Tuusulan kunnanjohtaja Hannu Joensivu tuomitsi kolumnissaan (Keski-Uusimaa 2.11.2009) kansanedustajien esittämät tuloveroprosentin korotukset ja ekonomistien kehotukset kulutukseen, investointeihin ja velan ottoon kaikki vääriksi lääkkeiksi nykyisessä talousahdingossa. Joensivun oikea lääke tuntuu olevan kunnallisten palveluiden alasajo, koska hän ei usko meillä olevan varaa ”nykyisen kaltaiseen kunnalliseen palvelupakettiin hyöstettyinä subjektiivisilla oikeuksilla ja hoitotakuilla”.

 

Olen eri mieltä.  Olen kuitenkin samaa mieltä, että kuntatalouden perusongelma on nykyiseen tulovirtaan nähden liian raskas kustannustaakka, joka aiheutuu kunnille valtion puolelta asetetuista velvoitteista.

Tästä huolimatta ei ole järkevää kuntatalouden hoitoa ns. alibudjetoida pakollisia menoja, jotta veroprosenttia ei tarvitsisi nostaa tai budjettiin kirjoitettu lainamäärä voidaan pitää todellista tarvetta alhaisempana.

Entä ovatko ne Joensivun vääriksi tuomitsemat lääkkeet oikeasti vääriä? Välttämättömien, siis joka tapauksessa edessä olevien investointien teko juuri nyt on järkevää, koska ne työllistävät ja urakkahinnat ovat vielä hetken huippusuhdannetta edullisempia lainarahallakin tehtyinä. Kunnallehan laina on vain myöhennettyä verotusta. Korkojen ollessa näin alhaiset, lainanotto investointeihin on lyhyellä maksuajalla järkevää.

Joensivu on oikeassa siinä, että valtion on pakko kiristää verotusta lähivuosina. Nykyhallituksen tekemät veronalennukset ovat olleet suurelta osin virhe. Tämän on mm EU:n komissio todennut, koska rahat eivät ole menneet kulutukseen vaan pääosin säästämiseen. Siksi maltillinen veronkorotus nyt olisi järkevämpää kuin iso korotus silloin, kun valtiokin veroja korottaa.

Olen samaa mieltä Joensivun kanssa, että valtion puuhaamista normitalkoista ei tule kunnollista lääkettä kuntatalouden ahdingossa. Mutta sitä ei tule myöskään tavasta, jolla Tuusulan ensi vuoden budjettiesitystä on tehty. Esitin kunnanhallituksessa kaikkiaan seitsemän määrärahalisäysesitystä kohtiin, joissa kunnanjohtajan esittämä määräraha ei tule riittämään ensi vuoden menoihin. Lyhyesti nämä olivat:

500.000 € vanhusten asumispalveluihin valtuuston 30.3.2009 tekemän linjauksen mukaisesti, 100.000 € sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuspalveluihin korvaamaan ensi vuoden aikana päättyvää Sampo-liikennettä, 150.000 € omaishoidon tukeen, jotta edes uusien tiukennettujen kriteerien mukaiset tuet voitaisiin turvata ja 200.000 € toimeentulotukeen työttömyyden voimakkaan kasvun vuoksi. Viimeksi mainitunkin esityksen kunnanhallituksen enemmistö hylkäsi, mutta päätti sentään lisätä harkinnanvaraista toimeentulotukea 30.000 eurolla. Lisäksi esitin päihdekuntoutukseen 200.000 €, koska alkoholiongelmat ovat valitettavan voimakkaassa kasvussa ja mm Helsinki on lisännyt merkittävästi päihdekuntoutuksen voimavaroja, koska se on pidemmän päälle kunnan menoja säästävää toimintaa. Erikoissairaanhoitoon (muu kuin HUSilta ostettava, mm Kiljava, Reumasäätiö ja vastaavat) esitin samaa määrärahaa kuin tälle vuodelle eli lisäystä kunnanjohtajan esitykseen 300.000 €. Tästä summasta kunnanhallituksen enemmistö hyväksyi puolet eli 150,000 €, joka siis on 150.000 vähemmän kuin tämän vuoden määräraha. Ainoana esittämistäni lisäyksistä hyväksyttiin yksimielisesti 100.000 € lisää lasten psykiatriaan, mikä on erittäin hyvä asia.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Rakennemuutoksia palveluiden tuottamisessa tarvitaan. Vaikka sellaisia pikaisesti keksittäisiinkin, ne eivät tuo rahaa kassaan välittömästi. Siksi olisikin nyt viisasta ottaa budjettiin kaikki tiedossa olevat menot tämän hetken parhaan tiedon mukaisina ja korottaa samalla veroprosenttia esim. puolella prosenttiyksiköllä. Näin emme siirtäisi verotaakkaa tuleville vuosille entistä raskaampana. Ja myös ne, joilla nyt menee hyvin, työpaikkansa säilyttäneet ja säännölliset tulot omaavat osallistuisivat hieman nykyistä suuremmalla panoksella taloustalkoisiin, jolloin koko rasitus ei jäisi vain heikompiosaisten kannettavaksi karsittuina ja heikentyneinä palveluina.