Pääministeri Vanhanen esitteli jokin aika sitten Helsingin Sanomissa ideaansa millainen voisi olla puutarhametropoli, puutarhakaupunkien verkosto pääkaupunkiseudulla. Myös Jokela oli mukana hänen listallaan. ”Urbaanin elämäntavan puolustajat” etunenässä asuntoministeri Jan Vapaavuori ovat kritisoineet Vanhasen ajatuksia voimakkaasti.

Jokelalaiset tuntuvat mm kyselyjen perusteella olevan varsin yksimielisesti puutarhakaupunki-idean kannalla. Tosin asiasta on varmasti ihmisten mielissä hyvinkin erilaisia näkemyksiä.

(Kuva: tällaista idylliä löytyy puutarhakaupungista - Jokela Paloheimon alue)

Minulle Jokelan puutarhakaupunki tarkoittaa aluetta, joka ulottuu noin 1½-2 km säteellä aseman ympärille. Asema on keskipiste ja sen välittömässä läheisyydessä on korkeampi kerrostalokeskusta ja liikekeskus, josta löytyvät ihmisten päivittäin tarvitsemat niin kaupalliset kuin kunnallisetkin palvelut. Tämän säteen sisällä ei omaa autoa välttämättä tarvita, vaikka auto varmaan on lähes joka taloudessa. Junalle voi kävellä tai fillaroida ja esteettömäksi rakennetussa ydinkeskustassa voivat niin ikäihmiset kuin lapsiperheetkin saada tarvitsemansa palvelut.

Keskustasta eri suuntiin leviävä matalamman asutuksen alue muodostuu omakotitaloista, kytketyistä omakotitaloista ja rivitaloista ja joukossa on myös vuokraomakotitaloja. Päiväkodit ja koulut sijaitsevat tällä alueella kevyen liikenteen yhteyksien varrella, joita pitkin pääsee myös metsään, ulkoilemaan ja harrastamaan.

Ydinkeskustan kerrostaloissa asuu ikäihmisiä, jotka eivät katso enää jaksavansa ylläpitää omakotitaloa, mutta eivät halua muuttaa pois tutulta kylältä ystävien läheisyydestä. Siellä asuu myös nuoria, sinkkuja ja miksei myös niitä perheitä, jotka pitävät kerrostaloasumista itselleen sopivimpana asumismuotona. Eri elämänvaiheisiin tarvitaan erilaisia asumisvaihtoehtoja.

Onko Jokelan puutarhakaupunki sitten Vanhasen tarkoittama idylli vai Vapaavuoren urbaania asumista. Ei kumpaakaan. Se on liikenteellisesti päärataan tukeutuvan vanhan teollisuustaajaman uusi muoto, joka tarjoaa monelle jokelalaiselle työpaikan, mutta myös nopean, vaivattoman ja ympäristöystävällisen keinon eli junan kulkea töihin tai ”oikean” metropolin palveluihin.

Rata ja radan mahdollistama julkisen liikenteen käyttö ovat oleellisia elementtejä Jokelan puutarhakaupungin rakentamisessa. Näitä palveluja tulee parantaa rakentamalla kolmas raide Riihimäelle asti. Mutta rataa pitkin tulisi päästä myös kunnan keskustaan eli Hyrylään. Siksi nopea raideyhteys Järvenpäästä ja Keravalta Hyrylän kautta lentokenttäradalle ja sitä kautta edelleen lännen suuntaan ei saa jäädä pelkäksi haaveeksi.

Jokelan puutarhakaupungin hyvään toteutukseen on nyt erinomaiset edellytykset. Jokelan osayleiskaava luo puitteet, keskustan kaava on valmistunut ja puutarhakaupungin säteen sisään mahtuvien Kartanon ja Peltokaaren alueiden kaavoitus on työn alla ja Paloheimon alueen suunnittelu on käynnistynyt. Myös liikekeskustaytimen eli Osuuspankin-TB:n korttelin kaavoitus on menossa. Suurin kysymysmerkki on siinä, riittääkö Varuskunta-alueeseen keskittyvässä Tuusulassa resursseja ja malttia tehdä Jokelasta esimerkiksi kelpaava alue.

(Kirjoitus julkaistu Keski-Uusimaassa 24.10.2008)