovat niittäneet mainetta ja kunniaa. Ilmaista se ei ole ollut eikä ihan kaikkea ole riittävästi etukäteen mietitty. Tästä kuvaavana esimerkkinä on reilun puolen miljoonan korjaustarpeet juuri valmistuneessa Moniossa, jonka rakentamisessa oli muutama asia ”unohtunut”. Surkuhupaisaa Monion kohdalla oli myös se, että valtuuston uudeksi kokoontumispaikaksi ajateltu Monion Riihisali osoittautui täysin epäonnistuneeksi valinnaksi tähän tarkoitukseen. Valtuusto äänestikin 50-1, että yksi kokous Moniossa riittää ja valtuusto palasi muutamaa vuosikymmentä vanhempaan rakennukseen eli Rykmentintalon ruokalaan. Se onkin itse asiassa ollut ihan tyydyttävä kokoontumispaikka, ei kuitenkaan toimivuudessaan toki lähellekään vanhan, nyt jo puretun kunnantalon valtuustosalia. Saa sitten tulevana syksynä nähdä, miten uuden Särmän eli Prismakeskuksen tilat palvelevat valtuuston kokoustarpeita.

Mittavat koulu- ja päiväkoti-investoinnit päätettiin jo noin kymmenen vuotta sitten ihan toisenlaisessa maailmatilanteessa. Elettiin nollakorkojen aikaa, jonka uskottiin jatkuvan ikuisesti. Vaan ei jatkunut. Päätöksiä ei kuitenkaan ole haluttu perua tai edes juurikaan muuttaa, jonka seurauksena Tuusula on velkataakkansa kanssa kriisikunta – ei tosin onneksi ainakaan vielä muilla mittareilla kuin velan määrällä.  Onneksi Tuusulassa ei ihan pahasti höyrähdetty koulurakentamisessa avoimiin oppimisympäristöihin, jotka muualla on nyt aika nopeasti todettu täysin epäonnistuneeksi malliksi. Päinvastoin pitää myöntää, että viimeisimpänä nyt syksyllä valmistunut Riihikallion koulu vaikuttaa ihan onnistuneelta ratkaisulta.

Toinen tämän vuoden ja valtakunnallistakin näkyvyyttä saanut ratkaisu oli tietysti pormestarin erottaminen aivan valtuustokauden lopussa eli kolme viikkoa ennen uuden valtuustokauden alkua. Oliko se tarpeellista, haitallista kunnan maineelle vai opetus tuleville pormestareille, on ihan oman juttunsa arvoinen asia.

Uusi valtuustokausi on alkanut minusta varsin rakentavassa hengessä. Uusi pormestari Janne Mellin on pitkäaikaisena rehtorina saanut homman haltuun ja ottanut selvästikin opiksi edellisen kauden virheistä. Haasteita on toki edessä paljon eikä pienimpinä talousongelmat, joka näkyi jo pieneltä osalta kuntaveron 0,2 prosenttiyksikön korotuksena. Tuusula ei toki ollut korottajajoukossa yksin eikä suurimpana korottajana. Ennustin veronkorotuksen vuoden 2023 joulukuun budjettipuheenvuorossani ja tämän vuoden budjettipuheenvuorossani ennustin korotuksille jatkoa.

Kuten em budjettipuheenvuorossani totesin, nyt on kaavoituksessa ja infrainvestoinneissa keskityttävä vain ja ainoastaan nopeasti tuloja tuottaviin kohteisiin, jotta kunnan velkataakka ei kasvaisi ylivoimaiseksi. Kun valtuusto ei halunnut lykätä Lahelan kouluinvestointia vielä muutamalla vuodella, kuten olisi ollut järkevää, on tulovirtaa saatava aikaiseksi ja unohdettava tässä vaiheessa kiistanalaiset hankkeet kuten Tuuskodon kaava, jonka tuotto-odotus on varsin alhainen, mutta riski valituksille eli hankkeen lykkäytymiselle usealla vuodella enemmän kuin todennäköistä. Puistokylän kaava oli tällaisista kiistanalaisista kaavoista hyvä esimerkki, joka valtuustossa viimein hyväksytyssä muodossa ei toki ollut aivan mahdoton, mutta näyttö siitä, että kuntalaistenkin mielipidettä on syytä vakavalla korvalla kuulla.

Kalenteri kääntyi vajaa vuorokausi sitten vuoden 2026 puolelle. Palataan tälläkin palstalla uusien juttujen muodossa alkaneen vuoden moniin ja vaikeisiin haasteisiin.

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2026!

Vuoden viimeinen valtuusto

Maanantai 8.12.2025 klo 20.21 - Aarno Järvinen

Tuusulan kunnanvaltuusto kokoontui vuoden 2025 viimeiseen kokoukseen 8.12. Tällä kertaa kokous oli varsin lyhyt, alle tunnin, sillä aiemmista vuosista poiketen nyt joulukuun kokouksessa ei käsitelty budjettia, koska se oli listalla jo marraskuun kokouksessa ja näin tulee olemaan varmaankin myös tulevina vuosina. Käytin puheenvuoron kohdassa § 212 Kasvun ja talouden hallintaohjelma, jossa kerrottiin vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen taloustilanteesta. Alla puheenvuoroni kokonaisuudessaan.

"Arvoisa puheenjohtaja, 

Kolmannen kvartaalin talouskatsaus on varsin synkkää, joskaan ei yllättävää luettavaa, vaikka toki kunnan elinvoimittarilla olemme 10. parhaat joukossa. Se on se positiivinen asia, jonka varaan on rakennettava, kun verotulot sakkaavat, työttömyys kasvaa edelleen ja lasku pitkäaikaistyöttömyydestä alkaa toden teolla langeta kunnille ensi vuonna.

Ei asuin- eikä työpaikkatonttienkaan myynti ole toteutumassa odotetulla tavalla. Ainoa asia, joka tuntuu kasvavan suunnitellusti, on kunnan velkataakka. Mutta tulevaisuutta ei voi rakentaa kasvavalle velkaantumiselle.

Väestönkehitys on sentään ollut positiivista vielä tänä vuonna ja odotusarvo on noin 400 hengen kasvu. Se ei ole lähellekään viime valtuustokauden lukuja, mutta maltillisempi kasvu on varmasti ihan hyvä tässä tilanteessa. Sillä kasvu on kallista ja nopea kasvu vielä kalliimpaa. Sen olemme toivottavasti viime kaudesta oppineet.     

Ensi vuosikaan ei näytä kovin lupaavalta. Talouskasvu antaa valtakunnan hallituksen lukuisista lupauksista huolimatta odottaa itseään ainakin vielä ensi vuoden ja sota Euroopassa jatkuu, eikä sillekään näy loppua.  Ensi vuonna joudumme siis viime kuussa hyväksyttyä budjettia rukkaamaan vielä monta kertaa.

Tulevaisuuden kannalta tärkeintä on kaikesta huolimatta talouskasvun vauhdittaminen ja työllisyyden vahvistaminen. Miten me voimme sen kunnassa tehdä? Keskittymällä kaavoituksessa ja infran rakentamisessa nyt vain ja ainoastaan hankkeisiin, joiden voidaan odottaa todennäköisimmin tuovan tulovirtaa maanmyynti- ja verotuloina ja niinä kaivattuina uusina työpaikkoina - jos ei vielä ensi vuonna niin edes tämän vuosikymmenen lopulla.  Jätetään nyt toisarvoiset ja kiistanalaiset kaava- ja muut hankkeet odottamaan parempia aikoja.

Joku yksittäinen valopilkku sentään näkyy – nimittäin datakeskushanke Jokelaan. Se tuo pilkahduksen siihen synkkyyteen, jonka Jokelaan ovat tuoneet kylän keskellä ihan konkreettisesti olleiden palvelujen katoaminen eli terveyskeskuksen lakkauttaminen, Teboilin toiminnan loppuminen ja viimeisimpänä iskuna vielä R-kioskin lopetus.

Kellokoskella puolestaan valopilkkuna näkyy Ruukin alueen vilkastuminen, joka eilisestä perin sateisesta säästä huolimatta konkretisoitui joulumarkkinoiden aivan mahtavaan ihmisvilinään ja tungokseen, arviolta 4000 kävijää. Se osoittaa, että kaikkea vanhaa ja vähän nukkavierultakin näyttävää ei kannata purkaa ja hävittää vaan luoda sille uudenlainen elämä, joka Ruukin osalta vetää jo hyvinkin vertoja Fiskarsin vastaavalle alueelle.  Kunhan vielä sairaalarakennuksille saataisiin käyttöä.  

Ensi vuosi tulee olemaan taloudellisesti vaikea - se ei ole uutinen. Kuten viime kuun budjettivaltuustossa päätettiin, käynnistetään valmistelut vaikutusten ennakkoarvioinnin avulla valmisteltavien rakenteellisten sopeutustoimien löytämiseksi käyttötalouden kulujen hillitsemiseksi tulevissa talousarvioissa. Pidetään siinä huoli, että emme joudu tilanteeseen, jossa henkilökuntaa pitää irtisanoa tai että pitäisi leikata piparitaikinasta ja piirustuspaperista, kuten Keski-Uusimaa viime viikolla otsikoi eräästä naapurikunnasta. Mutta pidetään me edelleen huolta Tuusulan hyvistä palveluista ja muistetaan, että koulutukseen panostamalla voi vain voittaa.

Tuusulan budjettivaltuustolla pitkä ilta

Perjantai 14.11.2025 klo 22.19 - Aarno Järvinen

Tuusulan ns budjettiovaltuusto, jossa hyväksytään seuraavan vuoden talousarvio, pidettiin nyt marraskuussa eli maanantaina 10.11.2025. Aikaisempina vuosina budjetti on hyväksytty vasta jouluun valtuuston kokouksessa. Uusi talousjohtaja Kari Ora halusi kuitenkin, että budjetti käsitellään samassa kokouksessa, missä vahvistetaan seuraavan vuoden veroprosentit. Se puolestaan pitää tehdä marraskuun kokouksessa, koska tiedot pitä toimittaa verohallinnolle 17.11. mennessä. Tämä on minusta hyvä uudistus.

Tosin siitä oli tällä kertaa seurauksena vähän ylipitkä esityslista, jossa toisena "vaikeana" ja paljon keskustelua aiheuttaneena asian oli kiistelty Puistokylän kaava vanhalla varuskuntaalueella eli nykyisen Rykmentinpuiston alueella. 

Veroprosenttia korotettiin pitkästä aikaa, mutta varsin maltillisesti eli 0,2 prosenttiyksikköä 7,3 prosenttiin. Naapurikunnat näkyvät tekevän hyvin samansuuntaisia päätöksiä. Edellisen kerranhan Tuusula laski veroprosenttia. Tämä tapahtui, kun hyvinvointialueet perustettiin ja sote-asiat siirtyivät pois kunnan vastuulta valtiolle. Silloinhan kaikkien kuntien veroprosentteja alennettiin ja Tuusulan laskennallinen veroprosentti oli 7,11. Sittemmin valtio päätti, että veroprosentti pitää määritellä kymmeneosien ei sadasosien tarkkuudella. Tällöin Tuusula alensi veroprosentin 7,11 prosentista 7,1 prosenttiin. tuusulassa korotuksen perimmäinen syy on liian suureksi paisunut lainakanta, joka puolestaan taas johtuu viime vuosikymmenellä päätetystä palveluverkkouudistuksesta eli Etelä-Tuusulaan rakennetuista uusista kouluista ja päiväkodeista.

Valtuuston kokous kesti seitsemän tuntia. Kokous aloitettiin klo 15 ja se päättyi pari minuuttia vaille 22. Näin pitkää kokousta en muista moneen vuoteen olleen. Menemättä tässä päivityksessä kokouksen kaikkiin yksityiskohtiin, laitan tähän kokouksessa käyttämäni sos.dem. ryhmän budjettipuheenvuoron kokonaisuudessaan. Käytäntöhän on ollut niin kauan kuin minä muistan, että budjetista käytetään aina ryhmäpuheenvuorot ryhmien suuruusjärjestyksessä. 

Tässä siis sos.dem. ryhmäpuheenvuoro:

"Olen joskus todennut, että ellei Tuusula tällä sijainnilla pärjää, ei sitten mikään kunta, mutta elämme synkkiä aikoja. Sopimuspohjainen maailmanjärjestys on muuttunut diilipohjaiseksi maailmanjärjestykseksi eikä sodalle Euroopassa näy loppua.  Investointinäkymiä painaa kauppa- ja geopoliittinen epävarmuus, joka yhä jarruttaa investointipäätöksiä.

Kotimaassa kuluttajien luottamus talouteen ja sitä myöten halukkuus kuluttaa on heikkoa. Työttömyys kasvaa ja saamme päivittäin lukea uusista irtisanomisista, joita nyt tuntuu tulevan erityisesti epäonnistuneen sote-uudistuksen seurauksena kasvavaan tahtiin myös aloilla, joita aiemmin pidettiin varmoina työpaikkoina.  Työttömyyden kasvu ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden nopea kasvu puolestaan kaatuu kuntien niskaan myös epäonnistuneen TE-uudistuksen seurauksena. Lisänä tähän on uusi ilmiö, korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu.

Näyttää vahvasti siltä, että talouden käänne parempaan ei lähde kuluttajavetoisesti – ei ainakaan ensi vuonna. Hetken näytti, että teollisuustuotanto ja yritysten tilauskirjat toisivat positiivisen käänteen, mutta sekin toivo tuntuu tuoreimpien tietojen mukaan hiipuvan. Erityisesti teknologiateollisuuden kysynnässä alkoi jo näkyä piristymisen merkkejä, mutta toiveet suhdanteen ripeästä toipumisesta ovat hiipuneet, toteaa Teknologiateollisuuskin tuoreissa talousnäkymissään.

