Viime valtuustossa käsiteltiin peräti kolme Linjamäen koulua koskenutta aloitetta. Vastauksena näihin kaikkiin kolmeen valtuusto hyväksyi selkeän linjauksen, että kyläkouluverkko säilytetään edelleen tälläkin valtuustokaudella eikä sen muuttamista edes suunnitella ja että Linjamäen koulun toiminta jatkuu ennallaan.

Kyläkoulut ovat olleet viime vuosina kuntien säästötalkoissa erityisenä maalitauluna. Kouluja on lakkautettu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta myös täällä etelässä. Oppilaat kuljetetaan takseilla tai busseilla keskustan isoihin kouluihin ehkä kymmenien kilometrien päähän. Näissä ratkaisuissa en ole havainnut puhuttavat hiilidioksidipäästöistä tai ilmansuojelusta. Koulurakennukset on sitten myyty asunnoiksi, kesähuviloiksi, pienyrittäjille työtiloiksi tai parhaimmillaan kylätaloiksi. Mutta säästösyistä lakkautetuista kouluista säästöt ovat tainneet useimmassa tapauksessa jäädä kuvitteluksi, ellei lakkauttamisen syynä ole ollut aidosti oppilasmäärän pienentyminen todella alhaiseksi. Opetuksellinen ja kasvatuksellinen puoli on saanut jäädä todellisten tai kuviteltujen eurojen varjoon.

Alan asiantuntijat kuitenkin korostavat kyläkoulujen positiivisia vaikutuksia. Mm kasvatustieteiden tohtori Risto Kilpeläinen on tutkimuksessaan osoittanut kyläkoulut pedagogisesti arvokkaiksi oppimis- ja kasvuympäristöiksi. Hänen mukaansa niiden vahvuudeksi kohoaa vahvan yhteisöllisyyden lisäksi oppimista tukeva perhemäinen turvallinen ja viihtyisä ilmapiiri. ”Pienessä yhteisössä kaikki tuntevat toisensa. Opettajien oppilastuntemus tukee lasten oppimista ja kasvua. Oppilaiden häiriökäyttäytymistä ja kiusaamista esiintyy vain harvoin.”

Sivistysjohtaja Taina Peltonen on omassa väitöskirjassaan nähnyt yhdysluokat kyläkoulujen vahvuudeksi, ei epäkohdaksi. Hän kummeksuu suomalaista arvomaailmaa, jossa kyläkouluille usein tunnusomaista yhdysluokkakäytäntöä eli eri-ikäisten opettamista samassa luokkaympäristössä ei arvosteta vaan sitä on jopa käytetty pienten koulujen lakkautusperusteena. Hänen mukaansa tutkimukset mm Hollannista ja Yhdysvalloista pitävät yhdysluokkia sosiaalisesti, opetuksellisesti ja kasvatuksellisesti rikastuttavina.

Tuusulassa kyläkouluilla onkin nähty olevan arvo sinänsä ja valtuusto on jo aiemmin linjannut, että kyläkouluverkkoon ei tällä valtuustokaudella kosketa. Kaikki virkamiehet eivät vaan ole ottaneet tätä todesta. Resursseja on käytetty kouluverkkosuunnitteluun, joka olisi vaikuttanut myös kyläkouluverkostoon, eikä huonokuntoisten kyläkoulujen saneerausten eteneminenkään ole ollut turhan nopeaa. Tästä esimerkkinä on vuosikausia kestänyt päätöksenteko Vanhakylän koulun remontista.

Siksi sosialidemokraatit esittivät kunnanhallituksessa, että Tuija Reinikaisen (tupu) valtuustossa 14.6.2010 tekemää aloitetta ”Kyläkouluverkoston säilyttäminen ja Linjamäen koulun toiminnan turvaaminen” ja samassa valtuuston kokouksessa luettua Linjamäen ja Ruukin koulujen vanhempainyhdistysten aloitetta ”Linjamäen koulun säilyttäminen alakouluna” ei lähetetäkään monesti vuosia kestävälle kierrokselle asiantuntijalautakuntaan, vaan kunnanhallitus vastaa heti suoraan itse aloitteisiin valtuuston aiemman linjauksen mukaisesti sanatarkasti, että ”kyläkouluverkosto Tuusulassa säilytetään edelleen tälläkin valtuustokaudella eikä sen muuttamista tämän valtuustokauden aikana suunnitella ja että Linjamäen koulun toiminta pysyy nykyisellään.”

Esitys hyväksyttiin kunnanhallituksessa päätösesityksenä valtuustolle kokoomuksen nikottelusta huolimatta. Ja valtuusto hyväksyi tämän päätösesityksen yksimielisesti kokouksessaan 6.9.2010.

Tavoitteena tällä demarien esityksellä oli ensinnäkin rauhoittaa lasten vanhempia, että valtuusto ihan aidosti haluaa säilyttää kyläkouluverkoston ja toisaalta näpäyttää virkamiehiä siitä, että ei pidä käyttää resursseja sellaisten asioiden suunnitteluun, jotka eivät kuitenkaan valtuustossa tule etenemään.

Sitten: näin budjetinteon kynnyksellä pitää muistaa, että Ruotsinkylän koulun ja Klemetskogs skolan remontit ovat nyt kiireellisinä odottamassa.