Tuusulan ns budjettiovaltuusto, jossa hyväksytään seuraavan vuoden talousarvio, pidettiin nyt marraskuussa eli maanantaina 10.11.2025. Aikaisempina vuosina budjetti on hyväksytty vasta jouluun valtuuston kokouksessa. Uusi talousjohtaja Kari Ora halusi kuitenkin, että budjetti käsitellään samassa kokouksessa, missä vahvistetaan seuraavan vuoden veroprosentit. Se puolestaan pitää tehdä marraskuun kokouksessa, koska tiedot pitä toimittaa verohallinnolle 17.11. mennessä. Tämä on minusta hyvä uudistus.

Tosin siitä oli tällä kertaa seurauksena vähän ylipitkä esityslista, jossa toisena "vaikeana" ja paljon keskustelua aiheuttaneena asian oli kiistelty Puistokylän kaava vanhalla varuskuntaalueella eli nykyisen Rykmentinpuiston alueella. 

Veroprosenttia korotettiin pitkästä aikaa, mutta varsin maltillisesti eli 0,2 prosenttiyksikköä 7,3 prosenttiin. Naapurikunnat näkyvät tekevän hyvin samansuuntaisia päätöksiä. Edellisen kerranhan Tuusula laski veroprosenttia. Tämä tapahtui, kun hyvinvointialueet perustettiin ja sote-asiat siirtyivät pois kunnan vastuulta valtiolle. Silloinhan kaikkien kuntien veroprosentteja alennettiin ja Tuusulan laskennallinen veroprosentti oli 7,11. Sittemmin valtio päätti, että veroprosentti pitää määritellä kymmeneosien ei sadasosien tarkkuudella. Tällöin Tuusula alensi veroprosentin 7,11 prosentista 7,1 prosenttiin. tuusulassa korotuksen perimmäinen syy on liian suureksi paisunut lainakanta, joka puolestaan taas johtuu viime vuosikymmenellä päätetystä palveluverkkouudistuksesta eli Etelä-Tuusulaan rakennetuista uusista kouluista ja päiväkodeista.

Valtuuston kokous kesti seitsemän tuntia. Kokous aloitettiin klo 15 ja se päättyi pari minuuttia vaille 22. Näin pitkää kokousta en muista moneen vuoteen olleen. Menemättä tässä päivityksessä kokouksen kaikkiin yksityiskohtiin, laitan tähän kokouksessa käyttämäni sos.dem. ryhmän budjettipuheenvuoron kokonaisuudessaan. Käytäntöhän on ollut niin kauan kuin minä muistan, että budjetista käytetään aina ryhmäpuheenvuorot ryhmien suuruusjärjestyksessä. 

Tässä siis sos.dem. ryhmäpuheenvuoro:

"Olen joskus todennut, että ellei Tuusula tällä sijainnilla pärjää, ei sitten mikään kunta, mutta elämme synkkiä aikoja. Sopimuspohjainen maailmanjärjestys on muuttunut diilipohjaiseksi maailmanjärjestykseksi eikä sodalle Euroopassa näy loppua.  Investointinäkymiä painaa kauppa- ja geopoliittinen epävarmuus, joka yhä jarruttaa investointipäätöksiä.

Kotimaassa kuluttajien luottamus talouteen ja sitä myöten halukkuus kuluttaa on heikkoa. Työttömyys kasvaa ja saamme päivittäin lukea uusista irtisanomisista, joita nyt tuntuu tulevan erityisesti epäonnistuneen sote-uudistuksen seurauksena kasvavaan tahtiin myös aloilla, joita aiemmin pidettiin varmoina työpaikkoina.  Työttömyyden kasvu ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden nopea kasvu puolestaan kaatuu kuntien niskaan myös epäonnistuneen TE-uudistuksen seurauksena. Lisänä tähän on uusi ilmiö, korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu.

Näyttää vahvasti siltä, että talouden käänne parempaan ei lähde kuluttajavetoisesti – ei ainakaan ensi vuonna. Hetken näytti, että teollisuustuotanto ja yritysten tilauskirjat toisivat positiivisen käänteen, mutta sekin toivo tuntuu tuoreimpien tietojen mukaan hiipuvan. Erityisesti teknologiateollisuuden kysynnässä alkoi jo näkyä piristymisen merkkejä, mutta toiveet suhdanteen ripeästä toipumisesta ovat hiipuneet, toteaa Teknologiateollisuuskin tuoreissa talousnäkymissään.

Yksityisistä investoinneista merkittävin on asuntorakentaminen, joka on ollut parisen vuotta käytännössä seis, koska valmiita asuntoja on runsaasti myynnissä. Eli ylitarjonnan sulatus on edelleen menossa.