Yksityisistä investoinneista merkittävin on asuntorakentaminen, joka on ollut parisen vuotta käytännössä seis, koska valmiita asuntoja on runsaasti myynnissä. Eli ylitarjonnan sulatus on edelleen menossa.

Positiivinen asia on inflaation hidastuminen, kunhan ei kellahdeta deflaation puolelle. Myös korot näyttävät asettuneen hyvinkin kohtuulliselle tasolle.

Lainaan tähän kohtaan pätkän 11.12.2023 eli budjettivaltuustossa pitämästäni puheenvuorosta: Suora lainaus ”Uskon, että ensi vuosi Tuusulassa menee taloudellisesti vielä hyvin, mutta tämänhetkisillä tiedoilla arvioituna tulevista vuosista tulee paljon vaikeampia. On syytä varautua siihen, että vuoden 2025 marraskuussa meilläkin tehdään päätös kuntaveroprosentin nostosta. Riittääkö yksi kymmenys vai tarvitaanko useita, jää nähtäväksi. Siksi nyt ei ole aika tehdä uusia isoja investointipäätöksiä velkarahalla, vaan maltilla katsoa tilanteen kehittymistä. Voidaan toivoa parasta, mutta samalla pelätä pahinta. Siinä mielessä olisi myös hyvä yhdessä miettiä tulevaisuutta vähän pidemmälläkin aikavälillä. Millaisen Tuusulan me haluamme vuonna 2035 tai jopa 2050. Voimmeko aina rakentaa vain kasvuodotusten varaan vai pitäisikö panostaa enemmän laatuun ja viihtyvyyteen.”  Lainaus päättyy.

Entä nyt käsillä oleva talousarvio? Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Varmaa on vain, että joudumme näihin lukuihin palaamaan osavuosikatsausten yhteydessä.

Tuusulan taloustilanne on ollut vahva ja on sitä edelleenkin naapureihin verrattuna. Mutta meidän Akilleen kantapäämme on nopeasti kasvava velkataakka, joka on muodostumassa kohtalokkaaksi, ellei velan kasvua saada pysäytettyä tai haluta pysäyttää. Tuusula on jo reippaasti kriisikunta kuntakonsernin suhteellisen velkaantumisen mittarilla. Nyt on varottava, etteivät muut kriisikuntakriteerit tulevina vuosina täyty. Ensi vuonna siitä vielä tuskin on vaaraa.

Vaikka vuonna 2023 totesinkin, että pitää panostaa laatuun, ja olen toki edelleen samaa mieltä, mutta ilman kasvua taloutta ei saada kuntoon. Siksi on tärkeää, että nyt keskitytään kaavoituksessa ja infran rakentamisessa vain ja ainoastaan kohteisiin, joista on varsin nopeasti odotettavissa tuloa maanmyynneistä, kiinteistöveroista, yhteisöveroista ja työllisyyden parantumisen myötä myöhemmin myös kuntaverosta. Eli vain nopeasti myyntituloja ja työpaikkoja tuottavia kaavoituskohteita voidaan aloittaa.  Jo ennakkoon kritiikkiä herättävät kohteet tyyppiä Tuuskoto on nyt syytä pistää hyllylle odottamaan.

Pormestarin talousarviossa todetaan ihan oikein. Lainaus ”Tulevina vuosina haasteena on vuosikatteen taso ja sen riittävyys poistoihin.” ja toinen lainaus: ”Korkomenojen suhteen on tärkeää tunnistaa, että korkotason noustessa yhden prosenttiyksikön korkomenot olisivat Tuusulan lainasalkun koolla 2,4 miljoonaa enemmän vuodessa.” Tuo 2,4 miljoonaa on suurin piirtein se summa, joka odotetaan saatavan nyt tehtävällä kuntaveron nostolla. Ja muistetaan, että Markku Vehmaksen tekemät ansiokkaat korkosuojaukset ovat vähitellen päättymässä.

Talousarviossa on joukko säästötoimia, jotka ovat varsin maltillisia. Olen iloinen, että ei esitetä henkilöstön vähennyksiä, kuten naapureissa on laita, sillä kaikesta synkkyydestä huolimatta nyt ei pidä tehdä paniikkiratkaisuja, jotka todellisuudessa tulevat näennäisesti saatavaa säästöä kalliimmaksi. Tällaisista kalliiksi käyneistä säästöistä meilläkin on kokemusta viime vuosikymmeneltä, kun henkilökuntaa lomautettiin ja myöhemmin todettiin lomautusten maksaneen saatuja säästöjä enemmän. Tästä löytyy tieto mm arviointikertomuksesta tuolta ajalta.  Olen myös tyytyväinen päätösesityksen lauseeseen: lainaus ”käynnistää valmistelut vaikutusten ennakkoarvioinnin avulla valmisteltavien rakenteellisten sopeutustoimien löytämiseksi käyttötalouden kulujen hillitsemiseksi tulevissa talousarvioissa” – vaikka tässä sanotaan tulevissa talousarvioissa, sen pitää koskea jo myös tätä talousarviovuotta. Osavuosikatsauksissa tähän pitää palata. Kun tämä tehdään vaikutusten ennakkoarvioinnin kautta, vältytään toivottavasta säästöiltä, jotka loppujen lopuksi maksavat enemmän. Ei myöskään pidä sortua pieniin silmänlumesäästöihin, joita tästäkin budjetista kyllä jokunen löytyy.

Talousarvio on arvio tulevasta – onneksi se ei ole kiinnilyötyä todellisuutta, vaan virheitä voidaan vuoden mittaan korjata – tai muuten muutaman vuoden kuluttua olemme tilanteessa, että 0,2 prosenttiyksikön kuntaveron korotuksessa numerot vaihtavatkin paikkaa. Joka tapauksessa kuntaveron korotukset jatkuvat ensi vuonna ja seuraavinakin – toivottavasti ei kovin pitkään. Syy siihen ei toki ole pelkästään Tuusulan.

Muutama huomio yksityiskohdista. Sos.dem ryhmä on tyytyväinen esitettyihin henkilöstölisäyksiin. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta on katsottava tulevaisuuteen ja pidettävä huolta kunnan pito- ja vetovoimasta ja juuri hyväksytyssä strategiassa olevien hyvin haasteellisten tavoitteiden toteutumisesta. Emme saa pettää nykyisten asukkaiden odotuksia ja tänne muuttoa suunnittelevien uusien asukkaiden odotuksia, että Tuusula on paikka, jossa on hyvä asua ja joka huolehtii asukkaistaan. Meidän on erityisesti pidettävä huolta lapsista ja nuorista, joita viime vuosien ”kasvupurskeen” myötä kuntaan on saatu ja samalla huolehdittava nopeasti määrällisesti kasvavan ikäihmisten joukon palveluista ja erityisesti asumismahdollisuuksista, jotta emme menetä näitä seniorikansalaisia ja hyviä nettoveronmaksajia naapurikuntiin. Tässä mielessä olen erittäin tyytyväinen esitykseen uuden hyvinvointijohtajan viran perustamisesityksestä  Keusoten heikentäessä palvelujaan mm lopettamalla Jokelan ja Kellokosken pitkään hyvin toimineet terveysasemat, Kunnan puolella on huolehdittava ennaltaehkäisevistä toimista pitäen kuitenkin tiukasti, toistan tiukasti kiinni siitä, että hyvinvointialueelle kuuluvien tehtävien kustannukset eivät valu kunnan maksettavaksi.

Sos.dem ryhmä ei ole esittämässä tässä vaiheessa budjettiin konkreettisia muutoksia, mutta tulee tukemaan joitain muiden tekemiä ja kunnanhallituksessa hyväksyttyjä muutoksia, mutta edellyttää, seuraavia asioita: investoinnit on priorisoitava niin, että ensi vuonna käynnistetään vain ne uudet hankkeet, joista on perusteltua odottaa nopeasti kunnalle tulovirtaa. Sama vaatimus koskee kaavahankkeita, joista puheenvuoro ao. pykälän kohdalla. Nämä priorisoinnit on tuotava myös valtuustolle tiedoksi viimeistään heti vuoden alussa.

Myös budjetin rakenteen kehittämistä varten tulee asettaa valtuustoryhmien edustajista muodostettava työryhmä, joka keskittyy talousarviorakenteen selkiyttämiseen, tiivistämiseen ja valtuuston saaman informaation parantamiseen. Vain yhtenä esimerkkinä mainitakseni kunnan myöntämien erilaisten järjestöavustusmäärien kertominen ymmärrettävästi budjettitekstissä.  

Tuusula on edelleen myös taloudellisesti vahva ja houkutteleva kunta niin uusille kuin vanhoillekin asukkaille, kunhan pidämme siitä jatkossakin huolta muistaen Tuusulanjärven ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisön merkityksen sekä Jokelan ja Kellokosken sekä muiden kylien omaleimaisuuden säilyttämisen vahvana vetovoima- ja pitovoimatekijänä.  Vaikka tuleva vuosi tuo taloudellisia takaiskuja, voimme lohduttautua sillä, että talous, joka menee ajoittain alaspäin, on sieltä aina myös nousut ja useimmiten entistä ehompana."

Lisää kokouksen muista asioista seuraavissa blogipäivityksissä.

 

Mitä uudelta valtuustokaudelta voi odottaa?

Keskiviikko 9.7.2025 - Aarno Järvinen

Kaksi ensimmäistä pormestarikautta olivat Tuusulassa hurjia kasvun vuosia pitkän pysähtyneisyyden ajan jälkeen. Kunnanjohtaja Hannu Joensivun kautta ja varsinkin viimeisiä vuosia on Tuusulassa luonnehdittu ”pysähtyneisyyden ajaksi”. Kunnan kasvu oli kituliasta varsin hyvistä edellytyksistä huolimatta. Se sitten johtikin epäluottamukseen kunnanjohtajajärjestelmää kohtaan, tilapäisen valiokunnan perustamiseen ja kunnanjohtajan siirtämiseen muihin tehtäviin. Siinä vaiheessa tuki pormestarijärjestelmälle oli varsin laajaa, ei toki yksimielistä ja Tuusulasta tulikin uuden kuntalain tarkoittamassa muodossa Suomen kolmas pormestarikunta. Tampere ja Pirkkala siirtyivät pormestarijärjestelmään heti uuden kuntalain voimaantultua. Tuusula puolestaan voitti Helsingin viikolla, kun Arto Lindberg valittiin Tuusulan ensimmäiseksi pormestariksi 1.6.2017.

Ei toki varmastikaan ollut yksinomaan pormestarijärjestelmän ansiota, että Tuusulan kehitys lähti tuolloin aivan uusille kierroksille. Ehkä näin olisi tapahtunut toisenlaisen kunnanjohtajankin toimesta, mutta pormestarijärjestelmään siirtyminen epäilemättä antoi uudenlaista vauhtia myös poliittiseen päätöksentekoon.

Tuusula oli näillä kahdella pormestarikaudella Suomen ehdotonta kärkeä asukasluvun kasvussa ja tietysti myös rakentamisessa – rakentamisessa Etelä-Tuusulaan. Pohjois-Tuusulaan tämä kasvubuumi ei juurikaan tuonut uutta rakentamista joitain pientaloja lukuun ottamatta. Vetureina kasvuun oli oikeastaan kaksi isoa asiaa: Rykmentinpuiston eli vanhan varuskunta-alueen rakentaminen ja uuden palveluverkon eli käytännössä uusien jättikoulujen ja päiväkotien rakentaminen Etelä-Tuusulaan. Näiden molempien asioiden onnistumisesta tullaan varmasti tulevina vuosina käymään kovaakin keskustelua.

Kasvu pysähtyi kuitenkin kuin seinään viime valtuustokauden lopulla Suomen talouskasvun hyytymisen ja rakentamisen pysähtymisen myötä. Tästä ei voi toki syyttää pormestari Ikkelää, vaan Orpon hallituksen toimia ja valtiovarainministeri Purran saksia sekä tietysti maailmanpolitiikan tilannetta eli Venäjän brutaalia hyökkäystä Ukrainaan. Toisaalta ehkä on hyväkin ottaa hengähdystauko hurjassa rakentamisvauhdissa ja arvioida, onko kaikki tähänastinen mennyt oikeasti hyvin ja oikein. Sekin vähä rakentaminen, mitä Tuusulassa nyt on, on yritys- ja omakotirakentamista ja asukasluvun pieni nousu johtuu tyhjänä olevien kerrostaloasuntojen vähittäisestä käyttöönotosta. Ongelmana siinäkin on yksiöiden ylituotanto eli vapaat asunnot ovat pääosin perheasunnoiksi liian pieniä. Tätä kirjoittaessani ei Tuusulassa ole lähdössä liikkeelle yhtään kerrostalorakennusta, pari on tosin suunnitteilla. Nämäkin tietysti Hyrylässä. Esim. Jokelassa ei ole mitään tietoa uusista kerrostaloista, vaikka hyviä tontteja on useitakin tarjolla.    

Siis mitä on odotettavissa valtuustokauden alussa? Hyvin hidasta väkiluvun kasvua – toivottavasti ei kuitenkaan miinusmerkkistä. Vähäinen kasvu tulee omakotirakentamisesta ja vanhojen omakotistalojen siirtymisestä uusille perheille, kun nykyiset ikääntyvät asukkaat joutuvat niistä vähitellen luopumaan.

Alkaneella valtuustokaudella on myös odotettavissa veroprosentin korotus. Sitähän ennustin jo vuoden 2023 joulukuussa valtuustossa pitämässäni budjettipuheenvuorossa. Pääsyinä korotustarpeeseen näen toisaalta palveluverkkorakentamisen eli Hyrylän uusien jättikoulujen  ja -päiväkotien seurauksena nopeasti kasvaneen velkamäärän samalla, kun nollakorkojen kausi on ohi. Kiitos edellisen talousjohtaja Markku Vehmaksen tekemät lainojen suojaustoimenpiteet, korkojen nousupaine ei nyt ihan lähivuosina ole yhtä suuri kuin monessa muussa kunnassa.

Väestönkasvun ja sitä seuranneen nopean velkaantumisen lisäksi kovaa painetta veroprosentin nousuun aiheuttaa TE-keskusuudistus, joka tuli voimaan vuoden alusta. Eli työvoima- ja elinkeinoasiat siirtyivät valtiolta kuntien vastuulle. Taustalla on ihan hieno ajatus siirtää nämä asiat kunnille, jotka toki tuntevat paikalliset elinkeino- ja työvoima-asiat paremmin kuin valtio, mutta siirto vaan sattui erittäin huonoon saumaan. Ja tämä huono sauma on työttömyyden nopea kasvu ja erityisesti pitkäaikasityöttömyyden todella nopea kasvu, joka kaatuu suoraan kuntien kukkarolle.

Näistä lähtökohdista voi veikata, että jo vuoden 2026 budjetin laadinnassa painitaan melkoisen ison alijäämäuhan alla. Saa nähdä, millaisia ratkaisuehdotuksia syksyn aikana nähdään. Palvelujen karsiminen ei ole oikea tie.   

 

Uusi valtuustokausi käynnistyi

Tiistai 8.7.2025 klo 19.38 - Aarno Järvinen

Kesä on hyvässä vauhdissa, mutta kirjoittamiseni näille sivuille on ollut edelleen jäässä ts lupauksestani huolimatta en ole päivittänyt sivujani. Nyt kuitenkin korjaan tilannetta edes hiukan. Aivan ensimmäiseksi todella lämpimät kiitokset 134 äänestä, jotka kuntavaaleissa sain. Olin positiivisesti yllättynyt tuloksesta, sillä oma vaalikampanjani rajoittui noin 500 postikortin jakamiseen Jokelassa ja tietysti palloiluun vaaliteltoilla muutamaan otteeseen. Yritän hoitaa tämän seitsemännen valtuustokauteni kunnialla ja pitämällä ensisijaisesti Jokelan ja ikäihmisten puolia.

Uusi valtuustokausi on käynnistynyt jo kahden kokouksen verran. Ensimmäisessä kokouksessa, jonka perinteen mukaisesti avasi valtuuston vanhin eli nyt Raimo Stenvall (87), tehtiin kauden henkilövalinnat. Ne menivät lähes ennakkosuunnitelmien  mukaan, vaikka jossain vaiheessa näytti, että jouduttaisiin jopa äänestämään. Sopu kuitenkin löytyi ”suuren teknisen vaaliliiton” (Tupu, kepu, vihr, ps, kd, vas ja ”yksinäinen ratsastaja” Raimo Stenvall) ja ”pakkoavioliittoon” joutuneiden kokoomuksen ja demareiden välillä, kun ennen kokousta vielä väännettiin lisäpaikoista eräisiin lautakuntiin. Sekin päättyi kompromissiin, jolla sovittiin yhden paikan lisäämisestä kunnanhallitukseen. Se tosin vaati muutoksen hallintosääntöön, jota ei tietysti tähän hätään ehditty valmistella, vaan kunnanhallituksen täydentäminen yhdellä jäsenellä jäi seuraavaan valtuustoon, jossa se sitten tapahtui.

Uudeksi pormestariksi valittiin kokoomuksen Janne Mellin, joka joutui tehtävään aikalailla ”puskista”, kun viime valtuuston viimeinen kokous äänestyksen jälkeen erotti edellisen kauden pormestarin Kalle Ikkelän, eikä kokoomus halunnut ”pätkäpormestariksi” kolmeksi viikoksi valitun Lilli Salmen jatkavan tehtävässä. Toki pormestarin tehtävä kokoomukselle suurimpana ryhmänä kuuluu, vaikkakaan missään säännöissä ei ole sanottu, että pormestari pitäisi Tuusulassa valita aina suurimmasta ryhmästä.  Eikä tätä suurimman ryhmän oikeutta nytkään kukaan lähtenyt kiistämään, kun kokoomus löysi tehtävään henkilön, jonka muut ryhmät saattoivat hyväksyä. Edellisen pormestarin erottaminen on juttuna oman tarinansa väärti.  

Omaksi tehtäväkseni uudella valtuustokaudella tuli jäsenyys Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunnassa (paikka, jota olin toivonutkin) ja siinä puheenjohtajuus kahden ensimmäisen vuoden ajaksi. Puheenjohtajuutta en erityisemmin ollut halunnut, mutta ilmeisesti katsoivat, että olisin siihen tehtävään sopiva, kun olin sitä toissakaudella ensimmäisenä Tuusulassa hoitanut.  Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lautakuntahan perustettiin Tuusulaan samalla kun Keusote-kuntayhtymä  aloitti ja sosiaali- ja terveyslautakunta sen seurauksena lakkautettiin.

Uuden valtuustokauden toisesta kokouksesta olin pois, koska olin jo viime vuoden lopulla sopinut Jokelan Eläkkeensaajien matkasta Visbyhyn kesäkuun puolivälissä. Tuolloin ei vielä ollut tietoa edes ehdokkuudesta, saati valtuustopaikkani uusimisesta.

 

Vaalit täyttä vauhtia käynnissä

Lauantai 5.4.2025 klo 20.26 - Aarno Järvinen

Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys on noin puolivälissä tätä kirjoittaessani ja varsinainen vaalipäivä on viikon kuluttua sunnuntaina eli 13.4.2025. Suomessa äänestetään nyt toista kertaa kaksissa vaaleissa samalla kertaa.

Äänestimme, Eila ja minä, tällä kertaa ennakkoon Ikaalisissa kauppakeskus Kompissa kauppamatkalla kuten varmaan aika moni muukin suomalainen. Ennakkoäänestyspaikka oli sopivasti ruokakauppaa vastapäätä ja äänestys sujui hyvin joustavasti kahdellakin lipulla. Ruuhkaa ei ollut, mutta emme sentään olleet ainoat äänestäjät sillä hetkellä.

Olen ehdolla tällä kertaa vain kuntavaaleissa numerolla 188. En katsonut aiheelliseksi lähteä aluevaaleihin, vaikka viime kerralla sainkin aluevaaleissa kaikkien aikojen parhaan äänisaaliini. Selvisin silloin yhdeksännelle varasijalle, jonka ansiosta olen ollut muistaakseni kolme kertaa aluevaltuuston kokouksessa. Toki sen lisäksi olen ollut sote-jaoston eli yksilöasiain jaoston jäsen, joka käsittelee ensimmäisenä valitusasteena valituksia, joita ihmiset ovat tehneet Keusoten virkamiesten päätöksistä hyvinkin monenlaisista asioista.

Miksi en lähtenyt enää ehdolle aluevaaleihin? Pääsyy on, että minun kokemukseni mukaan  aluevaltuustolla ei ole todellista päätösvaltaa. Päätösvaltahan on todellisuudessa valtiovarainministeriöllä. Asia ei ole tietysti ihan näin yksioikoinen, mutta siitä tarkemmin jossain myöhemmässä kirjoituksessa.

Nyt kaikki kansalaiset käyttämään äänioikeuttaan joko ennakkoon tai varsinaisena vaalipäivänä. Jokaisella äänellä on merkitystä!

Valtuusto päätti budjetista 2025

Lauantai 14.12.2024 klo 21.50 - Aarno Järvinen

On taas vierähtänyt luvattoman pitkä aika viime kirjoituksestani tälle palstalle. Korjataan tilannetta edes hieman Tuusulan kunnanvaltuuston kokouksessa 9.12.2024 käyttämälläni sos.dem valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorolla, joka oli kokonaisuudessaan seuraava.

"Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuulolla olevat kuntalaiset

Olemme käsittelemässä tämän valtuustokauden viimeistä talousarvioesitystä. Huhtikuussa valittava uusi valtuusto saa meiltä sekä hyvän että huonon perinnön. Hyvä perintö on se, että pitkän pysähtyneisyyden kauden jälkeen ensimmäisellä pormestarikaudelle saatiin asioita vihdoin liikkeelle ja nyt toisella pormestarikaudella ne ovat konkretisoituneet jopa valtakunnan mitassa ennätysmäiseksi asukasmäärän ja investointien kasvuksi.

Vanha sanonta toteaa: kasvu on kallista ja nopea kasvu vielä kalliimpaa. Siksi huono perintö se, että mittavien velaksi tehtyjen ja edelleen tehtävien investointien myötä kunnan lainakanta on huikeassa kasvussa ja lainamääräkin per asukas alkaa kohta olla valtakunnan huipputasoa.

Tänään käsittelyssä olevan kasvun ja talouden hallintaohjelman kunnanhallituksen esittelytekstissä todetaan aivan oikein: suora lainaus

”Kunnan kestävän kasvun turvaamiseksi on tärkeää saattaa kunnan käyttötalouden ja investointien mitoitus vastaamaan kunnan tulorahoituspohjan kantokykyä. Käytännössä kunnan tulojen tulee pitkällä aikavälillä riittää kokonaiskustannusten kattamiseen, joita aiheutuu palvelutuotannosta, investoinneista ja rahoituskuluista. Myös tulevat lainalyhennykset tulee ottaa huomioon.” Lainaus päättyi.

Siksi investointien välttämättömyyden arviointi, priorisointi ja ajoittaminen sekä niiden tarkempi kustannusarviointi ja seuranta ovat tässä tilanteessa, tässä ja nyt välttämätön toimi ja siksi myös jatkossa kasvun ja talouden hallintaohjelman toteutumista on tarkasteltava neljännesvuosittain osana talouden seurantaa.

Toinen huono perintö on, että investoinnit ja asukasmäärän kasvu on keskittynyt voimakkaasti Etelä-Tuusulaan eikä lupaukset kunnan eri osien tasaisesta kehittämisestä ole konkretisoituneet.

Toisaalta meidän on huolehdittava siitä, että kunta pystyy tuottamaan asukkaille hyvät ja sellaiset palvelut, että olemme naapureitamme houkuttelevampi asuinpaikka. Siksi emme saa sortua siihen, että liian raskaan velkaantumisenkaan seurauksena joudumme nostamaan sekä veroprosenttia että samanaikaisesti karsimaan palveluiden määrää ja laatua.
Jo vuosi sitten tässä vastaavassa budjettivaltuustossa totesin: Suora lainaus:  ”On syytä varautua siihen, että vuoden 2025 marraskuussa meilläkin tehdään päätös kuntaveroprosentin nostosta. Riittääkö yksi kymmenys vai tarvitaanko useita, jää nähtäväksi.” Yksi kymmenys tuskin riittää, voi nyt todeta täydennyksenä.

Muutamia vaaranpaikkoja palvelujen heikennykseen on jo olemassa – tosin seuraavat kaksi eivät ole kunnan syytä, mutta vaikuttavat kielteisesti myös kunnan talouteen..

Ihan pikaisina esimerkkeinä. HSL:n suunnitelmat uudesta E- vyöhykkeestä, jota kunta on toki vastustanut. Erityisesti pohjois-tuusulalaisiin vaikuttavan lippujen hinnannousun lisäksi se tekee taksaviidakosta niin sekavan, että erkkikään ei tiedä millainen lippu pitäisi kulloinkin ostaa, satunnaisesta matkailijasta puhumattakaan.

Toinen vielä vakavampi uhka on Keusoten toteuttamat palveluiden leikkaukset, jotka nekin kohdistuvat suuresti myös pohjois-tuusulalaisiin, kun Jokelan terveysasema on jo ajettu alas ja Kellokosken terveysasemaa uhkaa ensi vuonna sama kohtalo. Hyrylän uusi sote-keskuskaan ei tätä ongelmaa poista varsinkaan autoa omistamattomien ja huonosti liikkuvien ikäihmisten osalta. Liikkuvista palveluista kyllä puhutaan, mutta ne ilmeisesti liikkuvat jossain muualla kuin Tuusulassa. Siksi kunnan on tuhdisti tehostettava edunvalvontaa Keusoten suuntaan, vaikka toki tiedämme, ettei Keusotekaan paljon valtiovarainministeriön saksille mahda.

TE-keskusuudistus on pitkälti vielä arvoitus. Mutta tuusulassakin työttömyys, varsinkin pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa ja sillä on välittömät kielteiset vaikutukset kunnan talouteen myös juuri TE-keskusuudistuksen seurauksena, koska vuodesta 1962 valtion pyörittämä lainausmerkeissä ”kortisto” siirtyy kuntien vastuulle.

Digitaalisuus on yksi kunnan keskeisistä tavoitteista. Vaikka digitaalinen asiointi on sinänsä hyvä asia, muistutan tässä taas kerran tarkastuslautakunnan jo muutaman vuoden takaisesta muistutuksesta, että sähköisten järjestelmien tulee ensisijaisesti helpottaa palveluiden saantia ja nopeuttaa asiointia. Sähköisen palvelun tulee aina olla käyttäjän kannalta paperilla asiointia helpompaa, nopeampaa, yksinkertaisempaa ja joustavampaa. Palvelun hakemisen ja käytön tulee olla AINA mahdollista myös perinteisillä tavoilla niitä ajatellen, jotka eivät voi käyttää sähköisiä tietojärjestelmiä. Olisi myös ajoittain tarpeen tehdä käyttäjätyytyväisyyskysely digipalvelujen käytöstä, niiden hyödyllisyydestä kuntalaiskokemuksena ja niiden käytön esteistä. Luotettavan tuloksen ja kattavan ikäjakauman saamiseksi kysely on toteutettava sähköisen kyselyn lisäksi myös perinteisin menetelmin. Nykyisin joutuu valitettavan usein toteamaan, että digitaalisuus on tehnyt yksinkertaisista asioista monimutkaisia. Siksi digitaalisten järjestelmien pitää olla niin hyviä ja helppoja, että niitä HALUTAAN käyttää, ei niin, että niitä on PAKKO käyttää.

