Kiljavan sairaala on avattu syyskuussa 2008 uuden toimintaidean kuntoutussairaalana. Omistajakunnat ja poliitikot ovat kinastelleet, tarvitaanko sairaalaa vai ei. Hyvän kuntoutuksen tarpeesta ei varmasti ole epäilystäkään. Terveyskeskusten vuodeosastoilla tehokkaaseen kuntoutukseen ei ole resursseja. Kumpi on parempi, tarjota 1-4 viikon jakso hyvätasoista kuntoutusta kilpailukykyiseen hintaan kuntien omistamassa sairaalassa esim. lonkkaleikkauksessa toipuvalle, jonka jälkeen hän voi palata kotiin. Vai makuuttaa toipilasta viikkokausia terveyskeskuksen vuodeosastolla, jossa ei riitä resursseja toimintakyvyn paluttamiseen ja seurauksena saattaa pahimmillaan olla potilaan pysyvä sijoitus laitoshoitoon.  

Perjantain 3.10. Keski-Uusimaa kirjoitti otsikolla ”Vanhainkodin remontti liittyi lehmänkauppaa” kokoomusvaltuutettu Nina Nupposen todenneen Tuuskodon ja Kiljavan sairaalan remonttien olleen osa poliittista lehmänkauppaa, jolla saatiin tehyläisten ääniä Merja Kuusiston eduskuntavaalikampanjaan.

Entinen 10.10.1935 avattu Kiljavannummen Keuhkotautiparantola, sittemmin Kiljavan sairaala suljettiin vuonna 2002, jolloin Hyvinkään sairaalan laajennus valmistui. Sairaalatoiminnan lakattua suuri sairaalakiinteistö aiheutti tyhjilläänkin kustannuksia, joista kunnat viime kädessä vastasivat.

Kiljavan toiminnalle ideoitiin jatkokäyttöä, mutta tuloksetta, kunnes selvitysmies, dosentti Arto Alangon tekemä raportti valmistui 2004. Kiljavan todettiin olevan sopivan kuntoutustoimintaan.

Kiljavan Sairaala Oy perustettiin toukokuun lopussa 2006. Omistajiksi tulivat monien vaiheiden jälkeen Hyvinkään ja Järvenpään kaupunki, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunta sekä HUS-kuntayhtymä. Sopimuksen mukaan yhtiön kaikki palvelut päätettiin hankkia yksityisiltä palveluntuottajilta, joita yhtiö tulisi myymään vain omistajakunnilleen. Ratkaisu edusti uudenlaista ajattelua, jossa kunnallista osakeyhtiön mallia käytettiin lakisääteisten palvelujen tuottamiseen.

Sairaala avattiin alkuperäisen aikataulun ja suunnitelman mukaisesti syyskuussa 2008 60 vuodepaikalla kesällä sattuneesta tulipalosta huolimatta. Myöhemmin sairaala on tarkoitus laajentaa 120 paikkaiseksi.

Kiljavan sairaalaa tarvitaan alueen asukkaiden laadukkaan kuntoutuksen hoitamiseen. Sen toiminta painottuu aluksi neurologiseen ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutukseen. Tyypillisiä kuntoutettavia ovat esim. aivohalvaus- ja lonkkaleikkauspotilaat. Toiminnan laajentuessa ja vanhusväestön osuuden lisääntyessä sisätautien, keuhkosairauksien ja geriatrian osuus tulee lisääntymään. Kuntoutus on tavoitteellista ensisijaisen tavoitteen ollessa potilaan selviytyminen kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa sairaalajakson päätyttyä.

Kuntoutus on sekä taloudellinen että inhimillinen investointi kunnilta. Se on taloudellinen siinä, että kuntoutettava voi palata kotiin, eikä jää ehkä vuosikausiksi laitoshoitoon. Inhimillinen sekä kuntoutettavan itsensä että tämän läheisten elämänlaadun kannalta. Siksi osakaskuntien on järkevää käyttää täysimääräisesti nyt tarjolla olevat mahdollisuudet saada asukkailleen ammattitaitoista kuntoutusta, jonka hinta on kilpailukykyinen vastaavaa laatua tarjoaviin muihin vaihtoehtoihin.

Myöskään Tuuskodon remontti ei ollut osa lehmänkauppaa vaan välttämättömyys, joka olisi pitänyt tehdä jo vuosia aiemmin. Viimeistään remontista päätettäessä olisi pitänyt päättää myös Tuuskodon laajennuksesta, kuten Keski-Uusimaa pääkirjoituksessaan 5.10.2008 totesi. Laajennuspäätöksen tuleekin olla uuden valtuuston asialistalla kiireellisenä. Laajennuksesta huolimatta on lähivuosina pakko ostaa palveluja myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Nämä eivät ole toinen toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja varsinkaan, jos kuntoutuksen tarjolla olevia mahdollisuuksia ei haluta tai osata käyttää hyödyksi.

Aarno Järvinen

Kiljavan Sairaala Oy:n hallituksen jäsen

PS: Tämä kirjoitus on julkaistu yleisöosastokirjoituksena Keski-Uusimaassa 16.10.2008. Olen toiminut Kiljavan Sairaala Oy:n hallituksessa toisena Tuusulaa edustavana jäsenenä toukokuusta 2008.