Näin otsikoi Helsingin Sanomat koko sivun juttunsa, joka kertoi 83-vuotiaan Anneli Munckin täynnä tapahtumia olevasta viikosta. Jutun alaotsikkona oli ”Harrastaminen tuo iloa ja keskimäärin kolme elinvuotta lisää”

Mutta jutun ydin ei ollut siinä, missä kaikessa Anneli Munck ehtii viikon aikana olla mukana vaan, että kulttuurin harrastaminen on hyväksi ihmiselle. Se lisää hyvinvoinnin tuntemuksia, edistää terveyttä ja estää dementoitumista.

Kuva: Jokelan Eläkkeensaajien juhlat: pieni liikunta virkistää kulttuurin lomassa.

Ja jutussa myös kerrotaan miksi. Lehden mukaan kulttuurin ja terveyden yhteyksiä on tutkittu 1950-luvulta lähtien. ”Mozartin sävellysten kuuntelu lisäsi koehenkilöillä aivojen oikean frontaalialueen ja vasemman temporoparietaalialueen yhteistoimintaa. Se puolestaan paransi tilaan ja aikaan liittyvää päättelykykyä. Musiikin kuuntelu myös edistää aivoinfarktista toipumista.”

Lehden mukaan puolestaan vähävirikkeinen ja eristynyt elämäntapa näkyy kromosomien päissä olevissa telomeereissä yhtä lailla kuin juopottelu, tupakointi ja vyötärölihavuus. ”Mitä nopeammin kromosomin vapaita päitä suojaavat telomeerit lyhenevät, sitä vähemmän soluilla on elinaikaa jäljellä.”

Pohjoismaissa kulttuurin harrastamisen vaikutuksia on tutkittu pitkissä tutkimuksissa, joissa on seurattu tuhansien ihmisten kuolleisuutta.

”Tulokset ovat kiistattomia. Kulttuurin himoharrastajat elävät pidempään kuin kulttuuritilaisuuksia vieroksuvat sohvaperunat” ”Tarkka luku on kaksi kolme vuotta, sanoo terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen ylilääkäri dosentti Markku T. Hyyppä. Sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen edistävät terveyttä ja pidentävät ikää tehokkaammin kuin liikunta, laihduttaminen ja tai tupakoinnin lopettaminen.”

Niin miksi kirjoitan tällaisesta asiasta? Siksi, että eikö tämä olekin selkeä näyttö eläkeläisjärjestöjen merkityksestä ikäihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille? Tätä konkreettista terveyden edistämistä harjoitettiin Jokelassa keskiviikkona, kun Jokelan Eläkkeensaajat ry järjesti syysjuhlat niin omille kuin paikalle kutsutuille naapuriyhdistysten jäsenille, kaikkiaan 130 paikalle tulleelle ikäihmiselle, vanhimmat päälle 90-vuotiaita aktiiveja. Pisimmän matkan takaa tulivat bussilastillinen Karjaan-Pinjaisten yhdistyksen jäseniä. Joukolla nautittiin kulttuurista, ihan omatekoisesta ja kotikutoisesta, jonka harjoitteluun ja valmisteluun oli käytetty myös lukuisa määrä talkootunteja. Tapahtuma oli toki vain yksi syksyn tiiviin ohjelman kohdista. Teatteriin on tarkoitus lähteä bussilla kahdesti ja Helsinkiin retkelle tämän lisäksi vielä kerran puhumattakaan muusta viikottaisesta toiminnasta täällä Jokelassa.

Tämä vuosi on Eläkkeensaajien Keskusliitossa jäsenhankintakampanjavuosi. Suuret ikäluokat ovat vähitellen jäämässä eläkkeelle ja heissä on Liiton kannalta suuri, mutta ei helppo mahdollisuus kasvattaa jäsenmäärää. Viiden seuraavan vuoden ajan pelkästään työeläkkeelle jää noin 80.000 ihmistä vuosittain. Tässä olisikin kyettävä tekemään sellaista asennemuutosta, että eläkejärjestöön kuuluminen nähtäisiin luontevana jatkumona järjestäytymiselle työelämässä. Useimmat suurten ikäluokkien ihmisistä ovat kokeneet hyvin luonnollisena kuulumisen oman alan ammattiliittoon. Miksi ei voisi jatkossakin kuulua omaan etujärjestöön, Eläkkeensaajien Keskusliittoon tai johonkin muuhun eläkeläisten keskusjärjestöön. Mahdollisuuksia löytyy eri tavoin eri paikkakunnilla. Jokelassa Jokelan Eläkkeensaajat ry on ainoa aktiivisesti toimiva eläkeläisjärjestö. 

Varsinkin vastikään eläköityneet puuttuvat eläkejärjestöjen toiminnasta, vaikka juuri he ovat työelämässä pitäneet järjestäytymistä tärkeänä. Tässä on jäsenhankintamielessä haastetta.

Toinen näkökulma asiaan on järjestöjen toimintaedellytykset.

Kunnissa on kohta aika tehdä ensi vuoden budjetteja. Juhlapuheissa muistetaan kyllä mainita kolmannen sektorin merkitys, mutta parin viime vuoden aikana monessa kunnassa on tehty ikäihmisiä kipeästi koskeneita leikkauksia perustellen niitä maailmanlaajuisella lamalla. Toki on todettava, että Tuusulassa ei eläkeläisjärjestöjen toiminta-avustuksia eikä toimintaedellytyksiä ole leikattu. Avustusmäärärahat ovat pysyneet ennallaan ja Etelä-Tuusulan eläkejärjestöt ovat saaneet Mäntymäen kiinteistön toimitiloikseen ja Jokelassa Jokela-talo palvelee edelleen hyvin eläkeläistoimintaa, kunhan vielä saadaan luvattu vahtimestarin toimi täytetyksi. Monessa kunnassa nimittäin toimitilojen puute on erittäin vakava este eläkeläisjärjestöjen toiminnalle.

Eikä eläkeläisistä ole kunnalle vain menoja, kuten monesti annetaan ymmärtää Eläkeläiset tuovat kuntaan myös merkittävän tulovirran, vaikka keskieläkkeet ovatkin edelleen varsin matalia. Viime vuoden lopun tilanteen mukaan Tuusulan 6849 eläkkeensaajan keskieläke oli 1512 €/kk, kun se esimerkiksi Järvenpäässä oli 1511 € , Hyvinkäällä 1425 ja Raaseporissa 1377 €. Näistä puroista kertyy eläketulona kuntaan huomattava summa. Tuusulassa sen on arvioitu olevan 113,9 milj. €. 

Eläkeläisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ei siis pidä säästö- tai muussa mielessä heikentää jatkossakaan, vaan parantaa, koska aktiiviset eläkeläisjärjestöt säästävät välillisesti kunnan varoja monessa muussa kohdassa eikä vähiten siellä sosiaali- ja terveysbudjetin puolella.