Keuda Nurmijärven laajennuksen harjannostajaiset pidettiin 29.2.2012. Minulla oli kunnia pitää rakennuttajan puheenvuoro tuossa tilaisuudessa. Se oli taas yksi niistä tilaisuuksista, joka osoittaa, että Keuda kantaa vastuuta nuorten koulutuksesta alueellamme jopa melkoista riskiä ottaen. Keudan investointitahti on ollut melkoinen viime vuosina. Yksi osoitus on nyt pidetty Nurmijärven yksikön laajennuksen harjannostajaiset eikä ole kovinkaan kauaa siitä, kun vastaavaa tilaisuutta vietettiin Keuda Tuusulan yksikössä Kirkkotiellä. Molemmat laajennukset valmistuvat tulevaa lukuvuotta varten.
Tänä vuonna 50-vuotispäiviään viettävä Keuda on osoittanut, että kuntayhtymämuodossa toteutettu toisen asteen koulutus voidaan hoitaa menestyksekkäästi ja ilman, että kuntien pitäisi panostaa siihen tukea. Keuda on velaton eikä ole tarvinnut jäsenkuntien budjettirahoitusta, ei mittaviin investointeihinkaan. Keuda ei ole mikään hallintohimmeli, vaikka onkin rakenteeltaan kuntayhtymä.
Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut viime vuosina huimasti. Se on näkynyt voimakkaana hakijamäärien kasvuna. Vaikka Keuda onkin saanut kohtuullisesti lisää aloituspaikkalupia, ei se ole riittänyt kattamaan alueen ammatillisen koulutuksen kysyntää. Siksi Keuda on omalla riskillään ottanut opiskelijoita useana vuonna yli virallisen aloituspaikkakiintiön, jotta koulutukseen haluavat alueemme nuoret olisivat päässeet kouluttautumaan ammattiin. Riskinä tässä toiminnassa on, että mikäli valtio ei myönnäkään lisää aloituspaikkoja, Keuda joutuu vastaamaan ”ylipaikoille” otettujen opiskelijoiden kouluttamisesta ammattiin omin varoin ilman valtionosuutta. Pidemmän päälle tämä johtaa kestämättömään tilanteeseen. Tähän asti lupia lisäaloituspaikkoihin on saatu varsin hyvin. Toivottavasti näin on myös tulevaisuudessa, sillä täällä Uudellamaalla ammatillisen koulutuksen kysyntä tulee edelleen kasvamaan. Kuten myös kasvaa tarve ammattikoulutetusta työvoimasta.
Nurmijärven yksikön laajennus ei alkuvaiheessaan edennyt aivan toivotulla tavalla, mutta lopussa kiitos seisoo. Tarkemmin asia selviää alla olevasta harjannostajaispuheestani, jonka liitän kokonaisuudessaan tähän perään.
”Arvoisat kutsuvieraat, arvoisat suunnittelijat ja rakentajat, hyvät yhteistyökumppanit!
Tässä Keuda Nurmijärven laajennuksessa tehdään tiloja syksyllä 2010 aloitetulle lähihoitajakoulutukselle sekä teorialuokkatiloja. Samalla laajennetaan ruokasalia (ja tehdään linjastomuutos). Laajennus toteutetaan osittain ruokasalin päälle.
Nurmijärven lähihoitajakoulutuksen taustalla on omistajien (Nurmijärven) selkeä tahtotila. Lähihoitajakoulutus aloitettiin täällä tavallaan nyt toista kertaa. Aiempi tuohon vuosituhannen taitteeseen osunut kokeilu ei vielä johtanut pysyvään koulutukseen. Tässä uudessa hankkeessa on myös näkynyt Keudan uuden organisaation mukainen toimialakohtainen ajattelu. Toimialarehtori Juha-Petri Niiranen ja jo edeltäjänsä on ollut koko ajan mukana suunnitteluprosessissa ja on myös vastannut mm. tarvittavan ammattikaluston kilpailutuksesta.
