Torstai 2.1.2014 klo 23.06 - Aarno Järvinen
Alkanut vuosi 2014 on monen historiallisen tapahtuman muistovuosi. Ensimmäisen maailmansodan syttymisestä tulee kuluneeksi sata vuotta. Vaikka Suomi ei ensimmäiseen maailmansotaan osallistunut, itsenäinen Suomi on noiden mullistusten seurausta. 25 vuotta myöhemmin eli 75 vuotta sitten syttyi toinen maailmansota. Euroopalle maailmansodat olivat tuhoisia monessakin mielessä. Inhimillisten ja aineellisten katastrofien lisäksi ne hidastivat alueen kehitystä toimivaksi yhteisöksi. Oikealle uralla palattiin vasta 25 vuotta sitten, kun Berliinin muuri murtui. Samanaikainen Kiinan talousuudistuksen alku polkaisi globalisaation uudelleen vauhtiin.
Väestönlaskennasta ja verollepanosta muistamme, että keisari Augustuksen kuolemasta tulee kuluneeksi 2000 vuotta. Hänen merkitystään myöskään Euroopan kehitykselle ei voi liioitella.
Kaarle Suuri kuoli vuonna 814, eli 1200 vuotta sitten. Hänen johtamansa valtakunta kattoi suunnilleen nykyiset Saksan, Ranskan, Pohjois-Italian ja osia Puolasta. Hänen ansiokseeen voidaan laskea, että valtakunnan eri asioita kuten painoja, mittoja ja hallintoa yhdistettiin paremmin toimiviksi kokonaisuuksiksi. Voisiko sitä hyvällä syyllä sanoa EU:n esimuodoksi ja pohjaksi.
Ja vielä yksi eurooppalainen merkkivuosi: vuonna 1814 Euroopan yhdistämistä yrittänyt hallitsija eli Napoleon Buonaparte luopui kruunusta ja vetäytyi Elban saarelle.
Tuleeko vuodesta 2014 Tuusulan kohtalon vuosi, jota tulevat täällä asuvat polvet voivat muistella? Ainakaan siitä ei tule Tuusulalle helppo. Edessä on isoja ja hankalia asioita. Tärkein Tuusulan tulevaisuuden kannalta on kuntaliitosratkaisu. Kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksen väliraporttia käsitellään kahdeksan kunnan valtuustojen yhteiskokouksessa Keravalla 8.1.2014. Lopullisen raportin pitäisi valmistua keskikesällä ja ratkaisut on tämänhetkisen ajatuksen mukaan tarkoitus tehdä noin vuoden kuluttua joulun välipäivinä. Ainakin tässä vaiheessa ajatellaan, että kaikkien kahdeksan kunnan valtuustot kokoontuisivat samanaikaisesti tekemään ratkaisevaa päätöstä kuntaliitoksesta. Saa sitten nähdä.
Toinen hankala asia on aloite kunnanjohtajan erottamisesta, lomauttamisesta tai siirtämisestä muihin tehtäviin, jota asiaa selvittämään vuoden viimeisessä valtuustossa äänestyksen jälkeen asetettiin kuntalain tarkoittama tilapäinen valiokunta. Samassa kokouksessa nimettiin myös 17 henkinen valtuuston toimikunta valmistelemaan mm. hallinto- ja johtosääntöuudistuksia, toimintatapauudistuksia luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön kehittämiseksi, sekä kuntastrategian mukaisia valtuustokauden tavoitteita.
Olen tuon toimikunnan jäsen. Tilapäiseen valiokuntaan en halunnut. Oma alkuperäinen ajatukseni oli, että tilapäinen valiokunta ja toimikunta olisivat koostuneet samoista henkilöistä, jolloin molemmat tehtävät olisi voitu hoitaa samanaikaisesti. Se ajatus ei saanut kannatusta.
Tätä jo valmiiksi hankalaa tilannetta varjostaa kunnan taloustilanne. Se ei toki ole kuntien joukossa suinkaan heikoimmasta päästä, mutta tulee aiheuttamaan vielä monta murhetta.
Alkaneen vuoden muodollisesti yksimielisesti hyväksyttyyn budjettiin sisältyy monia asioita, jotka eivät ole kovin yksimielisiä. Mainitaan vain kyläkoulujen kohtalo, Jokelan ja Kellokosken terveysasemien kesäsulku ja merkittävimpänä budjettiin sisäänrakennettu säästövaatimus eli talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma, jolla on tarkoitus saada aikaan 1,5 miljoonan euron säästöt, jotka mahdollistavat talousarvioesityksen mukaisen vuosituloksen.
Tehtäviä ja vaikeita sellaisia on siis enemmän kuin yhdelle vuodelle on kohtuullista. Saa nähdä, miten niistä selvitään.
