Hoitajaresepti on tullut, mutta ei hyvältä näytä.
Ensimmäisen vuoden aikana reseptien hinnaksi tuli 98 euroa kappaleelta. Kun hoitajat kirjoittivat keskimäärin 51 reseptiä vuodessa, hinta vielä 10 vuoden kuluttua on siis noin 10 eur/resepti.
Tässä ei ole otettu huomioon ohjaavan lääkärin työajan menetystä ja hoitajan työpanoksen menetystä opintojen ajalta. Hänen tilalleen palktaa toinen, ja koulutuksen ajalta tulee palkka.

Hoitajaresepti voisi sinänsä joustavoittaa hommaa, mutta sama saadaan aikaan halvemmallakin. Toimiva lääkäri-hoitajatyöpari + e-resepti riittää.

Käytännössä reseptihoitaja tutkii potilaan, määrittää diagnoosin ja määrää hoidon ja hänen on itse osattava arvioida, vaatiiko potilas lääkäriä.
Tämä on hyvin huolestuttavaa, sillä hoitajalla ei kolutusta diagnostiikkaan.

Tietotaso farmakologian omaksumiseen on pinnallinen, tautien patogeneesin ymmärrys heikko. Ns. prekliiniset lääketieteen opinnot, kemia, biokemia ja fysiologia puuttuvat. Sairaanhoitajan opinnoissa näiden taso on erittäin vaatimaton.

Ei ole olemassa helppoja infektoita, jotka voi jättää hoitajan diagnosoitaviksi ajatellen antibiootin tarvetta. Korva- ja nielutulehduksien syyt ja löydökset ovat monia ja usein haastavia, jopa erikoislääkärille. Hoitajaresepti tarkoittaa antibiootteja ilman riittävää diagnostiikkaa.

Ainoa "helppo" infektio on tavanomainen virtsatietulehdus, kun potilas on sairastanut sen ennenkin ja tunnistaa oireet. Silloin hän voi itse aloittaa hoidon, ja resepti voi olla varalla. Näytteitä ja hoitajaakaan ei tarvita.

Sen sijaan ensimmäisen infektio vaatii erotusdiagnostiikkaa, joka kuuluu lääkärille.
Kroonikotkin kuuluvat lääkärin ohjeistuksen piiiriin: he hoitavat itse, ja tarpeen mukaan konsultoivat lääkäriä, mieluiten urologia. Tämä ei ole hoitajan tehtävä.

Kroonisten sairauksien seurannassa on syytä olla tiukka kontrolli. Hoitajalla ei ole edellytyksiä hallita kokonaisuutta eikä lääkehoidon säätöä ja ymmärtää liitännäissairauksien kehittymistä.

Rajoitettu hoitajan seuranta on kuitenkin mahdollista ja se voidaan halvalla toteuttaa siten, että lääkäri voi määrätä reseptin voimassaoloajan,
esim 1-3 vuotta ja reseptin jatkuminen vuosittain ehdollistetaan erikoishoitajan kontrolliin.
Tämä ei maksa, vain pieni lakimuutos tarvitaan.

Edellä sanotusta huolimatta hoitajan ja lääkärin työnjakoa pitää ja voidaan kehittää. On lukuisia tehtäviä, jotka voidaan ammattitaitoinen hoitaja voi tehdä. Terveydenhoitajan työ neuvolassa on ammattitaitoisen hoitajan työtä parhaimmillaan. Pätevää hoitajaa jokainen lääkäri arvostaa ja sen on hänen työnsä onnistumisen edellytys.

Lääkärin tehtävä on diagnostiikka, hoitajan tehtävä on toteuttaa hoitosuunnitelmat, neuvonta, soveltuvilta osin seuranta ja huolehtia potilaasta. Hän voi hyvin kirjoittta todistuksia ja hoitaa pikku haavat.

Oikea työnjako vaatii vielä kehittämistä. Siihen tulle olla riittävät valtuudet aina tiimi- ja tehtäväkohtaisesti. Rajoitukset on kuitenkin ymmärrettävä.

Kun lakiesitys oli aikanaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä, valitettavasti ainoa, joka asian hyvin ymmärsi oikein oli Päivi Räsänen tekemässään vastalauseessa. Hän onkin koulutukseltaan lääkäri ja tietää, mikä diagnostiikka vaatii.

Olen tutustunut reseptihoitajien koulutukseen mm potilaiden tutkimisen osalta. Se on hyvin pintapuolista eikä sitä voi edes verrata lääkärin näkemään kokonaisuuteen ja erotusdiagnostiikkaan. - Rakennuksellakaan putkimiestä ei voi valtuuttaa tekemään sähkötöitä sillä perusteella, että hän tietää siitä jotain ja uskoo osaavansa tehdä ne.