Jokelan keskustan rakentaminen etenee, kun uuden kerrostalon, Puistokuja 3:n pohjan paalutus saatiin tänään valmiiksi. Näin ”kaupunkimainen” uusi Asemanraitti saa varrelleen yhden kerrostalon lisää.  Asemanraitti onkin kuluneen kesän aikana muuttunut tavalla, joka varmasti harvemmin Jokelassa kävijää hämmästyttää. Myös kadun varteen ilmestyneet uudet

                                          Kuva: Tähän monttuun nousee Puistokuja 3

palvelut, oiva lounasruokapaikka Café Luumu, Parturi-Kampaamo Pilke ja uusi kukkakauppa ovat osaltaan parantamassa Jokelan ydinkeskustan palveluita.

Aivan yhtä hyvin ei mene työpaikkarakentamisen osalta. Jokelan Läntisellä teollisuusalueella Ridasjärventien varressa on toki tapahtunut ja tapahtumassa paljon myönteistä. Tapio Tammilehdon edustavaan kiinteistöön on valmistumassa keskustasta muuttaneen Invicen lahjatavarakaupan tilat ja ravintola. Työpaikkarakentamista, joka varmasti kestää kriittisenkin tarkastelun ja antaa satunnaisellekin kulkijalle myönteisen kuvan Jokelaa lähestyttäessä.

Mutta kaikki ei tuolla alueella ole yhtä hyvin. Alueella on toki muitakin hyvin ja huolella rakennettuja edustavia yritystiloja, mutta siellä on myös useita tontteja, joissa rakentaminen on syystä tai toisesta jo ilmeisesti vuosia sitten jäänyt kesken ja ainakin muutamaa tontti olisi kuvaavampi kutsua kaatopaikaksi kuin työpaikkatontiksi. Edustava ei myöskään ole aivan Ridasjärventien varressa, siis alueen paraatipaikalla ole kivikasa.

Kuva: Työpaikkatontti vai kaatopaikka?

Kivenjalostus ja kiviaineksen varastointi on tarpeellista ja arvostettavaa yritystoimintaa, mutta sen paikka olisi jossain muualla kuin työpaikkarakentamisen kannalta parhaalla ja Jokelan ilmeen kannalta yhdellä näkyvimmällä paikalla.

Myöskään virkamiesten asenteet eivät ole aivan kohdallaan, kun rakennuslautakunnan esityslistaan kirjoitetaan ko. yrittäjälle rakennuslupaa myönnettäessä seuraavasti: ”Naapurien kuuleminen on tehty yhden 1200 m2 hallin osalta. Myöhemmin suunnitelmia on muutettu siten, että yksi halli on jaettu kahdeksi samanlaiseksi halliksi. Lisäksi julkisivuja on elävöitetty. Katson, että rakennukset soveltuvat kohtuullisesti kyseiselle alueelle.” Siis rakennuslautakunnan esittelijän mukaan peltihallit soveltuvat KOHTUULLISESTI Jokelan yhdelle edustavimmista työpaikkatonteista. No kysehän on VAIN Jokelasta. 

Taloussanomissa Petri Korhonen kirjoitti 6.10.2010, että ”Unelmatalo moottoritien varressa, kehyskunnassa voi muuttua lähivuosina onnelasta kalliiksi virhearvioksi. Pelkkien autoteiden varassa ja kaukana palveluista olevien omakoti-idyllien neliöhinnat uhkaavat nimittäin laskea.”,

Etelä-Tuusulan ongelmana on tällä hetkellä kasvavat ruuhkat, joihin ei helpotusta ole näköpiirissä, sillä valtion tierahoja alueelle ei ole tulossa. Eikä niitä tule jatkossakaan, kun Tuusula omilla päätöksillään niitä vielä vastustaa (katso blogikirjoitukseni 29.9.2010 "Teiden rakentamista pitää edistää - ei hidastaa”). Vaikka Tuusula on halukas maksamaan itse lisäkaistat Koskemäen liikenneympyrään, ei niiden rakentamista päästä kankean tiebyrokratian vuoksi aloittamaan kuin aikaisintaan 2012. Etelä-Tuusulan omakotitonttitilanne tosin on niin surkea, että lähivuosiin ei mittavampia määriä ole tulossa myyntiin, kun maanvaihtoa Sjöblomien kanssa meni mönkään. Siitä olisi saatu 100-130 omakotitonttia nopeasti Hyrylän keskustaan. Bostonin-alueen kaavavalitukset onneksi hylättiin hallinto-oikeudessa, joten se alue edes nytkähti hieman lähemmäs toteutusta. Mutta muuten ”suma seisoo” Etelä-Tuusulassa lähes täydellisesti: Anttilan alue, Gustavelund jne

Mutta Jokela pärjää jatkossakin, sillä lehden mukaan ajankäytön arvostukset alkavat muuttua. ”Iso talo automatkan päässä lähikunnassa ei automaattisesti ole 2010-luvun lapsiperheiden ykkössuosikki.” ” Nimittäin tilansaannin vastineeksi ne pienten lasten vanhemmat joutuvat olemaan päivässä pitempään poissa lastensa luota: autonratissa menossa töihin tai takaisin. ”Seuraava sukupolvi ei välttämättä halua viettää joka työpäivästään tuntia-paria autoruuhkassa. Myös palveluiden läheisyyttä, lähikauppoja ja lähiruokailua on alettu pikkuhiljaa arvostaa enemmän.”

Mika Ristimäki arvioi, että radanvarsipaikkakunnat tulevat pärjäämään paremmin myös tulevissa asumisen trendimuutoksissa. Junaliikennettä todennäköisesti myös edistetään enemmän valtion rahoilla kuin tieliikennettä. Lehden mukaan tunnin pendelöintiaikaa raideliikenteessä on tähän asti pidetty suomalaistutkimuksissa työmatkailun kipurajana: sitä kauemmas ei ole haluttu muuttaa. Jokela mahtuu kirkkaasti tämän rajan sisään. Ja Jokelan kaavat ovat etenemässä. Peltokaaresta saataneen ensimmäiset tontit myyntiin. Kartanon aluekin edennee, kun kaavan aluetta sopivasti rajataan ja Paloheimon alueen eli Palojoenpuiston kaava on luonnosasteella. Tosin siinä on vielä monta mutkaa edessä. Mutta Jokelassa on useampikin kerrostalotontti ydinkeskustassa eli vahvan Keskusta III-kaavan alueella odottamassa nyt rakentuvan Puistokuja 3:n lisäksi.