Sitten on asioita, joille me emme Tuusulan kuntana juuri mitään muuta mahda, kuin yrittää varautua uhkiin, jotka ovat edelleen samat kuin vuosi sitten tähän aikaan. Ukrainan sota, Gazan tilanne ja USAn presidentinvaalien vaikutukset, Kiinan heikkenevä taloustilanne ja nyt vielä tuoreena lisänä Syyrian tilanne vaikuttavat väistämättä välillisesti myös Tuusulaan. Kaiken muun lisäksi Saksan ja Ranskan poliittinen tilanne on sekava ja Saksan talous vaikeuksissa.

Asuinrakentaminen on ollut käytännössä seis jo kuukausia eikä uusia kerrostalokohteita ole lyhyellä aikavälillä lähdössä rakentumaan. Tämä tarkoittaa huikean asukasmäärän kasvumme voimakasta hidastumista viimeistään, kun vielä tyhjillään olevat uudet kerrostaloasunnot ovat saaneet asukkaansa.  Sentään joitain omakotikohteita meidän hyvän 100 omakotitonttia vuodessa hankkeen myötä on toivottavasti alkavanakin vuonna lähdössä rakentumaan, mutta seuraavien uusien kerrostalokohteiden tänne muualta muuttavat asukkaat ovat tuusulalaisia veronmaksajia aikaisintaan vuonna 2027.

Positiivisena puolena on, että Tuusula kiinnostaa hyvän sijaintinsa vuoksi yrityksiä. Siksi nyt onkin keskityttävä erityisellä painolla yritystonttivarannon lisäämiseen joka puolella kuntaa. Yritykset tuovat tuiki tarpeellisten työpaikkojen ohella verotuloja eri muodoissa.  Tässä on myös huolehdittava, että kunnan lupabyrokratia toimii nopeasti ja joustavasti.

 Lopuksi vielä yksi tärkeä asia: kunnan henkilöstö. Ilman osaavaa ja työssään viihtyvää ja sen mielekkääksi kokevaa henkilöstöä emme voi tehtävässä onnistua. Siksi on huolehdittava, että palkka ja muut työehdot ovat jatkossakin kilpailukykyisiä – tässä kisassa olemme jäämässä vähän takamatkalle. On huolehdittava myös siitä, että henkilöstöllä ja heitä edustavilla luottamushenkilöillä on riittävät vaikutusmahdollisuudet ja ajantasaiset tiedot asioiden valmistelusta ja kunnan päätöksenteosta.

Ja ihan loppuviimeksi talousarvion rakenteesta.  Tämänkertaisessa talousarviossa on 190 sivua. Viimevuotisessa esityksessä oli 183 sivua. Kymmenen vuotta sitten eli kunnanjohtajan budjettiesityksessä oli tytäryhtiöt mukaan lukien 177 sivua, vaikka mukana oli sosiaali- ja terveystoimi. Nyt olisi varmaankin uuden talousjohtajan johdolla jollain porukalla aihetta katsoa, miten voisimme tiivistää, selkeyttää ja lyhentääkin budjettiesitystä vuotta 2026 ajatellen niin, että tulevat, uudet valtuutetutkin pysyvät perässä mitä ovat päättämässä."

Lopuksi kiitin virkahenkilöitä kuluneesta vuodesta, joka on ollut mm monien henkilövaihdosten myötä hyvin työllistävä ja toivotin hyvää joulunaikaa kaikille.

 

 

 

Kouluja ja kampuksia

Torstai 25.7.2024 - Aarno Järvinen

Tuusulassa on otettu vähitellen käyttöön sana KAMPUS puhuttaessa uusista kouluista ja päiväkodeista meneillään olevaa mittavaa palveluverkkouudistusta toteutettaessa. Tuusulassahan on menossa todella mittava palveluverkkouudistus, jossa useita aiempia kouluja ja päiväkoteja suljetaan ja tilalle rakennetaan uusia yksiköitä. Ja jonka myötä Tuusula on velkaantumassa hurjaa vauhtia. Perusteluna on käytetty pääosin sisäilmaongelmia, jotka ovat toki osin todellisia, mutta ilmeisesti eivät aivan kaikilta osin. Viimeisimpänä jälkimmäisestä Ruotsinkylän koulun sulkemisesitys, joka valtuustossa torpattiin toistaiseksi. Kaikki varmaan hyväksyvät sen, että lapsilla pitää olla turvalliset ja terveelliset tilat, mutta kaikki valtuutetutkaan eivät ole yhtä mieltä pienten kyläkoulujen ja päiväkotien sulkemisen järkevyydestä varsinkin, kun kaikki lakkautustuomion saaneet rakennukset eivät ole kovinkaan iäkkäitä tai huonossa kunnossa. Kouluja ja päiväkoteja toki tarvitaan Tuusulaan lisää, koska asukasluku on parina viime vuonna kasvanut ennätysvauhtia - se on kiistaton asia. Mutta ilmeinen tosiasia on myös, että nykyinen hurja kasvuvauhti tulee väistämättä lähivuosina hidastumaan jo mm. rakennusalan laman vuoksi.

Kevään viimeisessä kunnanvaltuustossa 17.6.2024 (§84) oli käsittelyssä jo edellisessä blogikirjoituksessani kuvaamani Ruotsinkylän koulun lakkautusasian lisäksi toinenkin kouluihin liittyvä asia, nimittäin valtuutettu Laura Vaarnaksen aloite Kampus-sanan käytöstä luopumiseksi.

Minäkään en pidä kampus-sanan käytöstä. Olen krittisoinut sitä jo aiemminkin. Kyllä kouluista ja päiväkodeista voi ja pitää puhua kouluina ja päiväkoteina, jonka kaikki ymmärtävät. Siksi käytin asiasta seuraavanlaisen puheenvuoron:

"Tuusula esittää olevansa kulttuurikunta, jonka historiaan kuuluu eittämättä merkittäviä suomalaisen kulttuurin saavutuksia niin musiikin, maalaustaiteen kuin kirjallisuudenkin alalta. Siksi meidän pitäisi osata vaalia myös suomen kieltä. Elias Lönnrot, joka toki ei ollut tuusulalainen vaan Sammatista, kehitti aikanaan suomen kieleen koko joukon uudissanoja kuten kansallisuus, kirjallisuus, kuume, laskimo, valtimo, muste, pöytäkirja, esitys, itsenäinen, kieltolaki, mietelmä, monikko ja yksikkö, sivistys, sopimus, tasavalta, toisinto ja äänioikeus mutta myös nuoriso ja ongelma. Onko meillä nyt tässä nuoriso-ongelma?

Nyt kyseenä oleva sana KAMPUS ei ole uudissana, joka olisi kehitetty suomen kieleen, vaan se on lainasana.

Kielikellon mukaan kampus on ”lainasana, jonka taustalla on alun perin latinan campus 'tasanko, kenttä'. Nykyään sana tarkoittaa suomen yleiskielessä korkeakoulualuetta, ja se on otettu tässä merkityksessä käyttöön 1900-luvun jälkipuoliskolla englannin campus-sanan mallin mukaisesti.

Kampus on siis anglismi, jota ei Tuusulassa käytetä edes sen alkuperäisessä tarkoituksessa. Anglismi   tarkoittaa englannin kielestä lainattua sanaa, sanontaa tai muuta kielellistä rakennetta. Usein termin käyttöön liittyy myös ajatus siitä, että kyseinen rakenne on lainaajakielelle vieras ja jollakin tavalla epäsopiva.

Kampus-lainasan käytön laajentamiselle sen alkuperäisestä suomenkielisestä merkityksestä korkeakoulualue ei minusta ole mitään perustetta, eikä sitä pitäisi maalaiskunta Tuusulassa käyttää, jossa ei edes ole korkeakoulualuetta."

Äänestyksen jälkeen äänin 20-28 aloite palautettiin uudelleen valmisteluun. Saa nähdä, millaisen muodon asia saa tulevan syksyn aikana.

Ruotsinkylän kiistelty koulu.

Maanantai 1.7.2024 klo 21.35 - Aarno Järvinen

Kevätkauden viimeisessä kunnanvaltuustossa kesäkuussa oli kaksi puheenvuoroja kirvoittanutta asiaa. Listalla oli lukumääräisesti aika runsaasti asioita, mutta muut, tärkeätkin kuten hyvinvointikertomus, kuitattiin hyvin lyhyesti tai pelkällä nuijan kopautuksella.

Kaksi kiistanalaista asiaa olivat Ruotsinkylän koulun lakkauttaminen ja aloite Kampus-sanasta luopumiseksi.

Ruotsinkylän koulun lakkauttaminen oli herättänyt etukäteen runsasta keskustelua julkisuudessa ja Ruotsinkylän koululaisten vanhemmat ja muut kyläläiset vastustivat lakkautusta voimakkaasti.   Valtuuston kokoustakin oli poikkeuksellisesti seuraamassa muutama Ruotsinkylän aktiiveista. Ruotsinkylän Koti-Koulu -yhteisö oli omassa muistiossaan puoltanut vanhempien toiveen mukaisesti Ruotsinkylän koulun säilyttämistä toimintakykyisenä Lahelan kampuksen valmistumiseen asti, kuten alkuperäinen kunnan suunnitelma on ollutkin.

Asian taustasta aivan lyhyesti.  Kun Tuusulan palveluverkkosuunnitelma joitakin vuosia sitten hyväksyttiin valtuustossa lakkautettavien kyläkoulujen listalla oli myös Ruotsinkylän koulu. Silloin päätettiin, että koulu lakkaa, kun uusi Lahelan koulukeskus valmistuu eli silloisen tiedon mukaan 2025. Tämä aikataulu vahvistettiin vielä viime joulukuun budjettikäsittelyssä.  Alkuvuodesta, kun kävi lopuillekin luottamushenkilöille selväksi, että kunnan kokoon nähden valtavan investointiohjelman toteuttaminen tulee tavattoman kalliiksi ja se joudutaan rahoittamaan lainarahalla, kunnassa ryhdyttiin miettimään säästökohteista. Tämä ei toki ollut ainoa syy.  Kun päätöksiä palveluverkosta mm uusista kouluista ja päiväkodeista tehtiin, elettiin maailmassa, jossa raha oli ”ilmaista” eli korot olivat lähellä nollaa tai jopa miinuksella. Nyt kun rahalla on taas hinta eli korko, kuten minusta pitääkin olla, investointien korkovaikutus kunnan talouteen on merkittävästi palveluverkkopäätöstä tehtäessä oletettua suurempi.   Tämä ajaa kunnan miettimään säästömahdollisuuksia, vaikka Tuusulalla toki menee edelleen naapureitaan selvästi paremmin. Tuusula on kasvanut parina-kolmena viime vuonna todella nopeasti – tai siis Hyrylä on kasvanut nopeasti. Kuten tiedetään, kasvu on kallista ja nopea kasvu vielä kalliimpaa. Tämä on nostanut ongelmaksi mm. ennakoitua nopeamman varhaiskasvatuspaikkojen tarpeen.

Kunnanhallituksessa äänestyspäätöksenä (8-4) syntynyt esitys valtuustolle oli, että Ruotsinkylän koulu lakkautetaankin jo syksyllä 2025, vaikka Lahelan koulun rakentamista oli juuri taloudellisesta syystä myöhennetty vuoteen 2029, ja oppilaat siirtyisivät täksi väliajaksi Riihikallion kouluun. Tehtyjen laskelmien mukaan näin säästyisi reilu 200.000 euroa vuodessa eli  Lahelan koulun oletettuun valmistumiseen mennessä noin 0,9 miljoonaa. Uskoo ken tahtoo. Minä en pitänyt laskelmia kaikin osin luotettavina.

Painavin syy miksi äänestin kunnanhallituksen esitystä vastaan oli,  että olen alkuperäisen päätöksen kannalla ts. Ruotsinkylän koulu lakkaa vasta, kun lapset voivat siirtyä suoraan Lahelan kouluun ilman Riihikallio-välivaihetta. Lapsille ja heidän vanhemmilleen annettu alkuperäinen lupaus pitää pitää varsinkin, kun se oli vielä vahvistettu vasta joulukuun budjettikäsittelyssä. Lisäperusteluna, että aiemmin toki todellisia sisäilmaongelmia ei ole enää moneen vuoteen esiintynyt ja väistötiloiksi rakennettu tilapäinen paviljonkirakennus toimii ainakin vanhempien mukaan hyvin. Sehän ei ole mikään ”päällekkäin pinottu työmaakoppirakennelma” vaan ihan oikean talon näköinen. Myöskään koulun henkilökunta ei kannata aiennettua koulun lopettamista. Äänestyksestä ennakoitiin etukäteen tiukkaa ja näinhän siinä kävi. Kunnanhallituksen esitys kaatui äänin 29-22 ja koulunkäynti Ruotsinkylässä jatkuu ainakin toistaiseksi. Taisivat kaikki valtuustoryhmät yhden hengen ryhmiä lukuun ottamatta hajota äänestyksessä. Demariryhmäkin meni tasan kahtia – neljä oli kunnanhallituksen kannalla ja neljä äänesti sitä vastaan. Näin demokratia toimii, kun se toimii oikein ja vapaasti.

Toinen keskustelua ja kokouksessa ja jo etukäteenkin kirvoittanut asia oli kampus-sanan käyttö. Mutta onkin jo oman jutun arvoinen.

 

Iso kiitos 133 äänestä!

Tiistai 7.5.2024 klo 23.28 - Aarno Järvinen

HOK-Elannon vaalien tulokset on julkistettu. Sain suureksi yllätyksekseni 133 ääntä. Lämpimät kiitokset kaikille äänestäjilleni! En uskonut saavani näin hyvää tulosta. Toki sillä ei päässyt HOK-Elannon edustajistoon, mitä en missään vaiheessa uskonutkaan. Näissä vaaleissahan pärjäävät helsinkiläiset ja valtakunnan julkkikset.

