On taas vierähtänyt luvattoman pitkä aika viime kirjoituksestani tälle palstalle. Korjataan tilannetta edes hieman Tuusulan kunnanvaltuuston kokouksessa 9.12.2024 käyttämälläni sos.dem valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorolla, joka oli kokonaisuudessaan seuraava.

"Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuulolla olevat kuntalaiset

Olemme käsittelemässä tämän valtuustokauden viimeistä talousarvioesitystä. Huhtikuussa valittava uusi valtuusto saa meiltä sekä hyvän että huonon perinnön. Hyvä perintö on se, että pitkän pysähtyneisyyden kauden jälkeen ensimmäisellä pormestarikaudelle saatiin asioita vihdoin liikkeelle ja nyt toisella pormestarikaudella ne ovat konkretisoituneet jopa valtakunnan mitassa ennätysmäiseksi asukasmäärän ja investointien kasvuksi.

Vanha sanonta toteaa: kasvu on kallista ja nopea kasvu vielä kalliimpaa. Siksi huono perintö se, että mittavien velaksi tehtyjen ja edelleen tehtävien investointien myötä kunnan lainakanta on huikeassa kasvussa ja lainamääräkin per asukas alkaa kohta olla valtakunnan huipputasoa.

Tänään käsittelyssä olevan kasvun ja talouden hallintaohjelman kunnanhallituksen esittelytekstissä todetaan aivan oikein: suora lainaus

”Kunnan kestävän kasvun turvaamiseksi on tärkeää saattaa kunnan käyttötalouden ja investointien mitoitus vastaamaan kunnan tulorahoituspohjan kantokykyä. Käytännössä kunnan tulojen tulee pitkällä aikavälillä riittää kokonaiskustannusten kattamiseen, joita aiheutuu palvelutuotannosta, investoinneista ja rahoituskuluista. Myös tulevat lainalyhennykset tulee ottaa huomioon.” Lainaus päättyi.

Siksi investointien välttämättömyyden arviointi, priorisointi ja ajoittaminen sekä niiden tarkempi kustannusarviointi ja seuranta ovat tässä tilanteessa, tässä ja nyt välttämätön toimi ja siksi myös jatkossa kasvun ja talouden hallintaohjelman toteutumista on tarkasteltava neljännesvuosittain osana talouden seurantaa.

Toinen huono perintö on, että investoinnit ja asukasmäärän kasvu on keskittynyt voimakkaasti Etelä-Tuusulaan eikä lupaukset kunnan eri osien tasaisesta kehittämisestä ole konkretisoituneet.

Toisaalta meidän on huolehdittava siitä, että kunta pystyy tuottamaan asukkaille hyvät ja sellaiset palvelut, että olemme naapureitamme houkuttelevampi asuinpaikka. Siksi emme saa sortua siihen, että liian raskaan velkaantumisenkaan seurauksena joudumme nostamaan sekä veroprosenttia että samanaikaisesti karsimaan palveluiden määrää ja laatua.
Jo vuosi sitten tässä vastaavassa budjettivaltuustossa totesin: Suora lainaus:  ”On syytä varautua siihen, että vuoden 2025 marraskuussa meilläkin tehdään päätös kuntaveroprosentin nostosta. Riittääkö yksi kymmenys vai tarvitaanko useita, jää nähtäväksi.” Yksi kymmenys tuskin riittää, voi nyt todeta täydennyksenä.

Muutamia vaaranpaikkoja palvelujen heikennykseen on jo olemassa – tosin seuraavat kaksi eivät ole kunnan syytä, mutta vaikuttavat kielteisesti myös kunnan talouteen..

Ihan pikaisina esimerkkeinä. HSL:n suunnitelmat uudesta E- vyöhykkeestä, jota kunta on toki vastustanut. Erityisesti pohjois-tuusulalaisiin vaikuttavan lippujen hinnannousun lisäksi se tekee taksaviidakosta niin sekavan, että erkkikään ei tiedä millainen lippu pitäisi kulloinkin ostaa, satunnaisesta matkailijasta puhumattakaan.

Toinen vielä vakavampi uhka on Keusoten toteuttamat palveluiden leikkaukset, jotka nekin kohdistuvat suuresti myös pohjois-tuusulalaisiin, kun Jokelan terveysasema on jo ajettu alas ja Kellokosken terveysasemaa uhkaa ensi vuonna sama kohtalo. Hyrylän uusi sote-keskuskaan ei tätä ongelmaa poista varsinkaan autoa omistamattomien ja huonosti liikkuvien ikäihmisten osalta. Liikkuvista palveluista kyllä puhutaan, mutta ne ilmeisesti liikkuvat jossain muualla kuin Tuusulassa. Siksi kunnan on tuhdisti tehostettava edunvalvontaa Keusoten suuntaan, vaikka toki tiedämme, ettei Keusotekaan paljon valtiovarainministeriön saksille mahda.

