Paloheimon alueen suunnittelu on täydessä vauhdissa. Alue on nimetty uudelleen Palojoenpuistoksi. Tänne rakentuu keskeinen osa 2020 –luvun Jokelaa. Nyt tarvitaan raikkaita, pitkälle katsovia ideoita, jotta tästä Jokelan keskustan nyt lähes koskemattomasta alueesta tulisi mahdollisimman edustava osa Jokelan puutarhakaupunkia. Täällä on erinomainen paikka myös Jokelan tulevalle uimahallille.

Kuva: Paloheimon aluetta vanhan Kolsan tiilitehtaan paikalta syksyllä 2008

Kuva: Tämä maisema takaisin virkistyskäyttöön ja Jokelan uimahalli rannalle

Alueen suunnittelutyötä tekee arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy yhteistoiminnassa alueen omistajan H. G. Paloheimo Oy:n ja Tuusulan kunnan kanssa. Kyseessähän on entisen Kolsan tiilitehtaan alue, joka noin karkeasti sanottuna rajoittuu rataan, Ridasjärventiehen ja pohjoisessa nykyiseen omakotiasutukseen ja Hyvinkään rajaan. Pinta-alaltaan alue on 83 hehtaaria.

Alue tullee rakentumaan pääosin omakotiasumisella ja toivottavasti oikeassa puutarhakaupunkihengessä. Tuleeko mukaan rivitaloja, kytkettyjä omakotitaloja tai muita ehkä uudenlaisiakin ratkaisuja jää hyvien ideoiden varaan. Jos alueelle tulee kerrostaloja, eteläreunaltaanhan alue on aivan Jokelan ydinkeskustaa, tulisiko niiden olla nelikerroksisia kuten radan länsipuolelle keskustaan tulevat talot vai jopa korkeampia?

Rataan välittömästi rajoittuvan alueen on alustavasti kaavailtu olevan työpaikka-aluetta, joka samalla muodostaa rataa vasten meluvallin asutukselle. Työpaikka-alue on sinänsä hyvin perusteltu, mutta sen toivoisi jo lähtökohtaisesti olevan muuta kuin perinteisiä peltihalleja. Kaavaillun työpaikka-alueen pohjoisosassa on yksi alueen isoimmista lammista. Lampi, joka vielä 1960-luvulla oli kylän suosituin uimapaikka ja hieno ravustuspaikka, mutta joka pilattiin sittemmin Paloheimo-yhtiön toimesta ajamalla sinne tukkeja. Sekä ravut että uimarit kaikkosivat varsin nopeasti. Lampi pitää ehdottomasti palauttaa virkistyskäyttöön ja sen etelärannalla radan varressa olisi aivan erinomainen paikka Jokelan tulevalle uimahallille.

Työpaikka-alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös kolmannen raiteen rakentuminen Keravalta Riihimäelle parhaassa tapauksessa jo ensi vuosikymmenellä. Kolmas raide mahdollistaisi Takojan seisakkeen uudelleen avaamisen lähiliikenteelle. Sillä taas on vaikutuksensa alueen liikenneverkon suunnitteluun, kun kaikkien junankäyttäjien ei tarvitsisikaan tulla Jokelan asemalla asti.

Virkistysalueiksi tulee jättää riittävän isoja kokonaisuuksia. Riittävän iso jotta niissä on ihan oikeasti mahdollisuus liikkua luonnossa, marjastaa ja sienestää. Tonttien välissä kiemurtelevat kapeat vihersuikaleet, joita kukaan ei kuitenkaan hoida, eivät kuulu hyvään puutarhakaupunkisuunnitteluun. Ne vain pusikoituvat ja roskaantuvat. Kunnolliset ulkoilureitit lenkkeilyyn, pyöräilyyn ja hiihtoon ovat asia erikseen. Niitä tarvitaan, mutta ne voidaan luontevasti toteuttaa osana alueen liikenneverkostoa ja kevyen liikenteen väylästöä.

Alueelle tarvitaan varaus päiväkodille ja ala-asteen koululle (1-2 luokat). Koulu ja päiväkoti on järkevää toteuttaa samaan rakennukseen, jolloin alueen lapset voivat siirtyä luontevasti samassa tutussa ympäristössä esikoulusta kouluun. Vaikka Lepolan koulu onkin varsin lähellä, on tärkeää, että pienten koululaisten ei tarvitse ylittää vilkasta Ridasjärventietä. Kaavaan pitää tehdä riittävästi myös muita Y-tonttivarauksia esim. hoitokotia tai vastaavaa varten. Tällaisten saaminen valmiiseen kaavaan on osoittautunut vaikeaksi, oli kaavamuutoksen tarkoitus suurin piirtein mikä hyvänsä. Varaus lähikauppaa tai kioskia varten on myös tarpeen. Tämä voisi olla lähellä Ridasjärventietä, jolloin se voisi palvella laajemminkin Lepolan aluetta.

Palojoenpuistoon arvioidaan alustavissa kaavailuissa tulevan noin 2.000 asukasta. Vaikka tällainen asukasmäärä ei merkitse kovin suurta liikennemäärän lisäystä, on samalla syytä miettiä alueen sisäisen liikenteen sujuvan kulun lisäksi ainakin Ridasjärventien liittymät huolella. Hyvä ratkaisu  voisi olla kaksi kiertoliittymää, joista toinen lähelle asemaa noin nykyisen vankilan liittymän kohdalle ja toinen kiertoliittymä Virtalantien jatkeen, Lepola II-kaava-alueen liikenteen purkuväylän Höyhensaarentien ja Ridasjärventien risteyskohtaan. Näin saataisiin Ridasjärventien varsin pitkälle suoralle autoilijoiden kaasujalan hillitsijöiksi kaksi tehokasta hidastetta.

Nyt tarvitaan kyläläisten yhteistä ideointia ja näkemystä tämän uuden alueen suunnittelemiseksi edustavaksi osaksi tulevien vuosikymmenten Jokelaa. Parhaassa tapauksessa alueen rakentaminen voisi alkaa jo 2010-luvun loppupuoliskolla tosin tulossa olevan taloustaantuman pituudesta ja sitkeydestä riippuen. Valtaosin alue valmistunee vasta 2020-luvulla lopulliseen murtoonsa.