Olen ollut aiemmin Tradekan vaaleissa mukana ja selvinnyt edustajistoon varasijalle ja sitä kautta mukaan seuraamaan edustajiston työskentelyä ja osallistumaan ryhmäkokouksiin, jonka olen kokenut varsin kiinnostavana ja hyödyllisenä. Jäin Tradekasta pois, koska Jokelassa ei enää ole Valintataloa eikä mikään muutakaan Tradekan yksikköä. Jokelassahan Tradekan ja sen edeltäjän historia menee pitkälle viime vuosisadan alkuun, jolloin Jokelan Osuukauppa perustettiin tänä vuonna 150 vuotta täyttävään Jokelaan. 

"Jokelan Osuuskauppa perustettiin vuonna 1904. Kaupan perustajajäsenistä monet olivat tiilitehtaan työntekijöitä. Kaupalle saatiin hyvä liikepaikka aseman lähelle. Kun osuuskauppaliike vuonna 1917 jakaantui, liittyi Jokelan osuuskauppa työväenliikkeen kannattamaan Kulutusosuuskuntien keskusliittoon eli KK:hon. Komea tiilinen liikerakennus rakennettiin 1950-luvun alussa hyvälle paikalle aseman lähelle. Myöhemmin liikerakennusta laajennettiin yksikerroksisella osalla, jossa toimi pitkään Valintatalo. Vanhassa osassa toimi ravintola Wanha Mestari vuoteen 2016 asti. Osuuskaupalla oli sivumyymälät Lepolassa, Pertussa ja Takojalla."(Virtuaalituusula)

Jokelan Osuuskaupan rakennus on edelleen tallella keskeisellä paikalla Jokelassa, mutta kauppaa siinä ei enää ole. Siinä on nykyisin Jokelan Kotikirkko. Jokelan kirkkohan jouduttiin purkamaan sisäilmaongelmien vuoksi muutama vuosi sitten ja kiinteistön nykyinen omistaja Tapio Tammilehto vuokrasi talon katutason tilat eli entisen osuuskaupan ja Vanhan Mestarin tilat seurakunnalle. Näin meillä Jokelassa kirkko on ihan konkreettisesti keskellä kylää. Vanhan Mestarin tiloissa toimii nyt seurakunnan päiväkerho, joten me jokelalaiset voimme tästä muodonmuutoksesta sanoa, että yökerhosta tuli päiväkerho, mikä on hieno ratkaisu. Kirkko toimii talossa nyt vielä tilapäisesti, mutta kunnassa on valmisteilla kaavamuutos, joka mahdollistaa kirkon toimintojen sijoittamisen pysyvästi kiinteistöön.

Talon yläkerrassa on edelleen asuntoja kuten on ollut "aikojen alusta". Vintiltä pelastettiin muutama vuosi sitten iso määrä Jokelan Osuuskaupan arkistoja, jotka toimitettiin Työväen Arkistoon tutkijoiden käyttöön, Minäkin sain olla tässä työssä mukana.

Jokelassa toimii nykyisin HOK-Elannon S-Market, jonka vuoksi katsoin perustelluksi, että eräänlaisena "vanhana osuuskauppamiehenä" voin lähteä mukaan HOK-Elannon vaaleihin. Nyt yhtä kokemusta rikkaampana olen erittäin tyytyväinen ja kiitollinen, että näinkin moni uskoi äänensä minulle. Nämäkin äänet vaikuttivat siihen, että Sosialidemokraatit voittivat HOK-Elannon edustajistonvaalit ja jatkavat edustajiston suurimpana ryhmänä.

Voiko vielä pahemmin epäonnistua?

Maanantai 22.4.2024 klo 10.43 - Aarno Järvinen

Näköjään voi. Eiköhän ole aika tunnustaa, että sote-uudistus on iso epäonnistuminen, mutta nykyhallituksen toimet tekevät siitä vielä suuremman epäonnistumisen, joka johtaa suomalaisen hyvinvointivaltion lopulliseen romuttumiseen.  Kaksi pahinta virhettä sote-uudistuksessa oli päätösvallan antaminen rahoituksessa yksinomaan valtiovarainministeriölle ja ettei hyvinvointialueille annettu verotusoikeutta.

On tietysti jälkiviisastelua sanoa, että sote-uudistus olisi pitänyt tehdä samaan tapaan kuin peruskoulu-uudistus aikanaan eli vaiheittain. Peruskoulu-uudistus aloitettiin Pohjois-Suomesta ja se ”valui” sieltä etelään keräten kokemuksia, miten tehtävät tulisi hoitaa. Jonkin aikaa Suomi olikin koulutuksen mallimaa, mutta ei ole sitäkään enää. Siihen on toki monia muitakin syitä, joita nykyhallituksen leikkaukset merkittävästi lisäävät.

Sote-uudistuksen vaiheistaminen olisi pitänyt aloittaa niiltä alueilla, joissa pienet kunnat olivat vaikeuksissa selvitä sote-tehtävistään. Isoissa etelän kunnissa olisi selvitty ja selvittäisiin edelleen kuntapohjaisin ratkaisuin, vaikka monet kunnat ovat tietoisesti ja tarkoituksella alibudjetoineet sote-menonsa. Toki se johtaisi ja olisi jo johtanut veroprosenttien nostoon esim. Tuusulan naapurikunnissa. Tässäkin tietysti käytännön ongelmana olisi ollut valtion rahoituksen mitoittaminen oikeudenmukaisesti,

Alibudjetointi johtui siitä yksinkertaisesta asiasta, että kunnanvaltuuston on ollut ”pakko” hyväksyä sote-menojen ylitykset viimeistään ennen tilinpäätöksen käsittelyä, sen sijaan että budjetit olisi alun perin laadittu realistisiksi. Realistinen budjetointihan olisi voinut johtaa veronkorotuspaineisiin. Näinhän Keski-Uudellamaallakin nykyisen Keusoten kunnat tekivät, joka johti jo Keusote-kuntayhtymän perustamisen seurauksena mittaviin palveluleikkauksiin. Ainoan poikkeuksen teki pormestarikunta Tuusula, joka pormestarimallin käyttöönoton myötä teki realistiset sote-budjetit. Toki siihen oli taloudelliset mahdollisuudetkin naapurikuntia paremmin. Kunnanjohtajajohtoinen Tuusula syyllistyi aiempina vuosina samaan syntiin naapuriensa kanssa eli tietoisesti alibudjetoi sote-menot.  

Muitakin epäonnistumisia on runsaasti esim. se, että monimutkaiset rahoitusmallit eivät toimi niin, että hyvinvointialueiden kannattaisi panostaa erityisesti perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Julkisia terveyspalveluita on ulkoistettu yksityisten terveysyritysten hoitoon niin, että vastuu säilyy julkisella, mutta palvelut tuottaa yksityinen. Nyt mennään tätäkin pidemmälle. Yksityisiä palveluita tuetaan suoraan samaan aikaan kun julkisia palveluita leikataan.

Esim. perhelääkärimallia, joka muualla Euroopassa on normaali ja hyvin toimiva käytäntö, ei Suomessa jostain syystä haluta toteuttaa. Syynä taitaa olla se, että potilaat halutaan ohjata yksityisten lääkäri(pörssi)yhtiöiden asiakkaiksi. Tästähän kertoo selkeästi nykyhallituksen suunnitelma nostaa yksityislääkärikäynneistä maksettavia kelakorvauksia ja nostaa samalla julkispuolen maksuja. Jopa Lääkäriliitto toivoi Kela-korvausmalliksi omalääkärimallin kokeilua, mutta se ei toteudu. Mallissa ammatinharjoittajina toimivat yksityislääkärit työskentelisivät hyvinvointialueilla ottaen vastuun sovitusta alueensa väestöstä (HS 22.4.2024).  Se vastaisi eurooppalaista perhelääkärimallia, jonka tuomat säästöt ovat kiistattomia, koska perhelääkäri tuntee ei vaan potilaansa vaan myös tämän perheen tilanteen.

Yksi ”valuvika” on myös, että sama henkilö voi olla päätöksentekijänä sekä kunnassa että hyvinvointialueella.  Oma suuhan on jokaisella aina lähempänä kuin kontin suu, kuten vanha sananlasku sanoo. Tämä virhe olisi helposti korjattavissa vapaaehtoisestikin ennen ensi vuoden kunta- ja aluevaaleja, ellei lainsäädäntöä saada aikaan näin nopeasti. Korjaus olisi, että puolueet sopisivat, että ehdokkaana voi olla molemmissa, mutta mikäli ehdokas tulee valituksi sekä kunnanvaltuustoon että aluevaltuustoon, hänen olisi luovuttava toisesta paikasta.

Rahastahan Suomessa ei ole pula. On pula vain siitä viisaudesta mihin raha käytetään.

 

Hiiri kissalla räätälinä

Tiistai 27.2.2024 - Aarno Järvinen

Vuoden 2024 ensimmäisessä Tuusulan kunnavaltuuston kokouksessa 5.2.2024 oli yhtenä asiana ns. Vanutehtaan kaava Jokelassa. Ns Kartanon alueen, nykyisin siis Vanutehtaan kaavoitusprosesi on kunnassa kestänyt noin 33 vuotta ja kokenut monenlaisia vaiheita. Olen asiasta puhunut valtuustossa monesti aiemminkin. Tällä kertaa puin sanomani sadun muotoon. Tällä puheenvuorolla pääsin mm Keski-Uusimaa -lehden pilapiirtäjä Maken pilakuvaan. Mutta tässä puheenvuoroni kokonaisuudessaan:

Arvoisa puheenjohtaja,

Tänään ajattelin kertoa teille iltasadun.

Kaikki varmaan muistavat sadun Hiiri kissalla räätälinä. Siinä hiiri ryhtyi räätäliksi ja alkoi ommella vaatteita saadakseen rahaa ostaakseen lapsilleen ruokaa.

Eräänä päivänä ovelle saapui talon kissa. Räätälihiiri tärisi pelosta, mutta sai kuitenkin kysyttyä:

– Hyvää päivää, herra Kissa, hiiri vikisi – Minkälaista vaatetta olitte ajatellut?
– Haluan, että teet minulle takin, tokaisi kissa. – Onnistuuko?
– Kyllä, toki onnistuu, sanoi hiiri ja ryhtyi saman tien mittaamaan kissaa.
– Haluan muuten takin huomiseksi. Onnistuuko? kysyi kissa.
– Kyllä, toki onnistuu, lupasi hiiri ja saattoi kissan ulos.

Nyt oli hiiri pulassa. Vaatteen tekeminen kissan kokoiselle jättiläiselle tuntui mahdottomalta. Kangas oli valtavan suuri pienen hiiren mielestä. Niinpä se leikkasi kangasta pienemmäksi – ja saman tien leikkasi liian paljon.

Tuli aamu, ja tuli kissa innoissaan takkia hakemaan.
– Missä takkini on, kysyi kissa.

Kauhusta vavisten hiiri sanoi:
– Ei siitä takkia tullutkaan, vaan tulee… housut, se valehteli hätäpäissään.

Koko päivän hiiri yritti ommella housuja kissalle, mutta leikkasi kankaan niin pieniksi paloiksi, ettei siitä saanut housujakaan.

Seuraavana päivänä kissa tuli ja kysyi:
– Missä housuni ovat?

Hiiri sanoi kissalle:
– Ei siitä tullut housujakaan, vaan tulee…liivit.

Kissa lähti. Hiiri ryhtyi työhön. Kangas oli kuitenkin jo niin pienenä silppuna, ettei siitä millään liivejä syntynyt. Kissa tuli taas seuraavana päivänä ja kysyi:
– Missä liivini on?
– Ei tullutkaan liivejä…

Kissa katsoi hiirtä aivan läheltä ja sanoi: – No mikä siitä sitten tulee?

– Siitä tulee… tuluskukkaro!

Sitten satu Tuusulaan sovellettuna. Syyskuun 9. päivänä vuonna 1991 kissa eli Tuusulan kunnanvaltuusto antoi hiirelle eli kunnan kaavoitukselle tehtäväksi tehdä takki eli käynnistää Jokelan Kartanon alueen kaavoitus. Kankaana oli Yleissuunnitelma Jokelan Kartanon alueesta eli laaja radan, Opintien ja Nukarintien rajaama alue. Hiiri alkoi hommiin ja leikkasi kangasta: ensin siitä irtosi Machine Toolin eli Laatikkotehtaan alue. Ei tullut siis takkia. Hiiri jatkoi räätälöintiä ja seuraava pala irtosi kankaasta eli Ventoniemen tallit – ei tullut siis housujakaan. Kissa tuli kysymään, miten homma etenee, mutta meni pois kuultuaan, ettei tullut housujakaan ja hiiri jatkoi saksineen ja leikkasi kankaasta seuraavan palan eli Vanutehtaan tontin. Ei tullut siis liiviäkään. Mutta tuli sentään tuluskukkaro.  Sen pituinen se. 

Tätä tuluskukkaroa me täällä tänään ihmettelemme. Onko kissa lopputulokseen tyytyväinen? Liki kolmekymmentäkolme vuotta meni ja isosta kankaasta syntyi tuluskukkaro. No tuluskukkarossa on sentään pari hyvää puolta. Opintietä levennetään ja ennen muuta tuluskukkaron reunalla oleva Tiilitehtaan isännöitsijän talo ja konttori ulkorakennuksineen säilyvät. Jokelasta on jo valitettavan monta arvokasta rakennusta hävinnyt kuten Jokelan talo ja tulipalossa tuhoutunut Vanutehdas. Meidän pitää oppia paremmin ymmärtämään asuinympäristön kerroksellisuutta ja monimuotoisuutta ja niiden merkitystä osana viihtyisää asumista. 

