Globaali talousahdinko on jo iskenyt Tuusulaan, mutta vaikutus kunnan tulovirtaan tulee viiveellä, kuten kuntataloudessa muuallakin. Yhteisöverotulot näyttävät jopa puolittuvan, mutta niiden määrä oli Tuusulan verotuloista vuonna 2008 vain noin 4,5 prosentin luokkaa. Kunnallisverotuoton samoin kuin kiinteistöverokertymänkin uskotaan lamasta huolimatta vielä ainakin kuluvana vuonna kasvavan, vaikka kasvu jäänee budjetissa arvioitua pienemmäksi.

Seuraavat rivit olen muistiinmerkinnyt kunnanhallituksen iltakoulussa 14.4. kunnanjohtajan ja toimialajohtajien esittämien säästöehdotusten ja "leikkauslistojen" mieleen nostamien ajatusten pohjalta ennen kunnanvaltuuston seminaaria Sannäsissä Porvoossa, joka pidettiin 23.- 24.4.2009.  

Lieviä merkkejä rahoitussektorin toipumisesta ja luottamuksen palaamisesta on maailmalta havaittavissa, mutta reaalitalouden tilanne näyttää edelleen vaikealta. Jos tästä voisi jo päätellä valon kajastavan pitkän tunnelin päästä eikä vastaantulevan junan valoista, kasvukin tulee vastaavasti viiveellä kuntatalouteen. Siksi vuosi 2010 ja todennäköisesti pari seuraavaakin tulevat olemaan joka tapauksessa haasteellisia niin Tuusulassa kuin koko kuntataloudessa. Vuoden 2010 talousarvion laadinta tulee joka tapauksessa olemaan hankalaa, eikä peruspalveluita pystytä säilyttämään nykytasolla ilman verojen korotuksia.

 Mutta suurena vaarana, että kuntatalous luo itse lamaa supistamalla, säästämällä ja siirtämällä investointeja.

Ja näin nyt taas kerran näyttää tapahtuvan, kun meilläkin kunnan johtavat virkamiehet ovat valmistelleet ”leikkauslistoja” ja säästökohteita, joita esiteltiin ensimmäisen kerran kunnanhallituksen talousiltakoulussa. Virkamiesten ajatukset olivat hyvin ”perinteisiä” säästöjä ja leikkauksia eli otetaan sieltä mistä helpoimmin saadaan.

Säästöt kohdistuisivat pääosin lapsiin, nuoriin, sairaisiin, vanhuksiin ja vammaisiin.

Hallinnon säästöjä tai hankkeiden lykkäyksiä ei kovinkaan montaa ollut mukana. Myöskään ehdotuksia tulojen lisäämiseksi ei juuri ollut.

Osakkuusyhtiöongelmat (Adulta ja Kiljava) puuttuivat kokonaan. Kiljavaa ei edelleenkään nähty mahdollisuutena helpottaa omaa terveyskeskuksen vuodeosaston/Tuuskodon ahdinkoa, vaikka osan Kiljavan paikoista muutamista hoivapaikoiksi on sairaalan puolelta tuotu esiin eri palavereissa.

Kun näitä ehdotuksia työstetään eteenpäin, kunkin säästökohteen kohdalla on pystyttävä arvioimaan euromääräiset säästöt sekä se, että säästöllä ei ole haitallisia välillisiä vaikutuksia (esim. kustannuslisäyksiä) muille hallintokunnille tai asukkaille.

Tämän perusteella toimenpiteet, jotka vain siirtävät kustannuksia muualle on saman tien poistettava listalta

Samoin ne leikkaukset ja säästöt, joilla on haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia (ts asioiden jättäminen nyt tekemättä kostautuu tulevina vuosina mahdollisesti monenkertaisina kuluina) on poistettava listalta

Sen sijaan omien hallintokuntien ja myös Kuuma-kuntien yhteistoimintaa edistäviä ja toimintaa tehostavia hankkeita on syytä kehittää eteenpäin. (esim. lääkäri/hoitaja-työnjako, ”listautumismallin” kehittäminen terveyskeskuksissa vähentämään terveyskeskuslääkärien kuormitusta)

On muistettava, että Tuusulan visiossa 2016 ensimmäiseksi kriittiseksi menestystekijäksi on listattu ”riittävät ja laadukkaat kuntapalvelut”. Tätä on valtuuston tahdon lisäksi myös asukkaiden tahto.

On myös muistettava, että hyvän kunnan brändi ei ole ilmainen – siksi ei pidä mennä ”alennusmyyntiin” palvelutasossakaan. Ts. ei pidä hakea vertailukohtaa kunnista, joissa asiat hoidetaan meitä huonommin

Lamanlietsonnan sijaan Tuusulan pitää antaa nyt positiivinen viesti: Kunnan talous on perusteiltaan hyvässä kunnossa, Tuusulassa taloutta on hoidettu hyvin ja  vastuullisesti. Siksi tarvetta paniikkijarrutuksiin ei ole. Vaikka Tuusula ei voi välttää globaalin talouden kielteisiä vaikutuksia, asioita voidaan meillä kehittää järkevästi ja rauhallisesti. Myös lainanottoa voidaan lisätä erityisesti investointeihin. ”Syömävelan” ottaminen eli kulutusmenojen rahoittaminen lainalla ei ole järkevää, kuin korkeintaan aivan tilapäisesti. Palveluiden turvaaminen on rahoitettava tarvittaessa veronkorotuksella.  

Valtuuston tulee viestittää kuntalaisille, että palvelutuotantoon ei tehdä tämän vuoden budjetin osalta leikkauksia. Henkilökuntaa ei irtisanota, lomauteta eikä lomarahoja vaihdeta vapaiksi. Mutta toimintaa tehostetaan pitkäjänteisesti esim. hallintokuntien keskinäistä ja Kuuma-alueen yhteistyötä lisäämällä asukkaiden palveluja parantavalla tavalla. Tämä saattaa toki merkitä tehtävien muutoksia osalle henkilökuntaa.

Kunnan on osallistuttava osaltaan lamatalkoisiin välttämättömiä ja joka tapauksessa käynnistettäväksi suunniteltuja rakennushankkeita nopeuttamalla niin, että voidaan toisaalta työllistää ja pitää tuotantoa liikkeellä mutta samalla hyödyntää halventuneet urakkahinnat.

Tiivistettynä: Tuusulan on annettava nyt positiivinen viesti:

-Henkilökuntaa ei irtisanota eikä lomauteta eikä lomarahoja vaihdeta vapaiksi

-Palvelutuotantoon ei tehdä tämän vuoden budjetin osalta leikkauksia.      Toimintaa pyritään tehostamaan ja esim. hallintokuntien keskinäistä ja Kuuma- yhteistyötä lisäämään, mikä saattaa merkitä tehtävien muutoksia osalle  henkilökuntaa.

- Rakennusinvestointeja nopeutetaan niin, että voidaan välttämättömissä ja joka  tapauksessa käynnistettäväksi suunnitelluissa kohteissa hyödyntää halventuneet urakkahinnat

-Mikäli taloustilanne ei käänny parempaan tai huononee entisestään, joudutaan vuoden   2010 budjetin yhteydessä verojen (veroprosentti ja kiinteistövero) ja maksujen  korotuksiin ja miettimään palvelutarjonnan supistamista, joka ei saa kuitenkaan  kohdistua lapsiin, sairaisiin, vanhuksiin eikä vammaisiin.