Valtuustokauden viimeinen valtuuston kokous hyväksyi Tuusulan ensi vuoden budjetin. Budjettikeskustelu kesti kolme tuntia, mutta merkittäviä muutoksia kunnanhallituksen esitykseen ei tehty ja tällä kertaa selvittiin yhdellä äänestyksellä. Budjetin tultua käsitellyksi valtuusto söi perinteisen jouluaterian ja jatkoi vielä reilun vartin verran kokousta, käsitteli ilman isompia keskusteluja loput listalla olleet asiat ja laittoi valmisteluun pari uutta aloitetta. Valtuustotyö päättyi virallisesti, kun valtuusto lauloi yhdessä ”Maa on niin kaunis”. Ensi viikolla tosin on vielä valtuustokauden viralliset päättäjäiset. Vanha kunnanhallitus ja lautakunnat jatkavat kunnes uudet toimielimet valitaan uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa 28.1.2013. Valtuuston viimeisen kokouksen tapahtumista kerron tarkemmin lähipäivinä ”Valtuustossa tapahtuu” –osiossa.

Päättynyttä valtuustokautta voi kait pitkälle luonnehtia kunnan palveluiden heikennysten ja lukuisten valitusten kaudeksi. Valtuustokausi alkoi vuonna 2009 paniikkisäästöillä valtakunnan taloustilanteen heikennyttyä ja jatkui alibudjetoinnin ja liian alhaisen veroprosentin merkeissä. Tällä valtuustokaudella Tuusulan aiemmin hyvät ja jopa muita paremmat kunnalliset palvelut painuivat naapurikuntien tasolle ja jopa niiden alle. Lisäksi Tuusulasta tuli muuttotappiokunta ja tavoitellusta tasaisesta 2 prosentin vuotuisesta väestönkasvusta jäätiin kauas. Merkittävänä syynä se, että Etelä-Tuusulassa ei uusia kaavoja juurikaan valmistunut ja niistäkin vähistä ja kaikesta mahdollisesta muustakin valitettiin, joten enempää omakoti- kuin työpaikkatonttejakaan ei saatu lähellekään kysyntää vastaavasti myyntiin.

Odotukset olivat kovat isojen hankkeiden, Rykmentinpuiston ja Focus-alueen, kunnan ja seurakunnan yhteisen toimitilan, Riihikallion palvelukeskuksen, Hyvinvointipalvelukeskuksen ja Hyrylän terveysaseman saneerauksen ja laajennuksen osalta. Kaikki takkusivat enemmän tai vähemmän eikä mikään edellä mainituista valmistunut valtuustokauden aikana. Lähimmäs toteutumista eteni Riihikallion palvelukeskus, vaikka senkin taival oli katketa kalkkiviivoilla rahoitusongelmiin. Muista edellä mainituista isoista hankkeista ei mikään tule, ehkä seurakunnan ja kunnan yhteishanketta lukuun ottamatta,  valmistumaan vielä alkavankaan valtuustokauden aikana. Toki Rykmentinpuiston ja Focus-alueen rakentuminen ovatkin pitkän aikavälin hankkeita, mutta rohkean lyödä vetoa, että mitään rakentamista ei kummassakaan kohteessa vielä alkavalla valtuustokaudella tule tapahtumaan, niin alkuvaiheissa ollaan.

Oman varjonsa valtuustokauteen heitti myös valtiovalta toisaalta säästötoimillaan ja toisaalta kuntarakenne- ja sote-uudistushankkeillaan, joista kummastakaan ei ehtinyt valmistua kuin syvä epävarmuus. Näihin tullaan uudella valtuustokaudella palaamaan molempiin vielä monen monituista kertaa.  

Valopilkkuna oli Jokelan kehitys, jossa kaavoja valmistui ja sai lainvoiman merkittävimpinä Keskusta III, Lepola II ja Peltokaari. Jokelan puutarhakaupunki-idean mukainen kylän kehitys eteni, kun ydinkeskustaan valmistui kolme uutta kerrostaloa ja Lepola II alueelle rakentui renkaanmuotoisen kadun, Iltalenkin varteen varsin onnistunut omakotialue. Myös Peltokaaren kaava saatiin lainvoimaiseksi ja alueen rakentuminen pääsee ensi vuonna käyntiin. Merkittävä valtuustokaudelle ajoittunut tapahtuma oli myös Lepolan koulun saneeraus ja laajennus ja ensimmäisen radan itäpuolen päiväkodin, Lepolan päiväkodin valmistuminen.