Keski-Uusimaan juoru- ja hupipalstalle, sunnuntaisin ilmestyvään ”Keltaiseen Keskariin” pääsy on kyläpoliitikolle aina mairittelevaa, oli maininta sitten tulkittavissa myönteiseksi tai kielteiseksi. Minun kohdalleni tämä ”onni” sattui sunnuntain 28.2.2010 lehdessä. En ole tosin vielä onnistunut ratkaisemaan, onko ko. juttu tulkittava myönteiseksi vai kielteiseksi, mutta eihän se mitään. Jos kunnia menee niin maine kasvaa ja kyläpoliitikolle ei ole tärkeää mitä kirjoitetaan, kunhan kirjoitetaan.

Kyseinen Keltaisen Keskarin juttu oli otsikoitu ”Joukkopako Kiljavan sairaalan hallituksesta”. Ainoa asia, mikä jutussa taitaa pitää paikkansa, on maininta sairaalayhtiön tappiollisuudesta ja että jutussa mainitut henkilöt ovat todellakin eronneet kesken kauden sairaalan hallituksesta. Tosin kukin eri syystä. Lisäksi hallituksesta on kesken kauden eronnut järvenpääläinen yrittäjä Ismo Nöjd (kok). Häntä jutussa ei muistettu.

Minusta jutussa todetaan sairaalayhtiön hallituksesta eroamiseni lisäksi, että ”Aarno Järvinen on kauppatieteiden maisteri ja eläkkeellä oleva yritysjohtaja. Totta kai hän tietää mitä hallituksen jäsenyys voi pahimmillaan merkitä.” Pitää paikkansa, mutta eroni syy ei ollut pelko yhtiön konkurssista, jota ei kohta vuosi eroni jälkeen ole vielä(kään) tapahtunut. Syy, minkä vuoksi erosin sairaalayhtiön hallituksesta, oli Tuusulan kunnanhallituksen enemmistön takinkääntö keväällä 2009, kun sairaalayhtiön hallitus esitti omistajakunnille vaihtoehtoja sairaalan toiminnan ja talouden turvaamiseksi. Tällöin Tuusula päätti, ettei osta sairaalasta hoivapaikkoja ja petti siten muut omistajakunnat ja varsinaisessa yhtiökokouksessa tehdyt päätökset sairaalan toiminnan pelastamisesta. Katsoin, että minulla ei siinä tilanteessa ollut enää kunnanhallituksen poliittista luottamusta toimia kunnan edustajana ja katsoin, että tilalleni tulisi valita kunnanhallituksen enemmistön mielipidettä kannattanut henkilö, esimerkiksi joku pahiten takkinsa kääntäneiden TuPulaisten edustaja. TuPusta ei kuitenkaan ketään rohkeaa löytynyt.

Minua ennen eronneen Sari Räsäsen tilalle Tuusulan kokoomus valitsi Taisto Kortesmaan, lehden mukaan ”tosin kysymättä tältä mitään.” Tämä ei pidä paikkaansa. Kyllä Taistolta kysyttiin ja etukäteen. Näin on pakko jo osakeyhtiölainkin mukaan menetellä, koska osakeyhtiön hallitukseen ei voi ketään ilman kirjallista suostumusta valita.

Sairaalayhtiön järvenpääläinen hallituksen puheenjohtaja Hannele Olli taas erosi paikkakunnalta muuton vuoksi, eikä hänen tilalleen ole voitu valita seuraajaa, koska yhtiökokousta ei ole vielä pidetty. 

Kiljavan sairaala ei ole kuitenkaan Adulta, jossa hallituksen jäseniä saattaa ihan todellisestikin uhata vahingonkorvauskanne. Kiljavan sairaalayhtiön hallitus ja toimiva johto ovat jopa inhorealistiseen määrään asti pitäneet huolta siitä, että omistajakunnat tietävät yhtiön taloudellisen tilanteen. Lisäksi hallitus on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtoisia toimintamalleja sairaalan talouden tervehdyttämiseksi. Ei ole hallituksen syy, jos omistajakunnat eivät potilaita lähetä, vaikka hoitotarvetta olisi, eivätkä saa aikaan muitakaan taloutta tervehdyttäviä päätöksiä.

Juorut juoruina ja hupijutut hupijuttuina. Luettakoon Keltaista Keskaria edelleenkin pilke silmäkulmassa uskoen siihen, että jutuilla ja todellisuudella on harvoin edes nimeksi tekemistä keskenään. Edelleenkin kyläpoliitikkojen kannattaa pyrkiä Keltaisen Keskarin palstoille, vaikka vaan siksi, että voi sunnuntain lehden avatessaan vähän jännittää, olisiko tällä viikolla itse mukana.