Keudan taloussuunnitelmassa vuosille 2011-2013 hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 1.800.000 ¬. Tämä arvio perustui tilanteeseen, jossa hanke toteutettaisiin liikuntasalin katolle ja hankeen bruttopinta-ala olisi ollut n. 780 m2 ja hyötyala n. 740 m2.
Suunnittelun edetessä osoittautui, että hankeen toteutus ei ole rakennusteknisesti mahdollista liikuntasalin katolle. Uutena ratkaisuna päätettiin, että hanke toteutetaan osittain ruokasalin päälle ja että samalla laajennetaan ruokasalia. Yhtymähallituksen tätä hanketta varten asettama rakennustoimikunta päätti hyväksyessään hankeen luonnoskuvat, että hankkeen yhteydessä parannetaan liikuntasalin käyttömahdollisuuksia mm. selkeyttämällä kulkureittejä ja saneeraamalla liikuntasalin pukuhuoneet. Lisäksi alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna haluttiin lisää väljyyttä oleskelutiloihin.
Rakennustoimikunta päättikin maaliskuussa 2011 palauttaa piirustukset vielä jatkovalmisteluun samalla evästyksenä, että jatkovalmistelussa tuli selvittää miten esteetön kulku saadaan järjestymään, yhtenä ratkaisuna kevythissin rakentaminen. Lisäksi tuli selvittää pukuhuoneiden siirtämistä kellarikerrokseen, jolloin 1. kerroksesta tulisi avarampi.
Kaikkien näiden muutosten jälkeen hankkeen koko ja myös kustannukset muuttuivat oleellisesti. Mutta rakennustoimikunnan kanta oli selkeästi, että laajennusta tehdään vuosikymmenien käyttöön. On parempi tehdä kerralla kunnollinen. Näin muutetun hankkeen urakkaohjelman mukainen laajennuksen bruttoala on 1.114 m2 ja huoneistoala 892 m2, saneerattavien tilojen huoneistoala on yhteensä 1.255 m2 ja liikuntasalin kattoremontin pinta-ala 735 m2.
Samalla myös hankkeen kokonaiskustannukset kasvoivat merkittävästi ja muodostunevat 2,9 milj. euroksi eli n. 2.300 ¬/m2, mikä ylittää alkuperäisen kustannusarvion peräti 1,1 milj.¬:lla. Mutta kuten totesin: parempi kertarutina kuin jatkuva kitinä eli asiat kerralla sellaiseen kuntoon, joka riittää vuosiksi eteenpäin.
Kun suunnitelmat olivat valmiina, päästiin kilpailutukseen ja valitsemaan urakoitsijoita. Yhtymähallitus valitsi 17.5.2011 laajennuksen pääurakoitsijan (Rakennusliike Heimo Ovaska Oy:n). Kävi kuitenkin niin onnettomasti, että valittu pääurakoitsija asetettiin konkurssiin heti kesän jälkeen 6.9.2011 käräjäoikeuden päätöksellä. Konkurssipesä ilmoitti, että ei jatka Nurmijärven laajennushanketta loppuun ja työt pääurakoitsijan osalta loppuivat 20.9.2011.
Tarvittiin nopeita toimia ja pari päivää myöhemmin eli 22.9.2011 yhtymähallitus delegoi päätösvaltaansa hankkeen rakennustoimikunnalle siten, että rakennustoimikunta voi asioiden nopeuttamiseksi tehdä päätöksen hankkeen uudesta pääurakoitsijasta.
Rakennustoimikunta oli näin uuden tilanteen edessä. Tarjouspyyntö rakennusurakan loppuun saattamiseksi lähettiin alkuperäisessä tarjouskilpailussa sijoille 2-4 sijoittuneille.
Onneksemme meille entuudestaan tuttu ja luotettava Rakennus Oy Antti J. Ahola tuli hätiin ja teki tarjouksen työn jatkamisesta ja oli myös valmis ottamaan pääurakoitsijan tehtävät hyvin nopealla aikataululla vastaan.
