Erilaiset verkkohuijaukset yleistyvät hurjaa vauhtia ja tulevat entistä taitavimmiksi. Tämä alkaa olla ongelma jo kokeneemmallekin tietokoneen käyttäjälle. Ikäihmisille se on todellinen riesa, varsinkin jos tietokoneen käyttökokemusta on vähän ja muistikin vähän pätkii. Mutta kun maailma ja palvelut menevät vain entistä enemmän verkkoon. Kaikki löytyy netistä, mutta entä jos sinne ei enää uskalla mennä? Eikä siinä kaikki. IoT (Internet of Things) eli internetyhteys kodin laitteissa yleistyy koko ajan. Kohta kaikki kodin laitteet kahvinkeittimestä jääkaappiin ovat verkossa. Jääkaappisi ilmoittaa Sinulle, mitä tuot tänään kaupasta tai mitä perhe haluaa syödä. Kotimatkallasi kahvinkeitin panee pannun porisemaan, jotta Sinulle on tuoretta kahvia, kun tulet kotiin, koska autosi on kertonut sille, että olet ajamassa kohti kotia. Televisiosi tai kohta jopa pölynimurisi kuuntelee Sinua ja välittää tiedot eteenpäin, jotta Sinulle osataan kohdentaa oikeanlaisia mainoksia. Jo nyt Facebook ja Google tietävät monen ihmisen asiat paremmin kuin tämä itse.

Lahden Radioamatöörikerhon OH3AC kerhokirjeessä oli asiasta täyttä asiaa, jonka on koonnut tietoturvapäällikkö Seppo Pekonen, itsekin radioamatööri. Lainaan tiedotteen tähän ”opiksi ja ojennukseksi” kaikille, sillä jokaisen pitää tuntea kolme tärkeintä tietoturva-asiaa

Tietoverkkoon yhdistetyt kodinkoneet ovat teknisesti sama asia kuin tietokone tai puhelin, ja siten myös ne voidaan hakkeroida. Näin muistuttaa Helsingin Uutisten julkistamassa DNA:n tiedotteessa tietoturvapäällikkö Seppo Pekonen, OH3NJZ. Laitteita voidaan kaapata ja käyttää erilaisten verkkorikosten apuvälineinä. Laitteiden tietoturvallisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Kuvan tai äänen tallentamiseen liittyvät laitteet saattavat tallentaa sisältöä tuntemattomiin pilvipalveluihin.

Silloin sisältö on muualla kuin omassa hallinnassa. Kotiverkkojen sisäisiin tietoturvaratkaisuihin on tarpeen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Jokaisen pitäisi osata tietoturvan kolme perusasiaa:

1. Oman identiteetin suojaaminen verkkotoiminnassa on ykkössijalla tietoturvauhkien torjumisessa. Huolehdi siis käyttäjä -tunnuksista ja salasanoista. Eri palveluissa käytettävien salasanojen tulee olla riittävän vahvat ja toisistaan poikkeavat. Niiden hallintaan on olemassa hyviä työkaluja, joihin kannattaa tutustua.

2. Kyky tunnistaa huijausviestit on olennainen osa verkkoluku-taitoa. Huijausviestit kehittyvät nopeasti ja ne ovat usein vaikeasti tunnistettavia. Nyt hyväkään kieliasu ei takaa viestin aitoutta. Sisällössä oleviin epäjohdonmukaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota, esimerkiksi, miksi lähettäjä tietää vain sähköposti-osoitteen eikä oikeaa nimeä. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, hälytyskellojen pitää alkaa soida.

3. Tietoturvaa ja virusturvasovelluksia pitäisi päivittää säännöllisesti, sillä verkkorikolliset käyttävät hyväkseen sovellusten haavoittuvuuksia. Tätä voisi verrata esimerkiksi ulko-oveen, joka avataan poistuttaessa ja jätetään raolleen.

Tietoturvapäivitysten pitäminen ajan tasalla pätee myös älykodinkoneisiin. Kannattaa siis laitetta hankkiessaan varmistaa, että päivityksiä on saatavilla koko laitteen elinkaaren ajaksi, sillä aina näin ei ole.

Lisää aiheesta löytyy: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3436051