Raketit on ammuttu ja vuosi vaihdettu perinteiseen tapaan. Vuosi vaihtui täällä Ikaalisissa miellyttävässä talvisäässä. Pakkasta oli selvästi alle kymmenen astetta ja uuden vuoden aattoaamu meni rattoisasti lumitöissä. Uutta pakkaslunta oli tullut yön aikana kymmenkunta senttiä.

Johtuneeko uusista ilotulitusmääräyksistä vai muusta, mutta rakettien pauketta ei täällä kylillä juurikaan kuulunut ennen säädettyä klo 18. Mitä nyt naapurin pojat suorittivat muutaman koeammunnan jo eilisen iltapäivän aikana. Mutta TUKEShan on tänä vuonna vaatinut, että koeammuntoja pitää tehdä riittävästi.  

Lunta täällä on nyt reilut 30 senttiä, siis huomattavasti vähemmän kuin etelässä. Pakkanenkaan ei ole nyt välipäivinä kiusannut. Se on pysytellyt aika tasaisesti kymmenen asteen tienoilla, eilen hieman enemmän, -13, tänään taas alle kymmenen. Täällä siis kaikin puolin ”normaali talvikeli” niin maanteillä kuin metsässä ja pelloillakin.

Lintulaudalla on vilkasta. Tavanomaisten tali- ja sinitiaisten lisäksi närhipariskunta vierailee päivittäin. Muutamana päivänä on näkynyt useampikin punatulkku ja tänään myös keltasirkkuja. Mitään harvinaisempia lajeja ei ainakaan vielä ole silmään sattunut.

Kaiken kaikkiaan rauhallista joululomailua. Pimeää on, siis oikeasti pimeää, mikä vaikuttaa siihen, että aamulla tulee nukuttua selvästi pidempään kuin Jokelassa, jossa erilaisia valoja näkyy ympäri vuorokauden. Aamusella kello vierähtää helposti yli yhdeksän, vaikka illalla mennäänkin nukkumaan ihan ”normaaliaikaan” eli 23 tienoilla. Eipä tuo liene pahaksi välillä ottaa rennommin ja näin eläkeläisenäkin lomailla.

Viikolla 2 pyörähtääkin taas normaali kokousrumba liikkeelle. Omalta osaltani vuoden luottamushommat käynnistyvät Kaksiportaisen seutuhallintoselvityksen informaatiotilaisuudella Vantaalla maanantaina 10.1. Kunnanhallituksen normaali viikoittainen kokousrytmi käynnistyy poikkeuksellisesti tiistaina 11.1. em. seutuhallintotilaisuuden vuoksi. Samalla viikolla myös KEUDAn hallitus kokoontuu pohtimaan strategiaa. Jonain iltana viikolla 2 pohditaan varmasti myös vastatoimia Jokelan aseman sulkemissuunnitelmille.  Siitä lähtee liikkeelle kevätkauden tiiviin tuntuinen ohjelma. Kunnallistaloudessa uskaltaa odottaa paria edeltävää vuotta helpompaa tilannetta. Mitä se sitten kunnallispolitiikan teon kannalta merkitsee, jää nähtäväksi.

Kevättä leimaa tietysti hyvinkin vahvasti myös eduskuntavaalit, joissa olen mukana Merja Kuusiston vaalityöryhmän jäsenenä. Merjan uudelleenvalinta on meille tuusulalaisille erittäin tärkeää. Toivottavaa on toki myös, että Antti Kaikkonen uusisi edustajavaltakirjansa ja Juhani Sjöblom onnistuisi palaamaan eduskuntaan. Tuusulan kannalta on aina parempi mitä useampi oman kunnan kansanedustaja meillä on, sama koskee koko Keski-Uusimaata.

Erityisen jännittävää vaaleissa on Perussuomalaisten todellinen vetovoima. Timo Soini vetää Uudellamaalla mahtavan äänisaaliin, siitä tuskin lienee epäilystä, mutta montako, keitä ja millaisilla henkilökohtaisilla äänimäärillä hän vetää mukanaan, onkin jo varsinainen jokerikysymys. Hieman tuntuu arvanheitolta, jos Soinin vanavedessä menee läpi muutamalla sadalla äänellä, kun muissa ryhmissä tarvitaan useita tuhansia ääniä ja kovaa vaalityötä. Kaiken kaikkiaan en usko Perussuomalaisten kokonaismenestyksen nousevan lähellekään tämän hetken galluplukuja. On paljon helpompi sanoa nyt äänestävänsä Perussuomalaisia, kun sitten ihan oikeasti vaivautua äänestämään. Mutta missään tapauksessa Perussuomalaisten suosiota ei pidä väheksyä tai aliarvioida. Päinvastoin vanhat puolueet saavat mennä itseensä ja vakavasti miettiä niitä virheitä, joita kaikki ovat tehneet päättyneen vuosikymmenen aikana. Sillä virheitä, turhia virheitä on tehty paljon ja syyllistytty kansalaisten aliarvioimiseen puolueisiin katsomatta. Ainoa tapa korjata nämä virheet on antaa Perussuomalaisille hallitusvastuuta ja mahdollisuus osoittaa, mihin oikeasti pystyvät ja kantti riittää. Näinhän se demokratia toimii ja näin sen pitääkin toimia ollakseen aitoa ja todellista.