Tuusulan kunnan vuoden 2011 budjetin käsittely käynnistyi perjantaina kunnantalon valtuustosalissa pidetyllä valtuustoseminaarilla, jossa kunnanjohtaja perinteisesti esitteli oman budjettiehdotuksena ja toimialajohtajat puolestaan oman toimialansa esitystä. Budjetin valmistelu on toki alkanut jo keväällä toimialoilla ja eri lautakuntien omissa seminaareissa ja budjettikokouksissa. Elokuussa kunnanhallitus puolestaan antoi omat muodolliset budjetointiohjeensa, joiden mukaan budjetti nyt on koottu kunnanjohtajan esitykseksi.

Seminaariksi ei perjantaipäivän istuntoa oikein kehtaisi nimittää. Esittelytilaisuus olisi oikeampi nimi, sillä kyse oli virkamiesten suorittamasta budjetin esittelystä. Kysymyksiä toki saattoi esittää, mutta varsinaista keskustelua ei käyty. Lopuksi oli varattu aika ryhmäpuheenvuoroille, jotka jäivät kovin pinnallisiksi, koska aineisto saatiin vasta perjantai-aamuna eikä ryhmillä ollut mahdollisuutta pitää omia palavereitaan. Miksi näin. No säästösyistä tietenkin. Ennen tätä nykyistä säästövimmaa budjettiseminaarit olivat kaksipäiväisiä ja pidettiin joissain sellaisen matkan päässä, että valtuutetut eivät ”päässeet karkuun”, vaan virkamiesesittelyjen lisäksi tehtiin ryhmätöitä ja käytiin keskusteluja ja ryhmillä oli mahdollisuus myös omiin palavereihin. Näin syntyi yhteistä linjausta asioista.

Viime valtuustokaudella tehtyjen johtosääntömuutosten seurauksena budjettiesitys on kaiken lisäksi niin vaikealukuinen, että tavallinen valtuutettu ei saa siitä mitään selvää eikä esityksen perusteella tiedä, mistä itse asiassa päättää.

Työskentely jatkaa tästä niin, että maanantaina 4.10. klo 9.00 kunnanhallitus alkaa käydä yksityiskohtaisesti läpi kunnanjohtajan esitystä. Maanantaipäivä klo 16.30 asti tehdään tätä ja päivän päätteeksi klo 17 alkaen pidetään normaali kunnanhallituksen kokous. Päivälle kertyy siis mittaa ihan kunnollisen työpäivän verran ja vähän ylitöitä päälle.

Harjoitus jatkuu keskiviikkona 13.10, jolloin kunnanhallitus jatkaa täyden työpäivän. Maanantaina 18.10. on tarkoitus lyödä lukkoon valtuustolle tehtävä esitys, jota valtuusto kokoontuu käsittelemään 15.11.

Kunnanjohtajan tämän vuoden esityksestä voinee käyttää sanaa ”yllätyksetön”. Päällisin puolin siinä ei ollut mitään odottamatonta – ei näkyviä palvelujen karsintoja eikä heikennyksiä, ei uusia avauksia eikä palvelujen lisäyksiä tai parannuksia – ei veroprosentin tai kiinteistöverojen muutosta. Vain raamibudjetoinnin antama 1,5 % kasvu ja joukko toimien vakinaistamisia ja nimikemuutoksia.

Mutta tässäpä se juju piileekin. Raamibudjetoinnin mukainen 1,5 % ei riitä poistamaan vuosia jatkunutta sosiaali- ja terveyspuolen alibudjetointia. Samoin se jatkaa teknisen puolen ahdinkoa eli kunnan kiinteistöjen peruskorjausten lykkäämistä hamaan tulevaisuuteen ja siivouksen tason edelleen heikentämistä. Rahaa ei myöskään ole edes tämänvuotista vertaa lisääntyvien puistojen hoitoon vaan puistot pusikoituvat kaikessa rauhassa.

Sen kunnanjohtaja ja talousjohtajakin joutuivat toki myöntämään, että Tuusulalla menee hyvin. Talous on kääntynyt nousuun ja verotulot samoin. Toki velkaakin on viime vuosina kertynyt ripeään tahtiin ja myönnän itsekin, ettei sellaiseen käyttötalousmenojen kasvuun, jota vauhtia mentiin vielä pari vuotta sitten, todellakaan ole mahdollisuuksia. Tiukkaa linjaa pitää jatkaa eli uusiin palveluavauksiin ei ole mahdollisuuksia, mutta alibudjetointiin ei pidä syyllistyä eikä typeryyksiä tehdä. Ne vasta kalliiksi tulevat. Katsotaan nyt, mitä muutoksia kunnanjohtajan esitykseen kunnanhallituksen käsittelyssä saadaan.

Työhön lähdetään varsin optimistisissa tunnelmissa sillä suomalaiset talousjohtajat uskovat Taloussanomien (28.9.2010) mukaan Suomen talouden jatkavan kasvuaan ja maailman talouden kasvun pysyvän vähintään ennallaan. Talousjohtajakyselyn mukaan neljäsosa talousjohtajista olisi jo valmis lisäämään investointeja.

Lehden mukaan suomalaisyritysten tulosnäkymät ovat parantuneet. Talousjohdon neuvontapalveluita tarjoavan Guttan tekemän talousjohtajabarometrin mukaan selvä enemmistö (noin 70 prosenttia vastanneista) uskoo yhtiönsä liikevaihdon ja -tuloksen paranevan seuraavan kuuden kuukauden aikana. 

Näkymät ovat kohentuneet keväästä, jolloin talousjohtajat uskoivat kasvun jäävän alle kahden prosentin. Vuosi sitten johtajat synkistelivät talouden supistuvan kuusi prosenttia. 

Kuntataloudessa talouden taantuma näkyi viiveellä ja samoin näkyy talouden nousu, mutta ensi vuosi on tämänhetkisen käsityksen mukaan jo talouden voimakkaan kasvun aikaa Tuusulankin taloudessa. Tuusula voi hyvin korjata pahimpia viime vuotisen talouden paniikkijarrutuksen seurauksia vaarantamatta taloutensa vakautta tai edes pelkäämättä veroprosentin korotusta, mikä tuntuu kokoomuspoliitikoille olevan se kaikkein kauhein mörkö.

Kuntatalouden on oltava pitkäjänteistä ja kuntalaisten on voitava luottaa siihen, että palvelut jatkuvat tasaisina talouden nitkahduksista huolimatta. Kuntatalous ei saa olla kvartaalitaloutta. Siksi ensi vuoden budjettiesityksessä on korjattava viime vuoden virheitä ja siihen on kaikki mahdollisuudet, vaikka pidetäänkin käyttötalousmenojen kasvu tiukasti kurissa.