Järvenpään valtuusto äänesti maanantaina 2.3.2009 osakuntaliitosasiassa lunastusluvan hakemisen puolesta. 34 valtuutettua eli selvä enemmistö oli sillä kannalla, että heille kuuluu pari palaa Tuusulaa eli Purola ja osa ns. Ristikydön alueesta. Keravan valtuusto päätti viikkoa aikaisemmin samoin äänestyksen jälkeen, että he haluavat osan Ristikydön alueesta.

Tuusulan valtuusto tyrmäsi kokouksessaan 23.2.2009 yksimielisesti osakuntaliitosasian. Eikä tuusulalaisena ei tietysti voi olla muuta mieltä kuin mitä kunnanhallitus esitti ja valtuusto päätti kunnan lausunnoksi asiasta.

Surullista koko asiassa on, että se kertoo kuinka pahasti johtajuus on Keski-Uudellamaalla kateissa. 

Pidän hyvänä kuntien tiivistä yhteistyötä ja yhdistymistä Keski-Uudenmaan alueen vahvuuksien ja osaamisen hyödyntämiseksi ja asukkaiden parhaaksi. Keski-Uudenmaan kunnat eivät vaan tunnu pystyvän keskenään ratkaisemaan esim. juuri maankäytön ja kaavoituksen ongelmia koko alueen parhaaksi. Siksi olen Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhdistymisen kannalla. Se on 2010-luvun suuria hankkeita. Mutta se tulee aikanaan tehdä alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, ei säästöjen aikaansaamiseksi kuntien menobudjeteissa. Yhdistymisen tulee tapahtua vain ja ainoastaan asukkaiden palveluiden parantamiseksi. Rima on asetettava parhaan käytännön tasolle ei siihen, missä hommat halvimmalla hoidetaan. Tässä rakkaat kumppanimme Kerava ja Järvenpää ovat menojen karsinnoissaan näyttämässä vain huonoa esimerkkiä. Mutta ei kuntien yhdistyminen mikään itsetarkoitus yhdistymisen vuoksi ole. Kyllä sillä pitää selkeästi saavuttaa jotain eli parempaa ja laadukkaampaa palvelua asukkaille, johon resursseja saadaan yhdistämällä ja hyödyntämällä alueen mahdollisuudet ja elinkeinoelämän potentiaali kuten loistava logistinen sijaintimme..

Toinen puoli asiaa on, että entisenä purolalaisena tiedän varsin hyvin, ettei Tuusula ole tehnyt Purolan alueen kehittämiseksi yhtään mitään sen viimeisen noin 30 vuoden aikana, jonka olen Tuusulassa, Purolassa ja Jokelassa asunut. Ei myöskään Ristinummen alueen. Eikä aio ihan lähivuosina tehdäkään, koska resurssit menevät hyvin tarkkaan varuskunnan alueen eli Rykmentinpuiston rakentamiseen. Ja jos jotain rippeitä jää, ne tarvitaan Jokelan kehittämiseen. MUTTA ei asioita voida hoitaa naapureita pilkkomalla.

Radanvarren nauhakaupunki ja pääradan varren tiivis rakentaminen on totta kai järkevää. Se tosin edellyttää myös valtion mukaantuloa eli valtiota sitovaa päätöstä kolmannen raiteen rakentamisesta ja lakkautettujen asemien uudelleen avaamisesta. Ja laajemmaltikin liikenneinvestointeja, esimerkkinä vaikka radan alitus Purolassa. Osoittaahan nykyinen, jo sinällään vuosia vanha siltaratkaisu, ettei kumpikaan, ei Järvenpää eikä Tuusula ole ollut aikeissa tehdä Purolassa yhtään mitään. Valtion liikenneinvestointeja Keski-Uudellemaalle oikorataa lukuun ottamatta ei ole näkynyt eikä ole lähivuosina tulossakaan.

Jokelassa on potentiaalia huomattavaan lisärakentamiseen ja toimivat palvelut. Työn alla ovat niin Kartanon alueen, Peltokaaren ja nyt myös Palojoenpuiston kaavat. Rakentamismahdollisuuksia on runsaasti myös jo valmiiksi kaavoitetussa keskustassa eikä Lepola kakkosenkaan tontteja ole vielä myyty. Tämä potentiaali on luonnollisesti syytä käyttää ennen kuin avataan uusia alueita uuteen peltomaisemaan.