Positiivinen asia on inflaation hidastuminen, kunhan ei kellahdeta deflaation puolelle. Myös korot näyttävät asettuneen hyvinkin kohtuulliselle tasolle.

Lainaan tähän kohtaan pätkän 11.12.2023 eli budjettivaltuustossa pitämästäni puheenvuorosta: Suora lainaus ”Uskon, että ensi vuosi Tuusulassa menee taloudellisesti vielä hyvin, mutta tämänhetkisillä tiedoilla arvioituna tulevista vuosista tulee paljon vaikeampia. On syytä varautua siihen, että vuoden 2025 marraskuussa meilläkin tehdään päätös kuntaveroprosentin nostosta. Riittääkö yksi kymmenys vai tarvitaanko useita, jää nähtäväksi. Siksi nyt ei ole aika tehdä uusia isoja investointipäätöksiä velkarahalla, vaan maltilla katsoa tilanteen kehittymistä. Voidaan toivoa parasta, mutta samalla pelätä pahinta. Siinä mielessä olisi myös hyvä yhdessä miettiä tulevaisuutta vähän pidemmälläkin aikavälillä. Millaisen Tuusulan me haluamme vuonna 2035 tai jopa 2050. Voimmeko aina rakentaa vain kasvuodotusten varaan vai pitäisikö panostaa enemmän laatuun ja viihtyvyyteen.”  Lainaus päättyy.

Entä nyt käsillä oleva talousarvio? Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Varmaa on vain, että joudumme näihin lukuihin palaamaan osavuosikatsausten yhteydessä.

Tuusulan taloustilanne on ollut vahva ja on sitä edelleenkin naapureihin verrattuna. Mutta meidän Akilleen kantapäämme on nopeasti kasvava velkataakka, joka on muodostumassa kohtalokkaaksi, ellei velan kasvua saada pysäytettyä tai haluta pysäyttää. Tuusula on jo reippaasti kriisikunta kuntakonsernin suhteellisen velkaantumisen mittarilla. Nyt on varottava, etteivät muut kriisikuntakriteerit tulevina vuosina täyty. Ensi vuonna siitä vielä tuskin on vaaraa.

Vaikka vuonna 2023 totesinkin, että pitää panostaa laatuun, ja olen toki edelleen samaa mieltä, mutta ilman kasvua taloutta ei saada kuntoon. Siksi on tärkeää, että nyt keskitytään kaavoituksessa ja infran rakentamisessa vain ja ainoastaan kohteisiin, joista on varsin nopeasti odotettavissa tuloa maanmyynneistä, kiinteistöveroista, yhteisöveroista ja työllisyyden parantumisen myötä myöhemmin myös kuntaverosta. Eli vain nopeasti myyntituloja ja työpaikkoja tuottavia kaavoituskohteita voidaan aloittaa.  Jo ennakkoon kritiikkiä herättävät kohteet tyyppiä Tuuskoto on nyt syytä pistää hyllylle odottamaan.

Pormestarin talousarviossa todetaan ihan oikein. Lainaus ”Tulevina vuosina haasteena on vuosikatteen taso ja sen riittävyys poistoihin.” ja toinen lainaus: ”Korkomenojen suhteen on tärkeää tunnistaa, että korkotason noustessa yhden prosenttiyksikön korkomenot olisivat Tuusulan lainasalkun koolla 2,4 miljoonaa enemmän vuodessa.” Tuo 2,4 miljoonaa on suurin piirtein se summa, joka odotetaan saatavan nyt tehtävällä kuntaveron nostolla. Ja muistetaan, että Markku Vehmaksen tekemät ansiokkaat korkosuojaukset ovat vähitellen päättymässä.

Talousarviossa on joukko säästötoimia, jotka ovat varsin maltillisia. Olen iloinen, että ei esitetä henkilöstön vähennyksiä, kuten naapureissa on laita, sillä kaikesta synkkyydestä huolimatta nyt ei pidä tehdä paniikkiratkaisuja, jotka todellisuudessa tulevat näennäisesti saatavaa säästöä kalliimmaksi. Tällaisista kalliiksi käyneistä säästöistä meilläkin on kokemusta viime vuosikymmeneltä, kun henkilökuntaa lomautettiin ja myöhemmin todettiin lomautusten maksaneen saatuja säästöjä enemmän. Tästä löytyy tieto mm arviointikertomuksesta tuolta ajalta.  Olen myös tyytyväinen päätösesityksen lauseeseen: lainaus ”käynnistää valmistelut vaikutusten ennakkoarvioinnin avulla valmisteltavien rakenteellisten sopeutustoimien löytämiseksi käyttötalouden kulujen hillitsemiseksi tulevissa talousarvioissa” – vaikka tässä sanotaan tulevissa talousarvioissa, sen pitää koskea jo myös tätä talousarviovuotta. Osavuosikatsauksissa tähän pitää palata. Kun tämä tehdään vaikutusten ennakkoarvioinnin kautta, vältytään toivottavasta säästöiltä, jotka loppujen lopuksi maksavat enemmän. Ei myöskään pidä sortua pieniin silmänlumesäästöihin, joita tästäkin budjetista kyllä jokunen löytyy.