Pääurakoitsijan vaihtumisesta huolimatta hanke valmistuneekin kesän 2012 aikana.
Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut P&R Arkkitehdit Oy.
/ Jorma Saarela /Marja-Liisa Peltola
Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Erno Seppä
LVIA-suunnittelu: Alte Oy / Osmo Rouvinen
Sähkösuunnittelu: Alte Oy / Ari Suominen
sähköurakoitsija: Sähköpalvelu Koskela Oy,
ilmastointiurakoitsija: Lemminkäinen Talotekniikka Oy,
putkiurakoitsija: LVI-Arina Oy
automaatiourakoitsija: Adconsys Oy
Ja pääurakoitsijana siis Rakennus Oy Antti J. Ahola
Rakennuttajana Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä KEUDA ja rakennuttajan puolelta työmaata on paimentanut päävastuullisena Vesa Takko,
Ja kuten totesin näiden vaiheiden jälkeen Keuda Nurmijärven laajennushankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 2,9 milj. €.
Hyvät kuulijat!
Nyt erityisesti kun kohteen harjakorkeus on saavutettu, on myös aika kiittää kaikkia rakentajia. Jokaiselle teille kuuluu tänään kiitos oman osuutenne hyvästä suorittamisesta yhteisen tavoitteen hyväksi. Tiedän rakentajien olevan ansaitusti ylpeitä siitä, että ovat olleet rakentamassa merkittäviä kohteita. Onnistuneen työn jälkeen on syytä sanoa ylpeänä: -Olin siinä mukana minäkin!
Me tarvitsemme tällaisia hankkeita. Tiedämme, että erityisesti hoitoala tulee tarvitsemaan lähivuosina kasvavan määrän ammattitaitoisia ja osaavia käsipareja. Nyt on muotia puhua työurien pidentämisestä eikä aina tule mietityksi, mitä se käytännössä tarkoittaa ja edellyttää. Nuoria vaaditaan nopeammin töihin ja vanhoja jatkamaan töissä pidempään. Siksi on tärkeää, että opiskeluedellytykset ovat kunnossa, myös fyysiset puitteet, jotta opiskeluajat eivät sen vuoksi pitene. On tärkeää, että aloituspaikkoja on riittävästi aloilla, joilla uskotaan löytyvän ammattiosaajille töitä, jotta nuorille ei tule pakkoa pitää välivuotta ehkä omien tulevaisuudensuunnitelmien kannalta toisarvoisissa tehtävissä.
Keuda on 50 -vuotisen olemassaolonsa aikana kantanut vastuunsa alueemme ammatillisesta koulutuksesta ja viime vuosina ottanut myös melkoista taloudellista riskiä pyrkiessään tarjoamaan mahdollisimman monelle alueemme nuorista koulutuspaikan, vaikka varmuutta kysynnän kasvun mukaisesta aloituspaikkamäärän lisäämisestä ei valtion lupabyrokratian ja rahoituksen osalta aina ole ollut tiedossa vielä siinä vaiheessa, kun Keudassa päätöksiä on jouduttu tekemään.
Kuntayhtymiä on eri yhteyksissä moitittu hallintohimmeleiksi. Keuda ei ole hallintohimmeli. Uskon, että tämän hankkeen toteutus ja tilanteen vaatimat nopeat muutokset niin suunnitelmiin kuin toteutukseenkin osoittavat, että kuntayhtymäkin pystyy nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan ja päätöksentekoon.
Ja lopuksi arvoisa harjannostajaisväki!
Harjannostajaiset ovat rakentajien ja rakennuttajien juhla.
Vielä kerran kaikille lämmin kiitos! Vaikka tämän hankkeen osalle onkin sattunut mutkia matkaan, toivon jatkorakentamisen sujuvan joustavasti ja arvioidussa aikataulussa. Toivotan kaikille tämän laajennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen osallisille Keudan puolesta rakentavaa loppusuoraa ensi kesään asti.”
