Kuntaliiton ”pää-äänenkannattaja” Kuntalehti tulee ”työsuhde-etuna” kunnanvaltuutetuille. Tuorein numero  eli  24.10 ilmestynyt ropsahti postilaatikkoon eilen ja siinä on taas tiukka viikonlopun lukupaketti.

Lehdessä on mm vastakkaiset näkemykset kunnan tehtävien ulkoistuksesta.

Yksi juttu oli otsikoitu ”Ostot seis ja työt kotiin” eli kunnat palauttavat ulkoistuksia omiksi töiksi. Ei mitenkään hämmästyttävää. Tätähän on ennakoitu ja tapahtunutkin jo pitkään. Juttu kertoo tiivistetysti, että  ”tyytymättömyys ulkoistettujen palvelujen laatuun ja hintatason nousu ovat johtaneet siihen, että osa kunnista palauttaa ulkoistettuja palveluita takaisin kunnan omiksi töiksi. Eniten kunnat ostavat ulkopuolelta sosiaalipalveluita, arviolta kahden miljardin euron edestä.”

Toinen juttu kertoo, että  ”yrittäjät tahtovat tehdä enemmän.”  Jutussa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo, että ”yritysten tuottamien sosiaali- ja terveyspalveluitten määrän voisi kaksinkertaistaa nykyisestä. Yritykset ovat kiinnostuneita tuottamaan kunnille myös koulutuspalveluita.”

Eli kun on todettu, että sosiaali- ja terveyspalvelujen ostaminen tulee kunnille kalliiksi ja niiden laatukaan ei vastaa odotuksia, niin nyt voitaisiin siirtyä ostamaan peruskoulupalveluja – niinhän? Henkilöstökoulutustahan toki on ostettu yksityisiltä jo pitkään ja siihen yksityinen tarjonta koulutuskuntayhtymien ohella toki sopii. Yksityinen  tarjonta on monessa erityisalan koulutuksessa aivan järkevääkin, mutta peruskoulutuksen tai nuorten ammatillisen koulutuksen yksityistämisessä ei ole järjen hiventäkään.

Sitten aivan toisenlaista asiaa Kuntalehdestä: ”Synnytykset keskittyvät isoihin sairaaloihin, joissa voidaan järjestää kattava päivystys erikoislääkäreineen sekä leikkausvalmius. Uusi päivystysasetus määrää, että sairaalalla on oltava valmius hätäsektioon, eli lapsen on synnyttävä alle 10 minuutissa siitä, kun päätös sektiosta tehdään. Käytännössä asetus lopettaa synnytykset pienimmissä keskussairaaloissa." Synnytysten loppumisen myötä myös sairaalan muu päivystystoiminta on vaarassa hiipua.  Synnytys  ja hätäsektio pelastushelikopterissa varmaan on turvallista, koska siellä on taitava lääkäri mukana. Asiasta en mitään ymmärrä, mutta miten lienee sama tilanne taksissa? Jo nyt, kun synnytyssairaaloita on vähennetty, synnytykset takseissa ja muissa liikennevälineissä ovat lisääntyneet.  Kuntalehden mukaan matkasynnytykset ja sairaalan ulkopuolella suunnittelematta (harkitut kotisynnytykset ovat asia erikseen) tapahtuneet synnytykset ovat yli kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa.  Matkat jo nyt ovat niin pitkiä, ettei lentäenkään ole aina ajoissa perillä. Entä sitten, kun uuden kustannusjaon myötä pelastushelikopteripalvelut tullaan kuntien rahapulassa lopettamaan?

Tuusulalaisilla äideillä ei ainakaan vielä ole huolta, koska Hyvinkään sairaala jatkaa edelleen synnytyssairaalana. Toisin on Lapissa, jos Rovaniemen keskussairaaalan synnytykset keskitettäisiin Ouluun. Utsjoelta Rovaniemelle on yli 450 km ja Ouluun E75:tä pitkin 672 km. Samallahan voitaisiin keskittää helsinkiläistenkin synnytykset tasapuolisuuden vuoksi Ouluun, koska matkahan on lyhyempi. Samaa E75:tä pitkin vain 606 km!

Sen sijaan yhtä mieltä voi olla entisen pelastusylijohtajan kanssa siitä, että pelastustoimi tulisi valtiollistaa.