Tuusulan valtuusto kokoontui perinteiseen kevätseminaariin 16.–17.4.2015. Paikkana oli tällä kertaa Vierumäki ja siellä hotelli Scandic. Puitteet seminaarille olivat hyvät. Myös ohjelma oli tällä kertaa odotuksiani parempi.

Keskeisiä asioita olivat kuntastrategian toteuttaminen ja Tuusulan vetovoima sekä kunnan kannalta erittäin merkittävät aluerakentamishankkeet Rykmentinpuisto ja lentokenttäalueen kylkeen suunniteltava Focus-alue.

Seminaarissa oli kaksi ulkopuolista alustajaa.  KTT Teemu Moilanen Haaga-Heliasta kertoi seminaariväelle alueiden vetovoimasta ja paikan brändäyksestä. Hän käytti yhtenä esimerkkinä Barcelonaa, joka taantuvasta teollisuuskaupungista on noussut yhdeksi Europan vetovoimaisimmista kaupungeista.  Moilasen mukaan Tuusula voi vahvalla brändillä lisätä vetovoimaansa paikkana asua ja elää, houkutella uusia yrityksiä, vahvistaa nykyisten asukkaiden kotiseutuhenkeä ja lisätä matkailijamääriä. Mutta brändäys ei ole helppoa eikä nopeaa toimintaa. Hän vertasi sitä palapelin palasten keräämistä vähitellen pussiin, josta sitten muodostuu haluttu kuva, kun paloja on kerättynä tarpeeksi. Kysymykseeni miten brändin voi tuhota, hän otti esimerkiksi A-mallin ”kaatuvan” Mersun, jonka epäonnistuneen esittelykoeajon kuvat aikanaan levisivät ympäri maailman. Moilanen vertasi brändiä hiileen – mitä useampi siihen puhaltaa, sitä voimakkaammin se hehkuu. Moilanen on osallistunut aiemmin mm. Tuusulanjärven matkailuhankkeeseen asiantuntijana.

Toisena ulkopuolisena alustajana Tampereen kaupungin projektipäällikkö Pertti Tamminen. Hän  kertoi Vuoreksen asuinalueesta, joka on noin 14 000 asukkaalle rakentuva kaupunginosa. Vuoreksen ja Rykmentinpuiston alueissa todettiin olevan paljon samankaltaisuutta – Vuoreksen alueella järjestettiin mm. asuntomessut vuonna 2012. Tamminen kuvasi Vuoreksen haasteiksi mm. kaupunginosan brändin luomisen, projektin hallinnoinnin ja toteutuksen aikajänteen.

Minulla oli tilaisuus vierailla muutama vuosi sitten Vuoreksessa kuntakehityksen matkalla. Ja toki alue on minulle tuttu vanhana tamperelaisena, vaikka siellä ei minun Tampereella asuessani ollut kuin metsää. Lohdullista kuultavaa oli, että Vuoresta aikanaan vastustettiin kovasti ja kaavoista valitettiin.

Vuoreksen kokemuksista onkin saatavissa hyviä vinkkejä Rykmentinpuiston suunnitteluun ja toteutukseen. Onhan Tuusula päättänyt hakea Puustellinmetsän alueelle asuntomessuja vuodeksi 2020. Asumisen lisäksi alueelle suunnitellaan mm. kauppakeskusta, hyvinvointipalvelukeskusta, lukiota ja seurakuntakeskusta.

Ryhmätöissä paneuduttiin Learning Café –menetelmällä  valtuustokauden alussa tehdyn strategian puoliväliarviointiin. Yhtenä kysymyksenä oli, mitä strategian toteutuminen edellyttää poliittiselta päätöksenteolta.

Toinen seminaaripäivä käytettiin talousarviopohjustukseen eli katsottiin vähän menneeseen vuoteen ja tämän vuoden näkymiin. Sitten tehtiin toinen ryhmätyö eli arvioitiin swot-analyysillä Tuusulan vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia ja yritettiin linjata muutamia keskeisiä tulevaisuuden ratkaisuja mm voidaanko Focus ja Rykmentinpuisto rahoittaa budjetin ulkopuolelta ts. vaikkapa muodostamalla niistä osakeyhtiö tai yhteistyökumppaneiden avulla. Tässä asiassa vaikutti olevan varsin suuri yhteisymmärrys, että näin voidaan tehdä ja toteuttaa ne projektimuotoisesti. Syy on tietysti yksinkertainen: niiden toteutus ei normaalina budjettirahoituksena onnistuisi ikinä.

Seminaarin lopuksi käytetyissä ryhmäpuheenvuoroissa kiirehdin strategian toteutusta, muistutin, ettei muuta kuntaa, Jokelaa, Kellokoskea ja vanhaa Hyrylääkään saa unohtaa Rykmentinpuiston ja Focuksen varjoon. Nehän valmistuvat vasta 2020-luvulla. Väestön kasvu on saatava nousuun ja asuntorakentaminen, asot ja vuokra-asunnot äkkiä liikkeelle, jotta nuoret eivät kokonaan karkaisi Tuusulasta. Muistutin myös radan hyödyntämisestä ja ”HSL-kortin” pikaisesta katsomisesta joukkoliikenneproblematiikassa. Kuntayhteistyö tulee saada myös aidosti elämään ja lopuksi vaadin uskottavuutta ja pitkäjänteisyyttä henkilöstöpolitiikkaan ja loppua tämän vuotiselle irtisanomis- ja lomautushölmöilylle.

Henki seminaarissa oli varsin myönteinen. Saa nähdä tapahtuuko todellisuudessa mitään muutosta,  saadaanko asioita, ennen kaikkea asuntorakentamista ja asukasluvun nousua aikaiseksi. Ts. toteutuuko ”tulot edellä” linja vai jatketaanko nykyistä palveluiden karsimis- ja kurjistamislinjaa.

Seminaariin kuuluu tietysti myös hyvää ruokaa ja vakiintuneen käytännön mukaiset ruokajuomat eli ensimmäisen seminaaripäivän päättäneellä illallisella alkumalja, lasi viiniä ja avec kahvin kanssa. Muihin nestemäisiin piti kaivaa omaa kuvetta. Siinä kunnan linja on kohtuullinen ja oikeudenmukainen meitä luottamushenkilöitä kohtaan, jotka käytimme kaksi päivää enemmän tai vähemmän hyödyllisesti yhteisen hyvän eteen.