Ihan lopuksi kaksi lyhyttä lainausta 17.5.1991 päivätystä kokousmuistiosta. Kokouksessa oli mukana Tuusulan kunnan, lääninhallituksen ja museoviraston edustajat.

"Neuvottelussa Tuusulan kunnan edustajat korostivat erityisesti seuraavaa:

-Asutuksen painopisteen Jokelassa tulisi olla Kartanon alueella aseman välittömässä läheisyydessä tai kävelyetäisyydellä asemasta. Sijainnilla on ratkaiseva merkitys alueen arvolle asuinalueena Helsingin seudulla, ja se on eräs Jokelan kehittämisen avainasioita. Rakennuslain ekologisesti kestävän kehityksen periaatteen mukaan asutuksen tulisi sijoittua toimivan ja saasteettoman joukkoliikenteen ulottuville."

"Museoviraston edustaja totesi, että Jokelan teollisuusalue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kohteisiin, on Suomessa harvinainen esimerkki tiiliteollisuuden historiasta ja se tulisi säilyttää alueena siten, että rakennusryhmistä selviää tiiliteollisuuden historian eri puolet: teollinen prosessi ja siihen liittynyt asuminen. Vanutehdas ja Sörnäisten laatikkotehdas ovat osa arvokasta kokonaisuutta ja kunnan tulee ottaa ne suunnitelmissaan huomioon, mikä edellyttää uusia lähtökohtia Kartanon alueen kaavoitukselle Palojoen pohjoispuolella." 

Tänä vuonna Jokela täyttää 150 vuotta ja syntymä lasketaan Jokelan Tiilitehtaan perustamisesta. Ja erinomaisen suuret kiitokset Jokelan neljälle teatteriryhmälle, jotka nyt viikonloppuna esittivät kerrassaan mainion näytelmän Savikukkojen kylä.

 

Tuusulan vuoden 2024 budjettinäkymät

Lauantai 6.1.2024 klo 20.04 - Aarno Järvinen

Tuusulan valtuuston joulukuun kokouksessa käsiteltiin perinteiseen tapaan seuraavan vuoden eli nyt vuoden 2024 budjettiesitys ja yhtä perinteiseen tapaan valtuustoryhmät käyttivät suuruusjärjestyksessä asiasta ryhmäpuheenvuorot. Alla on käyttämäni sos.dem ryhmän puheenvuoro kokonaisuudessaan.

"Tuusulalla mene nyt lujaa. Vahvat kunnat vahvistuvat ja heikot heikkenevät. Me kuulumme onneksemme vahvoihin Olemme väestönkasvussa ja rakentamisessa olleet parina vuonna määrällisesti asukaslukuun suhteutettuna aivan maan kärkikuntia. Asuntorakentaminen on meillä nyt painottunut erityisesti kerrostalorakentamiseen Etelä-Tuusulassa. Tilanne on meidän kannaltamme hyvä, mutta koko maan kannalta huolestuttava.

Olemme pystyneet hyödyntämään hyvän sijaintimme ja panostukset Etelä-Tuusulan asuntorakentamiseen. Toisella puolella vaakakuppia ovat isot velkarahalla tehdyt palveluverkkoinvestoinnit, erityisesti kouluinvestoinnit Etelä-Tuusulaan. Investoinneillakin mitattunakin me olemme maan kärkikuntia. Samoin myös velkamäärän kasvunopeudessa, vaikkakaan ei onneksi vielä olla kärkikuntia velkamäärässä per asukas.

Kun näitä isoja palveluverkon investointipäätöksiä tehtiin, elimme vielä toisenlaisessa maailmassa. Olemme nyt siirtyneet takaisin normaalimpaan, eli inflaatioaikaan ja siihen, että rahallakin on hinta – niin kuin pitääkin olla. Onneksi inflaatiovauhti näyttää ainakin tällä hetkellä hidastuvan ja korkojen nousukin näyttää pysähtyneen loppujen lopuksi hyvinkin maltilliselle tasolle.

Olemme ison kiitoksen velkaa vt. kansliapäällikkö Markku Vehmakselle, että hän kaukonäköisesti teki hyvissä ajoin korkosuojaukset suurelle osalle tähänastisesta lainakannasta.

Mutta kuten budjettitekstissäkin todetaan tulevaisuus ei silti näytä kovinkaan valoisalta. Ukrainan sota, Gazan tilanne ja USAn tulevat presidentinvaalit, Venäjän uhka ja toisen ihmisoikeuksia sortavan diktatuurin, Kiinan heikkenevä taloustilanne vaikuttavat väistämättä välillisesti myös Tuusulaan. Samanaikaisesti saamme lukea kotimaan uutisista rakentamisen lähes pysähtymisestä ja että Suomessa teollisuuden uusien tilausten arvo oli lokakuussa vajaat 16 % pienempi kuin vuotta aiemmin ja, että tilaukset ovat vähentyneet yhtäjaksoisesti yhdeksän kuukautta. Siksi on vaikea uskoa talouden kasvavan ainakaan vielä ensi vuonna.

Elämme kunnallishallinnon suurinta murrosta yli sataan vuoteen. Marraskuun 27. päivä 1917 eduskunta hyväksyi maalaiskuntain kunnallislain, jolla terveyden- ja sairaanhoito, lastensuojelu, köyhäinhoito, työttömistä huolehtiminen ja palo- ja pelastustoimi siirtyivät maalaiskunnissakin, jollainen Tuusulakin edelleen on, kuntien tehtäväksi. Tämän vuoden alusta nuo tehtävät siirtyivät kunnilta pois. Ensimmäisen vuoden kokemusten pohjalta ei voi todeta muuta kuin uudistuksen ainakin tässä vaiheessa pahasti epäonnistuneen. Hyvinvointialueiden piti tarjota kuntia laajemmat hartiat, mutta näyttää lähes kaikilla hyvinvointialueilla, että hartiat ovat lysähtäneet kasaan jo ensimmäisen vuoden aikana. Meillä se näkyy palvelujen ja niiden saatavuuden ja saavutettavuuden heikentymisenä ja uhkana mm. Jokelan ja Kellokosken terveysasemien lakkautuksesta. 

Vastoin budjettitekstin positiivisia odotuksia Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtosen mukaan sote-uudistuksen aiheuttama ”loppupiiska” eli negatiivinen vaikutus kuntien valtionosuuksiin näyttää olevan suunnilleen saman verran, kuin mitä kunnat ovat saamassa lisää valtionosuuksia uusiin TE-palveluihin. TE-uudistuksessa kuntiin siirtyvien palvelujen rahoitus on noin 660 miljoonaa euroa.  

Kuntien valtionosuuksiin tehtävä vähennys taas on noin 700 miljoonaa euroa, kun aiemmin tiedossa olleisiin vähennyksiin lisätään valtiovarainministeriön 17. marraskuuta ilmoittama lisävähennys.  

Toisin sanoen kuntien valtionosuuksista vähennetään yhden massiivisen uudistuksen palvelujen rahoituksen verran rahaa.  Molemmat osuvat tämänhetkisten päätösten mukaan vuodelle 2025.

Lisävähennys koskee kaikkia kuntia. Jos ne joutuvat hoitamaan rahoituksen paikkaamisen itse, vähennys tulee varmasti näkymään veronkorotuksina ja tiukkana budjettikurina. Ja kun kuntien palveluista yli puolet on sivistyspalveluita, ei tällainen rahoituksen vähennys voi olla näkymättä säästöinä, toteaa Kuntaliiton Mehtonen. Tulee ikävä vanhoja budjettipäälliköitä Raimo Sailasta ja Erkki ”Leuka” Virtasta.

Samalla kun Keusote-kuntien rooli on muuttunut omistajaohjauksesta edunvalvonnaksi ja sitä myötä mahdollisuudet konkreettisesti vaikuttaa aluehallinnon säästöpäätöksiin ovat heikentyneet. Tänään Helsingin Sanomat otsikoi ”Yhteiskunta on kovaa vauhtia hylkäämässä ikäihmiset” Senkin vuoksi tärkeä edunvalvonnan ja vaikuttamisen väylä on Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta. jonka merkitys tulee korostumaan entisestään, jotta me ikäihmisetkin pysymme kunnossa ja huolehtimaan itsestämme mahdollisimman pitkään. On pidettävä huolta, että lautakunta toimii ja pystyy toimimaan aidosti poikkileikkaavasti koko kunnan hallinnon alueella eikä siiloudu vain yhden hallinnonalan osaksi. Hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen ei ole vain koulutusta, kulttuuria ja rakentamista, ei toki myöskään pelkästään hyvinvointialueiden palveluiden vahtimista vaan kaikkea, mitä kunta tekee asukkaidensa hyväksi.

Nyt kun sote asiat ovat pois kunnalta, Tuusula on ”julistautunut” sivistyskunnaksi. Ihan hyvä niin ja siitä osoituksena ovat meidän mittavat kouluinvestoinnit. Viime päivien keskustelua on hallinnut vahvasti Pisa-tulosten, jos ei nyt romahdus niin ainakin selkeä lasku.  Syitä moiseen ovat eri asiantuntijat analysoineet ja löytäneet niitä uusista oppimisympäristöistä, resurssipuutteista, digitalisaatiosta, inkluusiosta ja niin edelleen.  En väitä, kun en tiedä, että meillä tulokset olisivat tippuneet, mutta haasteena näiden uusien investointien myötä olisi paikallaan ihan kunnon tutkimuksella selvittää, mitä uudet seinät ja sisällöt ovat vaikuttaneet ja tulevat oppimistuloksiin vaikuttamaan. Nyt siihen olisi oivallinen hetki.

Huomasitteko muuten uutisen, että Viro kieltää kännykät alakoulussa? Pienestä TV-uutisten pätkästä virolaiskoulun oppitunnin alusta tuli elävästi mieleen omat kouluajat 50-luvulla.   Olisiko Viron esimerkkiä syytä seurata muutenkin sivistyskunnassa, sillä Viro on pyyhältänyt Suomen ohi monessa muussakin asiassa kuin koulutuksessa 2010 luvulta alkaen.

Uskon, että ensi vuosi Tuusulassa menee taloudellisesti vielä hyvin, mutta tämänhetkisillä tiedoilla arvioituna tulevista vuosista tulee paljon vaikeampia. On syytä varautua siihen, että vuoden 2025 marraskuussa meilläkin tehdään päätös kuntaveroprosentin nostosta. Riittääkö yksi kymmenys vai tarvitaanko useita, jää nähtäväksi. Siksi nyt ei ole aika tehdä uusia isoja investointipäätöksiä velkarahalla, vaan maltilla katsoa tilanteen kehittymistä. Voidaan toivoa parasta, mutta samalla pelätä pahinta. Siinä mielessä olisi myös hyvä yhdessä miettiä tulevaisuutta vähän pidemmälläkin aikavälillä. Millaisen Tuusulan me haluamme vuonna 2035 tai jopa 2050. Voimmeko aina rakentaa vain kasvuodotusten varaan vai pitäisikö panostaa enemmän laatuun ja viihtyvyyteen?

Lopuksi pari yksityiskohtaa

Matkailun edistäminen on noussut keskusteluissa esiin ihan perustellusti. Tuusulanjärven tarjoamat talviliikuntamahdollisuudet on huomattu jo laajalti Tuusulan ulkopuolella.  Se ei kuitenkaan ole ainoa merkittävää kehittämispotentiaalia omaava matkailukohde. Viime viikolla nähtiin ryntäys Kellokosken joulumarkkinoille. Muutenkin Ruukin alue on noussut vahvasti kiinnostuksen kohteeksi mm tv:n ja elokuvien kautta. Jokela täyttää ensi vuonna 150 vuotta. Ravintola Tiilitehdas kesän konsertteineen on parina kesänä vetänyt väkeä Jokelan ja Tuusulankin ulkopuolelta. Ja lisäraiteet ovat rakentumassa. Kunnan pitää nykyistä paljon vahvemmin ottaa koppia myös näistä Pohjois-Tuusulan kohteista.

Yhtenä, sinänsä pienenä asiana on budjetin ja taloussuunnitelman rakenne. Tiedän, että lyhyesti kirjoittaminen on paljon vaikeampaa kuin pitkästi kirjoittaminen. Nyt käsittelyssä olevassa budjettiesityksessä on 183 sivua. Silmäsin paria vähän vanhempaa budjettia. Vuoden 2015 versiossa oli 160 sivua ja vuoden 2010 versiossa 165 sivua, mutta näinä molempina vuosina oli vielä sosiaali- ja terveysasiat mukana. Teimme joitakin vuosia sitten budjettirakenteen uudistuksen, johon itse en ollut kaikin osin tyytyväinen. Nyt pienenä evästyksenä vuoden 2025 budjetin laadintaan: luettavuuden parantamiseksi sivumäärää selkeästi pienemmäksi ja päällekkäisyydet ja samojen asioiden toistot pois. Niitä on nyt runsaasti.

Ihan lopuksi. Suomi jäi eilen naisten salibandyn mm-kisoissa katkerasti hopealle.  Mutta Suomi voitti ringetten nuorten maailmanmestaruuden marraskuussa päihittämällä finaalissa kisaisäntä Kanadan sen kotikentällä numeroin 8–4. Tuusula on ollut vahva ringettekunta ja mukana nytkin oli myös tuusulalaisia pelaajia. Toivottavasti kunta muistaa ja kannustaa myös näitä nuoria urheilijoita. Hyrylän urheilukeskuksen kehittämiseen on panostettu ja panostetaan paljon, mikä on toki hyvä ja tärkeää, että nuorten harrastusmahdollisuuksiin panostetaan, mutta ei pelkästään Hyrylässä vaan myös Pohjois-Tuusulassa.

