Valtakunnan hallituksen taival on katkolla huhtikuun eduskuntavaaleissa. Suomessa ei pitkään aikaan ole ollut yhtä kehnoa hallitusta kuin nykyinen Vanhasen-Kiviniemen hallitus. Puhun siis yhdestä hallituksesta vaikka muodollisesti tietysti kyse on kahdesta erillisestä, mutta kuten muistamme, kysehän oli vain pääministerin vaihdoksesta. Toki Kiviniemen hallituksen eduksi voidaan laskea se, että se ei ole käytännössä tehnyt mitään – tai siis on – vältellyt tekemästä mitään. Siitä huolimatta se on tehnyt joukon munauksia kuten yhtenä esimerkkinä nuorten toimeentulotuen leikkaus, jota kaikki asiasta eduskunnassa kuullut asiantuntijat vastustivat, sinänsä erittäin poikkeuksellista. Kumpikaan hallitus ei ole myöskään pysäyttänyt täysin järjetöntä valtion tuottavuusohjelmaa, jonka ”tuottamattomuus” alkaa käydä veronmaksajille todella kalliiksi. Tuottavuusohjelma lähti tosin liikkeelle jo 2003, joten näitä hallituksia ei voi syyttää sen käynnistämisestä. Se tapahtui valtiovarainministeriön kirjoituspöytien takana, kaukana elämän todellisuudesta kuten niin moni muukin valtiovarainministeriön liikkeelle panema munaus.
Ennen eduskuntavaaleja katkolla oli jo Tuusulan kunnanhallitus. Vaikka valtuustokausi on neljä vuotta, kunnanhallitus valitaan vain kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kaksivuotiskausi täyttyi vuoden vaihteessa ja vuoden 2011 ensimmäinen valtuuston kokous tammikuun lopussa valitsi uuden kunnanhallituksen valtuustokauden lopuiksi kahdeksi vuodeksi. Tosin kunnallisvaalien jälkeen käydyissä ryhmien välisissä neuvotteluissa jo käytännössä sovittiin myös tämän toisen kaksivuotiskauden paikkajaosta, joten mistään uusista avauksista ei vaihdoksissa ollut kyse, vaan vain kaksi vuotta sitten sovitun toimeenpanosta. Merkittävin muutos on Tupun ja kokoomuksen välinen paikkajako eli kokoomus sai neljännen varsinaisen edustajan kunnanhallituspöytään ja Tupun paikkaluku vastaavasti tippui kahteen.
Jokelan ja Kellokosken Työväenyhdistysten kesken tehdyn sopimuksen mukaisesti jatkan kunnanhallituksen varsinaisena jäsenenä vielä vuoden 2011, mutta valtuustokauden viimeiseksi vuodeksi varsinaisen paikan saa Kellokosken Työväenyhdistys, tämän hetkisen tiedon mukaan Kyösti Lehtonen ja minä siirryn varajäsenen paikalle.
Jos valtakunnan hallitus saa kaudestaan heikon arvosanan, ei kovin korkeaa numeroa voi antaa myöskään työnsä päättäneelle Sjöblomin-Leivon hallitukselle. Kaksiosainen nimihän johtuu siitä, että tupulaisten hallinto-oikeuteen Juhani Sjöblomin vaalikelpoisuudesta tekemän valituksen seurauksena Sjöblom vetäytyi reilu vuosi sitten hallituksen puheenjohtajan paikalta, mutta ei kylläkään hallituspöydästä. Tilalle valittiin kokoomuksen Janne Leivo. Sjöblomhan palasi hallituksen kokouksiin pienen tauon jälkeen valtuuston varapuheenjohtajan ominaisuudessa, siis äänivallattomana, mutta edelleen puhevaltaisena. Ratkaisu Sjöblomin vaalikelpoisuudesta tuli oikeudesta vihdoin sopivasti ennen tammikuun valtuustoa. Näin kokoomus pääsi ratkomaan, kuka tulee hallituksen puheenjohtajaksi, kun oikeus katsoi Sjöblomin suurten maaomistustensa vuoksi olevan vaalikelvoton kunnanhallitukseen. Ratkaisu löytyi kuitenkin aika odotetusti erilaisista spekulaatioista huolimatta.
