Laurea Ammattikorkeakoulun uusien alueneuvottelukuntien työ käynnistyi syyskuussa, jolloin ensimmäiset kokoukset pidettiin. Toimin nyt toista kautta Keski- ja Pohjois-Uudenmaan alueneuvottelukunnan puheenjohtajana, johon tulin valituksi KEUDAn nimeämänä edustajana.

Seuraava teksti alueneuvottelukunnasta alueensa asiantuntijana, on pohjana jutussani,  joka on jonkin verran muokattuna julkaistu tuoreessa sähköisessä Laurea Katsauksessa.

Nykymuotoisten alueneuvottelukuntien toinen nelivuotinen toimikausi käynnistyi syyskuussa Laurea Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen nimitettyä uusien neuvottelukuntien jäsenet ja neuvottelukuntien pidettyä ensimmäiset kokouksensa.

Ajatus nykyisen laajuisista alueneuvottelukunnista syntyi joskus 5-6 vuotta sitten, kun Laurea Ammattikorkeakoulu Osakeyhtiön varsin laajaa hallitusta päätettiin pienentää nykyiseen seitsemään henkeen. Alueneuvottelukuntia suunniteltaessa tavoitteena oli valita niihin 20-30 jäsentä, jotka edustavat  elinkeinoelämää, kuntia sekä aluekehitys- ja innovaatiotoiminnan viranomaisia ja organisaatioita, muuta koulutusta sekä edustavat Laurea Oy:n osakkaiden virkamies- ja luottamushenkilöjohtoa,

Päädyttiin perustamaan kolme alueneuvottelukuntaa, Espoon alueyksikön alueneuvottelukunta (Espoo – Lohja), Keski- ja Pohjois- Uudenmaan alueneuvottelukunta ja  Vantaan – Porvoon alueneuvottelukunta, jotka kuuluvat Vantaan alueyksikköön, kun Vantaan-Porvoon ja Keski- ja Pohjois-Uudenmaan yksiköt yhdistettiin Vantaan alueyksiköksi. Alueyksiköiden yhdistämisestä huolimatta haluttiin säilyttää neuvottelukunnat ennallaan, mikä varmasti olikin niiden aluetehtävää ajatellen viisasta.

Jos ensimmäinen kausi oli alueneuvottelukunnan toiminnan kannalta luontevan roolin etsimistä ehkä vähän liiankin kunnianhimoisin tavoittein, lähdetään toiseen kauteen kokemuksista toivottavasti oppineina ja jonkin verran tarkennetuin tehtävin.

Osakeyhtiön hallitus täsmensi nyt uuden kauden alkaessa neuvottelukuntien tehtäviä, joihin lisättiin Laurean laatujärjestelmän toteuttamisen arviointi ja kehittäminen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunvarmistuksen näkökulmasta.

Tehtäväänsä toteuttaessaan neuvottelukunta mm. osallistuu Laurean aluekehitysstrategian valmisteluun, hyväksyy tämän strategian alueellisen toimeenpanosuunnitelman, tekee esityksiä tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoiminnasta sekä esityksiä Laurean koulutustuotteiksi ja niiden kehittämiseksi ja arvioi näiden toimeenpanoa.

Osakeyhtiön hallituksen tehtäväksiannon mukaan neuvottelukunnat toimivat asiantuntijafoorumina, joka tulisi tehdä aloitteita alueellisten strategioiden ja ohjelmien kehittämiseksi ja toimeenpanemiseksi sekä antaa pyydettäessä lausuntoja alueen tai sen työelämän kehittämiseksi. Nimensä mukaisesti alueellinen näkökulma korostuu voimakkaasti.

Näin määriteltynä haaste alueneuvottelukuntatyölle on vaativa. Toisaalta mukana työssä on varsin kattava joukko oman alueen vaikuttajia, joilla on sekä näkemystä, kokemusta että kontakteja oman alueensa sisällä, pitäisi neuvottelukuntien työn kehittyä nyt toisella toimintakaudella ensimmäisen neljän vuoden kokemusten pohjalta.

Roolin voi nähdä myös usean suuntaiseen vuorovaikutuksen synnyttämisenä. Laurean intressissä on oman toimintansa esiintuominen ja alueneuvottelukunnassa olevan asiantuntemuksen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Tuloksina työstä pitää nähdä myös jäsenten keskinäiset kontaktit, jotka eivät ole välttämättä pelkästään Laureaan liittyviä. Laurea tulee nähdä katalysaattorina, joten vaikutus ei jää yksinomaan opetus- ja tutkimustoimintaan, vaan heijastuu myös impulsseina alueen muuhun kehittämiseen.

Kullakin neuvottelukunnan jäsenellä on oman taustayhteisönsä intressi Laurean toimintaan ja useita omia näkökulmia siihen. Yksi näkökulma on myös omistajaintressi, jota yhden omistajan eli Keudan nimeämänä itse edustan. Tästä seuraa varsin luontevana painopistealueena ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyö.