Sote yllätti

Maanantai 24.3.2014 klo 21.01 - Aarno Järvinen

Viikonloppuna syntynyt sote-ratkaisu taisi panna kuntarakenneuudistuksen uusiin puihin. Tosin tässä vaiheessa sote ratkaisu synnytti enemmän uusia kysymyksiä kuin antoi vastauksia vanhoihin kysymyksiin, mutta peruslinjaus vaikuttaa selvältä. Valta ja rahat pois kunnilta ja vastuu sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämisestä viidelle sote-alueelle. Meillähän se tarkoittaa HUSin vastuun kasvua. HUS säilyy ja alkaa ilmeisesti jatkossa huolehtia myös sosiaalipuolesta ja perusterveydenhoidosta.

Myönteinen odotus on, että sosiaali- ja terveyspalveluissa eri kuntien ja maan eri osien välillä olevat isot erot tasaantuvat ja kaikkialla saa periaatteessa yhtä hyvää tai huonoa hoitoa ja palvelua. Mahdollisuuksia palvelujen parantamiseen päätös toki tuo mm siinä, että perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon nykyinen raja poistuu. Se voi näkyä ensi vaiheessa esim. siten, että terveyskeskuksiin saadaan erikoislääkäreitä. Entä ne huonot näkymät? Pahimmillaan uudistus merkitsee terveyskeskusten lakkauttamista esim. Jokelasta ja Kellokoskelta ja palveluiden keskittämistä Hyvinkäälle ja Järvenpäähän. Yhtään jokelalaista tai kellokoskelaista luottamushenkilöähän ei enää tule olemaan päättämässä näistä asioista, kun päätöksenteko siirtyy pois kunnanvaltuustolta HUS-kuntayhtymän valtuustolle ja hallitukselle. Todennäköisesti myös terveyskeskussairaaloiden määrä tulee vähenemään. Tuskin Hyrylässä on 2020-luvulla enää sairaalaa, kun Järvenpäähän rakennetaan uusi terveyskeskus eikä terveyskeskussairaalan vuodeosastoilla enää nykymalliin makuuteta vanhuksia odottamassa paikkaa tehostettuun palveluasumiseen, vaan kapasiteettia on vain akuuttisairaanhoitoa varten.

Iso kysymys on myös Kiljavan sairaalan kohtalo. Parhaimmillaan siitä tulee luonteva osa hoitoketjua eli akuuttisairaalasta kuntoutukseen Kiljavalle ja sitten kotiin Ruotsin mallin mukaisesti. Sairaalan osakeyhtiömuoto saatetaan purkaa ja siitä tulee osa kuntayhtymää. Tai se jatkaa ennallaan, mutta palvelee nykyistä laajemmin koko Uuttamaata. In-house rajoitukset eivät tässä enää haitanne, kun HUS on jo nyt yksi omistajista. Pahin skenaario on sairaalan alasajo ja kuntoutuksen keskittäminen johonkin muuhun Uudenmaan sairaalaan.

Kun kunnilta katoaa päätösvalta yli puolesta nykyistä budjettia, katoaako myös tarve kuntien yhdistämisiin. Emmekö tarvitsekaan kasikuntien muodostamaa Keski-Uudenmaan kaupunkia? Siihen tuskin vielä on vastausta. Nykyinen kasikuntaselvitys pitää kuitenkin tehdä kunnolla loppuun. Äkkipäätään näyttäisi siltä, että kunnista tulee ns. vaakunakuntia, jotka päättävät itse vain tietyistä lähipalveluista kuten päivähoidosta, peruskoulusta, vapaa-aika ja nuorisotoimesta sekä teiden aurauksesta, mutta rahoittavat asukaslukupohjaisesti niin sosiaali- kuin terveystoimenkin palvelut sekä tulossa olevan metropolihallinnon, joka taas päättää maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä ja ympäristöasioista. Kunnille jää näissä tehtävissä korkeintaan toteuttajan rooli ts. ne ehkä voivat myydä palveluja HUS-kuntayhtymälle ja tehdä aluekaavoja  metropolikaavan osoittamille paikoille metropolihallinnon määräämässä aikataulussa.

Ehkäpä tulevina päivinä viisastumme, mitä sote-uudistus ihan oikeasti tulee tarkoittamaan. Ratkaisu on kuitenkin sen verran yllättävä, että monta palikkaa kuntapelissä menee uuteen asentoon.