Aamulehden (21.8.2013) mukaan kokoomuksen kansanedustajat Sanni Grahn-Laasonen ja Lasse Männistö ovat huolissaan maalaisjärjen vastaisista säännöksistä ja esittävät, että valtion tulisi välillä keskittyä lakien säätämisen sijaan myös purkamaan niitä: ”On arvioitu, että Suomessa on 42 hyllymetrillistä lakeja ja asetuksia. Yksistään kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää. On paikallaan kysyä, ovatko nämä kaikki tarpeen? Me uskomme, että suomalaiset osaisivat tehdä valintoja myös itse, ilman että kaikkea on tarjoiltava kansalaisille valmiiksi", kansanedustajat toteavat.

Heidän listaamansa 46 turhaa säännöstä on luetteloitu Aamulehden verkkosivuilla. Yksittäisistä listan säännöksistä voidaan toki olla montaa eri mieltä, mutta pääasiasta olen heidän kanssaan täysin samaa mieltä. Meillä tehtaillaan täysin turhanaikaisia säännöksiä ja valitetaan, että julkinen hallinto paisuu. Esimerkkeinä muutama suora lainaus näistä kansanedustajien poimimista, minustakin  täysin pähkähulluista säännöksistä:

”-Haja-asutusalueiden jätevesiasetus. Asetus, jota ei koskaan olisi pitänyt säätää. Maalaisjärjen vastainen jo syntyessään.

-Huviveneiden käsisammuttimet on tarkastutettava tarkastajalla joka vuosi.

- Matkailukäytössä olleita majakoita on jouduttu sulkemaan, sillä Trafin mukaan niissä ei kaikissa ole erikseen rakennettuja hätäpoistumisteitä.

- Jatkossa tenonveneitä eli vanhan kansan puuveneitä ei ehkä saa käyttää kaupallisessa lohensoudussa. Trafi vaatii Lapin jokiveneiltä merialueiden säädösten noudattamista ja perinteisten Tenon jokiveneiden muuttamista CE-kelpoisiksi.

- Saat perustaa Ravintolapäivänä ravintolan, mutta et saa tarjota asiakkaillesi ruoan kanssa lasillista viiniä ilman virallista anniskelulupaa.

- Miksi jollain ravintolalla on A-oikeudet ja toisella on B-oikeudet? Miksi ei olisi vain anniskeluravintoloita ja ei-anniskeluravintoloita?”

Olen jo aiemmin heittänyt ajatuksen, että valtakunnan seuraavaan hallitukseen pitäisi saada erityinen byrokratiaministeri, jonka tehtävänä ja myös valtuutena olisi karsia turhaa säännöstöä. Seuraavan hallituksen ohjelmaan pitäisi ottaa myös päätös, että jokaista uutta säännöstä kohti pitää vähintään kaksi vanhaa kumota. Tuntuu tietysti pähkähullulta idealta. Niin se onkin, mutta nykymenollakaan emme voi jatkaa.

Kunnat painivat jatkuvasti kasvavan tehtävätaakan alla ja samanaikaisesti valtionosuuksia leikataan. Mihin se johtaa? Kuntien veroprosenttia ja kiinteistöveroja on pakko nostaa ts. valtio siirtää karkeasti puolet veronkorotustarpeestaan suoraan kuntien vastuulle. Tulevana syksynä mm Järvenpää ja Nurmijärvi tulevat päättämään veroprosentin nostosta. Tuusula nosti yhdellä prosenttiyksiköllä juuri vuosi sitten syksyllä, joten veroprosenttia ei voida nostaa, mutta (kieltämättä varsin alhaista) kiinteistöverotusta hyvin todennäköisesti joudutaan nostamaan.

Kuntien lakimääräiset tehtävät ovat kasvaneet järkyttävää vauhtia. Tätä kuvaa hyvin seuraava lukusarja

Vuosi             lakimääräisiä tehtäviä

1930                40

1940                56

1970              114

1980              176

1990              265

2000              399

2010              506

2013              535.

Kunnilla on nyt siis 535 lakisääteistä tehtävää. Ei näin voida jatkaa. Tehtävävelvoitteita on pakko ryhtyä purkamaan. Millään muilla rakenteellisilla muutoksilla ei kuntien taloutta pelasteta. Siihen eivät auta kuntaliitokset tai sote-uudistus, vaikka niillä parhaimmillaan voidaan vuosien mittaan tehostamista ja kulujen pienentymistä saadakin aikaiseksi. Toki muitakin kuin lainsäädännöstä johtuvia rakenteita on uudistettava uudenlaisella ajattelulla, mutta se ei poista tarvetta turhan säännösviidakon pikaiseen perkaamiseen. Kunnilla on myös paljon omia turhia säännöksiä, joita hyvin voidaan karsia ja vähentää virkamiesten töitä, mutta valtion vastuu tässä on suurin.