Liian iso sotku

Keskiviikko 2.4.2014 klo 23.24 - Aarno Järvinen

Olin tänään illalla Hyvinkäällä Kuntauudistuksen seututilaisuudessa, jossa paikalla oli muutama kymmenen keski-uusmaalaista luottamushenkilöä ja virkamiestä sekä altavastaajina ja alustajina ministeri Virkkunen ja koko joukko kunta-, sote- ja metropolihallintovalmistelussa keskeisesti mukana olevia virkamiehiä.

Tilaisuus oli varsin mielenkiintoinen, mutta lähdin sieltä vielä sekavimmissa tunnelmissa kuin mitä olin sinne mennessä. Uutta antia oli metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän väliraportin esittely. Työryhmä ehdottaa vaihtoehtoina joko Vähimmäistehtävät-mallia, jossa metropolihallinnon rooli ja päätösvalta olisi pienempi ja kuntia metropolialueessa 16 Riihimäkeä myöten. Tämän toteuttaminen edellyttäisi laajoja kuntaliitoksia alueella.

Toisena  vaihtoehtona on laaja malli, jossa metropolihallinnon päätösvalta olisi nimensä mukaisesti hyvin laaja käsittäen aiemmin esillä olleiden MALY-tehtävien (maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö) myös jopa tien- ja kadunpidon, metron ja tulevan jokeriradan hallinnointi. Kuntia olisi 10. Mm. Hyvinkää olisi ulkona eli me jokelalaiset olisimme metropolin pohjoisrajalla.

Kun sote-ratkaisu näyttää vievän noin puolet kuntien nykyisestä budjetti- ja päätösvallasta, menisi metropolihallintoon 20-30 % lisää eli kunnille metropolialueella jäisi itsenäiseen päätösvaltaan vain peruskoulu- kulttuuri ja vapaa-aikatoimi eli nykyisen kasvatus- ja sivistystoimen asiat ja ilmeisesti puistojen hoito.

Tämä johtaisi siihen, että Suomen syntyisi eriarvoisia kuntia kuin ennen vanhaan ikään, jolloin oli kaupunkeja, kauppaloita ja maalaiskuntia, joilla oli erilaiset oikeudet ja velvollisuudet, mutta vähän nurinperisesti. Metropolialueen kunnilta häipyisi lähes kaikki päätösvalta, mutta se säilyisi sote-asioita lukuun ottamatta ennallaan esim. sellaisilla parin tuhannen asukkaan itsenäiseksi jäävillä maaseutukunnilla kuin vaikkapa Jämijärvi ja Valtimo. Kun vielä muistetaan Tampereen seudun suunnitelmat omasta seutuhallinnosta, Suomeen syntyisi itsenäisyydeltään eritasoisia kuntia. Tämän virkamiehet myönsivät. Mikä onkaan sen jälkeen kunnallinen itsehallinto?

Sote-ratkaisun käytännön toteutukseen ei tullut uutta valoa. Asiat ovat edelleen aivan alkutekijöissään. Vain viisi sote-aluetta ovat selvä. Kysyin, voisiko kunta, joka ei halua itse tuottaa sote-palveluita (järjestämisvastuuhan on viidellä sote-alueella), myydä rahapulassaan omistamansa sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevat kiinteistöt (esim. terveysasemat ja vanhainkodit), kalusteet ja laitteet. Asiaa ei ole mietitty, mutta ei tätä mahdollisuutta selvästi kiellettykään.

Demokratiapuolesta sen verran, että metropolivaltuusto valittaisiin vaaleilla ja olisi vain yksi vaalipiiri. tämä tarkoittaisi käytännössä vallan siirtymistä Helsingille. Sote-alueen päätösvaltaa käyttäisi pakkokuntayhtymän (ts. jokaisen kunnan on pakko liittyä alueensa sote-kuntayhtymään), jota ei valittaisi vaaleilla, vaan jäsenet sinne valittaisiin kunnanvaltuustoissa jollain (?) perusteella.

Myöskään sitä ei ole ratkaistu, voisiko sama henkilö olla ehdolla sekä kunnanvaltuustoon että metropolivaltuustoon, mutta sain käsityksen, että voisi.

Nyt on helppo yhtyä maakuntahallituksen puheenjohtajan, kansanedustaja Outi Mäkelän (kok) tämänpäiväiseen kannanottoon, jonka mukaan ”metropolihallintoratkaisussa on syytä odottaa, että alueen eri kuntaselvitykset sekä hallituksen tuore linjaus sosiaali- ja terveystoimesta tarkentuvat.

Jos alueelle syntyy entistä vahvempia peruskuntia kuntaliitosten myötä, on vaikea perustella metropolihallinnon ja samalla uuden byrokratiatason luomista seudulle. Tässä tapauksessa Uudenmaan liitosta voidaan kehittää nykyistä vahvempi toimija maankäytön, asumisen ja liikenteen sektoreilla.”

Loppuhuumori. Tilaisuuden ohjelmamonisteen vieressä Hyvinkää-salin aulassa oli jaossa ”Toimivat palvelut, vahvat yhteisöt” kangaskassien ja kynien ohella myös Valitusosoitus (siis sellainen, joka liitetään mukaan viranomaispäätöksiin ohjeiksi mahdollista valitusta varten.) Illan tilaisuudesta voi siis valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tosin siitä joutuisi maksamaan 204 euron oikeudenkäyntimaksun. Tekisipä mieli valittaa, niin sekava tilanne tällä hetkellä on.