TE-keskusuudistus on pitkälti vielä arvoitus. Mutta tuusulassakin työttömyys, varsinkin pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa ja sillä on välittömät kielteiset vaikutukset kunnan talouteen myös juuri TE-keskusuudistuksen seurauksena, koska vuodesta 1962 valtion pyörittämä lainausmerkeissä ”kortisto” siirtyy kuntien vastuulle.

Digitaalisuus on yksi kunnan keskeisistä tavoitteista. Vaikka digitaalinen asiointi on sinänsä hyvä asia, muistutan tässä taas kerran tarkastuslautakunnan jo muutaman vuoden takaisesta muistutuksesta, että sähköisten järjestelmien tulee ensisijaisesti helpottaa palveluiden saantia ja nopeuttaa asiointia. Sähköisen palvelun tulee aina olla käyttäjän kannalta paperilla asiointia helpompaa, nopeampaa, yksinkertaisempaa ja joustavampaa. Palvelun hakemisen ja käytön tulee olla AINA mahdollista myös perinteisillä tavoilla niitä ajatellen, jotka eivät voi käyttää sähköisiä tietojärjestelmiä. Olisi myös ajoittain tarpeen tehdä käyttäjätyytyväisyyskysely digipalvelujen käytöstä, niiden hyödyllisyydestä kuntalaiskokemuksena ja niiden käytön esteistä. Luotettavan tuloksen ja kattavan ikäjakauman saamiseksi kysely on toteutettava sähköisen kyselyn lisäksi myös perinteisin menetelmin. Nykyisin joutuu valitettavan usein toteamaan, että digitaalisuus on tehnyt yksinkertaisista asioista monimutkaisia. Siksi digitaalisten järjestelmien pitää olla niin hyviä ja helppoja, että niitä HALUTAAN käyttää, ei niin, että niitä on PAKKO käyttää.

Sitten on asioita, joille me emme Tuusulan kuntana juuri mitään muuta mahda, kuin yrittää varautua uhkiin, jotka ovat edelleen samat kuin vuosi sitten tähän aikaan. Ukrainan sota, Gazan tilanne ja USAn presidentinvaalien vaikutukset, Kiinan heikkenevä taloustilanne ja nyt vielä tuoreena lisänä Syyrian tilanne vaikuttavat väistämättä välillisesti myös Tuusulaan. Kaiken muun lisäksi Saksan ja Ranskan poliittinen tilanne on sekava ja Saksan talous vaikeuksissa.

Asuinrakentaminen on ollut käytännössä seis jo kuukausia eikä uusia kerrostalokohteita ole lyhyellä aikavälillä lähdössä rakentumaan. Tämä tarkoittaa huikean asukasmäärän kasvumme voimakasta hidastumista viimeistään, kun vielä tyhjillään olevat uudet kerrostaloasunnot ovat saaneet asukkaansa.  Sentään joitain omakotikohteita meidän hyvän 100 omakotitonttia vuodessa hankkeen myötä on toivottavasti alkavanakin vuonna lähdössä rakentumaan, mutta seuraavien uusien kerrostalokohteiden tänne muualta muuttavat asukkaat ovat tuusulalaisia veronmaksajia aikaisintaan vuonna 2027.

Positiivisena puolena on, että Tuusula kiinnostaa hyvän sijaintinsa vuoksi yrityksiä. Siksi nyt onkin keskityttävä erityisellä painolla yritystonttivarannon lisäämiseen joka puolella kuntaa. Yritykset tuovat tuiki tarpeellisten työpaikkojen ohella verotuloja eri muodoissa.  Tässä on myös huolehdittava, että kunnan lupabyrokratia toimii nopeasti ja joustavasti.

 Lopuksi vielä yksi tärkeä asia: kunnan henkilöstö. Ilman osaavaa ja työssään viihtyvää ja sen mielekkääksi kokevaa henkilöstöä emme voi tehtävässä onnistua. Siksi on huolehdittava, että palkka ja muut työehdot ovat jatkossakin kilpailukykyisiä – tässä kisassa olemme jäämässä vähän takamatkalle. On huolehdittava myös siitä, että henkilöstöllä ja heitä edustavilla luottamushenkilöillä on riittävät vaikutusmahdollisuudet ja ajantasaiset tiedot asioiden valmistelusta ja kunnan päätöksenteosta.

Ja ihan loppuviimeksi talousarvion rakenteesta.  Tämänkertaisessa talousarviossa on 190 sivua. Viimevuotisessa esityksessä oli 183 sivua. Kymmenen vuotta sitten eli kunnanjohtajan budjettiesityksessä oli tytäryhtiöt mukaan lukien 177 sivua, vaikka mukana oli sosiaali- ja terveystoimi. Nyt olisi varmaankin uuden talousjohtajan johdolla jollain porukalla aihetta katsoa, miten voisimme tiivistää, selkeyttää ja lyhentääkin budjettiesitystä vuotta 2026 ajatellen niin, että tulevat, uudet valtuutetutkin pysyvät perässä mitä ovat päättämässä."

Lopuksi kiitin virkahenkilöitä kuluneesta vuodesta, joka on ollut mm monien henkilövaihdosten myötä hyvin työllistävä ja toivotin hyvää joulunaikaa kaikille.