Kunnon kesän käynnistykseen on jo useita vuosia kuulunut kaksi asiaa: Sata-Häme soi -juhlat kesäkotikaupungissamme Ikaalisissa ja Vanhan kirjallisuuden päivät Vammalassa, nykyisessä Sastamalassa. Näin oli laita tänäkin vuonna.

Sata-Häme soi -juhlat päättyivät tänään perinteiseen päätösjuhlaan, jota edelsivät kansanlaulukirkko ja kirkkokahvit. Jumalanpalveluksessa perinteiset virret oli korvattu tutuilla kansanlauluilla, jotka Anna-Mari Kaskinen oli sanoittanut uudelleen

Kuva: Kiinan Haiyu Liu

hengelliseen asuun. Pääjuhlassa esiintyi kultaisen harmonikan voittaja Viivi Maria Saarenkylä, Primus Ikaalinen kilpailussa mukana ollut kiinalainen Haiyu Liu, Accordio Brio Moldovasta ja Ikaalisten saksalaisen ystävyyskunnan soittajat. Pääpuhujana juhlassa oli eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo.

Kuva: Kultaisen Harmonikan voittaja Viivi Maria Saarenkylä

Kuusipäiväinen festivaali järjestettiin nyt 38. kerran ja se on saavuttanut maailmanlaajuista näkyvyyttä harmonikkamusiikin merkittävänä tapahtumana. Tällä kertaa juhlia seurasi ennätysyleisö, noin 39 600 osallistujaa kaikissa tapahtumissa yhteensä. Televisioidut pääkonsertit olivat loppuunmyytyjä ja olipa paikalla brasilialainen tv-ryhmäkin. En muista, montako kertaa olen itse juhlilla käynyt, aika monta kuitenkin.

Vanhan kirjallisuuden päivät Sylvään koululla Vammalassa, nykyisin kuntaliitosten seurauksena siis Sastamalassa, on muodostunut myös kesän "must"-tapahtumaksi.  Tällä kertaa päivien teemana oli "Lyriikka lentoon" ja mielenkiintoisina puhujina mm. Claes Andersson, Jörn Donner ja Anna Kortelainen, joita oli kuulemassa täysi (jumppa)salillinen väkeä. Varsinaisen seminaariohjelman lisäksi Sylvään koulu ja sen viereen pystytetty iso teltta ovat täynnä antikvariaattien myyntiskejä ja tietysti lukematon määrä vanhoja ja vähän uudempiakin kirjoja. Koulun yläkerta on varattu näyttelyille, pienkustantamoille ja kirjailijoiden nimikkoyhdistyksille. Lisäksi on bibliofiilinen huutokauppa.

Molemmissa näissä kesätapahtumissa on vielä se erityispiirre, että tapaan serkkujani. Sata-Häme soissa äidin puolelta, koska äitini kotipitäjä oli Ikaalinen ja Vanhan kirjallisuuden päivillä isän puolelta, koska isäni oli kotoisin Kiikasta, joka nykyisin kuuluu Sastamalaan.

Kolmas kesäkotikaupungin "must" on Seleentakusten kesäteatteri Röyhiön kylätalolla, joka kaikkineen on oiva esimerkki vielä hyvissä voimissa olevasta kylä- ja talkoohengestä. Tänä vuonna näytelmänä oli Mirja Raeksen kirjoittama "Unelmat ihmisen eli Valkean ruusun tarina". Siinä mielessä edukseen poikkeava kesäteatterinäytelmä, että siinä ei kiroiltu eikä hilluttu humalassa.  

Vanhan kirjallisuuden päivät on ilmaistapahtuma ts pääsymaksua ei peritä, mutta en toki tänäkään vuonna selvinnyt ilman kirjaostoksia, joskin kantamus oli moneen aiempaan vuoteen verrattuna selvästi kevyempi. Sata-Häme soin konsertteihin on pääsymaksu, mutta riistohintoihin ei olla menty. Mutta festivaalilla voi kuitenkin joka päivä kuunnella useita tunteja hyvää harmonikkamusiikkia festivaalipuistossa ihan ilmaiseksi ilmaisten avajais- ja päättäjäisjuhlien lisäksi.

Monen kesätapahtuman ja varsinkin isojen megatapahtumien huippuesiityjien konserttilippujen hinnat alkavat olla sitä luokkaa, ettei niiden maksamisessa ole enää mitään mieltä. Mutta maksajia tuntuu vielä ainakin riittävän. Järvenpään Puistobluesin ZZ Topin konsertin kaikki 12.000 lippuakin myytiin (minusta riistohintaan) ennakkoon. Mutta käykö tässä ahneus lankeemuksen edelle eli kuinka pitkään lippujen hintoja voidaan nostaa ennenkuin se alkaa tuntua osallistujamäärissä.