Hyvän joulun toivotukset ja kiitokset kaikille kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille tämän vuoden aikana tehdystä hyvästä työstä ja tuloksista. Ja kaikille kuntalaisille Hyvää ja Rauhallista Joulua!"

Pitkästä aikaa aktiivinen täälläkin

Sunnuntai 31.12.2023 klo 12.02 - Aarno Järvinen

Olen ollut luvattoman pitkään epäaktiivinen kotisivuillani ja moni näillä sivuilla käynyt on saattanut ihmetellä "katoamistani". Siihen ei ole sen kummallisempaa selitystä kuin korkeintaan laiskuun ts en ole saanut aikaiseksi kirjoituksia tänne, vaikka aihetta kyllä olisi ollut monastikin.  Teen nyt Uuden Vuoden lupauksen eli ryhdyn jälleen aktiivisemmin kirjoittamaan tänne kotisivuilleni ja kommentoimaan erityisesti Tuusulan kuntapolitiikkaa ja ehkä vielä innokkaammin mielestäni epäonnistunut aluehallintouudistusta. Aloitan laittamalla tänne blogiini sos.dem. valtuustoryhmän puheenjohtajana joulukuun budjettivaltuustossa käyttämäni ryhmäpuheenvuoron tekstin.

Tässä vaiheessa toivotan Hyvää Loppuvuotta niille muutamille tunneille, jotka tätä vuotta ovat vielä jäljellä ja erityisesti toivotan HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2024!

Jokelan keskustan yleisuunnitelma

Lauantai 16.4.2022 klo 21.21 - Aarno Järvinen

Huhtikuun valtuuston kokouksessa oli hyväksyttävänä Jokelan keskustan yleissuunnitelma  kaavoituksen, viherpalveluiden ja vapaa- aikapalveluiden jatkosuunnittelun valmisteluaineistoksi. Vaikka yleissuunnitelma ei ole sitova, se kuitenkin linjaa mm kaavoituksen toimintaa tulevian vuosina. Suunnitelma tähtää peräti vuoteen 2050+. Minusta suunnitelma on kokonaisuutena varsin hyvä. Näin siinä vain yhden korjausta vaativan kohdan, jotta kaavoituksessa ei lähdettäisi tekemään virhettä, jota myöhemmin pitäisi katua. Siksi tein valtuustossa muutosehdotuksen, joka Kari Frimanin kannattamana menikin yksimielisesti läpi.

Käytin kokouksessa pitkähkön puheenvuoron, jossa käsittelin mm puutarhakaupunki-ideaa. Seuraavassa käyttämäni puheevuoro kokonaisuudessaan, jonka lopussa oleva muutosehdotus siis hyväksyttiin yksimielisesti.

"Arvoisa puheenjohtaja. Suunnitelma on alaotsikoitu Puutarhakaupungin keskustan yleissuunnitelma. Keskusteluissa on käytetty termiä Puutarhakaupunki. Suunnitelmassa todetaan Jokelan kehittämisestä puutarhakaupunkimaiseksi keskustellun jo parikymmentä vuotta, ja korostetaan, että on tärkeää muistaa, että Jokelalla on olemassa jo vahva kulttuurihistoria, joka rakentuu teollisuuden varaan. Suora lainaus ”Yleisuunnitelman toteutuksessa teollisuustaajaman ominaispiirteitä tulee varjella ja puutarhakaupunkiaatetta edistää resessiivisenä teollisuuhistorialle.” Omistamani sivistyssanakirjan mukaan resessiivinen tarkoittaa ”peittyvä, väistyvä”.  En tiedä mitä kirjoittaja tällä termillä on tässä tarkoittanut. Minusta kummankaan, puutarhakaupunki-idean tai teollisuushistorian ei tarvitse eikä pidä olla peittyvä tai väistyvä, vaan niiden molempien tulee olla rinnakkain arvokkaana osana Jokelan kehittämistä.

Selvennän, mitä itse tarkoitan puutarhakaupunki-idealla. Ideaalikaupungin periaatteet ja mallin loi Englannissa jo yli 100 vuotta sitten Ebenezer Howard apunaan huippuarkkitehdit Raymond Unwin ja ja Barry Parker. Howard loi kaksi uutta radanvarsikaupunkia, ensimmäisen n 50 km Lontoosta pohjoiseen eli v 1903 perustetun Letchworth Garden Cityn, jonka kaupunkitutkimuksen kansainväliset asiantuntijat taannoin julistivat maailman parhaimmaksi kaupungiksi.

Satunnaisilta suomalaisilta puutarhakaupungista kysyttäessä varmaan ensimmäisenä tulee mieleen Tapiola, jota tuskin enää voi pitää puutarhakaupungin ideaalina. Joillekin voi tulla mieleen myös Puu-Käpylä, jota edelleenkin voi pitää hyvänä puutarhakaupunkina. Meillä Suomessa ensimmäinen puutarhakaupunki oli 1900-luvun alun huvilakaupunkiperiaatteen mukaan suunniteltu Brändö eli Kulosaari, jonka AB Brändö Villastad niminen osakeyhtiö perusti 1907. Tästä oli arkkitehti Lars Sonck esittänyt ajatuksen jo 1887 ja laati 1907 sen ensimmäisen asemakaavan. Helsingin maalaiskunnassa ja ympäristössä oli 1800-luvun lopulla muitakin huvilayhdyskuntia kuten Oulunkylä, Pukinmäki, Kauniainen, Leppävaara. Tiedämme, mitä näistä on vuosikymmenten myötä tullut. Kulosaaren huvilakaupunki irrottautui 1922 Helsingin maalaiskunnasta omaksi itsenäiseksi kunnaksi, mutta liitettiin nopeasti kasvaneen Helsingin osaksi 1946.

Mutta mikä voisi olla nykypäivän puutarhakaupunki-ideaali? Minulle sitä opetti 1990-luvulla nyttemmin jo valitettavasti edesmennyt arkkitehti Ossian von Konow, joka 1990-luvun puolivälissä kehitti ajatuksen puutarhakaupunki SOS-EKOsta. Se on sosiaalinen ja ekologinen kaupunkimalli suomalaisiin oloihin, joka erityisesti tukeutuu juna- ja kevytliikenteeseen. Asukkaita tällaisessa SOS-EKO-kaupungissa voisi olla von Konowin ajattelussa 25-40.000 ja sellaisia  voisi Etelä-Suomessa olla useita.

SOS-EKO-kaupunki jakautuu alueellisesti vyöhykkeisiin. Kaiken keskus on rautatieasema, jonka lähellä on kauppojen ja palveluiden keskus. Sen äärellä asuisi von Konowin hahmotelman mukaan enintään 600 m päässä asemasta alle 10 % kaupungin väestöstä kerrostaloissa. Seuraavassa vyöhykkeessä alle 1 km asemalta asuisi n 20 % townhouse eli kaupunkipientaloissa, joissa olisi 2-4 kerrosta. Loput väestä eli n 70 % asuisi kaiken kokoisissa omakotitaloissa noin 1-2 km etäisyydellä keskustasta. Von Konow listasi tällaiseen SOS-EKO-kaupunkiin kaikkiaan 12 samanaikaisesti toteutuvaa ominaisuutta. Luettelen niistä tässä vain muutaman:

-juna-asema on keskellä kaupunkia

-aseman vieressä on monipuolinen ja sykkivä kauppa- ja palvelukeskus kulttuurilaitoksineen

-liikenteessä suositaan jalankulkua ja polkupyöräilyä

-autoilijoille on nopeat ja turvalliset ulkosyöttöiset reitit

-työalueet ovat sopivasti radan varressa muualtakin saavutettavissa

-pyrkimyksenä on, että kaupungissa on vesistöaiheita: puro, joki, lampia, järvi tai meri

-vihreää on kaikkialla.

-ja suositaan yksilön kehittymistä, sosiaalista kasvua ja paikkakuntaan kiintymistä.

Nämä taitavat aika hyvin sopia Jokelaan.

Entä se Jokelan teollisuushistoria? Meillä on erittäin vahva tiiliteollisuusperinne ja onneksi nyt vihdoin on saatu varovaiseen alkuun myös tiilitehtaan alueen kehittyminen von Konowinkin tarkoittamaksi kulttuurilaitokseksi aseman kupeessa. Mutta myös paljon muuta: tulitikkutehdas, vanutehdas, laatikkotehdas eli Machine Tool ja monia muita teollisuusyrityksiä. Mutta paljon on viime vuosina menetettykin: vanutehdas paloi pari vuotta sitten korjauskelvottomaksi, Jokelan-talo on purettu radan varresta, Potomac eli laatikkotehtaan konttorirakennus on vandalisoitu korjauskelvottomaan kuntoon ja – vaikka ei teollisuushistoriaan suoraan kuulukaan- Jokelan kirkko on nykyisin sorakasana kirkon tontilla.

Siksi meidän on pidettävä huolta jäljellä olevista teollisuushistoriaan liittyvistä rakennuksista, jotka luovat sen kerroksellisuuden historiaan ja kulttuuriin, joka on välttämätön osa von Konowinkin mainitsemaa paikkakuntaan kiintymistä.

Minun ajattelussani puutarhakaupunki-idea ja teollisuushistoria ei ole mitenkään ristiriidassa tai toisiaan poissulkevia, vaan päinvastoin vahvasti toisiaan täydentäviä. Tämä on otettava johtoajatukseksi Jokelan keskustan ja koko kylän alueen jatkosuunnittelussa ja ideoinnissa, joka voi hyvin pohjautua niihin ajatuksiin, joita tässä yleissuunnitelmassa on esitetty.

Yksi pieni korjaus on kuitenkin tehtävä, jotta kaavoituksessa ei lähdettäisi väärille urille.

Eli ehdotan poistettavaksi sivun 46 alimman kappaleen kaksi viimeistä virkettä, joissa nyt sanotaan: ”Keskustan asemakaavan muutoksen tavoitteena on tehostaa keskusta-alueen kortteleita ja tutkia nykyisen julkisen palvelun korttelialueita muutettavaksi asuinkäyttöön. Erityisesti uutta käyttöä odottaa terveyskeskuksen vierellä sijaitseva entinen päiväkodin tontti, jolle on yleissuunnitelmassa esitetty asuintaloja.”

Ja esitän poistettavien virkkeiden tilalle seuraavaa: Keskustan asemakaavan muutoksen tavoitteena on tehostaa keskusta-alueen kortteleita ja varata Keskustien, Opintien, paloaseman, koulukeskuksen, Notkopuiston ja monitoimitalon rajaama alue yksinomaan julkisen rakentamisen alueeksi.  Erityisesti uutta käyttöä odottaa terveyskeskuksen vierellä sijaitseva entinen päiväkodin tontti, joka voisi tulevaisuudessa olla esimerkiksi sisäliikuntahallin tai koulukeskuksen laajentumistarpeiden sijoituspaikka.   

Tämän pienen muutoksen tarkoituksena on turvata, että Keskustien varteen, puretun päiväkodin tontille ei lähdetä suunnittelemaan asuntoja, vaan alue säilytetään julkisen rakentamisen alueena tulevaisuuden tarpeita varten, kuten se on tähänkin asti ollut. Näitä voisivat olla esimerkinomaisesti sisäliikuntahalli, josta on tehty viime kaudella aloite tai Koulukeskuksen myöhemmät laajentumistarpeet esim. vaikka uusi ala-aste.

Jokelassa on kerrostalotontteja valmiiksi kaavoitettuna jo nyt useita, kunhan löydetään vaan rakentajia. Ja lisää kerrostalotontteja saadaan keskustaan, kun kaavaa muilla keskustan alueilla tiivistetään esittämäni puutarhakaupunki-idean mukaisesti eli aseman ympärillä korkeampaa rakentamista eli kerrostaloja, jotka madaltuvat townhouse-rivitalorakentamiseen ja perinteisiin omakotitaloihin, kun keskustasta edetään poispäin.

Jokela täyttää 2024 150 vuotta. Juhlinnan suunnittelu on aloitettu ja toivottavasti myös tämän suunnitelman mukaisia asioita saadaan jo siihen mennessä eteenpäin asukkaita aidosti kuunnellen."

 

Aluevaltuutetut valittu - vaalilupaukset joutuu unohtamaan

Maanantai 24.1.2022 klo 22.52 - Aarno Järvinen

Aluevaalit on nyt käyty. Parhaat onnittelut kaikille valituille. Mahdoton tehtävä odottaa!

Pahimmat pelot eivät toteutuneet. Äänestyprosentti nousi koko maassa 47,5 prosenttiin. Keski-Uudellamaalla 45 %, mikä mahtuu oman ennustukseni 42-45 % raameihin. Onneksi ei sentään jääty sinne osuuskauppavaalien tasolle (30,6 %), mitä viime vuonna pelkäsin. Jokelan äänestysalueen prosentti oli 50,9 % ja Lepola 49,2 eli koko maan keskiarvoa hieman korkeampi. Tässä varmaan näkyy huoli Jokelan terveysaseman kohtalosta.

Oma tulokseni oli 215 ääntä ja 9. varapaikka aluevaltuustoon. Eli asiaa valtuuston kokouksiin ei tule olemaan. Äänimääräni oli kuitenkin kaikkien aikojen paras. Lämpimät kiitokset siitä kaikille äänestäjilleni. Lisäksi olin Jokelan äänestysalueen ylivoimainen "ääniharava" ja Lepolassa toisella sijalla. Tulos, joka velvoittaa toimimaan Jokelan hyväksi entistä aktiivisemmin myös kunnanvaltuustossa.

Tuusulan tulos oli huono. Vain 10 valittua, kun vastaava luku oli Hyvinkäällä 17, Järvenpäässä ja Nurmijärvellä 16, Mäntsälässä 8 ja Pornaisissa 2. Sosialidemokraateista Tuusulassa meni läpi kaksi, Aila Koivunen ja Annina Nuutinen. Arto Lindberg jäi harmittavasti ensimmäiselle varasijalle.

