Syksyn myötä käynnistyy Tuusulassa melkoisella varmuudella jälleen myös kinastelu kyläkoulujen ja Kellokosken lukion lakkauttamisesta. Tässä kurjassa taloustilanteessa näin tapahtunee siitäkin huolimatta, että keväällä Kokoomuskin  totesi, ettei kyläkoulujen lakkauttaminen nyt ole realismia.

Varmaa vastausta kysymykseen, onko iso koulu parempi kuin pieni vai sittenkin päinvastoin, ei ole löytynyt. Eikä ainakaan minun silmiini ole sattunut tieteellistä näyttöä kummankaan ehdottomasta paremmuudesta. Myös taloudelliset laskelmat vaihtoehtojen edullisuudesta tai kalleudesta ovat ristiriitaisia. Joudumme siis toimimaan jatkossakin enemmän mielipiteiden kuin luotettavien faktojen pohjalta. Ehkä siksi on hyvä kuulla erilaisia mielipiteitä ja varsinkin kokeneen kouluväen näkemyksiä. Yksi tällainen mielipide sattui silmääni tämän päivä Aamulehdestä, jossa oli kesäkotikuntani Ikaalisten lukion rehtori Helena Korkeakosken 50-vuotishaastattelu otsikolla "Pienessä lukiossa nuori saa parhaat eväät elämälleen".   

Haastattelussaan Korkeakoski kehottaa suurlukioiden suunnittelijoita katsomaan tilastoja siitä, kuinka moni lukioista on päässyt korkeakouluun heti kirjoitusten jälkeen. Tämähän on virallinen nykysuuntaus eli jatkopiskeluihin heti kirjoitusten jälkeen ilman välivuosia. Ikaalisten lukiossa tuo luku oli esim vuodelta 2009 63 %. Pirkanmaan kovin tulos.

Hänen mukaansa "pienessä lukiossa oppilas on yksilö, jota tuetaan henkilökohtaisesti opinnoissaan. Nuori ei tipahda kyydistä, kuten voi käydä ison massan seassa, sillä hänet tuntevat kaikki." Korkeakoski ei myöskään usko, että likikään kaikki peruskoulunsa päättäneet olisivat valmiita muuttamaan pois kotoaan, mihin ainakin syrjäisemmillä seuduilla keskittyminen isoihin lukioihin väistämättä johtaa.

"Onko ihme, että yli 500 oppilaan suurlukiot epäilyttävät nuoria ja heidän vanhempiaan. Ymmärrän kyllä, että isot koulut säästävät kuluja. Hallinnon voi yhdistää ja harvinaiset aineet opettaa etänä yhteistyössä, mutta lähilukiot ovat nuoria varten. Ne ovat yhtä hyviä kuin erityislahjakkaiden erityislukiot, jopa parempia nuoren kehittymisen kannalta." jatkaa Korkeakoski.

Kokeneen kasvattajan ajatuksia, joita tuskin ihan olankohautuksella voi sivuuttaa. Eiköhän Tuusulan koulukinastelussa järkevin etenemistapa ole, että kyläkoulut ja Kellokosken lukio jatkavat toistaiseksi. Kunkin yksikön kohdalla tilanne otetaan harkintaan, jos oppilasmäärä tippuu alle sovitun rajan, eikä uusiakaan oppilaita ole näköpiirissä tai rakennukset menevät niin huonoon kuntoon, että niissä jouduttaisiin tekemään isoa peruskorjausta.