Talousarvio on arvio tulevasta – onneksi se ei ole kiinnilyötyä todellisuutta, vaan virheitä voidaan vuoden mittaan korjata – tai muuten muutaman vuoden kuluttua olemme tilanteessa, että 0,2 prosenttiyksikön kuntaveron korotuksessa numerot vaihtavatkin paikkaa. Joka tapauksessa kuntaveron korotukset jatkuvat ensi vuonna ja seuraavinakin – toivottavasti ei kovin pitkään. Syy siihen ei toki ole pelkästään Tuusulan.

Muutama huomio yksityiskohdista. Sos.dem ryhmä on tyytyväinen esitettyihin henkilöstölisäyksiin. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta on katsottava tulevaisuuteen ja pidettävä huolta kunnan pito- ja vetovoimasta ja juuri hyväksytyssä strategiassa olevien hyvin haasteellisten tavoitteiden toteutumisesta. Emme saa pettää nykyisten asukkaiden odotuksia ja tänne muuttoa suunnittelevien uusien asukkaiden odotuksia, että Tuusula on paikka, jossa on hyvä asua ja joka huolehtii asukkaistaan. Meidän on erityisesti pidettävä huolta lapsista ja nuorista, joita viime vuosien ”kasvupurskeen” myötä kuntaan on saatu ja samalla huolehdittava nopeasti määrällisesti kasvavan ikäihmisten joukon palveluista ja erityisesti asumismahdollisuuksista, jotta emme menetä näitä seniorikansalaisia ja hyviä nettoveronmaksajia naapurikuntiin. Tässä mielessä olen erittäin tyytyväinen esitykseen uuden hyvinvointijohtajan viran perustamisesityksestä  Keusoten heikentäessä palvelujaan mm lopettamalla Jokelan ja Kellokosken pitkään hyvin toimineet terveysasemat, Kunnan puolella on huolehdittava ennaltaehkäisevistä toimista pitäen kuitenkin tiukasti, toistan tiukasti kiinni siitä, että hyvinvointialueelle kuuluvien tehtävien kustannukset eivät valu kunnan maksettavaksi.

Sos.dem ryhmä ei ole esittämässä tässä vaiheessa budjettiin konkreettisia muutoksia, mutta tulee tukemaan joitain muiden tekemiä ja kunnanhallituksessa hyväksyttyjä muutoksia, mutta edellyttää, seuraavia asioita: investoinnit on priorisoitava niin, että ensi vuonna käynnistetään vain ne uudet hankkeet, joista on perusteltua odottaa nopeasti kunnalle tulovirtaa. Sama vaatimus koskee kaavahankkeita, joista puheenvuoro ao. pykälän kohdalla. Nämä priorisoinnit on tuotava myös valtuustolle tiedoksi viimeistään heti vuoden alussa.

Myös budjetin rakenteen kehittämistä varten tulee asettaa valtuustoryhmien edustajista muodostettava työryhmä, joka keskittyy talousarviorakenteen selkiyttämiseen, tiivistämiseen ja valtuuston saaman informaation parantamiseen. Vain yhtenä esimerkkinä mainitakseni kunnan myöntämien erilaisten järjestöavustusmäärien kertominen ymmärrettävästi budjettitekstissä.  

Tuusula on edelleen myös taloudellisesti vahva ja houkutteleva kunta niin uusille kuin vanhoillekin asukkaille, kunhan pidämme siitä jatkossakin huolta muistaen Tuusulanjärven ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisön merkityksen sekä Jokelan ja Kellokosken sekä muiden kylien omaleimaisuuden säilyttämisen vahvana vetovoima- ja pitovoimatekijänä.  Vaikka tuleva vuosi tuo taloudellisia takaiskuja, voimme lohduttautua sillä, että talous, joka menee ajoittain alaspäin, on sieltä aina myös nousut ja useimmiten entistä ehompana."

Lisää kokouksen muista asioista seuraavissa blogipäivityksissä.