Mitä seuraavaksi? Aluevaltuustot aloittavat 1.3.2022. Edessä on ensin hallintosäännön hyväksyminen, mikä määrittää mm montako ja millaisia lautakuntia alueelle valitaan. Sitten on uuden alueen johtohenkilöiden nimittäminen ja monia muita järjestelytehtäviä, ennenkuin aluevaltuustojen "raaka työ" alkaa 1.1.2023, jolloin Keusoten tehtävät siirtyvät sille. Tämä loppuvuoden siirtymäkausi on varmaan meillä Keski-Uudellaamaalla helpompi, koska meillä on jo Keusote ehtinyt toimia kolmisen vuotta verrattuna vaikka Länsi- tai Itä-Uusimaahan. Kerava-Vantaan alueella siirtymä on todennäköisesti helpoin, kun Kerava ihan vapaaehtoisesti päätti ryhtyä Vantaan "kaupunginosaksi".

Ongelmista ei tule olemaan pulaa. Niitä on joka nurkan takana: hoitajapula, tietohallinto-ongelmat, rahan riittävyys, kun enää ei voi mennäkään sinne kunnan kukkarolle, ja niin edelleen. Aluevaltuutetut saavat unohtaa monen monet kauniit lupauksensa, kun karu todellisuus iskee.

Isoin muutos on ehkä juuri rahavirrat. Ennen kunnat saattoivat alibudjetoida huoletta sote-menonsa, jotta kunnan budjetti oli helpompi saada kasaan ilman poliittisia vääntöjä veronkorotuksista. Näinhän Keusotessakin on tehty. Ainahan ylitykset hyväksyttiin vuoden lopussa  ja ennen tilinpäätöksen vahvistamista, kun se "välttämättömiin sote-menoihin oli pakko". Nyt tämä ei ole enää mahdollista, kun valtiovarainministeriö antaa säkillisen rahaa vuoden alussa, jolla on pakko tulla toimeen. Maakuntaveroahan  ei tullut, eikä taida tulla koko vuosikymmenellä. Alueiden ainoa oma tulolähde on asiakasmaksut, joita niitäkin valtio säätelee asiakasmaksulailla ja asetuksella. Ja ne ovat kuitenkin vain pieni noro tarpeeseen nähden.

Jää nähtäväksi miten suu pannaan, kun rahapussi on tyhjä marraskuulla 2023. Mutta siitä enemmän seuraavissa kirjoituksissani.

Aluevaalit kohta ohi - ankea arki odottaa

Perjantai 21.1.2022 klo 10.05 - Aarno Järvinen

Aluevaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina. Sitten iloitaan tai petytään. Sen jälkeen alkaa se ankea arki, paluu todellisuuteen ja huomaamaan, ettei ole mitään mahdollisuutta toteuttaa niitä hienoja ja taivaita tavoittelevia vaalilupauksia. Edessä paljon raakaa puurtamista ja ylikäymättömiä ongelmia nykyistenkin palvelujen säilyttämiseksi, johon rahaa on vain sen verran, mitä valtiovarainministeriö suo.

Tässä vaiheessa, kun en vielä tiedä, mikä on vaalitulos, voi toistaa omat teeemani. Kannatan lähipalveluita, joka tarkoittaa nykyisten sote-keskusten - siis myös pienten eli Jokela, Kellokoski, Rajamäki ja Pornainen - säilyttämistä, koska ne ovat isoja yksiköitä taloudellisempia. Jos nimittäin niissä on pysyvä henkilökunta, joka tuntee alueensa asukkaat, erityisesti ne paljon palveluita tarvitsevat, ja joka osaa tarvittaessa ohjata ajoissa eteenpäin esim. erikoissairaanhoitoon ts vältytään pallottelulta ja ongelmien pahenemiselta.

Toiseksi toin esiin ikäihmisten ongelmat. Olemme 10 vuotta myöhässä esim. ikäihmisten yhteisöllisten asumispalveluiden kehittämisessä. Suurista ikäluokista, joihin itsekin kuulun, huomattava osa täyttää tällä vuosikymmenellä 80 v ja avun ja hoivan tarve kasvaa. On yritettävä lykätä avun tarpeen räjähdystä ja yksi keino siihen on mm yhteisöllisten asumismahdollisuuksien lisääminen. Tämä on tehtävä yhteistyössä kuntien (mm kaavoitus säilyy edelleen kunnilla) ja sote-alueiden kanssa. Tuusula on tässä asiassa etenemässä osin Jokelan Eläkkeensaajien n 5 v sitten tekemän aloitteen pohjalta. Menee tosin vuosia ennenkuin saadaan näkyvää konkretiaa aikaan. Siksi sanoin, että ollaan 10 v myöhässä. Kun vaaliesitteeseen kirjoitin, että kodista ei saa tulla kenellekään vankilaa, tarkoitan sitä, että nykyinen "mahdollisimman pitkään omassa kodissa" -linja ei välttämättä ole kestävä ratkaisu, sillä yksinäisyys on monen ikäihmisen uhka. Ja siitä seuraa helposti esim. muistisairautta, fyysisen kunnon heikkenemistä jne ja sitä kautta avuntarpeen kasvua.

Vaalikeskusteluissa on viitattu verotuksen nousuun. Verotuksesta päätetään seuraavan kerran vuonna 2023 eduskuntavaaleissa. Aluevaltuustothan eivät verotuksesta päätä yhtään mitään, vaan priorisoivat tehtävänsä sen rahasumman puitteissa, jonka valtiovarainministeriö vuosittain suvaitsee osoittaa. Maakuntaveroahan ei nyt ole tulossa ja tuskin tällä vuosikymmenellä. Aluevaltuustojen on mietittävä, millä keinoin palvelut pystytään kustannustehokkaasti tuottamaan, kun rahaa on vain X euroa. Siksi kannatan lähipalveluita ja mm yhteisöllistä asumista, jotta kustannukset pysyisivät kurissa.

Näen isona ongelmana myös meidän Keusote-alueella työvoiman saatavuuden. Palkkaharmonisointi ja ammattitaitoisen työvoiman huokuttelu tulee maksamaan erittäin paljon. Palkkaharmonisointia tosin Keusotessa on jo aloitettu. Lisäksi  Keusote on hankkimassa ammattilaisia Filippiineiltä, mutta ei se tilannetta ratkaise kuin osin.

Toinen iso ja erittäin kallis ongelma on tietojärjestelmät. Keusoten valtuusto teki mielestäni väärän päätöksen, kun hylkäsi Apotin (ollaan Apotista sitten mitä mieltä hyvänsä). Nythän tilanne on esimerkiksi se, että HUSin puolella Hyvinkään sairaalaa käytetään Apottia ja Keusoten puolella Keusoten lukuisia järjestelmiä, eivätkä nämä keskustele keskenään kuin paperin välityksellä. Sama tai vielä pahempi tilanne on toki muillakin alueilla.

Tuore tieto tältä aamulta on, että Tietoevry on valittanut Keusoten joulukuisesta tietohallintopäätöksestä arvoltaan n 20 milj. €, jossa toimittajaksi (minun kutsumaani kumilankamalliin) valittiin CGI Suomi Oy. Tämä lykkää suunniteltua tietohallintohallintouudistusta pahimmillaan 3-4 vuotta, joka on todellinen uhka aluehallinnon onnistumiselle meidän alueella. Siksi toivon, että aluevaltuusto ymmärtäisi suurin piirtein ensi töikseen perua tuon Keusoten päätöksen Apotin hylkäämisestä. Ja korjaisi muitakin Keusoten pahimpia mokia. Toki Keusotella on ollut onnistumisiakin.

Eli lyhyesti: rahaa tarvitaan merkittävästi lisää, että edes nykytilanne saadaan pyörimään, mutta aluevaltuustot eivät siitä asiasta verojen muodossa päätä ainakaan moneen vuoteen. Aluevaltuustot päättävät kyllä asiakasmaksuista asiakasmaksuasetuksen puitteissa, mutta se on tulovirtana pelkkä noro.

Tässä vaiheessa, tuloksia odotellessa lopetan lyhyesti. Minulla ei ole minkäänlaisia ruusuisia kuvitelmia, että asiat saataisiin hokkus pokkus kuntoon, mutta asioille toki voidaan määrätietoisella työllä ja yhteistyöllä tehdä paljonkin. Mutta se ottaa vuosia. Todellisia tuloksia aluehallinnon onnistumisesta tai epäonnistumisesta nähdään vasta seuraavalla vaalikaudella eli joskus vuoden 2025 jälkeen.

Pannukakkuvaalit?

Torstai 20.1.2022 - Aarno Järvinen

Viime vuoden puolella veikkasin, että aluevaalien äänestyprosentti jää osuuskauppavaalien tasolle (Tradekan viime vaalit 30,6 %), mitenkään osuuskauppavaaleja aliarvostamatta. Mutta nyt näyttää (onneksi) siltä, että äänesprosentti saattaa alkaa nelosella, ei kuitenkaan vitosella, mikä olisi erittäin toivottavaa. Mielihyvin tunnustan olleeni väärässä ja liian pessimistinen veikatessani kolmenkymmen pintaan jäävää äänestysprosenttia. Ei näistä ihan pannukakkuvaaleja tainnut sittenkään tulla.

Kokonaisprosentti ennakkoäänestykseessä oli koko maassa 26,3 ja Keski-Uudellamaalla 21,1 % Tosin ennakkoäänestykset prosentit vaihtelevat aika paljon kunnittain. Alhaisin meidän alueella oli Hyvinkään 17,9 ja paras Nurmijärvellä 22,5 ja Tuusula ihan kannoilla 22,2 %. Eli ihan hyvä mahdollisuus päästä yli neljänkymmenen, mutta tuskin esim Keski-Uudellamaalla yli viidenkymmenen. 

Keski-Uudellamaalla ennakkoäänestyprosentit ovat kunnittain aika tasaisia. Asukasluvultaan suurin Hyvinkää on hännänhuippuna, mikä saattaa johtaa siihen, että hyvinkääläisistä ehdokkaista ei mene aivan asukaslukua vastaavaa määrää läpi. Saa nähdä. Läpimeneviä on näissä vaaleissa tosi vaikea ennustaa ja lopputulos voi olla vielä aikamoinen yllätys. Mutta toisaalta, uskon, että mikään alueen kunta ei meillä  jää ilman yhtään edustajaa. Suurin vaara on  tietysti Pornaisilla. Monella muulla alueella todennäköisesti toteutuu se pelätty uhkakuva, että jotku tai jotkut kunnat jäävät kokonaan ilman edustajaa aluevaltuustossa.

Vielä on muutama päivä aikaa ja toivottavasti mahdollisimman moni käy varsinaisena vaalipäivänä uurnilla. Ainakin ennakkoäänestyksessä se oli täysin koronaturvallista, joten sen takia ei tarvitse jättää äänestämättä. Minkäänlaisia jonoja tai ruuhkaa ei ainakaan Jokela-talolla ollut, kun itse kävin viime torstaina äänestämässä.

Nyt on lupa äänestää. Eikä pelkästään lupa, vaan velvollisuus. Äänestäminen antaa oikeuden myös kritisoida aluevaltuustojen päätöksiä tulevan reilun  kolmen vuoden aikana.  Seuraavat aluevaltuustothan valitaan jo hieman yli kolmen vuoden jälkeen yhdessä kuntavaalien kanssa, mikä onkin paljon parempi menettely, kuin nyt toteutettavat erilliset aluevaalit.

Jos et ole vielä äänestänyt, niin sunnuntaina ylös, ulos ja lenkille ja samalla matkalla äänestämään!

Lupa äänestää 23.1.2022

Keskiviikko 19.1.2022 klo 22.09 - Aarno Järvinen

LÄHIPALVELUT KUNNIAAN

Keskiviikko 12.1.2022 - Aarno Järvinen

Näillä teemoilla olen ehdolla Keski-Uudenmaan aluevaltuustoon.

Pidän pienten terveysasemien säilymistä ja yleensä lähipalveluja erittäin keskeisenä, jos aiotaan saada positiivisia tuloksia aluehallinnossa. Pienillä terveysasemilla tarkoitan Keski-Uudellamaalla Jokelaa, Kellokoskea, Rajamäkeä ja Pornaista, joiden palveluja on Keusote-aikana pyritty säästösyillä perustellen leikkaamaan. Tämän tavoitteen olen tiivistänyt seuraavaan lauseeseen:

Ihmiseltä ihmiselle palveluissa toimii pienuuden ekonomia, sellunkeitossa suuruuden ekonomia.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmiseltä ihmiselle palveluja, joissa tarvitaan lähipalveluja, jotka ovat helposti saavutettavissa. Siksi pienet terveysasemat, joihin on helppo päästä, ja joissa työskentelee se tuttu henkilökunta, joka tuntee alueen asukkaat, ovat myös taloudellisesti edullisempia.

Erikoissairaanhoidon vaativat toimenpiteet ja erikoisosaaminen ovat aluetta, jossa tarvitaan keskittämistä muutamiin yksiköihin. Tässä suuruuden ekonomialla saadaan parhaat hyödyt.

Olen 74 -vuotias kauppatieteiden maisteri, nyt eläkkeellä, Jokelasta. Sosiaali- ja terveysasioista minulla on kokemusta nyt Keusoten valtuuston jäsenenä ja tätä ennen 12 vuotta Tuusulan sosiaalilautakunnan jäsenenä, pariin otteeseen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä, viime kaudelle terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan puheenjohtajana ja kymmenkunta vuotta Kiljavan Sairaala Oy:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana sekä pienen hetken myös yhtiön toimitusjohtajana. Varsinaisen työurani olen tehnyt valtionhallinnossa taloushallinnon johtotehtävissä.