Niin mutta se päättyneen hallituskauden arviointi. Vuosi 2009 meni typerän paniikkijarrutuksen tiliin. Jonkinlainen säästöhysteria valtasi kunnanhallituksen ja vahinkoa tehtiin enemmän kuin säästöjä saatiin aikaiseksi. Yritin moneen otteeseen sanoa, niin valtuustossa kuin hallituksessakin, että Tuusulalla ei ole mitään syytä tehdä paniikkijarrutuksia. Tuusula kyllä kestää talouden notkahduksen, josta oli jo vuoden 2009 puolenvälin tienoilla selkeä näkemys, että pahin on ohi ja talous kääntymässä takaisin kasvu-uralla. Ja näinhän siinä kävi. Ikävinä muistoina vuodesta 2009 jäivät omaishoidon tuen leikkaukset, yritykset ajaa Kiljavan sairaala konkurssiin eikä investointejakaan saatu siinä määrin liikkeelle kuin olisi ollut toivottavaa.
Lainaan tähän itseäni viisaampaa eli liikkeenjohdon konsultti Eija Seppästä, joka on todennut ”Taantuma on lisännyt vastakkainasettelua johdon ja työntekijöiden välillä. Ennakoiva johtaminen säästää monilta kipeiltä asioilta ja antaa reagointimahdollisuuksia. Näin vältytään äkkijarrutuksilta, joita tämänkin taantuman aikana on nähty monissa yrityksissä.” Näin olisi Tuusulassakin pitänyt menetellä, vaan eipä tapahtunut. Tarvetta äkkijarrutuksiin ei todellisuudessa ollut, mikä on jo nyt nähty.
Vuonna 2010 saatiin jotain myönteistäkin aikaan. Tosin myönteinen on ollut paljolti edellisvuoden virheiden paikkailua, kuten Roselius-säätiön talojen ateriapalvelujen palaaminen (osin) vanhalle mallilleen. Toki myönteiselle puolelle on laskettava Riihikallion palvelukeskuksen ja Hyrylän keskustaan tulossa olevan hyvinvointipalvelukeskusten suunnitelmien eteneminen, vaikka niiden edessä vielä monta mutkaa onkin.
Kielteiselle puolelle on laskettava Hyrylän kehityksen täydellinen jumittuminen – mitään ei tapahdu – eikä tilannetta suinkaan parantanut Sjöblomien kanssa suunnitellun maanvaihdon kaatuminen valtuustossa kokoomuksen ja Tupun vastustukseen. Päätös merkitsi, ettei Hyrylän rakentumisen kannalta keskeistä Autiorinteen aluetta saada pitkään aikaan rakentumaan. Demarithan tekivät tilanteen jumiuduttua aloitteen alueen lunastusmahdollisuuksien selvittämisestä. No – asiahan ei tulle minnekään etenemään. Hyrylän tilanne seisoo jumissa vielä pitkään, eikä suunniteltuun maanvaihtoon kuuluneen kallioalueen murskemiljooniakaan kannata ihan lähivuosina odottaa kunnan kassaan.
Huolestuttavaa hallitustyöskentelyssä on ollut myös sisäänlämpiävyys. Tuusulan oikeistohan vastustaa kaikin mahdollisin keinoin kaikenlaista kuntayhteistyötä oli sen nimi Kuuma tai jotain muuta. Se ei sinällään ole uutta. Kunnanhallituksen kököttäminen kokoustamassa kunnantalon kunnanhallituksen huoneessa suojassa kaikilta ulkoisilta vaikutteilta ei valitettavasti ollut toimintaa, jota taantumasta selviytymiseen olisi tarvittu. Tilannetta vielä pahensi säästämisen nimissä tehty päätös, että valtuusto ja kunnanhallitus tai lautakunnat eivät poistu kunnan alueelta kokouksiin tai seminaareihin.
Miltä lähitulevaisuus näyttää? Tuusulan vuoden 2010 tilinpäätös on hyvä, odotettua parempi. Sanna Kervisen johdolla uusi kunnanhallitus piti ensimmäisen seminaarinsa Haikossa. Toivottavasti se on uudenlaisen avautumisen ensimmäinen merkki. Matkustelu ei toki saa olla itsetarkoitus, eikä Haikko uusien vaikutteiden kannalta ollut mitenkään paras valinta, vaikka seminaarin ohjelma olikin hyvä. Toivotaan aktiivisempaa ja laajakatseisempaa otetta seuraaville kahdelle vuodelle. Ainakin talous näyttäisi menevän parempaan suuntaan, vaikka haasteita siinäkin toki on odottamassa.
