Veikkasin viime keväänä, että myös tästä talvesta tulee runsasluminen kahden edellisen talven malliin. Ja näin näyttää käyvän. Lunta tulee parhaillaankin taivaan täydeltä. En itse moista viisautta keksinyt, vaan kuulin joltakulta ”sääviisaalta” että runsaslumisia talvia on yleensä kolme peräkkäin. Tämä talvi on toki paria edeltäjäänsä leudompi, onneksi lämmityskuluja ajatellen. Jos pakkasia olisi ollut viime vuoden malliin ja vetenä joulukuussa satanut määrä olisi tullut lumena, meillä olisi varmaan jo viime vuoden ylittävät lumilukemat. Voi kait sanoa tässä vaiheessa, että onneksi kosteus taivaalta sittenkin tuli vetenä ajatellen lumeajo- ja katoiltapudotuskustannuksia.

Jäät sen sijaan ovat tänä talvena perin heikot. Kesäkotikunnassamme ensimmäinen moottorikelkkailija ehti jo upota Kyrösjärveen. Leuto syksy teki sen, että järvet eivät käytännössä ehtineet jäätyä ennen runsaan lumen satamista, joten jäät jäivät perin heikoiksi. Koska lunta tulee täyttä päätä lisää, jäät vahvistuvatkin kovin hitaasti, vaikka reiluja pakkasia tulisikin. Nyt pakkasta ei ole kuin nimeksi.

Pilkkiminen on ollut mieluinen talviharrastukseni. Käyköhän tänä vuonna niin, että pilkkikautta ei pääse edes avaamaan vai ehtiikö jäätilanne vielä helmikuussa parantua? Jää nähtäväksi. Toinen este pilkkikauden avaamiseen omalta osaltani on marraskuussa katkennut solisluuni, jota poden edelleenkin. Käsi ei ole vielä siinä kunnossa, että pystyisin kairaa käyttämään. Ei siis näytä kovin lupaavalta. Jos kunnon jäitä ei tule, katkennut solisluu harmittaa vähemmän, koska jäille ei kuitenkaan pääse. Katsotaan ensi kuun puolella, miltä tilanne alkaa näyttää. Tässä vaiheessa meidän kaikkien on kuitenkin syytä pysyä pois heikoilta jäiltä.